Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Rusina - 02.02.15 - klo:14:29
-
Tätä voi olettaa, sarka-messujen yhteydessä olleet seminaarit ja keskustelut osoitti että alempaan tuottajahintaan pitää alkaa nyt tottua. Tanskassa ja Ruotsissa se on ollut todellisuutta jo pitempään, kun me olemme saaneet olla täällä "lintukodossa".
Pihattosuunnittelumme ohessa, suunnittelijamme kertoi että hän on jo ennen tämän maidonhinnoittelutiedon julkistamisesta ollut kiinnostunut tuomaan ulkomailta halvempaa rakentamista Suomeen. Siis ei työvoimaa vaan navettarakennuskonsepteja. Niissä maissa missä tuottajahinta on ollut jo pitkään alhainen niin siellä nämä tuotantorakennukset ovat otettu jo käyttöön, osin Ruotsissakin. Usein me suomalaiset luulemme että ne eivät meille sovi kun ovat niin kevyitä rakennelmia, mutta osin nämä ovat alueilla missä on yhtäkovia ja kovempiakin talvia kuin meillä. Me olemme tottuneet laittamaan eläimemme lämpimään ja opetelleet niin että eläimet tarvitsevat sen lämpimän navetan. Lehmät eivät tarvitse lämmintä, kuulemma +4 astetta on lehmälle optimi, mutta kylmemmässäkin viihtyy. Kun taas +20 astetta on lehmälle jo epämukava.
Useat ovatkin ottaneet jo uuden ajattelutavan käyttöön. Myös vasikoiden tilat saavat olla viileät jopa kylmätkin jos hoito, juotto ja kuivitus on hyvin tarkkaa. Se ei riitä että on optimaaliset hyvät puitteet, enemmän eläinten hyvinvointi on kuitenkin hyvästä hoitajasta kiinni. Esim. vierailimme muutamilla Sarka-tilavierailuilla. Eräällä tilalla oli juuri tälläinen nykysuositusten mukainen viileä ja talvella jopa kylmäkin vasikkakasvattamo. Muuten hyvä, mutta kuiviketta oli mielestäni puolet siitä mitä pitäisi olla, jos vasikoita pidetään viileässä tai kylmässä niin pahnoja pitää olla niin paljon että vasikka voi niihin jopa kaivautua osittain, olkien alle laittaisin jotain eristävää materiaalia, sillä pelkkä kylmä betoni ohuen olkikerroksen alla vaan tuntuu aika kovalta ja kylmältä. Hienosti suunniteltu ja kallis pitopaikka voi mennä osittain hukkaan jos ajatellaan että varsinainen hoito, kuivitus ja juotto ei tarvitsekaan olla niin tarkkaa. Jos työmäärää taas ajattelee, niin juottoautomaatit olisi aika hyviä. Nyt isommilla tiloilla on yleistynyt se että jokainen vasikka eristetään omaan karsinaan eikä ole edes näkö ja kosketusyhteyttä vierustoveriin, myös ilmanvaihto umpiseinäisessä karsinassa voi kesäkuumalla olla aika huonoa. En siksi liputa näiden karsinoiden puolesta vaikka niitä tautisuojauksen takia suositaankin. Jos vasikka saa vaan hyvän alun eli puhdas, hyvä poikiminen ja runsaasti ternimaitoa, jolloin esim. 1-3 viikon yksittäisjuoton jälkeen vasikka voisi siirtää pienehköön 6-10 vasikan ryhmään automaattijuotolle jossa tautiriski pidetään ryhmäkoolla pienenä. Usein yhdellä automaatilla voidaan juottaa vähintään 2 karsinaa eli yksi automaatti hoitaa aika isonkin karjan vasikat. Työmäärä alkaa olla pelkästään vasikoiden kanssa huikea isommilla tiloilla - tietenkin on juottosysteemi mikä vaan, mutta automaatit voisivat ainakin vähentää työmäärää, samalla on tarkempi juotto, varsinkin jos hoitaja vaihtuu toisinaan.
-
Joo, ei lehmät mitään lämmintä tilaa sinänsä tarvitse, pikkasen viileessä kasvavat paremmin, niin miksei lypsäisikin paremmin :o
-
Meillä on kylmäpihatto lehmillä, eikä sen kanssa suurempia ongelmia ole muulloin kuin syyssateilla ja keväisin märillä keleillä. Talvella pärjää hyvin.
Vasikoilla meillä on kestokuivike ja aika viileät olot. Ja yksittäiskarsinat on poistettu käytöstä, kun niillä ei tullut kuin paha mieli. Jos vasikka ei ryhmässä pärjää ja juotto tekee töitä, niin jokusen päivän erityishoivaa ja sitten jos ei kohennusta tule, poisto.
Ei ole montaa vasikkaa mennyt, mutta ovat huomattavasti virkumpia ja kasvavat paremmin. Välityspainoa on tullut lisää.
-
Meillä on kylmäpihatto lehmillä, eikä sen kanssa suurempia ongelmia ole muulloin kuin syyssateilla ja keväisin märillä keleillä. Talvella pärjää hyvin.
Vasikoilla meillä on kestokuivike ja aika viileät olot. Ja yksittäiskarsinat on poistettu käytöstä, kun niillä ei tullut kuin paha mieli. Jos vasikka ei ryhmässä pärjää ja juotto tekee töitä, niin jokusen päivän erityishoivaa ja sitten jos ei kohennusta tule, poisto.
Ei ole montaa vasikkaa mennyt, mutta ovat huomattavasti virkumpia ja kasvavat paremmin. Välityspainoa on tullut lisää.
Juur näin! Huonot ja heikot vasikat on syytäkin poistaa ajoissa, myös luonnossa on normaalipoistuma näillä! miksi me ihmiset koitamme pitää hengissä kaikki huonot ja heikotkin? Eihän niistä koskaan tule muiden veroisia aikuisenakaan. Tämä on sitä terveysjalostuksen perustaa. Heikko ja sairasteleva vasikka kannattaakin lopettaa ajoissa ettei se tartuta muita. Isommassa yksikössä sairaiden vasikoiden hoito on aika riskitekijä. Sikäli yksittäiskarsinat eivät pelasta tätä asiaa. Se on vain oireiden hoitoa ei syiden hoitoa. Jos vasikoita halutaan eristää niin erillinen kasvattamo tai ryhmäiglut ulos. Ei yksin!
-
Vaan ihan rehellisesti, ottaa se lujille vasikka pulttipyssyllä lopettaa.. Mutta schmallenberginvirus pani tämänkin opettelemaan, kun ei juonut niin ei juonut, kaikki konstit kokeilin ja lopputulos oli yhtä surullinen. :'(
-
No tota... kyllähän niitä kevytrakenteisia koppeja on Suomeen tehty eikä niissä mitään vikaa ole. Suoraan niitä piirrustuksia ei vaan voine kopioida, koska täällä meillä pitää kattojen kantavuuksiin laskea vielä oletetut lumikuormat ??
Ja navetan kustannuksista vain osa on niitä seiniä joihin tämä säästäminen tässä kohdistuu. Lattiat, katot ja sisustus maksavat jo nyt sen pääosan siitä investoinnista.
Oikea vastaus onkin että tehdään isoa jos tehdään...
-
No tota... kyllähän niitä kevytrakenteisia koppeja on Suomeen tehty eikä niissä mitään vikaa ole. Suoraan niitä piirrustuksia ei vaan voine kopioida, koska täällä meillä pitää kattojen kantavuuksiin laskea vielä oletetut lumikuormat ??
Ja navetan kustannuksista vain osa on niitä seiniä joihin tämä säästäminen tässä kohdistuu. Lattiat, katot ja sisustus maksavat jo nyt sen pääosan siitä investoinnista.
Oikea vastaus onkin että tehdään isoa jos tehdään...
Tai sitten yrittäjillä on mittavaa ammattitaitoa rakentamisesta, oma maanrakennus-, tai rakennusfirma. Jatkajat ovat rakennusmiehiä, sähkömiehiä jne.
Tuskin paljon edullisemmalla saadaan määräykset täyttävää, kuin esim. Finnmilk(lukuunottamatta sitä lypsyjärjestelmää.
Iso pitää tehä, ei kai kannata tehdä enään mitään yhden robotin hässäkkää ainakaan.
Tai miksei sitten sopivan pieni. Eikai joku 35 lehmän koppi kauheesti voi maksaa mitäh
-
No tota... kyllähän niitä kevytrakenteisia koppeja on Suomeen tehty eikä niissä mitään vikaa ole. Suoraan niitä piirrustuksia ei vaan voine kopioida, koska täällä meillä pitää kattojen kantavuuksiin laskea vielä oletetut lumikuormat ??
Ja navetan kustannuksista vain osa on niitä seiniä joihin tämä säästäminen tässä kohdistuu. Lattiat, katot ja sisustus maksavat jo nyt sen pääosan siitä investoinnista.
Oikea vastaus onkin että tehdään isoa jos tehdään...
Juu, routa ja lumi ja pakkanen on ihkasen oikeeta onkelmia. Saksaan voipi pykätä eristämättömän kopin ilman roudan tahi yli 20 sentin lumikuorman miettimistä, ja voipi olettaa että lehmät pittää kopin aina plussalla jos talvella suapi edes isoimmat aukot umpeen. Eli ei mittään ylimääräistä onkelmaa tule lantakäytävien jäätymisestä tai pakkasta kestävistä vesikupeistakaan. Kon routaakaan ei ole ni ohkaasen betonilaatan voipi vielä heittää melkeempä minne vuan. Perustukset voi kanssa olla melkeenpä pinnassa ilman metrin sorakerrosta alla. Ja tietty kaikki materiaali ja työ ompi selvästi halvempaa muutenniin.
-
http://yle.fi/uutiset/uusi_maitosaatio_vauhdittaa_navettojen_rakentamista/7776412?ref=leiki-uup
Jos kukkaan ei kohta ennää ole nii idiootti että omalla riskillä uutta navettaa laittaasi, ni onneksi kunta tulloo appuun.
Proagrian tyypit onneksi tietää mitä tarvitaan, turha vaikka Valiolta kysellä.
-
http://yle.fi/uutiset/uusi_maitosaatio_vauhdittaa_navettojen_rakentamista/7776412?ref=leiki-uup
Jos kukkaan ei kohta ennää ole nii idiootti että omalla riskillä uutta navettaa laittaasi, ni onneksi kunta tulloo appuun.
Proagrian tyypit onneksi tietää mitä tarvitaan, turha vaikka Valiolta kysellä.
Koko ajan nousee sitten kustannukset, nyt kahden robotin 150 paikkainen maksaa jo sitten 2 miljoonaa. Anterolla lie mopo karannut laskelmissa?
-
http://yle.fi/uutiset/uusi_maitosaatio_vauhdittaa_navettojen_rakentamista/7776412?ref=leiki-uup
Jos kukkaan ei kohta ennää ole nii idiootti että omalla riskillä uutta navettaa laittaasi, ni onneksi kunta tulloo appuun.
Proagrian tyypit onneksi tietää mitä tarvitaan, turha vaikka Valiolta kysellä.
Koko ajan nousee sitten kustannukset, nyt kahden robotin 150 paikkainen maksaa jo sitten 2 miljoonaa. Anterolla lie mopo karannut laskelmissa?
800-nen porsitushelvetti kustansi joku vuosi sitten 2m. egee (mulla ei kyllä ole) - 2 robon mesta on siihen verrattuna pahainen lätkähalli. Joku tekee isoa tiliä navettarakentamisella.
-
http://yle.fi/uutiset/uusi_maitosaatio_vauhdittaa_navettojen_rakentamista/7776412?ref=leiki-uup
Jos kukkaan ei kohta ennää ole nii idiootti että omalla riskillä uutta navettaa laittaasi, ni onneksi kunta tulloo appuun.
Proagrian tyypit onneksi tietää mitä tarvitaan, turha vaikka Valiolta kysellä.
Koko ajan nousee sitten kustannukset, nyt kahden robotin 150 paikkainen maksaa jo sitten 2 miljoonaa. Anterolla lie mopo karannut laskelmissa?
800-nen porsitushelvetti kustansi joku vuosi sitten 2m. egee (mulla ei kyllä ole) - 2 robon mesta on siihen verrattuna pahainen lätkähalli. Joku tekee isoa tiliä navettarakentamisella.
Nii, tähänki jonkun matka päähän tuli se yhden robon 1,4 milj., mistä oli juttu viimeviikolla MT:ssa. Siinähän isäntä totes, että firmankin on saatava katteensa.
-
Mikä olisi sitten sellainen lehmäpaikan hinta mikä kannattaisi? Viime vuosina rakentaminen on mennyt tosi kalliiksi. Vielä alle 10 vuotta sitten pidettiin kalliina jos parsipaikan hinta oli yli 8500 €. Kyllä tässä on näitä katteen tekijöitä. Robotti maksaa edelleen aika paljon, huoltojen hinnat ovat kaiketi tulleet alaspäin.
Meille annettiin karkea kustannusarvio 1 robotin navetta + nuorkarja; 1,4 milj € siis lehmien parsipaikan hinnaksi tulee 20 000€!! Ei tule kyllä kauppoja ja pankissa sanotaan varmasti että ei onnistu. Jos onnistuisi pelkkä lehmähallli ja olis pystyssä 700 000 € sis. vähän pihaa ja lietesäiliö 70 lehmälle, tästä pelkkä uuden robotin hinta on jo viidennes!
-
Mikä olis lypsyaseman hinta 50 lehmälle käytettynä tai käytettty robotti?
-
Mikä olis lypsyaseman hinta 50 lehmälle käytettynä tai käytettty robotti?
Itse purkaen on lypsyasemia saanut lähes ilmaiseksi.
-
Mikä olis lypsyaseman hinta 50 lehmälle käytettynä tai käytettty robotti?
Itse purkaen on lypsyasemia saanut lähes ilmaiseksi.
Ja purettuina 2*4 kalanruotoja parilla tonnilla..
Käytettyä robottia täytyy huoltaa kymmenillä tuhansilla, leasing kone taitaa olla jotain pari tonnia/kuu ??
-
Mikä olis lypsyaseman hinta 50 lehmälle käytettynä tai käytettty robotti?
Itse purkaen on lypsyasemia saanut lähes ilmaiseksi.
Ja purettuina 2*4 kalanruotoja parilla tonnilla..
Käytettyä robottia täytyy huoltaa kymmenillä tuhansilla, leasing kone taitaa olla jotain pari tonnia/kuu ??
minkätakia täytyy?Uusia lypsäjiä saa alk.1500 ekee kk.
-
Mikä olisi sitten sellainen lehmäpaikan hinta mikä kannattaisi? Viime vuosina rakentaminen on mennyt tosi kalliiksi. Vielä alle 10 vuotta sitten pidettiin kalliina jos parsipaikan hinta oli yli 8500 €. Kyllä tässä on näitä katteen tekijöitä. Robotti maksaa edelleen aika paljon, huoltojen hinnat ovat kaiketi tulleet alaspäin.
Meille annettiin karkea kustannusarvio 1 robotin navetta + nuorkarja; 1,4 milj € siis lehmien parsipaikan hinnaksi tulee 20 000€!! Ei tule kyllä kauppoja ja pankissa sanotaan varmasti että ei onnistu. Jos onnistuisi pelkkä lehmähallli ja olis pystyssä 700 000 € sis. vähän pihaa ja lietesäiliö 70 lehmälle, tästä pelkkä uuden robotin hinta on jo viidennes!
11 vuotta sitten koko paska kolmella avosiilolla 700 tonnia.
-
Mikä olisi sitten sellainen lehmäpaikan hinta mikä kannattaisi? Viime vuosina rakentaminen on mennyt tosi kalliiksi. Vielä alle 10 vuotta sitten pidettiin kalliina jos parsipaikan hinta oli yli 8500 €. Kyllä tässä on näitä katteen tekijöitä. Robotti maksaa edelleen aika paljon, huoltojen hinnat ovat kaiketi tulleet alaspäin.
Meille annettiin karkea kustannusarvio 1 robotin navetta + nuorkarja; 1,4 milj € siis lehmien parsipaikan hinnaksi tulee 20 000€!! Ei tule kyllä kauppoja ja pankissa sanotaan varmasti että ei onnistu. Jos onnistuisi pelkkä lehmähallli ja olis pystyssä 700 000 € sis. vähän pihaa ja lietesäiliö 70 lehmälle, tästä pelkkä uuden robotin hinta on jo viidennes!
11 vuotta sitten koko paska kolmella avosiilolla 700 tonnia.
Tuon täytyy olla jo maksettu. Kustannuksethan lähti laukkaamaan heti kohta 2004 jälkeen. Koko ajan ne on noussut siitä. Yhden esimerkin tiedän vuodelta 2000, 60 lehmän pihattonavetta, jossa on nyt noin 100 lehmää(nuorisoo vissiin muualla) Ristikoilla ja on laajarunkoinen 35m ja ritilät ja isohko asema. Maksoi tuolloin 3 miljoonaa markkaa.
-
Mikä olisi sitten sellainen lehmäpaikan hinta mikä kannattaisi? Viime vuosina rakentaminen on mennyt tosi kalliiksi. Vielä alle 10 vuotta sitten pidettiin kalliina jos parsipaikan hinta oli yli 8500 €. Kyllä tässä on näitä katteen tekijöitä. Robotti maksaa edelleen aika paljon, huoltojen hinnat ovat kaiketi tulleet alaspäin.
Meille annettiin karkea kustannusarvio 1 robotin navetta + nuorkarja; 1,4 milj € siis lehmien parsipaikan hinnaksi tulee 20 000€!! Ei tule kyllä kauppoja ja pankissa sanotaan varmasti että ei onnistu. Jos onnistuisi pelkkä lehmähallli ja olis pystyssä 700 000 € sis. vähän pihaa ja lietesäiliö 70 lehmälle, tästä pelkkä uuden robotin hinta on jo viidennes!
11 vuotta sitten koko paska kolmella avosiilolla 700 tonnia.
Tuon täytyy olla jo maksettu. Kustannuksethan lähti laukkaamaan heti kohta 2004 jälkeen. Koko ajan ne on noussut siitä. Yhden esimerkin tiedän vuodelta 2000, 60 lehmän pihattonavetta, jossa on nyt noin 100 lehmää(nuorisoo vissiin muualla) Ristikoilla ja on laajarunkoinen 35m ja ritilät ja isohko asema. Maksoi tuolloin 3 miljoonaa markkaa.
ja moni katuu ,kun ei tehnyt silloin.
-
Meillä on maalausta vaille valmis pihatto 47 lypsävälle + nuorkarjalle ja 1700 kuution lieteallas, ei rehu- tai kuivikevarastoja, hintaa tuli noin 600 000€.
Suomessa on aika vaikea rakentaa halvalla kun rakentamissäädökset on niin tiukat. Jos taas tekee mahdollisimman halvalla jonkun kestokuivikepohjakylmäpihaton niin työ- ja kuivikekustannukset nousee turhan suureksi.
-
Kyllä siinä nyt laskijoilta vaaditaan korkeata ammattitaitoa että saa Suomessa uudella navetalla maidontuotannon kannattamaan 35 sentillä. Vanhat pärjää kituuttamalla.
-
2004 vasta aloiteltiin, parsinavetan laajennus tehtiin 2004-2005. Ei lähetty tekemään heti pihattoa kun ajateltiin että siitä tulee varmaan susi. 2000 luvun alun pihatot ovat usein aika loukkoja, Sarjokari näytti kuvia pihattotutkimuksesta missä käytävät olivat liian kapeita, oli umpiperiä, parsilaitteet huonoja, seinää vasten olevat parret lyhyitä, ym. ym. Nykyiset uudet pihatot ovat ihmisten ja eläinten kannalta paremmat ja väljemmät. Neliöt maksaa, nyt neiliöitä vaaditaan 1,5 krt enemmän elukkaa kohden kuin 10 vuotta sitten ja kun rakennuskustannuksetkin nousseet, niin ei tässä oikein jeesustelut auta. On meillä ammattitaitosia suunnittelijoita, saavat näyttää nyt taitonsa.
-
Kyllä siinä nyt laskijoilta vaaditaan korkeata ammattitaitoa että saa Suomessa uudella navetalla maidontuotannon kannattamaan 35 sentillä. Vanhat pärjää kituuttamalla.
Kyl se ammattitaito vaaditaan siellä tuotatoportaassa. Ei tuo laskeminen niin vaikeaa ole, valitsee aina pienimmät luvut niin saa pienimmän loppusumman ;D