Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: bullman - 18.10.14 - klo:22:27
-
Nykyisin paalataan (kohtuullisen) tyytyväisenä mchale 3 plussalla, mutta sullojan nielemiskykyyn odoteltu parannusta. Onko esim. tornadosta, john deere 990/göwelistä, (kronen jatkuvatoimisesta tai muusta haastamaan kokonaisuutena mchalen kiinteäkammioista taloudellisuudessa, tehokkuudessa ja ennen kaikkea KOKONAISUUDESSAAN... Siis minulla aito mielenkiinto muita vaihtoehtoja kohtaan, kun jo viitisen vuotta olen kerennyt odottelemaan isompaa sullojaa mchaleen... Ja muovisidontaan tottuneena siitä olisi vaikea enää luopua....
-
Paalinsiirtoon menevä aika tasoittaa mchalen heikompaa nielukykyä aika dramaattisesti.
Vai siis oliko toi yksikköpaalain? Sillon varmaa se welgeri vois olla parempi.
-
Paalaan kiinteäkammioisella kombilla... eikös nykyisin esim. noilla muillakin vaihtoehdoilla saada yhtä tiiviitä paaleja sillä erolla, että muuttuvakammioisella pystyisi tekemään kuivasta tavarasta isompia paaleja. kestävyys ja luotettavuus hieman pelottaa luotettavaan paalaimeen tottuneena...
-
Se isompi sulloja yleensä vaan mahdollistaa sen että paaleista saa tehtyä paljon löysempiä.
Kyllä mäkki nielee tavaraa kuhan terät terävät, karho kunnollinen ja sitä voimaa siinä veturissa.
-
Meillä on nykyisin teroitettu terät joka aamu, mikäli paalain kahdessa vuorossa. Näin ollen kyllä se halekin syö lähes riittävällä vauhdilla tavaraa, mutta etukarhotinta käytettäessä, tukkeentumistodennäköisyys ongelmaolosuhteissa on liian iso. Useampana vuonna tehdyt testit, joissa olen ajanut joka toisen karhon hiljaisella, ja joka toisen karhon nopealla vauhdilla ovat toistuvasti ennakkoluuloihini nähden tuottanut "väärän" käsityksen, eli paaliin mahtuu vähintään sama määrä rehua nopeasti ajaen. Mielestäni hyödyllisempää olisi muuttaa halen ohjelmaa (se onnistuu helposti) että se puristaa täyttä paalia muutaman ylimääräisen sekunnin, jotta paali nöyrtyy paremmin muotoonsa. Tästä olisi hyötyä etenkin, jos olisi tehokkaampi sulloja, kokonaisaika ja varisemistappiot jäisi silti pienemmiksi...
-
Mut entä käärijä? Ei mulla ainaskaan pysy käärijä peräs jos vähän aletaan vauhtia hakemaan niin miten se sillä suuremmalla sullojalla sitten?
-
Kyllä lisäteho on nykyään haettava isomman paalin kanssa. Itte en voi puhua kun kronen puolesta ja siinä ainakin menee suht sujuvasti kaksi karhoa yhdessä etukarhottimella kitaan jos ei keli ole mitenkään ihmeellinen. Voima raktorista usein loppuu ennen kun kone sanoutuu hommasta irti. Ittellä oli lainassa tää halvan mallin muutuvakammioinen eli tappi reikään tyylinen ja oli suht miellyttävä kokemus varsinkin jos tekisi pelkästään itselle. En tiedä oliko ohjelmassa viellä kompastuskohtaa mutta ainakin vanhemmassa mallissa mikä ittellä on omana kone ei tiputa paalia käärintäpöydältä jos käärintä on inansa kesken kun sidonta alkaa vaan odottaa että sidonta loppuu ja sitten vasta tiputtaa paalin pois. Tää halvemman mallin muuttuvakammioinen on huomattavasti nopeampi paalinsiirossa kuin aito muuttuvakammioinen. Itse koen että kokonaisuutena saat paremman koneen kronesta kuin mäkkäristä. Ainut iso miinus on mahdolliset kestävyysvajeet kronessa. Nekin tulee enemmin jos joutuu ajamaan mahdottomassa kelissä.
-
jos on muovisidonta, niin näkisin että pitää onnitella itseään, jos pysyy edes satunnaisesti halen käärinnän kannoilla (vakaa näkemys tällä hetkellä, että 500syötetyn paalin kokemuksella muovisidonnan kanssa ei tarvitse kuin 8 KIERROSTA muovia)... Siinä tapauksessa 20 tunnin vauhti olisi 1000 paalia muovirullan vaihdot ja normaalit peltolohkon vaihdot mukaan lukien... Todellisuudessa meidän porukka ei viellä noihin tehoihin pääse lähellekään ennen kaikkea sullojan kapasiteetin takia (kannattaa huomata että 25 teräinen fusion 3 nieleen huonommin heinää, kuin vaikkapa fusion 1, jossa kammio alempana ja teriä kaksi vähemmän.... Meidän nykyinen paalausvauhti on traktorin käyttötuntimittarin mukaan eka sadossa 24,4 paalia ja koko kesä läpi laskien 20,6 paalia tunnissa (lukemaan kuuluu useita 40km siirtoajoja, huolto, traktorin lämmitys, jäähdytys yms) etukarhottimen kanssa. En olisi vakuuttunut olisiko kokonaistaloudellisessa mielessä varaa enää isontaa paalia, koska se on minulla ohjelmaa muuttamalla jo laitettu isommaksi tuo paalikoko mitä vakio hale tekee, eli halkaisia muovituksen jälkeen mitattuna 134cm keskimäärin... jos halkaisijaa isontaa, tulee riskiksi että riittääkö päätymuovi, koska muovisidonnalla 134cm paalilla voi vähentää sidontamuovia. Lisäksi vaivana on kronen vähintään 1€ isompi välirahan tarve/paali, jos vaihtaa esim kahden vuoden välein 16000 paalia ajettuna.... Minulla on elhon 7.6metrin perhonen ja saan sen etukarhottimella kerralla paaliin, ensi kesäksi olisi aikomus ostaa 8,2-9 metrinen takakone, jonka peltien avulla olisi tarkoitus ohjata karho noin 5,6 metrin levyiseksi, jolloin päisteajot vähenisivät... tuo leveys vaan kaipaa (varsinkin elholla) karhotettaessa sullojalta työntövoimaa (kun ei oteta teriä pois eestä)...
-
En oo tänävuonna laskenu sen enempää rehulla paalausvauhtia muutakuin yhden päivän tarkkaan jolloin ajettiin neljällä eri tilalla ja kolmen eri kunnan alueella 50ha ja 550 paalia 20h kokonaisaikana. Äkkiseltään laskien keskiarvot kuitenkin pyörii siellä 30-40 paalin tuntivauhdissa. Oljen paalauksessa syksyllä 2000 paalin keskiarvo oli 56 paalia tunnissa ja kaikki paalit jätettiin pareittain pellolle.
9m karhotin on käytössä ja kolmea karhoa vedetään yhteen 3.2-3.5m niittokoneitten jäljiltä.
-
Suuri harmi että mikään paremmalla sullojalla oleva kone ei ole vielä yltänyt mchalen luotettavuuteen :(
Oikeastaan ainoa fusionin heikkous on jälkeen jäänyt nielemiskyky, ja ehkä joittenkin mielestä paalikoko.
-
Et tule löytämään mchalea tehokkaampaa paalainta varsinkaan muovisidonnalla.
Mielestäni ainoa combi joka edes teoriassa voi pysyä mäkkärin vauhdissa on tuo uus welgeri mutta niistäkään ei varmasti hirveästi kokemuksia löydy (enkä tiedä siitäkään löytyykö siihen sitä muovisidontaa).
-
Suuri harmi että mikään paremmalla sullojalla oleva kone ei ole vielä yltänyt mchalen luotettavuuteen :(
Oikeastaan ainoa fusionin heikkous on jälkeen jäänyt nielemiskyky, ja ehkä joittenkin mielestä paalikoko.
Tuossa tärkeimmät miinukset, ei mikään kone ole täydellinen. Sitä en tiennyt, että paalikokoa saa ohjelmoitua sinne 135cm luokkaan.
Näiden ongelmien myöntäminen on monelle fanaatikolle mahdotonta.
-
Järkevää ja asiallista keskustelua ;D... Ei sitä paalikokoa virallisesti saa muutettua (muuta kuin plussassa1-10), mutta sen lisäksi verkotusviiveen pidentämisellä, jonka voi muuttaa minuutissa, voi isontaa paalikokoa... Halessa on helpompi isontaa paalikokoa, korjuutappioita isontamatta, koska se isompi rako ei ole alaspäin.... Aukaistavia rehukaappareita olen myös pohtinut, sillä nykyisellä silpulla kaikki kiinteäkammioisten rehunhukka on jo luokkaa, jolla rupeaa olemaan pieni merkitys kokonaisuudessa (jokainen sentti minkä voittaa paalia kohden on 100€=10000paalia kohden,2rehuyksikköä/paali--->2000€/vuosi/10000paalia....) Ja sit pitää muistaa että yksityiskohtia parantamalla, toimintaa hiomalla ja oikeilla kuskeilla ja motivaatiolla sekä konevalinnoilla lopulta kokonaisuus ratkaisee....
-
Tuo verkotuksen viiveen nostaminen vähentää loppurutistuksen voimakkuutta, että se lopullinen hyöty ei kuitenkaan ole mielestäni niin merkittävä.
-
En oo tänävuonna laskenu sen enempää rehulla paalausvauhtia muutakuin yhden päivän tarkkaan jolloin ajettiin neljällä eri tilalla ja kolmen eri kunnan alueella 50ha ja 550 paalia 20h kokonaisaikana. Äkkiseltään laskien keskiarvot kuitenkin pyörii siellä 30-40 paalin tuntivauhdissa. Oljen paalauksessa syksyllä 2000 paalin keskiarvo oli 56 paalia tunnissa ja kaikki paalit jätettiin pareittain pellolle.
9m karhotin on käytössä ja kolmea karhoa vedetään yhteen 3.2-3.5m niittokoneitten jäljiltä.
Kannattaa kokeilla et otat traktorin tunnit ylös siinä vaiheessa, kun aloitat laittamaan rehukoneita perään, ja stoppaat tunnit, kun rehut tehty... Jos yhtä paljon huonoja lohkoja ja siirtymisisä, kuin mulla niin se oletus mitä luulee rehunteossa menevän ja paljonko traktoriin tulee tunteja, niin se voi yllättää... Siis lähinnä jos haluu käyttää esim kannattavuuslaskentaa, niin yllättävän usein ilman oikeita faktoja tulee ajateltua liian positiivisesti...
-
Mun piti oikein kattoa eli ittellä kolme kautta takana 7560 paalia josta 7300 käärittyä. Ulosottoakselia on pyöritelty 499 tuntia eli noin 15 paalia tunnissa on keskiarvo. Sekaan mahtuu ehkä 20 % alle 150 senttisiä eli loput on täysikokoisia. Itte olen pitänyt paalaustahtina noin 2 ha tunnissa ja kokonaisaikana siirtymineen ja huoltoineen on kova homma päästä tuntiin ja hehtaariin. Keskisatona olen pitänyt noin 7 paalia hehtaarilla. Tämän koneen eteen oon tullut sekä pieniä että isoja karhoja ja välillä on ollut alle 3 metriltä kerättyä kamaa ja toisinaan sitten 15 metriltä.
-
Ei nyt liity aiheeseen mutta missä kummassa äskooännä oikein on?? Onkoha nillittäjällä osuutta asiaan....
-
Tuolla aiemmin mainitsemallani laina koneella paalattiin 288 paalia 17 ulosottoakselituntiin. Siihen päälle siirtymiset ja huollot. Hehtaareita tuli päälle 50 eli ei päästy kuin vajaan kuuden paalin hehtaarimäärään.
-
Onko kukaan suunnitellu tai toteuttanut mäkkärin sullojan kehän isontamista 25mm hitsaamalla muotoon poltetusta hardoxsista jatkot sullojan "sormiin"? jos tyytyisi 25mm jatkamiseen ei ymmärtääkseni tarvitsisi tehdä juurikaan muita muutoksia rakenteisiin, mutta teoreettinen sullontateho muuttuisi merkittävästi (halkaisija 600mm-->650mm) ja sullojan sormi olisi merkittävästi lähempänä noukinta sekä kammioo... Räikän käyttäytyminen on toki myös arvoitus, jotta nousisiko vääntö liikaa?
-
Onko kukaan suunnitellu tai toteuttanut mäkkärin sullojan kehän isontamista 25mm hitsaamalla muotoon poltetusta hardoxsista jatkot sullojan "sormiin"? jos tyytyisi 25mm jatkamiseen ei ymmärtääkseni tarvitsisi tehdä juurikaan muita muutoksia rakenteisiin, mutta teoreettinen sullontateho muuttuisi merkittävästi (halkaisija 600mm-->650mm) ja sullojan sormi olisi merkittävästi lähempänä noukinta sekä kammioo... Räikän käyttäytyminen on toki myös arvoitus, jotta nousisiko vääntö liikaa?
Sullojan ja pohjan väli käy niin pieneksi, ettei sieltä mikään mahdu enää kulkeen, vai onko tarkoitus myös pohjaa laskea vastaavasti ?
-
Pohjan laskeminen on viellä helppo toimenpide, kunhan puhdistuskamman saa jättää omalle paikalleen toimimaan... Se 20mm väli sullojan sormen ja pohjan välissää on ilmeisesti tarpeen, kun kaikissa sullojalla toimivissa on se väli olemassa... On kellään tietoa tai kokemusta mchalen muuttuvakammioisen toimivuudesta/ luotettavuudesta kombikoneena? Se on totta, että kun paalikoko suurennetaan 130cm 140cm:riin niin jos paalin kuutiopaino pysyy vakiona, niin teoreettisesti laskien 9-10% muovia säästyisi (kuutiota kohden). Lisäksi tulisi muu logistinen tehokkuuden lisäys. Jos ja kun käyttäisin vaippamuovia säästö muovissa lisääntyisi...
-
Jotenkin tuntuu että bullmanin kannattaisi keskittyä johonkin muuhun yhtälössään kuin yhdistelmäpaalaajan virittäminen äärimmilleen. Käsittääkseni kun tekee omalle karjalle niin yksikköpaalain ja sitten sekä tuubikäärin että yksikkökäärin voisi olla kova sana. Noiden nyt suuniteltujen viilauksien hyöty on vähäinen.
-
Tuo tuubikäärinnän kannattavuus olen jauhanut aika tarkasti auki... jos (ja kun) pystyn leikkaamaan muovikustannuksista 1/3 osan pois muovivaipalla sekä isommalla paalinkoolla, niin lopullisesti kombipaalaaja menee tuubikäärimen ohi kokonaistaloudellisuudessa (sekä kokonaisuudenhallinnassa) halvempiin jaksoihin sijoittuvana paalinsiirtoaikoina (esim, yösunnuntaina tuubikäärijätraktorikuskin kustannus aivan jotain muuta kuin seuraavana päivänä paalinsiirtokuskilla (lisäksi osan voi ajaa navetalle läjään ja osan pellon laitaan, kynnettävät pellot voidaan tyhjentää myös suoraan navetallyms.)...), sekä pienempänä rehuhukkana (ei ole taloudellisesti mahdollista tehdä pihaan tilaa esim. 4000 tuubiotetulle paalille kovaa pohjaa, joka keräisi puristenesteet talteen. Tämän lisäksi on monta pienempää muuttujaa, jotka tekivät selväksi sen että tuubi ei ole viellä nykyisinkään lähelläkään parasta vaihtoehtoa minun nykyisessä muodossa olevalle tilalleni. Samaan johtopäätökseen olen minäkin tullut aina ennen laskemista, että ei se viilaaminen kannata, mutta kyllä mielestäni minulla olisi edelleen selkeät perusteet, minkä takia kombin edelleen viilaus olisi järkevää (samalla tavalla kuin mietin ennen sivusiirtolaitteen sekä etunostolaitteen optimoimista karhottimelle että liikaa töitä tuottoihin nähden, mutta nuo projektit ovat siltikin tuottaneet tulosta)... Arvostan kuitenkin järkevää kritiikkiäsi
-
Mikä karja ja kuinka iso sellainen sulla on. Kuulostaa vaan niin huikeilta noi paalimäärät tai sitten niissä paaleissa ei ole rehua. Jos kyseessä lihakarjaa jolle ajetaan myös heinää ja kuivikkeiksi olkea niin kanttikin on yksi tehokas vaihtoehto.
Ittellä kun on kombi perässä nostolaitteeseen kiinitettynä ja karhotin keulassa niin olen kyllä puolivakavissani harkinnu hydraulisia sivurajoittimia että kaarteessa paalain kulkee samaa linjaa kuin raktori. Toinen huomattavasti parempi olisi karhotinjutut juuri ennen noukinta jotka keräisi vasta raktorin jälkeen karhot yhteen. Silloinkin voisi vaatia roottorit pyörien eteen että ei tallaisi karhoja.
-
(lukemaan kuuluu useita 40km siirtoajoja, huolto, traktorin lämmitys, jäähdytys yms)
Asiahan ei minulle kuulu mutta miten tuo traktorin lämmitys ja jäähdytys liittyy paalaamiseen?
-
Jos paalaat 8000 paalia kesässä niin en kyllä merkkiä menis vaihtamaan edelleenkään.
Toivottavasti seuraavassa mäkkärissä on sitten isompi sulloja ja parempi siirtosysteemi kuin ne ruuvit leveämmältä tulevalle rehulle.
Kanttipaalaimella saisit tietenkin tehokkuuden aivan uudelle tasolle ja niillähän on lukuisia eri säilöntäkeinoja (aumaus, tuubi, tavallinen muovitus..)
-
(lukemaan kuuluu useita 40km siirtoajoja, huolto, traktorin lämmitys, jäähdytys yms)
Asiahan ei minulle kuulu mutta miten tuo traktorin lämmitys ja jäähdytys liittyy paalaamiseen?
Lähinnä tarkoitin turbon jäähdytystä tieajojen jälkeen...
-
Jos paalaat 8000 paalia kesässä niin en kyllä merkkiä menis vaihtamaan edelleenkään.
Toivottavasti seuraavassa mäkkärissä on sitten isompi sulloja ja parempi siirtosysteemi kuin ne ruuvit leveämmältä tulevalle rehulle.
Kanttipaalaimella saisit tietenkin tehokkuuden aivan uudelle tasolle ja niillähän on lukuisia eri säilöntäkeinoja (aumaus, tuubi, tavallinen muovitus..)
Kyllä se voimakkaasti näyttää siltä että olisi tarpeeton riski lähteä vaihtamaan näin hyvien kokemusten jälkeen merkkiä/ tyyppiä... Ja kyllähän sieltä se isompi sulloja tulee väistämättä muutamien vuosien sisällä... Kanttipaalainta en haluu koska pienillä lohkoilla käynti usemmalla koneella ei tunnu mielekkäältä näissä olosuhteissa...
-
Mäkkäriltä tulossa koko ketju muutaman vuoden päästä että saattaa paalaajaki siin vaihees kokee muutoksia