Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: jariman - 03.12.08 - klo:22:00
-
Kysymyksiä hiehokasvatuksesta,
pikkasen ahtaus uhkaa (tyypillinen tilanne parsinavetassa)
nuorkarjan tilat nuukalti mitoitettu, alkaa ajatus kääntyä
hiehokasvatuksen ulkoistamiseen.
minkä ikäisinä hiehokasvatukseen , just ennen siemennysikää,
vai nuorempana
vaatinee kaiketi yksilölliset salmonella ,BDV- leukoosi vapaus todistukset,
ja kasvatusopimuksen (tietty kirjallisena) jossa myy xxx eläimen
kasvatukseen ja ostaa saman xxx eläimen takaisin.
käytännössä, miten homma pelannut ja kustannuksiltaan,
suhteessa "omaan" kasvatukseen kuluiltaan.
-
Meillä on hiehonkasvatus ulkoistettu. Lähtevät heti kun juotto loppuu ja tulevat takaisin kuukausi kaksi ennen poikimista. Paikallisten eläinlääkärien mukaan salmonellatesti meiltä joka vuosi ja kasvastustilalla aina kun hiehoja tulee takaisin eli käytännössä jatkuvasti. Kustannus 2 €/vrk +vero. Siemennykset ja el.lääkärihoidot meidän piikkiiin.
Minusta erittäin kannattava ja hyvä systeemi. Oma pihatto kohta täynnä lehmiä eli täyttöaste 170% alkuperäiseen laskelmaan nähden. Kasvattaja on ammattitaitoinen joten hiehot ovat juuri sellaisiakuin pitää. Kirjallinen sopimus ja vuoden irtisanomisaika.
-
sieltähän sitä tekstiä löytyy
https://oa.doria.fi/handle/10024/42753
-
nostellaampas taas hiehon kasvatusta ylöspäin kun tuossa rakennus ketjussa asiaa sivuttiin.
olisi kiva tietää kuinka moni on harkinnut tai jo suunnittelee hiehon kasvatuksen ulkoistamista? vai onko tämä vain ohi menevä ilmiö? kuinka yleistä ulkoistettu hiehon kasvatus on ulkomailla? ainakin tanskassa on kuulemma erittäinkin isoja hiehohotelleja
ja kuinka moni ulkoistaisi hiehon kasvatuksen jos sillä saataisiin navettaan yli kaksi kertaa enemmän lypsäviä? ja samalla lypsytyö yms ei nousisi kohtuuttomuuksiin tai esim robotin laittaminen olisi mahdollista.
itsellä tiedossa kotipaikkakunnalla yksi tila jossa hiehonkasvatus on ulkoistettu hiljakkoin. ainakin hiehon kasvattajat tykkäsivät työstä todella paljon. heille työ sopi tosi hyvin. lypsylehmistä luovuttiin mutta työ tilan ulkopuolella ei oikein lähtenyt miellyttämään ja hiehojen hoidosta eläin rakkaat ihmiset saivat kuulemma unelma homman.
-
Meillä viime vuosi oli ensimmäinen, että nuoriso oli hotellissa. Meillä on vanha navetta, jossa hiehojen tilat ovat riittämättömät.Osin on hiehojen paikkoja otettu lypsylehmien käyttöön. Löydettiin hyvä kasvattaja lehden kautta. Hiehot ovat kasvaneet hyvin, kesyjä ja hyvinhoidettuja. Nyt lähtee ilmojen viilennettyä seuraava lasti. Kesän ajaksi tulevat kotiin. Laitetaan siemennysikäiset ja nuoremmat. Rajana käytännön sanelemista pakoista on se, että talven aikaan poikivat hiehot jäävät kotiin, muita laitetaan niin paljon kuin karja-autossa mahtuu menemään. Eli käytännössä n. 6kk ylös päin.
Ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Jos rakentsisin navettaa, niin yksi vaihtoehto olisi, että toteuttaisin sen siten, että hiehojen kasvatus ulkoistettaisiin lähes kokonaan.
Päivä vuokralla ovat olleet. Eli 2,5 e + alv. Tänä talvena noussee jonkun verran, johtuen huonosta sr sadosta kasvattajalla. Joutuu ostamaan nuorisolle rehua. Siemennykset ja ell. kulut meidän piikkiin.
Toivottavasti saataisiin yleistymään hiehojen kasvatuksen ulkoistaminen. Ainoa on, että hiehojen kasvatajan täytyy olla vastuullinen. Jos hoitelee niitä vähän sinne päin, niin ei ulkoistaminen houkuta.
-
Meillä viime vuosi oli ensimmäinen, että nuoriso oli hotellissa. Meillä on vanha navetta, jossa hiehojen tilat ovat riittämättömät.Osin on hiehojen paikkoja otettu lypsylehmien käyttöön. Löydettiin hyvä kasvattaja lehden kautta. Hiehot ovat kasvaneet hyvin, kesyjä ja hyvinhoidettuja. Nyt lähtee ilmojen viilennettyä seuraava lasti. Kesän ajaksi tulevat kotiin. Laitetaan siemennysikäiset ja nuoremmat. Rajana käytännön sanelemista pakoista on se, että talven aikaan poikivat hiehot jäävät kotiin, muita laitetaan niin paljon kuin karja-autossa mahtuu menemään. Eli käytännössä n. 6kk ylös päin.
Ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Jos rakentsisin navettaa, niin yksi vaihtoehto olisi, että toteuttaisin sen siten, että hiehojen kasvatus ulkoistettaisiin lähes kokonaan.
Päivä vuokralla ovat olleet. Eli 2,5 e + alv. Tänä talvena noussee jonkun verran, johtuen huonosta sr sadosta kasvattajalla. Joutuu ostamaan nuorisolle rehua. Siemennykset ja ell. kulut meidän piikkiin.
Toivottavasti saataisiin yleistymään hiehojen kasvatuksen ulkoistaminen. Ainoa on, että hiehojen kasvatajan täytyy olla vastuullinen. Jos hoitelee niitä vähän sinne päin, niin ei ulkoistaminen houkuta.
Aivan liian korkea hinta. En tarkoita, että sinua olisi jymäytetty, vaan tämä kallis hintataso lienee suurin este homman yleistymiselle. Luulen, että johtuu kasvattajien tehottumuudesta, ei ahneudesta. Hinta pitää alkaa ykkösellä, muuten syntyy maitotilan näkökulmasta liian suuri ulosmenevän rahan virta.
-
Meillä viime vuosi oli ensimmäinen, että nuoriso oli hotellissa. Meillä on vanha navetta, jossa hiehojen tilat ovat riittämättömät.Osin on hiehojen paikkoja otettu lypsylehmien käyttöön. Löydettiin hyvä kasvattaja lehden kautta. Hiehot ovat kasvaneet hyvin, kesyjä ja hyvinhoidettuja. Nyt lähtee ilmojen viilennettyä seuraava lasti. Kesän ajaksi tulevat kotiin. Laitetaan siemennysikäiset ja nuoremmat. Rajana käytännön sanelemista pakoista on se, että talven aikaan poikivat hiehot jäävät kotiin, muita laitetaan niin paljon kuin karja-autossa mahtuu menemään. Eli käytännössä n. 6kk ylös päin.
Ollaan oltu tosi tyytyväisiä. Jos rakentsisin navettaa, niin yksi vaihtoehto olisi, että toteuttaisin sen siten, että hiehojen kasvatus ulkoistettaisiin lähes kokonaan.
Päivä vuokralla ovat olleet. Eli 2,5 e + alv. Tänä talvena noussee jonkun verran, johtuen huonosta sr sadosta kasvattajalla. Joutuu ostamaan nuorisolle rehua. Siemennykset ja ell. kulut meidän piikkiin.
Toivottavasti saataisiin yleistymään hiehojen kasvatuksen ulkoistaminen. Ainoa on, että hiehojen kasvatajan täytyy olla vastuullinen. Jos hoitelee niitä vähän sinne päin, niin ei ulkoistaminen houkuta.
aika monessa tapauksessa tuo kasvatus taitaa tapahtua päivä vuokralla. onko niissä tapauksissa mitään erilaista kannustinta hiehojen aikaiseen tiinehtymiseen? toki tietystihän rehun kulutus kasvaa kun hiehokin kasvaa ja se on aina kulua.
2,5 e/ päivähän tekee noin 1600 euroa hieho. no toki aika kallista mutta taitaa se monessa tapauksessa maksaa kotona kasvatettavana yhtä paljon. uudessa 2miljoonan navetassa varmaan enemmänkin. hiehojen tilalle kuitenkin saadaan tuottavaa toimintaa eikä nolla tulokseen useinkin tähtäävää hiehojen kasvatusta.
-
2,5 e/ päivähän tekee noin 1600 euroa hieho.
Paljonko sun mielestä tulee poikivalle hieholle hintaa edellä kuvatulla kasvatusmallilla??
-
2,5 e/ päivähän tekee noin 1600 euroa hieho.
Paljonko sun mielestä tulee poikivalle hieholle hintaa edellä kuvatulla kasvatusmallilla??
niin joo kun menee vasta puol vuotiaina ja takasi jos pari kuukautta ennen poikimista ja poikimiset keskimäärin 25kk = 490*2,5 = 1225
ja siihen siemennykset varmaan joku 40e/hieho
eli 1265e plus vielä en tiedä kuka maksaa kuljetukset.
ei se nyt minun mielestäni niin kovin kova hinta ole
-
2,5 e/ päivähän tekee noin 1600 euroa hieho.
Paljonko sun mielestä tulee poikivalle hieholle hintaa edellä kuvatulla kasvatusmallilla??
niin joo kun menee vasta puol vuotiaina ja takasi jos pari kuukautta ennen poikimista ja poikimiset keskimäärin 25kk = 490*2,5 = 1225
ja siihen siemennykset varmaan joku 40e/hieho
eli 1265e plus vielä en tiedä kuka maksaa kuljetukset.
ei se nyt minun mielestäni niin kovin kova hinta ole
Eikun lasket tietysti jonkun kustannuksen myös niille päiville, jotka eläin on "kotona"... Säkki Starttia, ykkösrehua, työtä jne jne Kaikissa tuntemissani tapauksissa maitotila maksaa rahdin.
-
Eli ostohiehot ovat sittenkin halpoja.
-
Eli ostohiehot ovat sittenkin halpoja.
todellisuudessa tavan karjoista ei kovin moni taida hiehon myynnillä rikastua.
-
Eli ostohiehot ovat sittenkin halpoja.
todellisuudessa tavan karjoista ei kovin moni taida hiehon myynnillä rikastua.
ei jos kaikki menee oman karjan uudistukseen :o
-
Poikivan hiehonhan saa toki samaan hintaan ostettua kuin muilla kasvatettua, mutta onhan tuossa omassa elukassa (vaikka jollekkin sen 1600 maksaa) ainakin emän taustat tiedossa. Tiätty aivan kehnoja jälkeläisiä ei kannattane kasvatukseen laittaa...Eipä niitä kannattais itekkään kasvattaa?
-
2,5 e/ päivähän tekee noin 1600 euroa hieho.
Paljonko sun mielestä tulee poikivalle hieholle hintaa edellä kuvatulla kasvatusmallilla??
Paljonko tulee hintaa sinun itse kasvattamille hiehoille? Pystytkö laskemaan? Jos 2.5€/vrk tuntuu kalliilta, pääsetkö itse alle 3€/vrk?
-
Poikivan hiehonhan saa toki samaan hintaan ostettua kuin muilla kasvatettua, mutta onhan tuossa omassa elukassa (vaikka jollekkin sen 1600 maksaa) ainakin emän taustat tiedossa. Tiätty aivan kehnoja jälkeläisiä ei kannattane kasvatukseen laittaa...Eipä niitä kannattais itekkään kasvattaa?
Tautiriski on vähintäänkin haasteellinen hallittava, jos ostaa paljon.
-
Paljonko tulee hintaa sinun itse kasvattamille hiehoille? Pystytkö laskemaan? Jos 2.5€/vrk tuntuu kalliilta, pääsetkö itse alle 3€/vrk?
En kasvata hiehoja itse. Pystyn laskemaan. 2.5 ei tunnu kalliilta, se on kallis.
-
Paljonko tulee hintaa sinun itse kasvattamille hiehoille? Pystytkö laskemaan? Jos 2.5€/vrk tuntuu kalliilta, pääsetkö itse alle 3€/vrk?
En kasvata hiehoja itse. Pystyn laskemaan. 2.5 ei tunnu kalliilta, se on kallis.
Tarkkaa hintaa itsekasvattamalle en itsekään tiedä. Mutta kun pelkkä rehukustannus ja parsipaikan vuokra (rakennuksen korko ja poisto) menee yli 2€/vrk on helppo maksaa vieraalle tuo summa ja täyttää tyhjäksi jääneet paikat lehmillä.
Väittäisin että uudessa tuotantorakennuksessa alle 2€/vrk kustannukseen on aika haasteellista päästä.
Samalla myös peltopinta-ala riittää paremmin ison lehmämäärän rehuntuotantoon ja lannanlevitysalaksi.
-
Vuosi sitten sanomalehdissähän oli kirjoituksia, että poikivaa hiehoa ei kannata myydä alle 2000 e.n. Käytännössä kuinka moni saa sellaista hintaa, ei varmaan monikaan. Ainakaan tavan keskimääräisestä lupukasta, kun ei paremmistakaan. Meillä hiehonkasvatuksen ulkoistaminen oli pakon sanelemaa. Tilat eivät millään riittäneet. Toisekseen niillekin hiehojen vaatimille parsipaikoille saadaan lypsävä lehmä. Mieluummin pidän terveitä lehmiä karjassa, kuin näin syksyaikaan alan laskea arpomalla, että minkähän lehmän pistäisin teuraaksi, kun nuoriso ei muuten mahdu sisälle. Toisaalta tuo hiehon myynnin kannattamattomuus ei iske luopumaan omistaan.
Uutta navettaa rakennettaessa kannattanee miettiä tarkoin, kannattaako yli 5000 e.n hintaista paikkaa jättää hiehon kasvattamiseen vai laittaa se tuottamaan lehmän alle. Pointti tämäkin. Kalleushan sitten on ajattelutavassa, miten sen laskee. Hieho ei tuota, mutta lypsävä lehmä sillä paikalla tuopi paremmin katetta pöytään.
-
Maitotilan itse kasvattaman hiehon hinnaksi on kotimaisissa ammattilehdissä esitetty 1400-2000€. Ei liene syytä epäillä, tuohon haarukkaan se menee.
Jos lähdetään ulkoistamaan jotakin toimintoa, yleensä pitäisi syntyä kustannussäästöä. Toki syitä on muitakin. Kertokaapa nyt paljonko tulee hiehon hinnaksi, kun se on osan kasvatusajasta rahtikasvattajalla tässä keskustelussa aiemmin kuvatuilla ehdoilla ja hinnalla?
-
Jos lähdetään ulkoistamaan jotakin toimintoa, yleensä pitäisi syntyä kustannussäästöä.
Aina ei ulkoistamisesta tarvitse tulla kustannussäästöä. Oleellisempaa on se mihinkä ulkoistamalla säästetyt omat resurssit käytetään. Pitää ymmärtää mikä on maitotilan pääasiallinen tulonlähde: maito. Keskitetään kaikki resurssit sen taakse, mistä raha tulee, ja ulkoistetaan muu.
-
Maitotilan itse kasvattaman hiehon hinnaksi on kotimaisissa ammattilehdissä esitetty 1400-2000€. Ei liene syytä epäillä, tuohon haarukkaan se menee.
Jos lähdetään ulkoistamaan jotakin toimintoa, yleensä pitäisi syntyä kustannussäästöä. Toki syitä on muitakin. Kertokaapa nyt paljonko tulee hiehon hinnaksi, kun se on osan kasvatusajasta rahtikasvattajalla tässä keskustelussa aiemmin kuvatuilla ehdoilla ja hinnalla?
hiehon hintaan taitaa aika paljon vaikuttaa se tehtävä työ määrä ja kiinteät kustannukset jotka on todella vaihtelevia tilojen kesken. mutta veikkaan että alle 1500e sitä ei saa noilla ehdoilla.
-
Jos lähdetään ulkoistamaan jotakin toimintoa, yleensä pitäisi syntyä kustannussäästöä.
Aina ei ulkoistamisesta tarvitse tulla kustannussäästöä. Oleellisempaa on se mihinkä ulkoistamalla säästetyt omat resurssit käytetään. Pitää ymmärtää mikä on maitotilan pääasiallinen tulonlähde: maito. Keskitetään kaikki resurssit sen taakse, mistä raha tulee, ja ulkoistetaan muu.
Siis ulkoistaa voi mihin hintaan tahansa, kunhan nyt ulkoistaa?
-
Jos lähdetään ulkoistamaan jotakin toimintoa, yleensä pitäisi syntyä kustannussäästöä.
Aina ei ulkoistamisesta tarvitse tulla kustannussäästöä. Oleellisempaa on se mihinkä ulkoistamalla säästetyt omat resurssit käytetään. Pitää ymmärtää mikä on maitotilan pääasiallinen tulonlähde: maito. Keskitetään kaikki resurssit sen taakse, mistä raha tulee, ja ulkoistetaan muu.
Siis ulkoistaa voi mihin hintaan tahansa, kunhan nyt ulkoistaa?
Ulkoistaminen ei ole tavoite vaan keino parantaa tilan tuottamaa tulosta. Omalla kohdalla hiehon kasvattajan pyytämä kahden euron hinta on halvempi kuin mihin itse pystyn. Se tuo jo sinällään säästöjä ja parantaa tulosta.
Mutta oleellisinta on se mitä tehdään hiehoilta vapautuneella tiloilla ja muilla resursseilla. Jos tilat ovat tyhjillään, ulkoistaminen tuskin on järkevää. Mutta jos samoissa tiloissa pystytään pitämään paremmin tuottavia lypsylehmiä, ulkoistaminen on todennäköisesti järkevää vaikka kasvattajan perimä korvaus olisi yhtä suuri kuin omakustannushinta.
Jos alunperin 70 lehmälle suunnitellussa navetassa pystyy ulkoistamisen jälkeen pitämään 115-120 lehmää ilman investointeja, se tuntuu ainakin minusta kannattavalta. Kasvattajalle joutuu maksamaan noin 50 000€ alv 0% vuodessa mutta suuremman summan säästä siitä ettei kasvata hiehoja itse. 45-50 lehmää tuo liki 200 000€ lisää liikevaihtoa. Tästä pitäisi jäädä viivan alle jonkin verran...
Halvinta olisi myydä vasikat ja ostaa hiehot, mutta silloin menettää oman jalostustyön hedelmät ja tautiriski kasvaa paljon.
-
Halvinta olisi myydä vasikat ja ostaa hiehot, mutta silloin menettää oman jalostustyön hedelmät ja tautiriski kasvaa paljon.
Naulan kantaan. ;)
-
Ymmärrän, Shrek, mitä tarkoitat. Myös meillä on hiehonkasvatus ulkoistettu hyvin samankaltaisella sopimuksella kun kerrot itse tehneesi. Tällä systeemillä tulee vain turhan kalliita hiehoja, muuten toimii todella hyvin.
Eli mainitsemallesi "säästyneelle resurssille" muodostuu jokin hinta ja tätä hintaa pitää ymmärtääkseni verrata tämän "säästyneen resurssin" tuottoon jossakin toisessa kohtaa. Olipa se vaikeasti sanottu ::) Näin ulkoistamisenkin hinnalla on joku maksimitaso.
Peräänkuulutin tuossa aiemmin muualla kasvatetun hiehon kokonaishintaa, koska se on jäänyt vähän piiloon. Tässähän on sellainen tilanne, että kaikkein kallein vaihe eli juottovasikkan kustannukset on omassa piikissä (paljon työtä+kalliit rehut) sen jälkeen kasvattaja hoitaa edullisimman osuuden (vähän työtä, 5kk laitumella jne) jonka jälkeen kustannus on jälleen maitotilalla (nyt se vie jo oikeasti lehmän paikan, iso eläin). Lisäksi rahdit, vakuutukset, siemennykset ,sorkanhoidot ym ja vielä mahdollinen kustannus kasvatuksen aikaisesta karsinnasta tai huonolla tuurilla pakollinen poisto eli riskille pitää laskea myös. Näin päädytään mun mielestä yli 2000 euron hintaseen hiehoon, saatika jos kasvattajan taksa on 2,5 tai yli.
Laittaa ajattelemaan, olisiko kuitenkin järkevää hankkia itselle myös nuo "välivaiheen" resurssit, niitähän saa rahalla. Käytännössä tarkoittaa rakentamista, rehujen ja työvoiman ostamista. Jos näin pääsee vaikkapa 1500€ hintaan en näe ulkoistamisessa järkeä.
Tuo kassavirta vielä: Jos tuotat 1 milj litraa maitoa, saat siitä myyntituloa 300 000 (toivotaan, että enemmin) on tuo 50 000 hiehonkasvattajalle paha paikka...
-
kaikkein kallein vaihe eli juottovasikkan kustannukset on omassa piikissä (paljon työtä+kalliit rehut) sen jälkeen kasvattaja hoitaa edullisimman osuuden (vähän työtä, 5kk laitumella jne) jonka jälkeen kustannus on jälleen maitotilalla (nyt se vie jo oikeasti lehmän paikan, iso eläin). Lisäksi rahdit, vakuutukset, siemennykset ,sorkanhoidot ym ja vielä
Miksi ei voisi lähteä ternivasikkana? Tautiriski pienempi kuin lihapuolen välikasvatuksessa. Kasvattaja voisi ottaa myös sonnivasikat ja myydä ne välitykseen teininä.
Kaiken kaikkiaan tässä on sama ongelma kuin kaikessa maatalouteen liittyvässä. Kurjuutta on vaikea jakaa, kenen kouraan Musta Pekka jää kun ketjussa on niukasti rahaa? Kun olisikin kunnon bisnestä josta kaikille jäisi kunnólla rahaa.
-
kaikkein kallein vaihe eli juottovasikkan kustannukset on omassa piikissä (paljon työtä+kalliit rehut) sen jälkeen kasvattaja hoitaa edullisimman osuuden (vähän työtä, 5kk laitumella jne) jonka jälkeen kustannus on jälleen maitotilalla (nyt se vie jo oikeasti lehmän paikan, iso eläin). Lisäksi rahdit, vakuutukset, siemennykset ,sorkanhoidot ym ja vielä
Miksi ei voisi lähteä ternivasikkana? Tautiriski pienempi kuin lihapuolen välikasvatuksessa. Kasvattaja voisi ottaa myös sonnivasikat ja myydä ne välitykseen teininä.
Kaiken kaikkiaan tässä on sama ongelma kuin kaikessa maatalouteen liittyvässä. Kurjuutta on vaikea jakaa, kenen kouraan Musta Pekka jää kun ketjussa on niukasti rahaa? Kun olisikin kunnon bisnestä josta kaikille jäisi kunnólla rahaa.
Niin se menee. Kuten aiemmin totesin en epäile kasvattajaa ahneeksi, luulen kuitenkin että löysiä löytyisi kun oikein etsisi.
-
kaikkein kallein vaihe eli juottovasikkan kustannukset on omassa piikissä (paljon työtä+kalliit rehut) sen jälkeen kasvattaja hoitaa edullisimman osuuden (vähän työtä, 5kk laitumella jne) jonka jälkeen kustannus on jälleen maitotilalla (nyt se vie jo oikeasti lehmän paikan, iso eläin). Lisäksi rahdit, vakuutukset, siemennykset ,sorkanhoidot ym ja vielä
Miksi ei voisi lähteä ternivasikkana? Tautiriski pienempi kuin lihapuolen välikasvatuksessa. Kasvattaja voisi ottaa myös sonnivasikat ja myydä ne välitykseen teininä.
Kaiken kaikkiaan tässä on sama ongelma kuin kaikessa maatalouteen liittyvässä. Kurjuutta on vaikea jakaa, kenen kouraan Musta Pekka jää kun ketjussa on niukasti rahaa? Kun olisikin kunnon bisnestä josta kaikille jäisi kunnolla rahaa.
Niin se menee. Kuten aiemmin totesin en epäile kasvattajaa ahneeksi, luulen kuitenkin että löysiä löytyisi kun oikein etsisi.
Sopiva koko / työllistävyys on tässäkin varmaan avainasia.
Kuullostaa ihan siltä, että Cosmic_Cowboy haluaa alkaa kasvattamaan mun ja Vastarannan vasikat ternistä lähtien... ::)
-
Sopiva koko / työllistävyys on tässäkin varmaan avainasia.
Kuullostaa ihan siltä, että Cosmic_Cowboy haluaa alkaa kasvattamaan mun ja Vastarannan vasikat ternistä lähtien... ::)
Kyllä se kierros meni jo ohi. Juottamon nvestointitukipäätös meni vanhaksi ja pehmeä lasku nautavapaaseen tulevaisuteen on hyvässä vauhdissa.
Sonnivasikoilla saisi lisää liikevaihtoa kasvattajalle. Hiehojen lisääminen sellaisiin määriin kuin lihanautoja nykyisin kasvatetaan ei onnistu. Eläimiä joutuisi ottamaan monesta paikasta monine tauteineen.
Luitteko MT:n Kantri-liitteestä Tammelalaisesta hiehonkasvattaja-pariskunnasta? Oli satakunta hiehoa ja sisäruokinakaudella 4...5 + 3...4 (tjsp) tuntia navettatyötä päivässä. Liikevaihtoahan moisesta tulee 2€/el/d*365 d/v*100el= 73000€/v, hiehoista ei kai mitään eläintukia (sopii etelä-suomeen) ja pelloilta +100€/ha.
Eräs lahajakas maatalousekonomistin alku laskeskeli päässään: 200 olis 150, hmm 400 jo 300, heeei 600:lla mentäis jo puolen millin luokkaaan! Kyllähän ne nykytekniikalla pariskunta ruokkii siinä kuin sonnitkin, eiksni. No, miehellä on tausta lihasiipikarjassa, jossa matematiikka varmaan meneekin noin. Tässä mallissa eläimen yksilölliseen huomioimiseen, tarkkailuun, hoitosuhteen rakentamiseen ja takapuolen vahtimiseen jää aikaa sekunnin osia päivässä. Vastaanottaja osannee olla kiitollinen hirvikiväärillä hoidetttavista villieläimistä.
-
Ymmärrän, Shrek, mitä tarkoitat. Myös meillä on hiehonkasvatus ulkoistettu hyvin samankaltaisella sopimuksella kun kerrot itse tehneesi. Tällä systeemillä tulee vain turhan kalliita hiehoja, muuten toimii todella hyvin.
Eli mainitsemallesi "säästyneelle resurssille" muodostuu jokin hinta ja tätä hintaa pitää ymmärtääkseni verrata tämän "säästyneen resurssin" tuottoon jossakin toisessa kohtaa. Olipa se vaikeasti sanottu ::) Näin ulkoistamisenkin hinnalla on joku maksimitaso.
Peräänkuulutin tuossa aiemmin muualla kasvatetun hiehon kokonaishintaa, koska se on jäänyt vähän piiloon. Tässähän on sellainen tilanne, että kaikkein kallein vaihe eli juottovasikkan kustannukset on omassa piikissä (paljon työtä+kalliit rehut) sen jälkeen kasvattaja hoitaa edullisimman osuuden (vähän työtä, 5kk laitumella jne) jonka jälkeen kustannus on jälleen maitotilalla (nyt se vie jo oikeasti lehmän paikan, iso eläin). Lisäksi rahdit, vakuutukset, siemennykset ,sorkanhoidot ym ja vielä mahdollinen kustannus kasvatuksen aikaisesta karsinnasta tai huonolla tuurilla pakollinen poisto eli riskille pitää laskea myös. Näin päädytään mun mielestä yli 2000 euron hintaseen hiehoon, saatika jos kasvattajan taksa on 2,5 tai yli.
Laittaa ajattelemaan, olisiko kuitenkin järkevää hankkia itselle myös nuo "välivaiheen" resurssit, niitähän saa rahalla. Käytännössä tarkoittaa rakentamista, rehujen ja työvoiman ostamista. Jos näin pääsee vaikkapa 1500€ hintaan en näe ulkoistamisessa järkeä.
Tuo kassavirta vielä: Jos tuotat 1 milj litraa maitoa, saat siitä myyntituloa 300 000 (toivotaan, että enemmin) on tuo 50 000 hiehonkasvattajalle paha paikka...
mitäs muita vaihtoehtoja sitten on?
eli esim kasvatus periaatteessa toisen tilalla ja rehun työn ynnä muun maksaminen. tällöin periaatteessa kasvattaja on vain töissä sinulla silloin kun homma hinnoitellaan oikein mutta hän saa kotieläintilan statuksen eli tukia ja lomia. minkälaisia ongelmia tässä näette tuohon päivävuokraan verrattuna?
tai sitten eläimen suorat myymiset tilojen välillä ja alkutilalla on vain etuosto-oikeus eläimiin ja ylimääräiset eläimet kasvattaja saada myydä kelle haluaa hintaan mihin haluaa.
-
Hiehonkasvatus on aika perkaamaton sarka vielä. Tuollaiset 2.5 euron päivätaksat on ilmiselvä merkki tehottomuudesta työnkäytön puolella. Ja ruokinnankin.
Hiehonkasvatuksen kustannuksista lähes puolet muodostuu ensimmäisen puolen elinvuoden aikana. Varmaan tilakohtaista, mutta meillä se on noin 600-700 euroa (riippuu siitä paljonko vanhan rakennuksen kustannuksiksi laskee). Jos sen jälkeisestä kasvatuksesta maksetaan vielä se 2.5 euroa, nousee hiehon hinta reilusti yli kahden tonnin. Vie 2/3 ensimmäisen lypsykauden maitotuotto-rehukustannuksesta maksaa edes raha takaisin kassaan, puhumattakaan työmenekistä, muista muuttuvista ja pääomakuluista. Eli selvää on, että kahden tontun hieho on liian kallis ja kasvattajien pitäisi vetää tästä tiettyjä johtopäätöksiä.
-
Adam ja muutkin on varmaan maailmalla nähnyt isoa touhua. Millainen asia satojen hiehojen kesytys eli ihmisten käsittelyyn totuttaminen on? Pelkkää pienviljelijä-perheidylli-nostalgiaa, rotukysymys vai jotain muuta. Meneekö tehokkaan yksikön perustaminen broilerpuolen kaavoilla?
-
Adam ja muutkin on varmaan maailmalla nähnyt isoa touhua. Millainen asia satojen hiehojen kesytys eli ihmisten käsittelyyn totuttaminen on? Pelkkää pienviljelijä-perheidylli-nostalgiaa, rotukysymys vai jotain muuta. Meneekö tehokkaan yksikön perustaminen broiolerpuolen kaavoilla?
Käsittelyn ja eläinten kohtaamisen pitää olla päivittäistä. Asiaan voi vaikuttaa vaikka lannanpoistolla, tekee sen pienkuormaajalla kerran tai kahdesti päivässä ja muutenkin rutiinihommat on tehtävä niin, että eläimet saavat kontaktin säännöllisesti. Tietty määrä ihmistyötä on tehtävä ja mielummin se on tehtävä siellä, missä siitä on kumulatiivista hyötyä. Kaikki automaattiseksi-ihmiset ei sovi eläinten hoitajiksi.
Montaa isoa en ole nähnyt, eikä siinä ainokaisessakaan tuhannen hiehon hallissa säikkyjä eläimiä ollut. Uteliaita ja luottavaisia ;)
-
Miksi ei voisi lähteä ternivasikkana?
Minusta ternivasikkana ei kannata laittaa, jos vasikoille on olemassa tila ja pystyy hyödyntämään hapanjuottoa. Vasikoille juottamalla saa sellaisellekin maidolle hintaa, jonka muuten joutuu laittamaan viemäriin. Näiden maitojen hyödyntäminen käytännössä laskee vasikan alkukasvatuksen hintaa laskennallisesta hinnasta.
-
Hiehonkasvatus on aika perkaamaton sarka vielä. Tuollaiset 2.5 euron päivätaksat on ilmiselvä merkki tehottomuudesta työnkäytön puolella. Ja ruokinnankin.
Hiehonkasvatuksen kustannuksista lähes puolet muodostuu ensimmäisen puolen elinvuoden aikana. Varmaan tilakohtaista, mutta meillä se on noin 600-700 euroa (riippuu siitä paljonko vanhan rakennuksen kustannuksiksi laskee). Jos sen jälkeisestä kasvatuksesta maksetaan vielä se 2.5 euroa, nousee hiehon hinta reilusti yli kahden tonnin. Vie 2/3 ensimmäisen lypsykauden maitotuotto-rehukustannuksesta maksaa edes raha takaisin kassaan, puhumattakaan työmenekistä, muista muuttuvista ja pääomakuluista. Eli selvää on, että kahden tontun hieho on liian kallis ja kasvattajien pitäisi vetää tästä tiettyjä johtopäätöksiä.
Itse en sekoittaisi ollenkaan näitä, vanhan rakennuksen pääomakustannuksia ja muita muutuvia kuluja, vaan ottaisin lähtökohdaksi sen, mikä on reaalinen hinta, jotta homma kannattaisi ulkoistaa ????
Päätuote on kumminkin maidontuotto ja se että kaikki omat toiminnot ja tilat on tässä käytössä, mahdollistaa maksimaalisen liikevaihdon.
Mikäli hieho on kasvatuksessa 2,5 €/ päivä taksalla, niin vuoden kasvatus maksaa noin 900 €, kahden vuoden kasvatus tekee noin 1800 €.
-
Itse en sekoittaisi ollenkaan näitä, vanhan rakennuksen pääomakustannuksia ja muita muutuvia kuluja, vaan ottaisin lähtökohdaksi sen, mikä on reaalinen hinta, jotta homma kannattaisi ulkoistaa ????
Nyt ei ymmärrä. Mikä reaalinen hinta?
-
Meil on ollut vuoden verran sopimus hiehon kasvatuksesta. Maksamme 1 €/pvä/eläin + alv. Itse toimitamme tilalle hiehojen ruuan. Samoin maksamme siemennykset ja eläinlääkäri käynnit. Hiehot menee aikaisintaan puolen vuoden ikäisenä ja tulevat ennen poikimista takaisin. Itse teemme siemennys suositukset hiehoille ja ruokinta ohjeet. Jatkuu nyt ainakin niin kauan että saamme vanhan navetan rempattua hiehoille sopivaksi. Tilalla ei ole muiden eläimiä kuin meidän.
-
Meil on ollut vuoden verran sopimus hiehon kasvatuksesta. Maksamme 1 €/pvä/eläin + alv. Itse toimitamme tilalle hiehojen ruuan. Samoin maksamme siemennykset ja eläinlääkäri käynnit. Hiehot menee aikaisintaan puolen vuoden ikäisenä ja tulevat ennen poikimista takaisin. Itse teemme siemennys suositukset hiehoille ja ruokinta ohjeet. Jatkuu nyt ainakin niin kauan että saamme vanhan navetan rempattua hiehoille sopivaksi. Tilalla ei ole muiden eläimiä kuin meidän.
kokemukset? hyvä vai huono juttu?
-
Meil on ollut vuoden verran sopimus hiehon kasvatuksesta. Maksamme 1 €/pvä/eläin + alv. Itse toimitamme tilalle hiehojen ruuan. Samoin maksamme siemennykset ja eläinlääkäri käynnit. Hiehot menee aikaisintaan puolen vuoden ikäisenä ja tulevat ennen poikimista takaisin. Itse teemme siemennys suositukset hiehoille ja ruokinta ohjeet. Jatkuu nyt ainakin niin kauan että saamme vanhan navetan rempattua hiehoille sopivaksi. Tilalla ei ole muiden eläimiä kuin meidän.
Tämähän on aika järkevän kuuloinen paketti.
-
Itse en sekoittaisi ollenkaan näitä, vanhan rakennuksen pääomakustannuksia ja muita muutuvia kuluja, vaan ottaisin lähtökohdaksi sen, mikä on reaalinen hinta, jotta homma kannattaisi ulkoistaa ????
Nyt ei ymmärrä. Mikä reaalinen hinta?
Ruokinta, työmenekki, jne... muuttuvat kustannukset, pääasiassa, sekä ehkä vähän voittoa.
-
Meil on ollut vuoden verran sopimus hiehon kasvatuksesta. Maksamme 1 €/pvä/eläin + alv. Itse toimitamme tilalle hiehojen ruuan. Samoin maksamme siemennykset ja eläinlääkäri käynnit. Hiehot menee aikaisintaan puolen vuoden ikäisenä ja tulevat ennen poikimista takaisin. Itse teemme siemennys suositukset hiehoille ja ruokinta ohjeet. Jatkuu nyt ainakin niin kauan että saamme vanhan navetan rempattua hiehoille sopivaksi. Tilalla ei ole muiden eläimiä kuin meidän.
kokemukset? hyvä vai huono juttu?
Toiminut hyvin. Näin syksyisin ajellaan rehupaalit paikan päälle. Ja ruokintaa muutetaan sitä mukaa kun paalierä vaihtuu. Rehut on meiän omilta pelloilta. Alussa maksettiin 2 € per eläin päivä, kun heillä oli omaa rehua syöttää. Jos tämä ei olis tilapäinen ratkaisu niin jättäisin tälle systeemille. Nyt vielä tul hommattua hvoskuljetuskoppi, niin siirrotkit onnistuu itsellä. Aiemmin siirrot ol teurasautolla ja suurempi eläinmäärä kerralla.
-
Onko kenelläkään tarvetta enään tässä vaiheessa vuotta hiehonkasvatukselle etelä suomessa? Meillä olis tilaa 30-40 vasikalle/hieholle joko parressa tai pihatossa. Erinäisten syiden takia ei saatukaan paikkoja täys niinkuin oli tarkotus ja nyt tuntuu melko turhauttavalta käydä vaan kääntymässä navetalla.
-
Onko kenelläkään tarvetta enään tässä vaiheessa vuotta hiehonkasvatukselle etelä suomessa? Meillä olis tilaa 30-40 vasikalle/hieholle joko parressa tai pihatossa. Erinäisten syiden takia ei saatukaan paikkoja täys niinkuin oli tarkotus ja nyt tuntuu melko turhauttavalta käydä vaan kääntymässä navetalla.
Kasvatukselle ei tarvetta, mutta voisin myydä sulle edullisesti keväällä poikivia ay-hiehoja...
-
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3749/Kaariainen_Ville.pdf?sequence=1 (https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3749/Kaariainen_Ville.pdf?sequence=1)
Tässä varsin mielenkiintoinen opinnäyte koskien aihetta...
-
Onko kenelläkään tarvetta enään tässä vaiheessa vuotta hiehonkasvatukselle etelä suomessa? Meillä olis tilaa 30-40 vasikalle/hieholle joko parressa tai pihatossa. Erinäisten syiden takia ei saatukaan paikkoja täys niinkuin oli tarkotus ja nyt tuntuu melko turhauttavalta käydä vaan kääntymässä navetalla.
Kasvatukselle ei tarvetta, mutta voisin myydä sulle edullisesti keväällä poikivia ay-hiehoja...
Poikivia en enää tartte kiitti vaan 8), lypsyvehkeet purettiin just lokakuussa.
-
Onko kenelläkään tarvetta enään tässä vaiheessa vuotta hiehonkasvatukselle etelä suomessa? Meillä olis tilaa 30-40 vasikalle/hieholle joko parressa tai pihatossa. Erinäisten syiden takia ei saatukaan paikkoja täys niinkuin oli tarkotus ja nyt tuntuu melko turhauttavalta käydä vaan kääntymässä navetalla.
Kasvatukselle ei tarvetta, mutta voisin myydä sulle edullisesti keväällä poikivia ay-hiehoja...
Poikivia en enää tartte kiitti vaan 8), lypsyvehkeet purettiin just lokakuussa.
Teet pinen riskibisneksen; ostat nyt halvalla, pidät muutaman kuukauden ja myyt kovalla hinnalla eteenpäin 8) 8) 8)
-
Onko kenelläkään tarvetta enään tässä vaiheessa vuotta hiehonkasvatukselle etelä suomessa? Meillä olis tilaa 30-40 vasikalle/hieholle joko parressa tai pihatossa. Erinäisten syiden takia ei saatukaan paikkoja täys niinkuin oli tarkotus ja nyt tuntuu melko turhauttavalta käydä vaan kääntymässä navetalla.
Kasvatukselle ei tarvetta, mutta voisin myydä sulle edullisesti keväällä poikivia ay-hiehoja...
minkälaista hintaa olet ajatellut hieho/pv?
ja tarttis kasvattaa pihatossa :) :)
-
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3749/Kaariainen_Ville.pdf?sequence=1 (https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3749/Kaariainen_Ville.pdf?sequence=1)
Tässä varsin mielenkiintoinen opinnäyte koskien aihetta...
En lukenut ko. opinnäytetyötä vielä läpi, mutta pikaisesti katsoen muutama kohta lopun kannattavuuslaskelmissa otti silmään. Rakennusten poistoajaksi oli laskettu 25 vuotta, mikä kannattavuuslaskelmassa on mielestäni aivan liian pitkä aika. Hiehonavetan työkustannukseksi taas oli laskettu n.30 000€/vuosi, mikä tuntuu vähältä. Ilmeisesti työantajan sivukuluja ei oltu ainakaan otettu huomioon.
Tai sitten asiasta ymmärtämättömänä käsitin jotain väärin.
Joka tapauksessa tuohon n.2€/vrk hintaan pääseminenkin vaati todellista tarkkuutta niin rakennus- kuin muuttuvien kustannusten hallinnassa, sekä tehokasta työnkäyttöä.
-
Joka tapauksessa tuohon n.2€/vrk hintaan pääseminenkin vaati todellista tarkkuutta niin rakennus- kuin muuttuvien kustannusten hallinnassa, sekä tehokasta työnkäyttöä.
Se vaatii riittävän ison yksikön.
-
Joka tapauksessa tuohon n.2€/vrk hintaan pääseminenkin vaati todellista tarkkuutta niin rakennus- kuin muuttuvien kustannusten hallinnassa, sekä tehokasta työnkäyttöä.
Se vaatii riittävän ison yksikön.
Juuri näin. Erityisesti tuo tehokas työn käyttö vaatii suurta yksikköä. Rakennuskustannuksissa yleisinfraa lukuun ottamatta ei yksikkökoon kasvulla tietyn rajan jälkeen enää juurikaan taideta saada säästöjä.
Taitaa vielä 400 hiehon kasvattamossakin olla tekemistä tuon 2€ kanssa.
-
Joka tapauksessa tuohon n.2€/vrk hintaan pääseminenkin vaati todellista tarkkuutta niin rakennus- kuin muuttuvien kustannusten hallinnassa, sekä tehokasta työnkäyttöä.
Se vaatii riittävän ison yksikön.
Juuri näin. Erityisesti tuo tehokas työn käyttö vaatii suurta yksikköä. Rakennuskustannuksissa yleisinfraa lukuun ottamatta ei yksikkökoon kasvulla tietyn rajan jälkeen enää juurikaan taideta saada säästöjä.
Taitaa vielä 400 hiehon kasvattamossakin olla tekemistä tuon 2€ kanssa.
Mitenköhän esim kiimantarkkailu onnistus tommosessa yksikössä. Elukoiden ollessa irrallaan, niin joten kuten.
-
Onko kenelläkään tarvetta enään tässä vaiheessa vuotta hiehonkasvatukselle etelä suomessa? Meillä olis tilaa 30-40 vasikalle/hieholle joko parressa tai pihatossa. Erinäisten syiden takia ei saatukaan paikkoja täys niinkuin oli tarkotus ja nyt tuntuu melko turhauttavalta käydä vaan kääntymässä navetalla.
Kasvatukselle ei tarvetta, mutta voisin myydä sulle edullisesti keväällä poikivia ay-hiehoja...
minkälaista hintaa olet ajatellut hieho/pv?
ja tarttis kasvattaa pihatossa :) :)
Aatoksissa on ollut n. 2 €/pv/hieho. Asioistahan kyllä voidaan aina keskustella mikäli tuntuu liian kalliilta. Mutta eikös toi aika normi hinta ole kun olen muilta kasvattajilta kysellyt.