Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Jorma Jaakkola - 25.11.07 - klo:15:56
-
Päivitin perjantaina n. 30-sivuisen raporttini Almamedian uutisella Satakunnan Kansassa.
Eduskunta joutuu EU-liittymislakiesitykseen liittyvän Ulkoasianvaliokunnan mietinnön (16.10.1994) sitaatilla kyseenalaiseen valoon, jopa naurunlaiseksi.
Lähetän raportin liitetiedostona sähköpostitse kaikille sitä haluaville.
Sama raportti tulee lähiaikoina myös painettuna tekstinä Uudenmaan Veropörssin sivuille 77-125.
Terveisin
Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorma.jaakkola(a)suomi24.fi
-
Tiivistelmä "A-nelosella"
I VAALIPETOKSEN YDIN: KANSANÄÄNESTYSLAKI
Kansanäänestyksessä ei ollut kysymys vain kansalaisen "mustatuntuu" -mielipiteestä. Kansanäänestyslain (578/94) 3 §:ssä lukee:
"Tuleeko Suomen liittyä Euroopan unionin jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?"
- Mikä oli neuvoteltu sopimus?
Jos kolme merkittävää sanaa ”neuvotellun sopimuksen mukaisesti” puuttuisivat EU-kansanäänestyslaista, ei mitään olisi enää tehtävissä.
II KAKSI HUIJAUSTA
Selvitykseni asiat koskevat jokaista kansalaista. Liitteillä näytän toteen, että EU-sopimuksen hyväksymiseen liittyy kaksi huijausta: Tekaistu EMU-varauma ja maatalousartiklojen vaiettu oikeudellisuus.
Keskeiset ministerit sekä presidentit Koivisto ja Ahtisaari ilmeisesti tiesivät, mikä oli neuvoteltu sopimus, koska sen tiesi myös keskeinen EY-/EU-neuvottelija Antti Kuosmanenkin, joka joutui vetämään pois myynnistä paljastavan kirjansa ”Suomen tie EU:n jäseneksi”, Ultima Thule, Oulu 1999.
III EVIDENSSI: LIITTYMISASIAKIRJA
1. EU-liittymisasiakirjan (ns. Korfun sopimus) sisällysluettelo,
josta selviää, että maatalousartiklat 141 ja 142 ovat vain siirtymäkauden tukia.
Antti Kuosmanen paljasti asian sivulla. 123; luku ”21.30 EU alkaa vesittää”:
”Aivan täysin tyydyttävään ratkaisuun ei silti päästy, sillä kansallisia tukia koskevat määräykset jäivät liittymisasiakirjassa siirtymäjärjestelyjä koskevaan lukuun.”
Katso otsikko "Neljäs osa Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (138-144) ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.
(http://www.promerit.net/siirtymatoimet.jpg)
Käytä alhaalla olevaa lossia, että saat artiklojen 138-144 numerot ja sivunumeron näkyviin.
IV LIITTEET
1. Raportti ”Salainen EU-pöytäkirja”Ks. http://www.promerit.net/UM.salainen.poytakirja.htm
2. Taustaraportti "Suomalainen vaalipetos – Salaten ja valehdellen EU:hun"
Ks. http://www.promerit.net/suomalainen.vaalipetos.html
3. Lisätietoa blogini kirjoitusketjussa, osoitteessa:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.0
Huom!
Asiasta on sähköpostitse tiedotettu ministeri Anttilalle ja MTK-puheenjohtajistolle jo 25.7.2007.
Nauttivatko he viljelijöiden luottamusta, jos eivät puutu esille nostamiini tosiasioihin?
Ks. http://www.promerit.net/BLOGI_jaakkola.htm
Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorma.jaakkola(a)suomi.fi
-
TIEDUSTELUJA PÄÄTTÄJILLE
Suomen päättäjille lähettyjen kyselyiden vastauksista on käynyt ilmi, ettei kukaan vastanneista ole vuonna 1994 EU-liittymispäätöstä tehtäessä tiennyt, että maatalouden artiklat ovat vain siirtymäkauden tukia.
Niiden päättäjien, jotka ovat jättäneet vastaamatta, viestiin vastaamattomuus tulkitaan niin, että he ovat alusta alkaen tienneet totuuden.
Lisäksi voidaan sanoa, että toiset keskeisistä päättäjistä valehtelevat.
Tästä asiasta ei kukaan vuonna 1994 EU-päätöksentekoon osallistuneista selviä selittelemällä.
-
Seuraava uutinen vaatii perinpohjaisen selvityksen, sillä torjuntavoittojen aika on ohi, kun tuki pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä.
(http://www.promerit.net/vakavatvaikeudet.jpg)
Vaikeutta vain väliaikaisesti
ALMA MEDIA (Satakunnan Kansa pe 23.11.2007, s. 8 )
Kahden vahvan maatalousrouvan Sirkka-Liisa Anttilan ja komissaari Mariann Fischer Boelin vääntö Suomeri 141-tuista sai alkunsa siitä, että osapuolet tulkitsevat Suomen liittymissopimusta eri tavalla.
Suomen mukaan sopimuksessa sanotaan, että erityistukea voidaan maksaa niin kauan kun maataloudella on vakavia vaikeuksia.
- Ja meillähän näitä vakavia vaikeuksia on. Luonnonolot eikä liioin maantieteellinen asema ole muuttunut mihinkään sitten vuoden 1995, paukauttaa Anttila.
Komissio ajattelee, että Suomen olisi pitänyt jo 12 vuodessa sopeuttaa maataloutensa EU:n määräämiin raameihin.
Oman mausteensa soppaan tuo Suomen virallinen liittymissopimus.
Sopimuksen allekirjoittaneet sanovat, että tekstissä etelän tuki on merkitty pysyväksi. Sen sijaan otsikko, jonka alla teksti on, puhuu siirtymäkauden tuista. Tätä suomalaisneuvottelijat eivät ymmärtäneet varmistaa, eivätkä näin olleen vaatineet otsikon muuttamista.
Hyvät lukijat!
Viekää viestiä tästä kirjoitusketjusta netin ulkopuolelle!
Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorma.jaakkola(a)suomi24.fi
-
Komissio ajattelee, että Suomen olisi pitänyt jo 12 vuodessa sopeuttaa maataloutensa EU:n määräämiin raameihin.
Oman mausteensa soppaan tuo Suomen virallinen liittymissopimus.
Sopimuksen allekirjoittaneet sanovat, että tekstissä etelän tuki on merkitty pysyväksi. Sen sijaan otsikko, jonka alla teksti on, puhuu siirtymäkauden tuista. Tätä suomalaisneuvottelijat eivät ymmärtäneet varmistaa, eivätkä näin olleen vaatineet otsikon muuttamista.
Kyllä pieni joukko tiesi totuuden. Mutta onneksi asia ei joutunut julkisuuteen.
Kuosmanen kertoo saavutetun sopimuksen kompromissin ytimen:
"Ilmaisu "ja/tai" salli tulkinnan, että vakavien vaikeuksien tukea voitiin maksaa koko maassa, ja siten siitä tuli viimeinen puolustuslinja, josta Etelä-Suomen maatalouden kohtalo jäi riippumaan.”
KOMISSION VAIETTU JULISTUS
Erkki Liikanen kertoo kirjassaan Brysselin päiväkirjat, sivulla 196:
"Torstai 3.3."
"Komissiosta vuoti paperi, jossa oli otsikkona komission deklaraatio ja teksti koski maatalouden kansallisia tukia. Komissio vakuutti siinä, että ne ovat siirtymävaiheen tukea ja degressiivisiä.”
”Perjantai 4.3.”
”Iltapäivällä Esa Härmälä oli tavannut Möhlerin DG VI:sta. Ongelmia maataloudessa. Sisäisen julistuksen asema on edelleen epäselvä, mutta Möhler on viitannut myös siihen.”
”Sovimme, että Esa tekee asiasta raportin suppeaan jakeluun, jotta paniikkia ei pääse syntymään. Yritän selvittää viikonlopun aikana, mistä deklaraatiossa oikein on kysymys.”
Huom!
Paniikin syntyminen olisi merkinnyt, ettei Suomi olisi kansanäänestyksessä hyväksynyt liittymissopimusta!
Kuosmanen kertoo sivulla 122:
”Ensimmäinen hälyttävä asia tuli tietoomme pari päivää maratonistunnon jälkeen. Kävi ilmi, että komissio oli EU:n neuvostossa maratonistunnon aikana luvannut, että kaikki Suomelle sallitut kansalliset maataloustuet olisivat alenevia ja siirtymäkauden tukia. Tämä lupaus oli tiettävästi tehty, jotta eräät vastahakoiset jäsenmaat saataisiin suostumaan maratonistunnon tulokseen.
Mistään tällaisesta ei suomalaisille ollut hiiskuttu sanaakaan neuvottelujen aikana, ja jos olisi hiiskuttu, neuvottelutulos olisi varmaan jäänyt syntymättä, sillä tuo lupaushan näytti vesittävän täydellisesti saavutetun kompromissin ytimen.
Asia ei onneksi päässyt koskaan julkisuuteen, mutta se hermostutti pahasti suomalaisia aina pääministeriä myöten. Selitykseksi saatiin komissiosta, että kyseinen komission julistus ei sitonut Suomea; se oli EU:ssa tyypillinen tapa päästä yli hankalasta tilanteesta. Niinpä se päätettiin jättää tarkoituksellisesti huomiotta.”
Koko huijauksen ydinkysymys:
Ketkä olivat ne henkilöt, joille maatalousneuvottelija Esa Härmälä teki raportin?
Toimi Kankaanniemi, joka tuolloin kuului pienehköön EY-/EU-ministeriryhmään, on jo kertonut, että häntä ei asiasta informoitu.
-
Otsikossa kaikki.
-
Ilkka: Suomi esittää myönnytyksiä 141-tukileikkauksiin
Julkaistu 26.11.2007, klo 06.16 (päivitetty 26.11.2007, klo 08.09)
Suomi on esittämässä EU:n komissiolle suuria myönnytyksiä 141-tuen leikkauksiin, kertoo sanomalehti Ilkka. Lehden saamien tietojen mukaan Suomen tarkennetussa esityksessä sika- ja siipikarjatuotannon samaa tukea esitetään leikattavaksi 60 prosenttia vuoteen 2013 mennessä.
Nykyisin maksettavasta 94 miljoonan euron 141-tuesta sika- ja siipikarjan tuen osuus on 47 miljoonaa euroa. Vuoteen 2013 tuki laskisi liki 30 miljoonaa euroa.
osoite:
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id75905.html
-
Ilkan OnLine-uutiset:
08:00 Virrankoski: Suomi ei voi tyytyä yksivuotiseen 141-ratkaisuun
-
Ylen uutisten päivitys klo 8.39:
Ilkka: Suomi esittää myönnytyksiä 141-tukileikkauksiin
Julkaistu 26.11.2007, klo 06.16 (päivitetty 26.11.2007, klo 08.39)
>>Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ei halua kommentoida Ilkan saamia lukuja.
- Me keskustelemme huomenna komissaarin ja hänen virkamiestensä kanssa 141-tuen sisällöstä ja yhtenä sektorina siihen liittyy sika- ja siipikarja, Anttila sanoo.
- Sika- ja siipikarjasektorilla on sellainen ongelma, että Suomen sianlihan ja kananmunien tuotanto, erityisesti sianlihan tuotanto, on EU-jäsenyyden aikana noussut yli 20 prosenttia yli omavaraisuutemme ja tästä on syntynyt vientitarve. Tähän haetaan ratkaisuja, Anttila jatkaa.
Maatalouden 141-tukea maksetaan eteläisessä Suomessa noin 7 000:lle maitoa, munia ja sian- tai siipikarjalihaa tuottavalle tilalle.
Viime viikolla Sirkka-Liisa Anttilan ja maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin neuvotteluissa päästiin sopuun ensi vuonna maksettavasta tuesta. Tulotukiohjelman kestosta ja tuen kokonaismäärän alenemasta ei saavutettu neuvottelutulosta.
YLE Uutiset<<
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id75905.html
-
MTKN tiedote 26.11.2007:
MTK ei hyväksy maatalouskomissaarin vaatimia tukileikkauksia
MTK:n johtokunta kokoontui tänään ylimääräiseen kokoukseen ja antoi kannanottonsa meneillään oleviin 141-neuvotteluihin:
MTK:n johtokunta ei hyväksy EU:n komission voimakkaita tukien leikkausvaatimuksia.
http://www.mtk.fi/mtk/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet2007/marraskuu/fi_FI/maatalouskomissaari/
-
EU:n periaatteet pitäisi tietää kaikkien suomalaisten. Näin ei kuitenkaan ole. Ennen liittymistä oli paljon väärää tietoa liikkeellä. Poliittinen eliitti harhautti kansaa. Silloin pidettiin Suomen turvallisuuden takia liittymistä välttämättömänä. Tämä on osoittautunut kuplaksi. Johtavat politiikkomme peräänkuuluttavat EU:n turvatakuita. Niitä ei ole.
Maataloudelle luvattiin hyviä "reunaehtoja". Sinisilmäisesti uskottiin, että EU muuttaa perussääntöjään niin, että huomioidaan Suomen pohjoinen asema. Tämäkään ei ole toivotulla tavalla toteutunut.
Maa on jaettu kaavamaisesti eri vyöhykkeisiin. Peltojen maaperää, pienilmastoa, peruskuivatuksen tarvetta, pieniä lohkoja ja muita asioita ei huomioitu.
Jaakkola on oikeassa siinä, että kansanäänestyksessä kysyttiin, hyväksyykö kansa sopimuksen neuvoteltujen ehtojen mukaisesti.
Totuus oli kuitenkin se, että hyvin harvat tiesivät, mitä liittyminen merkiksi. Se oli suuri hyppy tuntemattomaan.
Tälläistä kansanäänestystä ei voi pitää oikeana. Ihmisiä pyydettiin ottamaan kantaa sellaiseen asiaan, josta he eivät tietäneet yhtään mitään.
Jos kansanäänestyksiä järjestetään, niin pitäisi olla selvät vaihtoehdot. Pelkän propakandan muodostama mielipide ei vastaa kansan tahtoa.
Olen seurannut Jaakkolan "yhden miehen sotaa" tässä EU asiassa. Kukaan ei pysty todistettavasti väittämään, että hän on väärässä.
Juna on kuitenkin jo mennyt. Silloin kun se vielä liikkui olisi pitänyt vetää hätäjarrua. Suomen viljelijät olivat silloin jarrumiehiä. Sopimus hyväksyttiin. Hypättiin suureen tuntemattomaan huppu päässä.
Nyt tuli uutinen, että Tanskassa olisi jo vaatimuksia erosta EU:sta. Suomessakin silmät avautuvat vähitelle. Monet karvaat tappiot osoittavat, että piskuinen Suomi on ollut kuin kynnysmatto, johon isot valtiot pyyhkivät jalkansa mennen tullen. Jokainen tietää ne "torjuntavoitot", joita sieltä on tullut.
Täytyy ihailla Jaakkolan sitkeyttä asiassa. Moni muu olisi jo lyönyt kintaat tiskiin. Olen koko ajan ollut EU:n vastustaja. Sitä ollaan viemässä liittovaltion suuntaan. Tämä pohjoinen Suomi jää silloin takamaaksi. EU:n perustavoite on vapaa kilpailu. Siinä kisassa Suomi ei pärjää markkinavoimien kanssa. Täällä ovat syrjäkylät tyhjentyneet. Sama kehitys on Euroopassakin. Suuret kaupugit ja tehokkaat alueet imevät täältä koulutettua ja ammattitaitoista työvoimaa.
Kaikki tämä tapahtuu vähitellen ja huomaamatta. Eduskunta ja hallitus joutuu vaan toteamaan, että kansallinen lainsäädäntä jää toiseksi, jos Brysselin kello lyö.
Elintarvikeomavaraisuus alkaa olla jo osittain mennyttä. Itsenäisen maan tehtävä on kuitenkin turvata kansalaisten elanto kaikissa olosuhteissa.
-
Olen seurannut Jaakkolan "yhden miehen sotaa" tässä EU asiassa. Kukaan ei pysty todistettavasti väittämään, että hän on väärässä.
Tesantti ei ainakaan tykkää Jaakkolan jutuista. Eli Jaakkolan kertomisa asioisa häätyy olla siis jotaki perrää...
-
Johtavat politiikkomme peräänkuuluttavat EU:n turvatakuita. Niitä ei ole.
Kiitos Repliikille asiallisesta kommentista!
Totta, mitä turvatakuista kirjoitit.
Suomen EU-liittymislakiesitys on todella paksu kirja.
Allekirjoittaneella se on paksuna mapillisena A-neloselle pienennettyinä kopioina, kaksi sivua/paperi.
Kohdasta "Kansainväliset sopimukset" löytyy kohta, jonka mukaan Suomen oli EU-sopeutettava kaikki kansainväliset sopimukset;
irtisanomalla yksipuolisesti tai purkamalla molempien osapuolien kesken.
Venäjän kanssa tammikuussa 1992 tehty YYA-jatkosopimus on sama kuin NL:n kanssa.
Artilassa 14 sanotaan, että toisen pitää mennä apuun kun toisen kimppuun hyökätään.
Tämä sopimus jäi "vahingossa" purkamatta, koska Venäjä oli silloin NL:n kaatumisen jälkeen sotilaallisesti ja taloudellisesti heikko.
=> Suomi on sahannut linssiin Venäjää ja EU:ta.
Venäjä vaatii, että Suomi noudattaa sen kanssa tehtyä sopimusta.
Sama koskee puutulleja. Se on EU:n asia. Mutta Venäjä ei suvaitse EU:ta, vaan Suomen neuvottelijaksi.
Venäjä näyttää mahtiaan koko ajan.
EU:n ja NATON turvatakuita ei ole, koska EU:lle on valehdeltu.
Jaakkola on oikeassa siinä, että kansanäänestyksessä kysyttiin, hyväksyykö kansa sopimuksen neuvoteltujen ehtojen mukaisesti.
Totuus oli kuitenkin se, että hyvin harvat tiesivät, mitä liittyminen merkiksi.
Korostan:
EU-kansanäänestyslain kysymysteksti kuuluu:
Pitäisikö Suomen liittyä EU:n jäseneksi neuvotellun sopimuksen mukaisesti?
Erkki Liikanen paljasti kirjassaan, että Esa Härmälä teki raportin suppeaan jakeluun, jotta paniikkia ei päässyt syntymään,
elikä kansa ei saanut tietää, että komission julistuksessa vakuutettiin, että kaikki maatalousartiklat kirjoitetaan siirtymätuiksi.
Nyt on tutkittava:
Ketkä kuuluivat tuohon suppeaan joukkoon?
Juna on kuitenkin jo mennyt. Silloin kun se vielä liikkui olisi pitänyt vetää hätäjarrua. Suomen viljelijät olivat silloin jarrumiehiä. Sopimus hyväksyttiin.
Milloin hätäjarrusta olisi aikaisemmin voinut vetää, koska huijauksesta ei ollut todisteita?
Nimittäin vasta viime huhtikuun puolivälissä tuli vastaan Kuosmasen kirjan vinkki: yksi virke, joka kertoi, että maatalousartiklat kirjoitettiin siirtymäsäädöksiin.
Tämän luettuani tarkistin asian.
Nyt olen vetänyt hätäjarrusta, kiitos Kuosmasen vinkin.
Edesmenneen MTK-veteraani Lauri Kuosmasen pojan Antin mieltä asia lienee pitkään askarruttanut, mihin rotkoon Suomen maatalousjuna on menossa.
Nyt tuli uutinen, että Tanskassa olisi jo vaatimuksia erosta EU:sta.
Olen luullut, että Tanska jätti Maastrichin sopimuksesta hyväksymättä vain EMUn eli euron, mutta Tanska ei ole hyväksynyt muitakaan liittovaltioon johtavia; Yhteistä puolustusta ja EU-perustuslakia.
Tanska on maataloutta lukuunottamatta (CAP) siis vain ETA-jäsen.
Norja ei ETA-jäsenenä ole CAPissa, mutta Tanska on.
Suomella on voimassa oleva ETA-jäsenyyssopimus, kuten Norjallakin. Se on Suomen maatalouden pelastus.
Elintarvikeomavaraisuus alkaa olla jo osittain mennyttä. Itsenäisen maan tehtävä on kuitenkin turvata kansalaisten elanto kaikissa olosuhteissa.
Elintarvikeomavaraisuus on pelastettavissa. Ks. edellinen kommentti.
Aseet maatalouden ja elintarviketeollisuuden pelastamiseen ovat olemassa.
Vielä:
En tätä taistelua ihan yksin ole käynyt, joskin kirjoittelu on jäänyt minulle.
Lausun nöyrät kiitokseni yhteistyökumppaneilleni!
-
Ehkä kaikki johtui siitä, että suomalaisilla neuvottelijoilla ei ollut selvää käsitystä siitä, että mitä todellisuudessa päätettiin. Pääasia oli, että päästään mahdollisimman pian jäseneksi. Sitkeä neuvotteluvääntö jäi tekemättä.
Neuvottelu on taitolaji. Tehdyt virheet voitaisiin korjata, jos muutettaisiin Suomen EU politiikkaa. On meikäläiselläkin vähän kokemusta neuvotteluista. Olin lähes 20 vuotta MTK:n edustajana siemensopimusneuvotteluissa. Se oli tietenkin pieni pisara noihin Brysselin neuvotteluihin verrattuna. Samat piirteet olivat kuitenkin kuin muissakin tupo neuvotteluissa. Toisella puolella olivat suurten keskusliikkeiden edustajat.
Se tässä vaan on ihmetyttänyt kun meidän neuvotteluvääntö siemenlisistä kesti lähes pari kuukautta. EU neuvotteluihin käytetään aikaa vain murto-osa tästä. Sanotaan, että oli muutaman tunnin tapaaminen komisaarin kanssa. Suomalaisia on koko ajan kiitelty EU:n taholta hyviksi neuvottelijoiksi. Tämä on paha merkki. Jos vastapuoli kehuu suomalaisia, niin se tarkoittaa sitä, että he ovat saaneet tahtonsa läpi.
Näin oli liittymisneuvotteluissakin. Täällä Kokemäellä sanotaan, että hättäinen tekkee huanon kaupan. Näin kävi liittymisneuvotteluissa ja sama suunta on jatkunut edelleen. Kova vääntö EU:n kanssa on raadollista työtä. Neuvottelutaktiikkaan kuuluu myös se, että pinna vedetään joskus aika kireälle. Näin oli Tehyn työtaistelussakin. Järjestön käsikirjoitus kuitenkin piti. Koko ajan oli aivan selvä asia, että joukkoirtisanominen ei tulisi toteutumaan. Jos potilasturvalakia ei olisi säädetty, niin sopimus olisi syntynyt viimeistään kymmentä minuuttia ennen määräajan päättymistä. En sano, että Tehystä pitäisi ottaa oppia, mutta kyllä se osoittaa, kuinka kovaa edunvalvonta nykyään on.
Jos EU saa Suomen myöntymään yhdessä asiassa, niin jatkoa seuraa. Se on ihan varma. Kyllä tässä on aivan sama ilmiö kuin koulukiusaamisessakin. Me elämme niin pahassa maailmassa, että joudutaan käyttämään kovia keinoja. Se on tietenkin ikävä asia. Olisi tietenkin paljon hauskempaa jos asioista voitaisiin sopia sovussa. Tehdyt virheet korjattaisiin ja pieni Suomikin saisi osansa.
Näin ei kuitenkaan ole. Europarlamentin ja komision jäsenet ovat kovan linjan politiikkoja, jotka ajavat omien kannattajiensa etuja.
-
Ehkä kaikki johtui siitä, että suomalaisilla neuvottelijoilla ei ollut selvää käsitystä siitä, että mitä todellisuudessa päätettiin. Pääasia oli, että päästään mahdollisimman pian jäseneksi.
Kyllä oli selvä käsitys.
Martti Ahtisaaren johdolla tehtiin tuhatsivuinen SALAINEN selvitys EY-jäsenyyden vaikutuksista.
Selvitys valmistui joulun alla 1991 jo ennen jäsenyyden hakemista.
Presidentti Koivistolle se annettiin 19.12.1992 ja seuraavana päivänä viidelle valitulle ministerille.
Onneksi keskeinen osa siitä vuoti julkisuuteen Ilta-Sanomien ansiosta!
Koiviston mielestä oli pääasia, että Suomi pääsee jäseksi, hinnalla millä hyvänsä.
Nyt pitäisi nousta demari-herraviha!
-
Raportti oli vain muutaman henkilön tiedossa. Ei siitä näinollen voitu käydä mitään laajaa kansalaiskeskustelua. Tuskin siinä pystyttiin seurauksiakaan kovin helposti ennakoimaan. Virkamieskieli on vaikeaselkoista.
-
Raportti oli vain muutaman henkilön tiedossa. Ei siitä näinollen voitu käydä mitään laajaa kansalaiskeskustelua. Tuskin siinä pystyttiin seurauksiakaan kovin helposti ennakoimaan. Virkamieskieli on vaikeaselkoista.
Kyseinen SALAINEN raportti "EY-jäsenyyden vaikutukset Suomelle" oli todellakin 1000-sivuinen.
Siinä oli kahlattu läpi kaikki EY-säädäntö, jolla on vaikutusta Suomelle.
Demarit hykersivät, mitä jäsenyys tulisi viljeljöille merkitsemään;
(Ilta-sanomat 21.12.1991:)
"Suomen maatalous häviäisi mahdollisesti jopa kokonaan ilman erityisehtoja.
Valtiontaloudelle EY-jäsenyys aiheuttaisi myös suuria rahoitusongelmia. Rajojen avautuminen ja tavaroiden vapaa liikkuvuus kaikkien jäsenmaiden kesken merkitsisi tulli- ja valmisteverotuottojen tuntuvaa vähentymistä.
Valtion tulot laskisivat noin kymmeneksellä eli 17-20 miljardia markkaa vuodessa. Tämä aiheuttaisi suuria paineita niin valtion kuin kuntataloudenkin supistamiselle. Esille nousisi myös sosiaaliturvan rahoittaminen omavastuuperiaatteella."
Näin valtion- ja kuntataloudelle on käynytkin. Julkista sektoria ajetaan alas.
Salainen raportti "kuivui" parisataasivuiseksi valtioneuvoston selonteoksi, joka annettiin kesken joululoman koolle kutsutulle eduskunnalle 9.1.1992.
Eduskunta oli kutsuttu koolle tekemään valtiopäiväjärjestyksen 69 §:stä poikkeuslakia, jolla hallitus pääsi yksinkertaisella enemmistöllä - ilman eduskunnan määrävähemmistön (67 kansanedustajan) estämistä - tekemään kansalaisten perusturvaan liittyviä leikkauksia, koska valtiontalous oli kuralla.
Jälkeenpäin on käynyt ilmi, että lama ei tullut yllättäen vaan se tehtiin tarkoituksella.
Tästä on tulossa Suomen Pankin pääjohtajan Rolf Kullbergin testamentti. Koivisto ohjasi Suomen Pankin toimintaa, Kullbergilla oli statistin osa.
Samalla poikkeuslailla raivatiin tie (vain 2/3 määräenemmistöpäätöksellä) EY-jäsenyyden hyväksymiseksi.
EY-jäsenyyden hyväksyminen olisi muuten vaatinut eduskunnalta 5/6 kiireellisyysenemmistön ja sitä ei olisi löytynyt, koska 37kansanedustajaa olisi estänyt EY-jäsenyyden voimaansaattamisen.
Demarit tekivät todella ovelan tempun perustuslainsäätämisjärjestyksen kiertämiseksi.
Mahtaa vanhoja kommareita harmittaa, etteivät huomanneet samalla tavalla liittää Suomea Neuvostoliittoon?
Kyseinen laki annettin eduskunnalle 17.1.1992 , ja voimaansaatettiin 5/6 enemmistöllä - poikkeuslakina.
Kansanedustajat eivät tuolloin ymmärtäneet, mitä kaikkea poikkeuslailla tultaisiin tekemään.
Kyseisestä laista ei käyty eduskuntakeskusteluakaan muuten kuin silloin, kun se eduskunnalle annettiin.
Tämäkin keskustelu oli vain sanailua, joka johtui sisärenkaaseen kuulumattoman Sirkka-Liisa Anttilan puheenvuorosta, joka oli kaataa koko lain jo ensimmäisenä päivänä;
Otteita Helsingin Sanomien 18.1.1992 artikkelista:
”Eduskunta hyväksyi kompastellen säästölakeja helpottavan muutoksen.
Keskustan Anttila oli sotkea hallituksen ja Sdp:n sopimuksen
Anttilan ilmoitus melkein pudotti sosiaalidemokraatit penkeiltään. Uusi hallituksen esitys ja sen kiireellinen käsittely olivat nimenomaan ehtona sille, että Sdp suostui hyväksymään väliaikaisen muutoksen. Kolmas ehto oli perusoikeusuudistuksen hyväksyminen lopullisesti seuraavassa eduskunnassa.”
”Eduskunta hyväksyi perjantaina äänin 144-28 valtiopäiväjärjestyksen väliaikaisen muutoksen, joka helpottaa säästölakien säätämistä.”
Kyseinen poikkeuslaki on eduskunnalle kiusallinen puheenaihe, koska se luuli, että sen valta kasvaa, mutta hallitus ottikin eduskunnalta vallan pois.
Valtiontalouden kurallaolo vei eduskunnan huomion poikkeuslailta ja Selonteolta "EY-jäsenyyden vaikutukset Suomelle".
Kumpaankaan ei ilmeisesti juuri kukaan ehtinyt syventymään.
Ja jos joku syventyi, eliitti ja media leimasi häiriköksi.
Selonosta edukunta äänesti ennen kesälomalle pääsyä, juhannuksen alla 1992.
Kuitenkin 18.3.1992 tahpahtui luottamuslauseäänestys, jonka seurauksena Koivisto ja Aho allekirjoittivat "EY-jäsenyyshakemuksen".
Vielä tuolloin eduskunta ei tiennyt mitä jäsenyys tulisi merkitsemään.
Mainittakoon, että suomenkielinen Maastrichtin sopimus jaettiin kansanedustajille vasta maaliskuussa 1993!
Salaisesta EY-selvityksestä:
Ensio Laine (Vas.) teki kirjallisen kysymyksen Ilta-Sanomien uutisen kertomista luvuista (18-20 miljardia markkaa per vuosi) eli jäsenyyden aiheuttamista menoista Suomelle.
Laine sai vastauksen, jota hän jälkeenpäin vertasi todellisuuteen. Laine oli ollut oikeassa, kuten kyseinen EY-selvityskin.
Mutta EY-kielteisestä asiasta ei saanut puhua.
Sama koski kaikkea EY-kielteistä keskustelua. Se leimattiin mediassa häirikköjen puheeksi.
Mauno Koivisto oli ottanut median pauloihinsa. Tätä jatkuu tänä päivänä, kun 84-vuotiaan eläkeläisen tekemiset ovat edelleen medialle tabuja.
Koiviston käsi on edelleen myös Korkeimman oikeuden ja oikeuskanslerin yläpuolella.
Kyllä on merkillistä, että sama meno jatkuu, vaikka demarit putosivat eduskuntavaaleissa kolmansiksi!
Maata on johdettu ja johdetaan demarivirkamiesten tekemiä raiteita pitkin.
Suomen tiestä EU:n jäseneksi oli tehty etukäteen tarkka suunnitelma, Road map to the EY.
Pitää muistaa, että Ulkoministeriön keskeiset virkamiehet vaihdettiin demareihin syksyllä 1990. Demareilla ei ollut tarkoitustakaan mennä hallitukseen kevään 1991 vaalien jälkeen.
Lipponen putosi eduskunnasta vuoden 1987 vaaleissa, jolloin hänestä tuli Ulkopoliittisen instituutin johtaja.
Ja minne se Liikanen menikään jättäessään valtiovarainministerin postin v 1989?
-
Edesmenneen MTK-veteraani Lauri Kuosmasen pojan Antin mieltä asia lienee pitkään askarruttanut, mihin rotkoon Suomen maatalousjuna on menossa.
Antti Kuosmanen muistelee maratonneuvotteluista paluuta.
Demari-herravihaa nostattaakseni laitan Kuosmasen kirjasta sitaatin luvusta 21.28. Ensivaikutelmat kotiin palatessa, sivu 121:
"Suurlähettiläs Erkki Liikasen saunaillan ja muutaman tunnin yöunen jälkeen palasimme 2.3.1994 maratonistunnosta Suomeen. Täytyy todeta, että vaikka olin siihen mennessä jo osallistunut monenlaisiin neuvotteluihin, koskaan ei ollut palatessa ollut sellaista tunnelmaa. Lentokoneen kaartaessa hankien peittämien Etelä-Suomen peltojen yli kohti Helsinkiä en voinut olla ajattelematta, mitä viime päivien ratkaisumme merkitsisivät ikkunasta näkyville tiloille ja niistä elantonsa saaville ihmisille.
Kun sitten näin SAK:n ekonomisti Peter Boldtin televisiossa ilmaiseman riemun siitä, että nyt saivat maajussit viimeinkin kunnon potkun persuuksiinsa (en muista hänen sanojaan tarkasti, mutta sävy oli kyllä juuri tuo), en jotenkin osannut yhtyä siihen."
-
>>Maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin sekä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) johtamien valtuuskuntien lisäksi neuvotteluun osallistuvat nyt ensi kertaa myös kummankin osapuolen laskenta-asiantuntijat. Tämä merkitsee sitä, että ratkaisua yritetään nyt tosissaan.
Ministeri Anttilan mukaan vaikein kysymys koskee sopimuskauden kahtena viimeisenä vuonna maksettavien tukien määrää.
Suomi ehdottaa viiden prosentin vuotuista alenemaa koko sopimuskaudeksi, minkä komissio on valmis hyväksymään neljän ensimmäisen vuoden osalta, mutta vaatii vastineeksi huomattavasti jyrkempää pudotusta kahden viimeisen vuoden aikana. <<
Rahvaan kysymys:
Mitä sitä tuollaista alenemaa menee ehdottelemaan, kun kerran on kyse pysyvästä tuesta?
-
Voitto tuli 141-tukineuvotteluista.
Suomi saa maksaa 141-tukea ainakin ensi vuonna, vaikka pelättiin ja tälläkin foorumilla retosteltiin väliaikaisen 141-tuen pysyvällä lakkauttamisella.
Em. sitaatti on Luomujussin alustuksesta 22.11., jota Luomujussi lämmittelee nostalla ylös eilisen torjuntavoiton johdosta.
Yksikään artikloista 138-144 ei todellakaan ole pysyviä tukia.
Ei totuuden kertominen ole retostelun aihe, ainakaan minulla, joka tosissani olen suomalaisen viljelijän kohtalosta huolestunut.
Millainen 141-voitto tulikaan?
Pyrrhoksen voitto?
Komissio ole vielä antanut siitä lakitekstiä. Tulee ehkä vasta helmi-maaliskuussa.
Minne katosivat ympäristötuet? Ne tosin eivät ole olleet vastikkeettomia.
Entäs alenemaa kompensoivat LFA-tuet?
Ovatko ne katteeton lupaus?
Jouni Lind MMM:n tiedotteessa:
>>Kauden lopulla LFA-uudistuksen toteuduttua 141-tuen aleneman korvaamiseen haetaan mahdollisuuksia LFA-tuen korotuksesta ratkaisuun sisältyvän lausuman mukaisesti.<<
Entäs jatko vuoden 2013 jälkeen?
Ministeri Korkeaoja saneli tällä yhden virkkeen tekstillä jatkon vuoden 2007 jälkeisiin 141-tukiin asiakirjaan ”Komission päätös K(2004)”, 4 artikla:
”Suomen on toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2006 yksityiskohtainen kertomus tällä päätöksellä hyväksyttyjen toimenpiteiden soveltamisesta ja siitä, miten ne ovat vaikuttaneet Suomen maatalouden yhdentymiseen yhteiseen maatalouspolitiikkaan.”
-
Siteeraamasi keskustelun avaukseni päivältä 22.11 oli tarkoitettu Talojussille, ei sinulle. Kun en ole samaa mieltä EU-vastaisuutesi kanssa, en ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi kommentoida sinun kirjoituksiasi ja mielipiteitäsi millään tavalla.
Kaikesta huolimatta, onnea valitsemallasi tiellä.
-
Siteeraamasi keskustelun avaukseni päivältä 22.11 oli tarkoitettu Talojussille, ei sinulle.
Kommentoin siksi, että Luomujussin kirjoitus:
>>Suomi saa maksaa 141-tukea ainakin ensi vuonna, vaikka pelättiin ja tälläkin foorumilla retosteltiin väliaikaisen 141-tuen pysyvällä lakkauttamisella.<<
tuntui minuun kohdistuneena piikkinä.
Läpän kirjoittaminen nimimerkkien takaa lienee hauskaa - kielenkantoja aukaisevaa - ajankulua.
Kun en ole samaa mieltä EU-vastaisuutesi kanssa, en katso tarkoituksenmukaiseksi kommentoida sinun kirjoituksiasi ja mielipiteitäsi millään tavalla.
Mistä Sinä Luomujussi olet saanut päähäsi, että olisin EU-vastainen?
Olen vain kertonut, millaisen petoksen Suomen valtiojohto on tehnyt.
Ei minulla ole mitään syytä vastustaa EU:ta.
Kaikesta huolimatta, onnea valitsemallasi tiellä.
Kiitos samoin.
-
Neuvostoliitto hajosi, vaikka sillä oli turvana vahva puna-armeija. EU on ryhmä keskenään riiteleviä valtioita. Siinä saattaa käydä niin, että EU laajenee edelleen. Mukaan voi tulla Turkki ja muitakin maita, jotka ovat vieraita länsimaiselle yhteiskuntajärjestykselle. Nykyään ovat entiset kommunistimaat jo tuottaneet harmia.
Isot maat pyrkivät sanelemaan päätöksiä. Näin syntyy oppositioryhmiä. Ei EU:ta mikään ulkoinen voima uhkaa. Hajonta saattaa tulla sen sisältä. Tästä on hyvänä esimerkkinä Suomi. Sen ääni ei tunnu kuuluvan Unionissa enää missään asiassa.
Täällä on totuttu demokratiaan. Nyt on niin, että vahvemmat jyrää heikommat.
141 neuvottelut menivät juuri niin, kuin jo kauan sitten veikkasin. Torjuntavoitto sieltä taas tuli.
-
Vai ei Jorma Jaakkola vastusta EU:ta, aika surullista, sillä jokaisen ajattelevan ihmisen pitäisi vastustaa moista savijaloilla seisovaa jättiläistä.
Nyt pitää täsmentää sanomaani, koska tieto kirjoittamiseni syistä ei näköjään ole käynyt kaikille lukijoille selväksi.
"Luomujussi" kiertää kirjoitukseni, koska pitää minua EU-vastustajana.
"jammis" puolestaan pitää minua EU:n puolustajana ja laittaa minut samaan halveksuntakategoriaan taistolaisten kanssa.
EU-vastustajat ja EU-kriitikot leimattiin Suomen mediassa jo vuonna 1992 hörhöiksi, joita ei tarvitse ottaa vakavissaan.
Ei kannata olla EU-kriittinen, koska
1. tosiasiassa suomalaisilla ei ole mitään syytä kritisoida EU:ta.
Miksi?
Siksi, että Suomen EU-jäsenyysneuvottelut ja EU-liittymispäätös on Suomen EU-eliitin kotikutoinen petos. Valtiopetos ja EU-vaalipetos.
Virallisilla valtiohallinnon asiakirjoilla todistettuna Suomi ei valtio-oikeudellisesti ole EU:n jäsen.
Juuri tätä asiaa todistelen raporteillani.
Oikea kritisoinnin kohde EU:n sijasta on Suomen EU-eliitti vuosina 1991-1994.
2. Suomen valtamedia pitää pienryhmien ja vähemmistöjen edustajia edelleen EU-hörhöinä.
3. vaikka EU olisi kuinka savijalkainen jättiläinen, Suomen EU-vastainen taistelu 2 %:n äänivallalla on turhaa.
Tämä on nähty sokeripäätöksessä ja nyt "141-voitossa".
Näistä tappioista ja torjuntavoitoista hallitus, eduskunta, MTK, media ja mielikuvilla aivopesty kansa syyttää EU:ta!
Vuosi sitten europarlamentaarikko Ville Itälä kertoi Satakunnan Kokoomuksen piirin syyskokouksessa Huittisissa, että hänestä on tullut EU-kriittinen...
EU:ta on helppo kritisoida, mutta EU-petoksen tunnustaminen omassa maassa on todella vaikeata.
EU on yksi ihmiskunnan suurimpia petoksia, mutta eihän EU:n kannattajat tätä tajua, he hokevat vain tätä mantraa, että meidät täytyy olla mukana suuressa eurooppalaisessa perheessä, mukana päätöksenteossa.
Niinpä. Sama meno oli päällä Neuvostoliitossa, jossa jokainen "päätöksentekijä" halusi politbyroon etupenkkiin.
Suomen EU-nilkit kilpailevat "EU-päätöksenteon pöytiin" pääsystä.
Ministerit oikein odottavat, milloin on oman ministeriönsä EU-neuvoston kokous.
... joista voisi kirjoittaa vaikka paksun romaanin.
Kaikki ei ole raportissani. Teksiä löytyy sähköisestä arkistosta monin verroin enemmän.
Raporttini on tehty Veropörssiä varten (Uusimaa) ja palstatila on rajoitettu.
Itse suhtaudun EU-jäsenyyden kannattajiin samalla halveksunnalla kuin 70-luvun Neuvostoliittoa nuoleskelleisiin taistolaisiin.
jammiksen teksti omakseni muokaten:
Itse suhtaudun EU-jäsenyyspetoksen tehneeseen Suomen EU-eliittiin samalla halveksunnalla kuin 70-luvun Neuvostoliittoa nuoleskelleisiin taistolaisiin.
-
Yksityisviestiä pukkaa Jormalle.
EDIT: Asiat tulivat selviksi puolin ja toisin.
-
"Tukien laskeminen on ollut tiedossa"
Entisen maatalousministerin mukaan uusi 141-tukipaketti jää osin ”oraitten päälle".
EVELIINA TALVITIE
PORI
Maatalousministerinä Jäätteenmäen ja Vanhasen hallituksissa vuosina 2003-2007 toimineen Juha Korkeaojan (kesk.) mukaan uuden 141-tukiratkaisun merkitys on Suomelle suuri ja tuki luonteeltaan poikkeuksellinen.
- Alusta asti on ollut selvää, että tuki on kohdistunut siipikarjan ja sikojen kohdalla sektoriin, jota ei missään muussa Euroopan maassa tueta.
Korkeaoja palauttaa, mieliin Lipposen hallituksen maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän 1990-luvun puolivälissä antamat lausunnot. Hemilä korosti jo tuolloin, että tukien loppumiseen on varauduttava.
- Tämä ei siis ole mikään uusi asia.
Investointilaskelmia on ollut tapana tehdä sillä mielellä, että tuet laskevat.
Korkeaojan mukaan uusi 141-tukisopimus on. rakenteeltaan samanlainen kuin edellinenkin ja Suomen kannalta "kohtuullisen hyvä". Hän peilaa tulosta edelliseen kauteen.
-
Lalli haastaa keskustavetoisen hallituksen...
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=680.new#new
-
Satakunnan Kansa 30.11.2007:
"Tukien laskeminen on ollut tiedossa"
Korkeaoja palauttaa, mieliin Lipposen hallituksen maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilän 1990-luvun puolivälissä antamat lausunnot. Hemilä korosti jo tuolloin, että tukien loppumiseen on varauduttava.
- Tämä ei siis ole mikään uusi asia.
SataSeudun pääkirjoitus 24.3.2004:
http://www.sataseutu.com/paa/paa_243_2004.html
>>Hyvä esimerkki Suomi-ilmiöstä on muuten Suomen ja EU:n väliset maataloustukineuvottelut. Syy on aina vieritetty pahan EU:n syyksi tai syytelty edellistä hallitusta siitä, että maanviljelijöiden tukia ollaan alentamassa. Tätä kirjoittaessa osui käteen lehtileike Ilta-Sanomista 5.8.1998, jolloin edellisen kerran väännettiin kättä Suomen kansallisista maataloustuista. Silloinen maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä vastasi MTK:lle ”Härmälä itse sopi kansallisen tuen alennuksen”. Eli suomeksi sanottuna MTK:n nykyinen puheenjohtaja Esa Härmälä oli itse sopimassa ennen EU:hun liittymistä siitä, että Suomen kansalliset tuet ovat alenevia siirtymäkauden tukia. Nyt MTK-puheenjohtaja moittii taas toisia, vaikka itse on sopan aiheuttaja.
Sanatarkasti Hemilä sanoi ”Hallituksen ministerit yksitellen viimeksi Halikossa haukkunut Härmälä ei kertonut taustoja. Hän itse oli virkamiehenä Suomen EU:n jäsenneuvotteluissa sopimassa siirtymäkauden kansallisen maataloustuen alenemisesta” Tässä on kyse juuri edellä kuvatusta Suomi-ilmiöstä parhaimmillaan. <<
-
Päivitin perjantaina n. 30-sivuisen raporttini Almamedian uutisella Satakunnan Kansassa.
Eduskunta joutuu EU-liittymislakiesitykseen liittyvän Ulkoasianvaliokunnan mietinnön (16.10.1994) sitaatilla kyseenalaiseen valoon, jopa naurunlaiseksi.
Lähetän raportin liitetiedostona sähköpostitse kaikille sitä haluaville.
Sama raportti tulee lähiaikoina myös painettuna tekstinä Uudenmaan Veropörssin sivuille 77-125.
Terveisin
Jorma Jaakkola, Kokemäki
jorma.jaakkola(a)suomi24.fi
Tämä ei ole mainos, vaan ilmoitan lukijoille tiedoksi, että raporttini on nyt painettunakin tekstinä em. sivuilla ko. lehdessä.
Terveisin
Jorma