Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: SKN - 27.10.14 - klo:21:40
-
Siitä laskemaan mistä se kasitonnari kasvaa jos kasvaa.
(https://www.agrimarket.fi/Liitetiedostot/Pics/3kasvuohjelma_pallo_200xx_3.jpg) (https://www.agrimarket.fi/Liitetiedostot/Pics/6bsag-logo_200xx.jpg)
https://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/kasvuohjelmat/viljat/ravinnetaseanalyysi/
-
Lisäksi pitää tajuta, että juurimassaan ja olkiin sitoutuu helposti talven aikana haihtuvaa typpeä lisäksi. Typen hyväksikäyttöprosentti ei voi pitemmällä juoksulla olla yli 100%. Suomessa ilmasta sataa maksimissaan 5 - 10 kg/ha typpeä, eteläisessä Suomessa. Keski-Euroopassa jopa 60 kg/ha. Typenkerääjäkasvit ovat asia erikseen, toimiiko typpiymppi vehnällä, muka ?
Ravinnetaselaskenta on hyödyllinen näkemään eri peltolohkojen suorituskyvyn eroja. Kuitenkin, sääolojen vaihtelut vaikeimmilla viljelyalueilla ovat niin suuret, että vuosivaihtelu ylittää viljelypanosten vaikutuksen. Ravinnetaselaskenta nykyiseen lisätoimenpiteen tapaan lannoituksen perustana antaa kummallisia tuloksia, kuten lannoituksen ja saadun satotason kääntäen verrannollisuuden ! Viljelypanoksella on vaikutusta, kun vertaa kerranteita, mutta silti, onko lopultakaan iloa siitä, että rutikuivana vuotena kaikki panokset mättämällä saa kolmetonnarin sijasta kolme-ja-puoli tonnarin ?
Siksi lähinnä tuhahdan väsyneen huv i t tuneesti kymppitonnariuutisen nähdessäni.
-SS-
-
Lisäksi pitää tajuta, että juurimassaan ja olkiin sitoutuu helposti talven aikana haihtuvaa typpeä lisäksi. Typen hyväksikäyttöprosentti ei voi pitemmällä juoksulla olla yli 100%. Suomessa ilmasta sataa maksimissaan 5 - 10 kg/ha typpeä, eteläisessä Suomessa. Keski-Euroopassa jopa 60 kg/ha. Typenkerääjäkasvit ovat asia erikseen, toimiiko typpiymppi vehnällä, muka ?
Ravinnetaselaskenta on hyödyllinen näkemään eri peltolohkojen suorituskyvyn eroja. Kuitenkin, sääolojen vaihtelut vaikeimmilla viljelyalueilla ovat niin suuret, että vuosivaihtelu ylittää viljelypanosten vaikutuksen. Ravinnetaselaskenta nykyiseen lisätoimenpiteen tapaan lannoituksen perustana antaa kummallisia tuloksia, kuten lannoituksen ja saadun satotason kääntäen verrannollisuuden ! Viljelypanoksella on vaikutusta, kun vertaa kerranteita, mutta silti, onko lopultakaan iloa siitä, että rutikuivana vuotena kaikki panokset mättämällä saa kolmetonnarin sijasta kolme-ja-puoli tonnarin ?
Siksi lähinnä tuhahdan väsyneen huv i t tuneesti kymppitonnariuutisen nähdessäni.
-SS-
Naudan kuivalannan taulukkoarvoilla https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=kuivalanta+taulukkoarvot&spell=1 kevätlevityksenä 50mottia ja sihen päälle 500-600kg Pellon Kasvu Hiven Y ykköstä, niin johan alkaa olemaan ravinteiden saanti kohdallaan. Pitää muistaa syksyinen levitys samalla kuivalantamäärällä. Siis hehtaarilta.
Toki tämä vaatii kerran Solatrellin ja kerran Gramitrellin.
Ja laariin tuleekin 6500kg/hehtaari kuivaa viljaa............... ;D
-
Siitä laskemaan mistä se kasitonnari kasvaa jos kasvaa.
Kyllähän semmosella keskisatotasolla jo vuokraviljelijäkin omilleen pääsee...jos pääsee.
-
Mjaa,pitäisköhän sitä pari tuhatta kiloo italianraiheinää käyä ostamas :-\ :-\
http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/
-
Mjaa,pitäisköhän sitä pari tuhatta kiloo italianraiheinää käyä ostamas :-\ :-\
http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/
No ei ainakaan pääsis muijas vinkuun ettei oo rairuohon siemeniä pääsiäisex... ;D
-
Tuolta kerääjäkasviartikkelin lopusta löytyi tuollainen:
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf
Sallitut fosforimäärät näyttää tipahtavan melkoisesti.
-
Tuolta kerääjäkasviartikkelin lopusta löytyi tuollainen:
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf
Sallitut fosforimäärät näyttää tipahtavan melkoisesti.
Tää oli tän vuoden ehkä yks parhaista tietolinkeistä.
Kiitos. :)
-
Tuolta kerääjäkasviartikkelin lopusta löytyi tuollainen:
http://www.mavi.fi/fi/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20Ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf
Sallitut fosforimäärät näyttää tipahtavan melkoisesti.
Mitähän ihmeitä ovat lintukasvit ::)
-
Pikkuusen alkaa ympäristötukeen sitouminen arveluttaa,jo edellisten kausien
fosfori tasot laskeneet melko reippaasti arvoja.Koska tulee piste jossa kasvu
rupiaa kärsimähän.
-
Pikkuusen alkaa ympäristötukeen sitouminen arveluttaa,jo edellisten kausien
fosfori tasot laskeneet melko reippaasti arvoja.Koska tulee piste jossa kasvu
rupiaa kärsimähän.
Se on kärsinyt jo, karjattomalla alueella. Eli satotasokorjaukset eivät auta,
koska laahaavat perässä, ja ovat kovasti riippuvaisia
viljelykierrosta ja niille osuvista satunnaisvaihteluista.
Turkiseläimien lanta näyttäisi parhaalta strategialta.
-SS-
-
Pikkuusen alkaa ympäristötukeen sitouminen arveluttaa,jo edellisten kausien
fosfori tasot laskeneet melko reippaasti arvoja.Koska tulee piste jossa kasvu
rupiaa kärsimähän.
Tää toimii, kun näyttää ja kuulostaa siltä että sikatilat jää ympäristötuen ulkopuolelle. Ympäristö pelastuu, kun sianpska katoaa järjestelmään kuulumattomille pelloille.
On tää pelleilyä, fosforia ei saa lisätä keväällä luokassa hyvä/korkea, vaikka parilla fosforikilolla olisi otettavissa enemmän lisääntyneessä sadossa plus typen hyötysuhde nousee uudelle tasolle. Mutta ei, parempi kun ei laiteta sitä _ylimääräistä_ fosforia ja jätetään käyttämättä satopotentiaali, joka olisi saatavissa käyttöön pienelläkin fosforilisällä kevätkylmään maahan. Pikkaisen eriasia keskieuroopassa, jossa kylvetään syysviljoja syksyllä, jolloin fosfori irtoaa lämpimästä maasta.
-
Sikatilat on jääny pois ympäristötuesta jo tällä tukikaudella.
-
mutta saamma paljon kauppakelpoista tavaraa markkinoille, - luomua. kun ei kohta kait saa ollenkaan antaa mitään ravinnetta kasvin kasvua varten. on meillä kyllä vaan niiin viisaat päättäjät joita viedään kuin laskipankia pitkin ketoja, kaikenmaailman hörhöjen toimesta.
-
mutta saamma paljon kauppakelpoista tavaraa markkinoille, - luomua. kun ei kohta kait saa ollenkaan antaa mitään ravinnetta kasvin kasvua varten. on meillä kyllä vaan niiin viisaat päättäjät joita viedään kuin laskipankia pitkin ketoja, kaikenmaailman hörhöjen toimesta.
Eikös se Ollilan tulevaisuu työryhmä ideoinut että puolet pitäisi Suomen maataloustuotannosta olla luomua.
-
Talviaikainen kasvipeitteisyys
Ympäristökorvausta
ei makseta, jos maatila on vapautettu:
1)
viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta sen vuoksi, että maatilan peltoalasta
yli 75 prosenttia on heinäkasvien tai muiden nurmirehuk
asvien viljelyssä, kesannolla tai näiden
käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin edellä mainitussa käytössä oleva peltoala ei ole
yli 30 hehtaaria;
2)
viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta tai ekologisen alan vaatimuksesta sen
vuo
k
si, et
tä maatilan korvauskelpoisesta maatalousmaasta yli 75 prosenttia on pysyvää nurmea,
heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä
ja muussa kuin edellä mainitussa käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria
; tai
3)
viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta sen vuoksi, että maatilan peltoalasta yli 75
prosenttia on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä, kesannolla, hernekasvien
viljelyssä tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin
edellä mainitussa käytössä
oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria.
Tarkoittaako kohta kolme että viljelykiertoni 15% nurmen suojaviljaa, 15% härkäpapua/hernettä ja 70% nurmea jää kasvipeitteisyystuista pois?
-
Talviaikainen kasvipeitteisyys
Ympäristökorvausta
ei makseta, jos maatila on vapautettu:
1)
viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta sen vuoksi, että maatilan peltoalasta
yli 75 prosenttia on heinäkasvien tai muiden nurmirehuk
asvien viljelyssä, kesannolla tai näiden
käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin edellä mainitussa käytössä oleva peltoala ei ole
yli 30 hehtaaria;
2)
viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta tai ekologisen alan vaatimuksesta sen
vuo
k
si, et
tä maatilan korvauskelpoisesta maatalousmaasta yli 75 prosenttia on pysyvää nurmea,
heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä
ja muussa kuin edellä mainitussa käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria
; tai
3)
viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta sen vuoksi, että maatilan peltoalasta yli 75
prosenttia on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä, kesannolla, hernekasvien
viljelyssä tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin
edellä mainitussa käytössä
oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria.
Tarkoittaako kohta kolme että viljelykiertoni 15% nurmen suojaviljaa, 15% härkäpapua/hernettä ja 70% nurmea jää kasvipeitteisyystuista pois?
Tekee nannaa rehuviljan viljelylle kun karjatilat pakotetaan tuottamaan rehuviljaa. ;D
-
Tekee nannaa rehuviljan viljelylle kun karjatilat pakotetaan tuottamaan rehuviljaa. ;D
Karjatilat pakotetaan tuottamaan rehuviljaa ja viljatilat pakotetaan viljelemään nurmia. Eipä tuo huonoa viljelykierroille sinänsä tee, mutta vähän sovittelemista miten sopii kaikille. Kalliiksi menee elämä tiloilla joilla ei ole sukupolvien ajan ollut tapana vilkaistakaan naapureihin päin muuta kuin kusitauoilla :) Täytyy heidän ostaa lisää peltoa jotta saa pidettyä aikaisemman nurmi/vilja-alan.
Mutta tarkemmin kuin katsoo, niin nurmen rajoite taitaa olla vain jos nurmea(+hernettä) alle 30 hehtaaria.
-
Laitetaan nyt tänne...
Kaliumit punasella. Miten korjata tilanne...
Keväällä viskalla kylvön alle vai... Miten lasken kilo määreet. Kalium lannokkeena oli tarkotus käyttää esim.
http://www.cemagro.fi/fi/lannoitteet/58.html
Vai parempia ifeoita..
-
Biotiitti.
-
Kalisuolaa viskalla erikseen. Voisi mennä startti/hs laatikon kautta samalla jos ei suuria määriä laita ja laatikolla kokoa. Ruostuttaa tehokkaasti ja pölisee. Siitä ärsyttävää levitettävää.