Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Maanviljelyssexpertti - 23.03.15 - klo:22:42
-
Miten se nyt meni 20 % kevytmuokattua ja 60 % nurmella sekä syysviljoilla niin täyttyykö kohdentamisalueella 80%?
-
Tuohon ei osaa vastata kuin Petteri Orpo.
-
Viime koulutuksessa kysyin. Silloin sanottiin, että täyttyy. Kysellään vielä muissakin koulutuksissa ja neuvojilta. Valvontaohjeita ei vielä ole.
-
Mä sain saman vastauksen kun koulutuksessa kysyin eli täyttyy. Mutta miksi tämäkin on pitänyt tehdä niin vaikeaksi, että 80% onkin oikeasti 60%...
-
Miten se nyt meni 20 % kevytmuokattua ja 60 % nurmella sekä syysviljoilla niin täyttyykö kohdentamisalueella 80%?
Kysyin tuota tässä kevään mittaan maataloustoimistosta siellä käydessä ja heidän tulkinta oli että juuri noin se menee.
-
kyl toi itteenikin kiinnostaa. jos pääsee nostamaan 60% 80% niin tuki nousee sen verran että sillä kylvää ne loput vehnät. siis ei sillä parillakympillä mutta kun se tulee koko alalle..
keväällä sit joko on jotain tai ei ole.
jos 20% saa olla kultivoitua ja siihen päälle vielä saa olla LHP-nurmet niin ei tarvita kauheita syyskylvöjä kun rapsin sängen ja vähän ohraa voi jättää sängellekin ni ei oo kaikki ruutia sit keväällä samana päivänä. LHP-:lle ei saa tukea mutta nostaa prossaa silti.
20% kyntöö. 20% kultivointia, 10% nurmia ym. 15% sängelle ja 35% ruis/syysrapsi/syysnisu. siinä tavoite.
-
kyl toi itteenikin kiinnostaa. jos pääsee nostamaan 60% 80% niin tuki nousee sen verran että sillä kylvää ne loput vehnät. siis ei sillä parillakympillä mutta kun se tulee koko alalle..
keväällä sit joko on jotain tai ei ole.
jos 20% saa olla kultivoitua ja siihen päälle vielä saa olla LHP-nurmet niin ei tarvita kauheita syyskylvöjä kun rapsin sängen ja vähän ohraa voi jättää sängellekin ni ei oo kaikki ruutia sit keväällä samana päivänä. LHP-:lle ei saa tukea mutta nostaa prossaa silti.
20% kyntöö. 20% kultivointia, 10% nurmia ym. 15% sängelle ja 35% ruis/syysrapsi/syysnisu. siinä tavoite.
Kuinkahan menee kun keväällä ei ole mitään?
-
Miten se nyt meni 20 % kevytmuokattua ja 60 % nurmella sekä syysviljoilla niin täyttyykö kohdentamisalueella 80%?
Ei täyty. Vajaa 20 % kynnettyä. Kevytmuokattua 20 % siitä 80 %, mitä jää jäljelle eli 16 %. 64 % oikeasti kasvipeitteistä.
-
ja miksi ei täytä varmaan lasketaan noin
-
Miten se nyt meni 20 % kevytmuokattua ja 60 % nurmella sekä syysviljoilla niin täyttyykö kohdentamisalueella 80%?
Ei täyty. Vajaa 20 % kynnettyä. Kevytmuokattua 20 % siitä 80 %, mitä jää jäljelle eli 16 %. 64 % oikeasti kasvipeitteistä.
20 % kevytmuokattua yhteen kertaan ajettuna on kasvipeitteistä. Kaikki prosentit lasketaan koko alasta.
-
no ei sillä nyt merkitystä ole talvehtiiko syyskylvöt vai ei. kunhan on kasvukauden ulkopuolella kasvipeitteisiä, kyl siellä lumen alla nyt jotain on jos ne sinne maahan ajoissa kylvää.
en siis tarkoita mitään näennäiskylvöä vaan ihan rehellistä syyskylvön tekoa niin paljon kun sielu sietää ku mulla on paljon niille soveltuvia lohkoja. ei väkisin tietenkä mut kelien salliessa. jos onnistuu talvehtimaan ni yleensä aina kevätkylvöjä satoisampia kuitenkin ja aikaisempia ainakin.
toki tämä pudottaa kerääjäkasvihommia sitten, koska lokakuussa en ala kylvää. suunnitella täytyy aikalailla.
-
toki tämä pudottaa kerääjäkasvihommia sitten, koska lokakuussa en ala kylvää. suunnitella täytyy aikalailla.
Ei lokakuussa kylvetty ole seuraavana syksynä välttämättä yhtään sen huonompi kuin ajoissa kylvetty. Mutta paljon parempia hermoja myöhään kylvetty vaatii keväällä ettei turhaan kylvä uudelleen jos tai kun maa näyttää ensin melkeinpä mustalta ja sitten kylvökuntoisen harmaalta eikä vihreältä niin kuin pitäisi...
Muuten saamaa mieltä. Talvehtii jos talvii, se ei ongelma vaan märkinä syksyinä järkevien kylvökelien puute. Varsinkin jos joka vuosi se 80% on saatava täyteen.
-
Kasvipeitteisyyden määrän voi valita vuosittain. Muistaakseni 30.9. mennessä. Vain tuo kevytmuokattavissa oleva 20 % on pakko ottaa.
-
Varsinkin jos joka vuosi se 80% on saatava täyteen.
Siis tä? Eikö tuossa ylhäällä ole nyt juuri maininta mun kirjoittamana, että 80% ei ole kuin 60% eli koko alasta 20% saa kyntää, 20% kevytmuokata (kaikki muut muokkaustavat paitsi kyntö) ja 60% on oltava kasvipeittäistä. Näin mä ainakin olen tämän asia käsittänyt.
-
Varsinkin jos joka vuosi se 80% on saatava täyteen.
Siis tä? Eikö tuossa ylhäällä ole nyt juuri maininta mun kirjoittamana, että 80% ei ole kuin 60% eli koko alasta 20% saa kyntää, 20% kevytmuokata (kaikki muut muokkaustavat paitsi kyntö) ja 60% on oltava kasvipeittäistä. Näin mä ainakin olen tämän asia käsittänyt.
Siis 80% kasvipeitteiseksi määriteltyä. Sillä kun nyt on hällä väliä miltä se todellisuudessa näyttää, kunhan täyttyy määritelmä. Kuten noissa kerääjäkasveissakin. Sitten jos suuri osa alasta on suunniteltu olevan syyskylvöstä, voi tulla ongelmia.
Ei kai siellä taas ole jotain viimeistä sallittua kylvöpäivää tms. määritelmää jolla syysviljan kasvipeitteisyys määritellään? Tietokoneelta hakuopasta alan lukemaan vasta pääsiäisenä...
-
Varsinkin jos joka vuosi se 80% on saatava täyteen.
Siis tä? Eikö tuossa ylhäällä ole nyt juuri maininta mun kirjoittamana, että 80% ei ole kuin 60% eli koko alasta 20% saa kyntää, 20% kevytmuokata (kaikki muut muokkaustavat paitsi kyntö) ja 60% on oltava kasvipeittäistä. Näin mä ainakin olen tämän asia käsittänyt.
Siis 80% kasvipeitteiseksi määriteltyä. Sillä kun nyt on hällä väliä miltä se todellisuudessa näyttää, kunhan täyttyy määritelmä. Kuten noissa kerääjäkasveissakin. Sitten jos suuri osa alasta on suunniteltu olevan syyskylvöstä, voi tulla ongelmia.
Ei kai siellä taas ole jotain viimeistä sallittua kylvöpäivää tms. määritelmää jolla syysviljan kasvipeitteisyys määritellään? Tietokoneelta hakuopasta alan lukemaan vasta pääsiäisenä...
Kasvipeitteisyys ilmoitettava 30.09. Kuvauslennoista tai satelliittikuvista, päivämääristä ei ole mainintaa. Ennen lumen tuloa kuitenkin iso mahdollisuus että jo tarkastetaan. Viimeistään lumen lähdön jälkeen.
Joskus se, että ei ole määritelty mitään päivämäärää, voi olla isompi valvontariski kuin selvät päivämäärät. Valvonta muuttuu teknisestä ja matemaattisesta tarkkailusta valvojan ja valvottavan henkilökohtaisista ominaisuuksista riippuvaksi (mielivallaksi ?) .
-SS-
-
Varsinkin jos joka vuosi se 80% on saatava täyteen.
Siis tä? Eikö tuossa ylhäällä ole nyt juuri maininta mun kirjoittamana, että 80% ei ole kuin 60% eli koko alasta 20% saa kyntää, 20% kevytmuokata (kaikki muut muokkaustavat paitsi kyntö) ja 60% on oltava kasvipeittäistä. Näin mä ainakin olen tämän asia käsittänyt.
Siis 80% kasvipeitteiseksi määriteltyä. Sillä kun nyt on hällä väliä miltä se todellisuudessa näyttää, kunhan täyttyy määritelmä. Kuten noissa kerääjäkasveissakin. Sitten jos suuri osa alasta on suunniteltu olevan syyskylvöstä, voi tulla ongelmia.
Ei kai siellä taas ole jotain viimeistä sallittua kylvöpäivää tms. määritelmää jolla syysviljan kasvipeitteisyys määritellään? Tietokoneelta hakuopasta alan lukemaan vasta pääsiäisenä...
Eikös siellä lue että "kasvipeitteisyydestä voi kevyt muokata kohdentamis alueella pinta-alasta 20%." Eli 20% kyntö, 20% kevytmuokattua ja 60% kasvipeitteistä. Täällä jumalan hylkäämällä c-alueella saa vaikka kaikki siitä kasvipeitteisyydestä muokata, tosin ei siitä saa kuin 11€/hehtaari.
-
Varsinkin jos joka vuosi se 80% on saatava täyteen.
Siis tä? Eikö tuossa ylhäällä ole nyt juuri maininta mun kirjoittamana, että 80% ei ole kuin 60% eli koko alasta 20% saa kyntää, 20% kevytmuokata (kaikki muut muokkaustavat paitsi kyntö) ja 60% on oltava kasvipeittäistä. Näin mä ainakin olen tämän asia käsittänyt.
Siis 80% kasvipeitteiseksi määriteltyä. Sillä kun nyt on hällä väliä miltä se todellisuudessa näyttää, kunhan täyttyy määritelmä. Kuten noissa kerääjäkasveissakin. Sitten jos suuri osa alasta on suunniteltu olevan syyskylvöstä, voi tulla ongelmia.
Ei kai siellä taas ole jotain viimeistä sallittua kylvöpäivää tms. määritelmää jolla syysviljan kasvipeitteisyys määritellään? Tietokoneelta hakuopasta alan lukemaan vasta pääsiäisenä...
Eikös siellä lue että "kasvipeitteisyydestä voi kevyt muokata kohdentamis alueella pinta-alasta 20%." Eli 20% kyntö, 20% kevytmuokattua ja 60% kasvipeitteistä. Täällä jumalan hylkäämällä c-alueella saa vaikka kaikki siitä kasvipeitteisyydestä muokata, tosin ei siitä saa kuin 11€/hehtaari.
mikä kasvipeitteisyys se sit enää on :o
-
Varsinkin jos joka vuosi se 80% on saatava täyteen.
Siis tä? Eikö tuossa ylhäällä ole nyt juuri maininta mun kirjoittamana, että 80% ei ole kuin 60% eli koko alasta 20% saa kyntää, 20% kevytmuokata (kaikki muut muokkaustavat paitsi kyntö) ja 60% on oltava kasvipeittäistä. Näin mä ainakin olen tämän asia käsittänyt.
Siis 80% kasvipeitteiseksi määriteltyä. Sillä kun nyt on hällä väliä miltä se todellisuudessa näyttää, kunhan täyttyy määritelmä. Kuten noissa kerääjäkasveissakin. Sitten jos suuri osa alasta on suunniteltu olevan syyskylvöstä, voi tulla ongelmia.
Ei kai siellä taas ole jotain viimeistä sallittua kylvöpäivää tms. määritelmää jolla syysviljan kasvipeitteisyys määritellään? Tietokoneelta hakuopasta alan lukemaan vasta pääsiäisenä...
Eikös siellä lue että "kasvipeitteisyydestä voi kevyt muokata kohdentamis alueella pinta-alasta 20%." Eli 20% kyntö, 20% kevytmuokattua ja 60% kasvipeitteistä. Täällä jumalan hylkäämällä c-alueella saa vaikka kaikki siitä kasvipeitteisyydestä muokata, tosin ei siitä saa kuin 11€/hehtaari.
mikä kasvipeitteisyys se sit enää on :o
sas muuta. Tää on kuule kiva tää uus ympi ohjelma. Tukikelpoiset pellot suojavyöhykkeeks tai siirtää tukioikeudet raivioille mitkä rajoittuu vesistöön ja laittaa ne suojavyöhykkeeksi. Sitten raivioilla viljelee mitä haluaa. Kun kait kaikkia lohkoja ei ole pakko liittää uuteen ymppiin. ;D
-
Sitten on taas 2020 piru merrassa kun Suomelahti ja saaristomeri ei taas kerran yhtään ole puhdistuneet vaikka satoja miljoonia on annettu kohdentamisalueelle ja paljon muuta olekaan kuin suojakaistaa ja kasvipeitteisyyttä vanhalla A-alueella.
Ja syypäänä on maatalous jota ei selvästikään ole vahdittu tarpeeksi vaan ovat hävyttömät keksineet jonkun ovelan tavan kipata kuitenkin kallista fosforia vesistöön. ---> Tarvitaan tiukemmat lannoitusrajat.
-
Sitten on taas 2020 piru merrassa kun Suomelahti ja saaristomeri ei taas kerran yhtään ole puhdistuneet vaikka satoja miljoonia on annettu kohdentamisalueelle ja paljon muuta olekaan kuin suojakaistaa ja kasvipeitteisyyttä vanhalla A-alueella.
Ja syypäänä on maatalous jota ei selvästikään ole vahdittu tarpeeksi vaan ovat hävyttömät keksineet jonkun ovelan tavan kipata kuitenkin kallista fosforia vesistöön. ---> Tarvitaan tiukemmat lannoitusrajat.
Tää on kuule sellainen sydeemi ettei se enää 2020 ole käytössä. Minä tuossa laskeskelin että helposti sellaisen 20-30 hehtaaria ainakin sais suojvyöhykkeeksi. Puro tai joki kulkee pellon laidassa. jäsven rantoja en laskenut siihen kun lohkot ei nyt ihan yletä sinne asti jää n.10-20 metriää vajaaksi.
-
määkin laittasin muutaman hehtaarin suojavyöhykkeeksi mutta kun se tarvii korjata. ei mulla semmosia vehkeitä ole ja eiks se maksa aikalailla ku joku tulee kaatamaan ja paalaamaan ne pois. mitä muita vaihtoehtoja korjuuseen?
-
määkin laittasin muutaman hehtaarin suojavyöhykkeeksi mutta kun se tarvii korjata. ei mulla semmosia vehkeitä ole ja eiks se maksa aikalailla ku joku tulee kaatamaan ja paalaamaan ne pois. mitä muita vaihtoehtoja korjuuseen?
Ei siihen nyt oikein muita vaihtoehtoja ole, kuin kaataa ja kerätä. Voit sä tietty kai puidakin ne pois, ei se viidentenä vuotena enää paljoa kasva... ;D
-
siitä saa hyvät kerääjäkasvi siemenet
-
määkin laittasin muutaman hehtaarin suojavyöhykkeeksi mutta kun se tarvii korjata. ei mulla semmosia vehkeitä ole ja eiks se maksa aikalailla ku joku tulee kaatamaan ja paalaamaan ne pois. mitä muita vaihtoehtoja korjuuseen?
Ei siihen nyt oikein muita vaihtoehtoja ole, kuin kaataa ja kerätä. Voit sä tietty kai puidakin ne pois, ei se viidentenä vuotena enää paljoa kasva... ;D
Eipä se paljon enää kasva. Mutta jos puit, pitää oljetkin korjata. Näin kouluttaja.
-
määkin laittasin muutaman hehtaarin suojavyöhykkeeksi mutta kun se tarvii korjata. ei mulla semmosia vehkeitä ole ja eiks se maksa aikalailla ku joku tulee kaatamaan ja paalaamaan ne pois. mitä muita vaihtoehtoja korjuuseen?
Ei siihen nyt oikein muita vaihtoehtoja ole, kuin kaataa ja kerätä. Voit sä tietty kai puidakin ne pois, ei se viidentenä vuotena enää paljoa kasva... ;D
Eipä se paljon enää kasva. Mutta jos puit, pitää oljetkin korjata. Näin kouluttaja.
Näinhän se on, kun idea kerran on köyhdyttää rantavesien maaperää.
-
Ennemin kannataisi tukea sellaista systeemiä millä valuma vedet otetaan talteen jotta niitä voidaan käyttää lohkojen kastelussa. ;D
-
Ennemin kannataisi tukea sellaista systeemiä millä valuma vedet otetaan talteen jotta niitä voidaan käyttää lohkojen kastelussa. ;D
Tai sellaista systeemiä jossa valumia ei tule. On ehkä hieman järkevämpää estää valumia luontaisesti, kuin kehittää jokin teknologia niiden keräämiseksi.
-
Ennemin kannataisi tukea sellaista systeemiä millä valuma vedet otetaan talteen jotta niitä voidaan käyttää lohkojen kastelussa. ;D
Tai sellaista systeemiä jossa valumia ei tule. On ehkä hieman järkevämpää estää valumia luontaisesti, kuin kehittää jokin teknologia niiden keräämiseksi.
Meinaatko että pitäisi tukea sitä että pellot metitetään?
Eihän siinä valumia tule jos tuetaan vain viljelyä missä voidaan vedet kierättää taksaisin kastelu vesinä.
-
Ennemin kannataisi tukea sellaista systeemiä millä valuma vedet otetaan talteen jotta niitä voidaan käyttää lohkojen kastelussa. ;D
Tai sellaista systeemiä jossa valumia ei tule. On ehkä hieman järkevämpää estää valumia luontaisesti, kuin kehittää jokin teknologia niiden keräämiseksi.
Meinaatko että pitäisi tukea sitä että pellot metitetään?
Eihän siinä valumia tule jos tuetaan vain viljelyä missä voidaan vedet kierättää taksaisin kastelu vesinä.
Miten ne kierrätietään ja mitä se maksaa? Veden kierrättämisen ymmärrän oikein hyvin kuivilla alueilla, mutta suomessa vettä on riittävästi tarjolla ja valumatkin ovat suurimpia silloin, kun kasteluvettä ei tarvita.
-
siitä saa hyvät kerääjäkasvi siemenet
ei toi kai ihan huono idea ollu. mitä kannattas kylvää? mikä helpointa puitavaa? raiheinä olis kerääjäkasvina hyvä. vois sit kylvää harmaalla siemenellä mitä vaan ku ne olis aina iteltä puituja. ja tatelius tulee paalaamaan pahnat si ne syötetään peuroille ja loput myydään kuivikkeeksi. kaamee rahasampo joka tuutista!
-
Ennemin kannataisi tukea sellaista systeemiä millä valuma vedet otetaan talteen jotta niitä voidaan käyttää lohkojen kastelussa. ;D
Tai sellaista systeemiä jossa valumia ei tule. On ehkä hieman järkevämpää estää valumia luontaisesti, kuin kehittää jokin teknologia niiden keräämiseksi.
Meinaatko että pitäisi tukea sitä että pellot metitetään?
Eihän siinä valumia tule jos tuetaan vain viljelyä missä voidaan vedet kierättää taksaisin kastelu vesinä.
Miten ne kierrätietään ja mitä se maksaa? Veden kierrättämisen ymmärrän oikein hyvin kuivilla alueilla, mutta suomessa vettä on riittävästi tarjolla ja valumatkin ovat suurimpia silloin, kun kasteluvettä ei tarvita.
Siinä kyllä piisaisi kosteikkoja, sorsa- ja hyttyslampia yms. lätäköitä ja luistelupaikkoja talvella jos valumavesiä pellolta yrittäisi kerätä talteen. Valumavesiä kun tulee pääasiassa kasvukauden ulkpuolella...
Metsittäminenkin järkevämpää olisi kuin heinien turhaan keräily. Vaikka tuossa juuri keksittiin uusi rahasampo, tällä kertaan suojaheinien pyörittämänä, muiden jo keksittyjen lisäksi. Taitaa Loimijokeen tulla pian uusia ja komeita paatteja 8)
-
Rikkaruohojen myrkyttäminen suojsvyöhykkeeltä on kielletty, mutta mitä jos kasvunsääteellä, vaikka tripla-annoksella, ruiskuttelis nurmen, niin ei kasvais, joten ei tarvitsis korjatakaan mitään. ;D ;)
-
Ennemin kannataisi tukea sellaista systeemiä millä valuma vedet otetaan talteen jotta niitä voidaan käyttää lohkojen kastelussa. ;D
Tai sellaista systeemiä jossa valumia ei tule. On ehkä hieman järkevämpää estää valumia luontaisesti, kuin kehittää jokin teknologia niiden keräämiseksi.
Meinaatko että pitäisi tukea sitä että pellot metitetään?
Eihän siinä valumia tule jos tuetaan vain viljelyä missä voidaan vedet kierättää taksaisin kastelu vesinä.
Miten ne kierrätietään ja mitä se maksaa? Veden kierrättämisen ymmärrän oikein hyvin kuivilla alueilla, mutta suomessa vettä on riittävästi tarjolla ja valumatkin ovat suurimpia silloin, kun kasteluvettä ei tarvita.
Siinä kyllä piisaisi kosteikkoja, sorsa- ja hyttyslampia yms. lätäköitä ja luistelupaikkoja talvella jos valumavesiä pellolta yrittäisi kerätä talteen. Valumavesiä kun tulee pääasiassa kasvukauden ulkpuolella...
Metsittäminenkin järkevämpää olisi kuin heinien turhaan keräily. Vaikka tuossa juuri keksittiin uusi rahasampo, tällä kertaan suojaheinien pyörittämänä, muiden jo keksittyjen lisäksi. Taitaa Loimijokeen tulla pian uusia ja komeita paatteja 8)
Karjatilan kannattaa tukikelpoiset alat laittaa ympiin ja yrittää saada suojavyöhykkeeksi ja raivata lannanlevitys alaa mikä ei ole sitten ympissä. Tarvittaessa voi tilan sisällä suorittaa tukioikeuksien siirtoja lohkolta toiselle jos onnistuu raivaamaan vesistön lähelle peltoa.