Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: jep jep - 16.01.15 - klo:20:27
-
Elikkäs meneekö eskosta nuoska lumi läpi? Liekkö hd super boosterissa muuta eroa kuin tukipyörät ja joku hassun näköinen laukaisulaite?
-
Eikös HD super Buusterissa ;D (anteeksi, noita mallimerkintöjä ei voi vakavalla naamalla lukea) ole mainoksen mukaan myös järeämpi syöttökoneisto, mitä se nyt Nokkakoneen tapauksessa vois tarkoittaakaan.
Noissa Eskoissa on ollut yleensä epäilyttävän pienet lumen purkuluukut, huono maalaus ja rauta melkoista läkkipeltiä. Ja hintaa kuin paremmillakin lingoilla. Ja ainakaan muutama vuos sitten ei ollut syöttölavoissa minkäänlaista laakerointia, rauta rautaa vasten vaan.
-
Eikös HD super Buusterissa ;D (anteeksi, noita mallimerkintöjä ei voi vakavalla naamalla lukea) ole mainoksen mukaan myös järeämpi syöttökoneisto, mitä se nyt Nokkakoneen tapauksessa vois tarkoittaakaan.
Noissa Eskoissa on ollut yleensä epäilyttävän pienet lumen purkuluukut, huono maalaus ja rauta melkoista läkkipeltiä. Ja hintaa kuin paremmillakin lingoilla. Ja ainakaan muutama vuos sitten ei ollut syöttölavoissa minkäänlaista laakerointia, rauta rautaa vasten vaan.
Ei mitään kirjoitin vaan mallimerkinnät kuten ne on ilmoitettu ;D
Vähän ihmetyttää tuo raudan laatu, kun teknisissä tiedoissa kuitenkin linkon painoksi ilmoitetaan 980kg.
Alatalkkari ats 250 mikä mulla nyt on niin taitaa painaa sen 750kg. Alatalkkarissa on syöttölavoissa semmoset muovi puslat ja lavat on kiinni pultilla ja se pultin reikä näköjään menee väljäksi. Nuoska tuosta menee vaihtelevasti läpi, torvi sitäkin helpommin tukkoon.
-
Omakohtaista tuoretta tietoa minulla ei aiheesta ole, joskus oli 2002 mallinen 252 Eskon linko ja se vaihtui joskus 2010 Hukiin. Ainakin tuon ajan eskoissa rauta oli perusmöttöä ja maalaus kovin haalistuvaa sorttia. Taisivatpa olla virossa tehtyjä ainakin tuolloin.
Sellainen kuva on jäänyt aiheesta että ala-talkkarikin olis vielä laatupeli noihin eskoihin verrattuna, mut voihan minulla olla vanhentunutta tietoa.
-
mutta aina ihmetelly että miksi noissa lingoissa pitää purkuaukko olla kuin persläpi? eikö samalla vaiavalla olisi voinut tehdä vaikka hieman isompaa, niin ei ahistaisi niin paljon kun heittosiivikoissa olis isompaakin tehoa. jotenkin tuntuu hölmöltä kerätä lunta yli 2, 5 metrin leveydeltä ja pakata se ulos noin postiluukun kokosesta reiästä.
-
ei mene. siis nuoskalumi läpi. ja jos sellaista meinaat, niin katso onko hitsisauma kohillaan, vaiko toisella poskella.
-
"Ainakin tuon ajan eskoissa rauta oli perusmöttöä ja maalaus kovin haalistuvaa sorttia."
Maali ei paljoo haalistu jos kehtaa katon alla pitää.. tosin viekää metsää niin siellähän ne säilyy..
https://www.youtube.com/watch?v=cDjpSKcHClM kohta 13:20 :-[
Koneita jos kehtaa rasvata, pestä ja katon alla pitää niin käyttövuosia tulee koneelle heti lisää..
-
"Ainakin tuon ajan eskoissa rauta oli perusmöttöä ja maalaus kovin haalistuvaa sorttia."
Maali ei paljoo haalistu jos kehtaa katon alla pitää.. tosin viekää metsää niin siellähän ne säilyy..
https://www.youtube.com/watch?v=cDjpSKcHClM kohta 13:20 :-[
Koneita jos kehtaa rasvata, pestä ja katon alla pitää niin käyttövuosia tulee koneelle heti lisää..
Tuo olikin ainut ja oikea käyttötarkoitus Esko-lumilingoille. Sillä linkoomiseen niitä ei ole tehty. Toisinaan olen ihmetellyt että Keskoko se vaatii koneitten ominaisuuksia heikentämään vai etsiikö se tarkoituksella teräslevyn siasta pläkkipellillä ja kiinanlaakereilla varustettuja koneita myyntiin. Toinen selitys on se että minä ostan vain ne maanantaikappaleet
-
Koska ihan oikeasti nämä marketit alkavat tajuta, että nämä ala-talkkarit ja eskot eivät ole enää nykystandardin mukaisia, eli isännät vaativat muutakin kuin kaupantekohetkellä sievännäköisiä, mutta käytössä heti pilalle meneviä läkkipeltivirityksiä. Isossa eskossakin on rautaa, mutta se on a) surkean laatuista, b) väärässä paikkaa.
Suurella volyymillä näitä on ennen myyty, mutta nyt on jo paaaljon parempia merkkejä tarjolla, varsinkin kun hinnat noissa peltiheikeissä on nousseet suhteessa vielä ylöspäin.
Joku intressi keskolla on myydä läkkipeltiä, koska leppä lingotkin huononi kerrasta kun valmistus siirtyi vamalle. Leppä on enää haamukuva entisestä.
No jos homma jatkuu tuollaisena, niin sehän vain tietää parempia myyntejä näille kunnon lingoille.
-
Onkohan sitten hyvää linkoa olemassakaan? Tuntuu että joka koneeseen on jätetty muutama lapsellisuus.
Tai sitten minä en tiedä hyvistä lingoista mitään.
-
Onkohan sitten hyvää linkoa olemassakaan? Tuntuu että joka koneeseen on jätetty muutama lapsellisuus.
Tai sitten minä en tiedä hyvistä lingoista mitään.
En minäkään näistä mitään ymmärrä, ikivanha Leppä toimii kotioloissa. Vaan yllättävän paljon näkyy paikallisilla lumitäppäreillä Ala-Talkkareita olevan, vaikkei niillä Agron kovimpien konemiesten mukaan mitään teekkään. ::)
-
Mites sitten oxsa 250 evo one onko kokemuksia?
-
On se nyt kumma miten muka Eskot on huonoja. -83 ostettu kai pienin Eskon malli kesti hyvin yli 25 vuotta. Vetovarrentapit on joutunut vahvistamaan ja syöttöruuvia kerran hitsattu. Yhä käytössä sukulaisella. Tosin 2000-luvun samanlainen (Virossa tehty?) linko on heikompi.
-
Samoin joskus 80 luvun lopulla ostin 252 eskon on ollut hyvä linko näihin hommiin käyttömäärä vuodessa 10-30 tuntia.Todella kuin uusi aina katon alla säilytetty ,kerran on varopultti mennyt rupellista.
Nämä lingot on tarkoitettu kotitarve hommiin ei urakointiin eikä puutavaran ,kivien ym roinan siirtoon kuten useat niitä käyttävät. ;D
Koneiden rikkoontuminen johtuu käyttäjästä noin 95 % loput vioista valmistajan syytä.
-
Jos lumilingosta halutaan "täydellinen" se pitää tehdä omassa pajassa :P Minun linko painaa n.1600 kg ja nuoska menee läpi ongelmitta 8)
-
On se nyt kumma miten muka Eskot on huonoja. -83 ostettu kai pienin Eskon malli kesti hyvin yli 25 vuotta. Vetovarrentapit on joutunut vahvistamaan ja syöttöruuvia kerran hitsattu. Yhä käytössä sukulaisella. Tosin 2000-luvun samanlainen (Virossa tehty?) linko on heikompi.
Vuos tuhannen alkupuolella Eskon lingon rungot tuli Virosta ja maalaus, kasaus ol Suomessa. Teräkset suomalaista alkuperää kuitenkin. Toi lapasyöttö on ns.ruuvilla muistaakseni norjalaisten keksintöä alunpitäen.
toi linkojen kestäminen on sit aika käyttäjä kohtainen, toisilla samat kamppeet vain jostain kumman syystä kestää vuosisotalla ja toisilla ne on het p....na.
Tää suomalainen laatu on sitte omakäsityksensä monessa muussakin asiassa/tuotteessa...
-
80 luvun lopulla Eskot tehtiin vielä Suomessa, 2000 luvulla olivat virontekoisia. Maalaus oli samanlainen alkydimaalilla sutaisu kuin estren pilkekoneissa ja siinä ei ole mitään taikaa ole, että alkydimaalit haalistuvat muutamassa vuodessa jos et konetta kesällä ihan perunakellarissa säilytä. Ainakin silloin kun Hukin ostin, niin siinä alennusvaihde oli peuralan tekemä ja eskoissa oli virontekoinen alennusvaihde, yhtenä esimerkkinä mainitakseni.
Olihan siinä 252 eskossa moni asia persillään. Esim siivet tukeutuivat 100x100 rhs möttörautapalkkiin edessä ja takana oli reilut 10 cm saumaa heittokammion alaosassa. Joskus minulla meinas lähteä koko siipi irti kun hieman nykäisi kantoon metsätietä ajellessa.
Kierukka-VOA tumppi oli kanssa hienosti toteutettu. Kierukka on pitkänä ja tiheänä sinänsä hyvin toimiva, mutta kun lingon veti suvilunta täyteen ja yritti käynnistää puhalusta, piti monesti sääliä ulostoton pakkaa ja peruuttaa 10 cm. Vaati aivan tautisen momentin ennenkuin kierukka lähti liikkeelle. Kierukan pään ja heittokammion väliin oli jätetty n. 8-10 sentin väli, onneksi ei lingotessa löydy ikinä sen kokoista kiveä sinne väliin menemään :D Kerran meni tuosta syystä Fe53 tai 37 laatuteräksestä tehty tumppi kierteelle ja poikki, kun ruuvi toppasi kiven takia. Murtopulttejakin oli yksi, mutta ei se just siihenhätään katkennut tai levykytkin luistanut.
Säädettävistä tukijaloista en edes viitsi antaa palautetta, ne olivat yleensä enempi tai vähempi vinksinvonksin... sama design näyttää olevan ainakin takajalaksessa käytössä edelleen.
Lumen ulostuloluukut olivat selkeästi liian pienet, vähänkin enemmän jos oli lunta, niin selvästi alkoi ahdistamaan. Lisäbonuksena suoravetoisessa lingossa se voimantarve kasvaa vielä jyrkemmin. Hukiin vaihdon jälkeen piti monesti ihmetellä että ei voi ottaa niin vähän voimaa traktorista hangen auraaminen. Alennusvaihde ja tuplasti isommat purkausluukut vaikuttavat todella paljon.
Summa summarum, tuo 252 esko oli niin surkea esitys että paha mieli tulis jo siitä, jos joutuis pelkästään omaa pihaa ja metsäteitä tuommosella linkoamaan. Muistan kuinka ennen linkoamisreissua monesti ajattelin että selviääköhän tälläkertaa ilman että tarviaa linkoa mistään sepittää tai murtopulttia vaihtaa.
Koneiden rikkoontuminen johtuu käyttäjästä noin 95 % loput vioista valmistajan syytä.
Ei päde ainakaan näihin peltiheikkeihin. Onhan minulla vielä kalustossa (anoppilassa lainassa) Runnilinko jostain 70 luvun lopulta. Siihen on teriä vaihdettu ja heittolapoja sepitetty ja voa tumppi vaihdettu varmaan pari kertaa, mutta ei se ikinä ole ollut hajoamassa osiin runkonsa puolesta. Ja on lingottu paljon pihoja ja metsäteitä.
-
Jos lumilingosta halutaan "täydellinen" se pitää tehdä omassa pajassa :P Minun linko painaa n.1600 kg ja nuoska menee läpi ongelmitta 8)
Kaveri on tuommoisia joskus pari rakennellut. Eräästä urakointimallista tuli melkoisen jykevä siitäkin, oli jäänyt metsäkoneen nosturilla siirtämättä :D
Noissa oli melko fiksuja juttuja, mm. hydraulisesti säädettävä takajalas, sillä sai helposti jätettyä polannetta halutun verran. Heittokammio oli iso ja kaikki osat liikkuvia, ja ainakin viimeisimmissä olivat nuo nivelet rasvattavia pronssiheloilla. Muuten ominaisuudet melko pitkälti kuin nykyisissä huki/karhulingoissa. Raudan laatu oli monessa paikkaa luokkaa "ylihyvä" kun osien tekoon käytettiin konepajan jätepaloja. Tuotantolingoissa ei kustannussyistä moisia ikinä käytettäisi, eikä se ehkä kestävyydenkään puolestä olisi välttämättä perusteltua.
-
Tuomonen boosteri seisoo naapurin takapihalla, ekana talvena tuli joka kohdasta levismalli , kävi tehtaalla takuukorjauksessa, vaitovat vain uudet sisuskalut, sit sepitin levineen siivet parilla vanttiruuvilla oikealle sijoille. vedin paksun palkin vetopalkinalapuolelle, jotta runko pysyisi ryhdissä. linkosivat seuraavan talven, sit sai rakentaa sisuskalut kaikki uudestaan, nyt revenä toinen vetorauta runkosta, ym takalaakeri ongelmaa.....joutaa ruostumaan raunion korokkeeksi. Erittäin heikko tapaus....
-
80 luvun lopulla Eskot tehtiin vielä Suomessa, 2000 luvulla olivat virontekoisia. Maalaus oli samanlainen alkydimaalilla sutaisu kuin estren pilkekoneissa ja siinä ei ole mitään taikaa ole, että alkydimaalit haalistuvat muutamassa vuodessa jos et konetta kesällä ihan perunakellarissa säilytä. Ainakin silloin kun Hukin ostin, niin siinä alennusvaihde oli peuralan tekemä ja eskoissa oli virontekoinen alennusvaihde, yhtenä esimerkkinä mainitakseni.
Olihan siinä 252 eskossa moni asia persillään. Esim siivet tukeutuivat 100x100 rhs möttörautapalkkiin edessä ja takana oli reilut 10 cm saumaa heittokammion alaosassa. Joskus minulla meinas lähteä koko siipi irti kun hieman nykäisi kantoon metsätietä ajellessa.
Kierukka-VOA tumppi oli kanssa hienosti toteutettu. Kierukka on pitkänä ja tiheänä sinänsä hyvin toimiva, mutta kun lingon veti suvilunta täyteen ja yritti käynnistää puhalusta, piti monesti sääliä ulostoton pakkaa ja peruuttaa 10 cm. Vaati aivan tautisen momentin ennenkuin kierukka lähti liikkeelle. Kierukan pään ja heittokammion väliin oli jätetty n. 8-10 sentin väli, onneksi ei lingotessa löydy ikinä sen kokoista kiveä sinne väliin menemään :D Kerran meni tuosta syystä Fe53 tai 37 laatuteräksestä tehty tumppi kierteelle ja poikki, kun ruuvi toppasi kiven takia. Murtopulttejakin oli yksi, mutta ei se just siihenhätään katkennut tai levykytkin luistanut.
Säädettävistä tukijaloista en edes viitsi antaa palautetta, ne olivat yleensä enempi tai vähempi vinksinvonksin... sama design näyttää olevan ainakin takajalaksessa käytössä edelleen.
Lumen ulostuloluukut olivat selkeästi liian pienet, vähänkin enemmän jos oli lunta, niin selvästi alkoi ahdistamaan. Lisäbonuksena suoravetoisessa lingossa se voimantarve kasvaa vielä jyrkemmin. Hukiin vaihdon jälkeen piti monesti ihmetellä että ei voi ottaa niin vähän voimaa traktorista hangen auraaminen. Alennusvaihde ja tuplasti isommat purkausluukut vaikuttavat todella paljon.
Summa summarum, tuo 252 esko oli niin surkea esitys että paha mieli tulis jo siitä, jos joutuis pelkästään omaa pihaa ja metsäteitä tuommosella linkoamaan. Muistan kuinka ennen linkoamisreissua monesti ajattelin että selviääköhän tälläkertaa ilman että tarviaa linkoa mistään sepittää tai murtopulttia vaihtaa.
Koneiden rikkoontuminen johtuu käyttäjästä noin 95 % loput vioista valmistajan syytä.
Ei päde ainakaan näihin peltiheikkeihin. Onhan minulla vielä kalustossa (anoppilassa lainassa) Runnilinko jostain 70 luvun lopulta. Siihen on teriä vaihdettu ja heittolapoja sepitetty ja voa tumppi vaihdettu varmaan pari kertaa, mutta ei se ikinä ole ollut hajoamassa osiin runkonsa puolesta. Ja on lingottu paljon pihoja ja metsäteitä.
Tuliko tuo kanto lumisateen mukana ja se kivi en usko että niitä sataa lumen mukana.Eskot ja pikku lingot on tehty LUMEN linkoamiseen .
Mites nuo Voutilaisen lingot leppävirralta,jalaksia ei näkynyt kuvassa ,mutta olisko kuljetuksen takia pois .
-
Suurteholinko ois varmaa vähä kätevämpi vehe tonne pikkuteille, mutta tuskin sekään mitään kantoja siitää.. :-\
-
Kyllähän totuus on että tuota kanto- ja kivikäyttöä ei mikään perusmalli kestä, varsinkin jos sitä vedetään koneella joka painaa enemmän kuin mf35. Jos se nurkka tarraa jäisen kannon tai kiven kulmaan, niin jo reippaassa kävelyvauhdissa voimat ovat hurjat kun edessä on massaa 5-6 t. Huvikseni laskin, jos pysähtyy 0,3 sekunnissa vauhdista 6 km/h (1,7 m/s) niin hidastuvuus on 5,7 m/s². Voima siinä nurkassa kuuden tonnin massalla on tällöin 34 000 N, plus se mitä traktori yrittää vielä vetää, helposti 10 000 N ("tonni") lisää. Eli sen rungon pitää kestää mielellään ainakin 5 tonnia vetoa siiven kulmasta... vauhtia lisää tai terävämpi pysähdys niin voimat vaan kasvavat. Aika harva lanakaan kestää tuollaista 'käyttöä'. Kyntöauroissakin on laukaisulaitteet, mutta linkorassukassa ei ole. Joku voisi vaikka kehittää sellaisen...
Omaa 2252-kotipiha-Eskoani olen koettanut kovasti varoa, mutta on sinne muutaman kerran eksynyt sinne kuulumatonta tavaraa. Viimeksi tutun ja ennen esteettömän peltotien reunassa oli yllättäen pään kokoinen musa - kas joku kyntömies oli heittänyt kiven pois pellolta ja heitto oli mennyt vähän pitkäksi.
-
Kyllähän totuus on että tuota kanto- ja kivikäyttöä ei mikään perusmalli kestä, varsinkin jos sitä vedetään koneella joka painaa enemmän kuin mf35. Jos se nurkka tarraa jäisen kannon tai kiven kulmaan, niin jo reippaassa kävelyvauhdissa voimat ovat hurjat kun edessä on massaa 5-6 t. Huvikseni laskin, jos pysähtyy 0,3 sekunnissa vauhdista 6 km/h (1,7 m/s) niin hidastuvuus on 5,7 m/s². Voima siinä nurkassa kuuden tonnin massalla on tällöin 34 000 N, plus se mitä traktori yrittää vielä vetää, helposti 10 000 N ("tonni") lisää. Eli sen rungon pitää kestää mielellään ainakin 5 tonnia vetoa siiven kulmasta... vauhtia lisää tai terävämpi pysähdys niin voimat vaan kasvavat. Aika harva lanakaan kestää tuollaista 'käyttöä'. Kyntöauroissakin on laukaisulaitteet, mutta linkorassukassa ei ole. Joku voisi vaikka kehittää sellaisen...
Omaa 2252-kotipiha-Eskoani olen koettanut kovasti varoa, mutta on sinne muutaman kerran eksynyt sinne kuulumatonta tavaraa. Viimeksi tutun ja ennen esteettömän peltotien reunassa oli yllättäen pään kokoinen musa - kas joku kyntömies oli heittänyt kiven pois pellolta ja heitto oli mennyt vähän pitkäksi.
Huki ja Näppä ovat semmoisia, että ne kestävät todella kovia paukkuja. Niissä on rautaa käytetty, oikeassa paikassa ja rakenne tukeva. Eihän tarvitse pikkunäpän kokoinen esko (300-312) kuin ketjuttoman sataheppaisen valtran, kiinteistölinkonopeuksilla tarttuu kanttikiveen ja siipi osoittaa taaksepäin, on niin onneton se rakenne.
-
Malli olikin Nokka Esko LL 250 H Vm:2000 eikä 252 . Lingo on erittäin kevyt pyörittää kun molemmat luukut ovat auki ,jotka taasen ovat hydrauliset.Ainoa korjaus jonka olen tehnyt on takimmaisen laakerin lukitusruuvin kohdalle akseliin poralla pieni kolo jossa lukitus ruuvi kärellään pysyy eikä akseli pääse pyörimään sisäkooligin sisällä.
Kokoon panon takia pakkaa nuo akselin päät olevan tehty aika löysäksi.
Lingolla on siis menossa 15 talvi.
-
Malli olikin Nokka Esko LL 250 H Vm:2000 eikä 252 . Lingo on erittäin kevyt pyörittää kun molemmat luukut ovat auki ,jotka taasen ovat hydrauliset.Ainoa korjaus jonka olen tehnyt on takimmaisen laakerin lukitusruuvin kohdalle akseliin poralla pieni kolo jossa lukitus ruuvi kärellään pysyy eikä akseli pääse pyörimään sisäkooligin sisällä.
Kokoon panon takia pakkaa nuo akselin päät olevan tehty aika löysäksi.
Lingolla on siis menossa 15 talvi.
Arvelinkin että ei ole sama malli. Tuo minun 252 oli niitä virossa väännettyjä ja metsäjussin 2252 lienee taas suomessa tinattu kasaan. Tuossa jälkimäisessä on siiven tuentaa kehitetty vs. 252, uudemmassa on alareunassa kotelo joka tukee siiven alanurkkaa heittokammion sivusta.
Muistelen vaihtaneeni laakerin Eskoon jo takuuaikana, mitälie kiinankuraa ollut. Muistaakseni laakeripukkikin halkesi. Jäi tapaus mieleen kun mahdoton itku ja parku oli myyjäliikkeessä kun menin takuuasiaa hoitamaan ;D
Sassinkin linko jos joutuis oikeasti töihin, niin ei enää olis kevyt pyörittää. Kun umpiseen aukaisee tietä, niin silloin lingon pitää läpäistä mahdollsiimman paljon tavaraa nopeasti jotta homma etenee. Sitten jos on paljon ummenaukaisua, niin aurasysteemit ovat toki järkevämpiä.
Monelle käyttäjälle lumilinko on kompromissi, värkki jolla saa lingottua siististi kiinteistöjen pihat ja samalla koneella satunnaniset metsätiekeikat ummenaukaisuineen. Alennusvaihteesta ja järeämmästä sekä fiksummasta rakenteesta ei ole muuta haittaa lumilingossa kuin että uutta ostaessa nuo asiat tuppaavat nostamaan hintaa.
-
Kyllähän totuus on että tuota kanto- ja kivikäyttöä ei mikään perusmalli kestä, varsinkin jos sitä vedetään koneella joka painaa enemmän kuin mf35. Jos se nurkka tarraa jäisen kannon tai kiven kulmaan, niin jo reippaassa kävelyvauhdissa voimat ovat hurjat kun edessä on massaa 5-6 t. Huvikseni laskin, jos pysähtyy 0,3 sekunnissa vauhdista 6 km/h (1,7 m/s) niin hidastuvuus on 5,7 m/s². Voima siinä nurkassa kuuden tonnin massalla on tällöin 34 000 N, plus se mitä traktori yrittää vielä vetää, helposti 10 000 N ("tonni") lisää. Eli
Huki ja Näppä ovat semmoisia, että ne kestävät todella kovia paukkuja. Niissä on rautaa käytetty, oikeassa paikassa ja rakenne tukeva. Eihän tarvitse pikkunäpän kokoinen esko (300-312) kuin ketjuttoman sataheppaisen valtran, kiinteistölinkonopeuksilla tarttuu kanttikiveen ja siipi osoittaa taaksepäin, on niin onneton se rakenne.
Huki pilattu jättämällä lingon keskelle terän kiinnitys pois eli vakiovarusteisena jättää keskelle puolimetriä leveän lumikaistaleen (Harva tuskin käyttää lingoa ilman teriä) Asialla on merkitystä, kun lingotaan leveitä pihoja, joissa ajellaan poikittan linkoussuuntaan nähden. Ja muutenkin lingottu alue saisi olla puhda lumesta.
Toinen ärsyttävä piirre on nuoskalumelle kuuluva paukutus siivikosta. Ilmeisesti siivet hakkaavat rajoitinta vasten kun eivät jaksa pysyä työasennossa.
Kolmas on ettei alennusvaihteessa ole öljylle tarkastusruuvia. Jos haluaa tarkastaa määrän, niin vanha öljy pois ja uutta määrätty määrä lisää.
Neljäs asia on takajalaksen kiinnitystappi, joka menee mutkalle. Ilmeisesti lingon laskunopeus pitäisi olla hyvin hidas, mutta kun sitä pitäisi lingotakin eikä odotella lingon laskeutumista maahan.
-
Yksi vaihtoehto olisi tietenkin pitää entinen talkkari ja hommata suvikeliä varten poikittaisruuvilinko, niistä kait pitäisi mennnä nuoskakin läpi. ::)
-
Alatalkkari 276 ruuvilinko ja kyllä lähtee 8)
-
Kyllähän totuus on että tuota kanto- ja kivikäyttöä ei mikään perusmalli kestä, varsinkin jos sitä vedetään koneella joka painaa enemmän kuin mf35. Jos se nurkka tarraa jäisen kannon tai kiven kulmaan, niin jo reippaassa kävelyvauhdissa voimat ovat hurjat kun edessä on massaa 5-6 t. Huvikseni laskin, jos pysähtyy 0,3 sekunnissa vauhdista 6 km/h (1,7 m/s) niin hidastuvuus on 5,7 m/s². Voima siinä nurkassa kuuden tonnin massalla on tällöin 34 000 N, plus se mitä traktori yrittää vielä vetää, helposti 10 000 N ("tonni") lisää. Eli
Huki ja Näppä ovat semmoisia, että ne kestävät todella kovia paukkuja. Niissä on rautaa käytetty, oikeassa paikassa ja rakenne tukeva. Eihän tarvitse pikkunäpän kokoinen esko (300-312) kuin ketjuttoman sataheppaisen valtran, kiinteistölinkonopeuksilla tarttuu kanttikiveen ja siipi osoittaa taaksepäin, on niin onneton se rakenne.
Huki pilattu jättämällä lingon keskelle terän kiinnitys pois eli vakiovarusteisena jättää keskelle puolimetriä leveän lumikaistaleen (Harva tuskin käyttää lingoa ilman teriä) Asialla on merkitystä, kun lingotaan leveitä pihoja, joissa ajellaan poikittan linkoussuuntaan nähden. Ja muutenkin lingottu alue saisi olla puhda lumesta.
Toinen ärsyttävä piirre on nuoskalumelle kuuluva paukutus siivikosta. Ilmeisesti siivet hakkaavat rajoitinta vasten kun eivät jaksa pysyä työasennossa.
Kolmas on ettei alennusvaihteessa ole öljylle tarkastusruuvia. Jos haluaa tarkastaa määrän, niin vanha öljy pois ja uutta määrätty määrä lisää.
Neljäs asia on takajalaksen kiinnitystappi, joka menee mutkalle. Ilmeisesti lingon laskunopeus pitäisi olla hyvin hidas, mutta kun sitä pitäisi lingotakin eikä odotella lingon laskeutumista maahan.
Ennenkin sanonu:Hukista kun tuuppaa 200hv läpi,ei heittolapojen massa riitä.
Toi taakse terän laitto ny niin kova homma ole,toki vois reiät valmiinakin olla.
-
Puolenkymmentä vuotta ajettiin AT 240 urakkaa. Lenkille tuli komennuksesta riippuen mittaa 130-140 km , josta linko maassa yli puolet. Varsinaisia työt keskeyttäneitä rikooontumisia ei muistaakseni tullut ainoatakaan. Pari kertaa tosin muotoillut lumenohjausputket irtosivat tärinästä kesken lenkin. Varmaan parhaita ns. kevyen sarjan linkoja. Nuoskalumen sietokyky huono, siksi nyt siirrytty Huki-kauteen ja homma pelaa, kolisten (:..... Jos linko on suunniteltu hyvin, ei sen tarvi painaa tonniakaan ollakseen hyvä.
Jyrkässä vastaisessa nuoskakelillä on Huki aivan riittävä jarruvaunu. ... Ja siihen Hukin siipien väliselle "hampaattomalle" pätkälle voi hitsata verkkoterän pätkän niin jälki on priimaa.
-
Iltoja kaikille raatilaisille! Olisi itsellä mietinnässä vielä kevät tuiskuille, sekä suojille uudistaa tuota olemassa olevaa lumilinkoa, jos sillä keinoin elo helpottuisi tuon osalta. Kuin alkaa nämä jatkuvat murtopultti sulkeiset vuosien saatossa jo kyllästyttämään.
Ja muutoinkin nykyisen lingon kanssa tämmöisissä hankalissa sekä haastavissa olosuhteissa toimiminen on kyllä aika lailla tuskastuttavaa ja hermoja raastavaa hommaa. Lopullinen niitti oli nyt tämän viimeisimmän myräkän jälkeen vaikkakin oli kaikeksi onneksi pakkaslumi kyseessä. Niin siltikin hommat tökki kovasti, kuin lumi tuli tuon kovan puhurin kanssa ja siten lumi kinostui tielle. Siksi nykyisessä traktorissa piti koko ajan pienentää vaihdetta alas päin ja lopulta mentiinkin sitten jo ryöminnällä, että pääsi etenemään. Kyseessä on suoravetoinen ja kierukka mallinen v-linko.
Joten kysymys olisikin että mikä näistä tämän päivän lingoista toimisi parhaiten kaiken laisissa keleissä ja olosuhteissa ilman ylimääräisiä tuskailuja ja hermojen kiristystä?
-
mulla ollu nyt vuoden oxsan 285 ja ei voi moittia. :-*
-
mulla ollu nyt vuoden oxsan 285 ja ei voi moittia. :-*
Kaveri osti evo oxsan 285, kylläkin varalingoksi....Ainut positiivinen oli lingon valmistuksen työn jälki... Ei siitä kuulema ole metsäteitten lingoksi, asvalttiteille tehty. Liijan pienet purkuaukot, nelilapanen heittosiivikko, ei kerkii lumimäärää viskata pienestä reijästä ulos, pyörittää lunta pesässään. Vaikka ajaisi kumpikin aukko auki. Metsäteitä auratessahan kokoajan menee kiviä, niistä rupee linko hyppimään pakkamaan, ei osaa niitä viskata nätisti penkalle. Nivelakselin ristikkokulmaa tulee liikaa isolle veturille, rasvat tirisee ristikossa. Hepposesti luukkujen sylinterien kiinnitys, eikä lumensiirtoteho ole kummonen.
Karhulinkoissa irtoili söttösiivet hitsauksista, korjailivat takuuseen niitä ja pikkasen vahvistaneet kiinnityksiä, mutta vieläkin vähän hepposelta näyttävät. Huki taitaa olla perus varma kampe... vaikka monet haukkuvat, mutta hinta laatu suhde silti kohdallaan :)
-
Mites tämä Starkin tekemä linko ?
Se ei kylläkään ole heittokammion pohjalta avonainen, mutta löytyy keskipako syöttö ja heittolavat.
Tässä tais olla myös 5 kpl heittolapoja.
Lumen purkuluukkujen mitoista ei näkynyt tietoja.
-
Alatalkkari 276 ruuvilinko ja kyllä lähtee 8)
Meinasin ostaa linkos pikkuveljen eli ATP256:n. Mites toiminu sulla tuo leveämpi?Viisi talvea toisena ollu mulla ruuvi ATF246 ja eipä oo tarvinnu lumen olomuotoa mietiskellä,pelannu muuten hyvin paitsi takuuaikana katkesi kulmavaihteen akseli ja kulmavaihde vaihtu takuuna.Vaihteella oli tsekkiläinen valmistaja,kotimaista versiota ei kuulema sillon ainakaan ollu tarjolla,on sen verran erikoinen osa useine lähtöineen.
-
mulla ollu nyt vuoden oxsan 285 ja ei voi moittia. :-*
Mitäs tälle lingolle kuuluu ?