Ihan ylivoimanen 8)4800h tunnin kohdalla uusi Vario kun voiteluputki menee poikki ja painelaakeri nalkkaa??Varion ylivoima iski jälleen 8)
Mihin se varioylivoima oikein iskee? Ei oo tuntunu vielä missään :o On noita variolaatikoitakin poksahdellu. Kaikki insinöörien suunnittelemat ja ihmisten kasaamat koneet hajoaa jossain vaiheessa :-XJuurikin näin samanlainen se on kuin muutkin ;D
Ihan ylivoimanen 8)Missäs se nyt on sitte taas ylen voimansa antanut?Varion ylivoima iski jälleen 8)
Aiemmin keväällä oli tossa paikallisella varikolla massikka korjattavana ja tulikohan siihen tehdaskunnostettu Vario-loota entisen tilalle. Remppa vissiin teki 36 tonnia ja ajettu oli 3500 h eli 10€/h teki kustannusta. Meikäläisen uudempikaan traktori ei taida olla tuon hintainen. Täytyy rehellisesti tunnustaa, että jos itelle tulis tuollainen pommi, niin kerjuulle tai perseen myyntiin pitäis lähtee, jotta ei konkka tulis.
Aiemmin keväällä oli tossa paikallisella varikolla massikka korjattavana ja tulikohan siihen tehdaskunnostettu Vario-loota entisen tilalle. Remppa vissiin teki 36 tonnia ja ajettu oli 3500 h eli 10€/h teki kustannusta. Meikäläisen uudempikaan traktori ei taida olla tuon hintainen. Täytyy rehellisesti tunnustaa, että jos itelle tulis tuollainen pommi, niin kerjuulle tai perseen myyntiin pitäis lähtee, jotta ei konkka tulis.Vissiin tuohon kuului jo moottorin vaihtokin ;D
Uus vario maksaa asennettuna vähän toistakymppiä oli sitten massikassa tai fendtissä, eli kuulostaa legendalta...
Aiemmin keväällä oli tossa paikallisella varikolla massikka korjattavana ja tulikohan siihen tehdaskunnostettu Vario-loota entisen tilalle. Remppa vissiin teki 36 tonnia ja ajettu oli 3500 h eli 10€/h teki kustannusta. Meikäläisen uudempikaan traktori ei taida olla tuon hintainen. Täytyy rehellisesti tunnustaa, että jos itelle tulis tuollainen pommi, niin kerjuulle tai perseen myyntiin pitäis lähtee, jotta ei konkka tulis.:o
Ihan ylivoimanen 8)Fend miehen itsetunto on ainakin fendastinen!Varion ylivoima iski jälleen 8)
Sitä en tiedä mitä muuta siihen tehtiin, näin mulle vaan kerrottiin. Sitä mä lähinnä tuossa 10 tonnin lootan hinnassa ihmettelen, että mitenkä se traktori sit maksaa koosta riippuen 150-250 tonnia, jos kalleimman osan osuus olisi 4-7 % varaosahinnalla laskettuna, joka ei normaalisti ole sama kuin nk. standardi- eli tehdashinta. Eli onko tämä 10 tonnin hinta sitten joku tehtaan subventiohinta tai joku puolittainen jatkoaikatakuu?mitä lie maksaa verot ja työntekijöden palkat, rahdit sun muut.... eikös se niin mee jotta 30 kiloeuron auto maksaa noin 3000e ilman edellä mainittuja, saa siinä ojalaki miettiä ylivoimaa vai onko lopultaki kyse siitä että yksinkertasilta kerätään rahat pois :'( :'( :'( :'(
Ihan ylivoimanen 8)
Mennöö 3000h tunnissa. kaks on savvoon noihin tunteihin laitettu,ylivoimaaa.....
Anturi piti itekkii laittooo.... Ihan niinkuin muutkin, ihmisen tekemä. Ihan ok.. kun saes alamäessä jarru ominaisuuden pois... ilkeesti pistää kun noukkari/kakkapötkö työntää jos ei jarrulla avita.
oli kuinka vain kunen asiasta tiä, mutta näin korvakuulolla ja laattian tärinällä verraten tuvasta, niin kyllä ventti menee ku sukkasillaan samankokoosen noukkarin kans, verraten mörköjörniin..Mitään en tiiä, mutta onko rengastus sama? Ei kai laatikko mitään tärinää aiheuta ::)
Minun henkilökohtaisesti omistamassani Fendt-traktorissa ei ole ollut kuin huoltokuluja, toisin kuin John Deeressä, jota saa korjata alvariinsa. Tässä on kylällä n. 20 Fendttiä, eikä ole yhdestäkään laatikko vielä porsinut. :)Jahas sitä asutaan jossain porvaris alueella ::) Täällä on niin köyhää seutua että en tiedä kuin yhden ventin olevan käytössä :-[ Joitain 20v vanhoja on sitte vissiin pari. Mutta näitä raputtomia ei ole käsittääkseni kuin tuo yksi.
Minun henkilökohtaisesti omistamassani Fendt-traktorissa ei ole ollut kuin huoltokuluja, toisin kuin John Deeressä, jota saa korjata alvariinsa. Tässä on kylällä n. 20 Fendttiä, eikä ole yhdestäkään laatikko vielä porsinut. :)Jahas sitä asutaan jossain porvaris alueella ::) Täällä on niin köyhää seutua että en tiedä kuin yhden ventin olevan käytössä :-[ Joitain 20v vanhoja on sitte vissiin pari. Mutta näitä raputtomia ei ole käsittääkseni kuin tuo yksi.
Minun henkilökohtaisesti omistamassani Fendt-traktorissa ei ole ollut kuin huoltokuluja, toisin kuin John Deeressä, jota saa korjata alvariinsa. Tässä on kylällä n. 20 Fendttiä, eikä ole yhdestäkään laatikko vielä porsinut. :)Meitin kylällä ei taida olla kuin yksi fendt ja siitäkin on siis vario vaihdettu ;D Tosin takuuseen valmistusvirheen takia..
Minun henkilökohtaisesti omistamassani Fendt-traktorissa ei ole ollut kuin huoltokuluja, toisin kuin John Deeressä, jota saa korjata alvariinsa. Tässä on kylällä n. 20 Fendttiä, eikä ole yhdestäkään laatikko vielä porsinut. :)Meitin kylällä ei taida olla kuin yksi fendt ja siitäkin on siis vario vaihdettu ;D Tosin takuuseen valmistusvirheen takia..
oli kuinka vain kunen asiasta tiä, mutta näin korvakuulolla ja laattian tärinällä verraten tuvasta, niin kyllä ventti menee ku sukkasillaan samankokoosen noukkarin kans, verraten mörköjörniin..Mitään en tiiä, mutta onko rengastus sama? Ei kai laatikko mitään tärinää aiheuta ::)
Kuulostaa kalliilta paikalta jos 20k maksaa vt:n laatikonvaihto siin o työtä näköjään jo puoltet hinnasta ;)
Ihan traktori se vaan on. Tosin paljon hyvää mutta myös huonoakin... Keväästä omaan 900 pyörähtäny 800h pelkkien kärrien edessä... kokonais lukeman ollessa n.6400h. Vielä on 15000h matkaa mikä oli tarkoitus taittaa..
<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<
No se hydrostaattii poikii tuossa kahdeksan tonnin paikkeilla..Varaa siihen se kymppi tai vähän reilusti huoltokulua silloin...Etuperään pitää kurkata siinä 12 tonnin kohdilla.Tasauspyörästöä ja kitkalevyä kahdeksalla tonnilla..Onhan ne ylivoimaisesti hinnoiteltuja, ainakin osien osalta kaikki merkit paitsi belarus...
valtramiehet ihmeen hiljaa ::)
valtramiehet ihmeen hiljaa ::)jontikkamiehet nurkassa häpeämässä ;) ;D 8) ::)
valtramiehet ihmeen hiljaa ::)jontikkamiehet nurkassa häpeämässä ;) ;D 8) ::)
Kaikki mekaaninen hajoaa jossain vaiheessa, toisilla laatikon vaihtoväli on 4000 tuntia ja toisilla sama laatikko kestää 15000 tuntia. Kyllä tanskalaiset koneasemat vaihtaa fendtiin laatikoita 5000 tunnin välein kun on oikein kovassa ajossa, mutta silti ajavat fendtillä kun muut ei kestä senkään vertaa, tai täyspowershiftit jotka kestäis vie niin hirveästi soppaa että halvemmaksi tulee sijoittaa 15 k€ laatikon vaihtoon tuon 5000 tunnin välein... Kaikki on niin suhteellista, ei varmaan enää ikinä päästä vanhojen valtra 8550:n aikoihin jolloin kärsi ajaa 20000 tuntia huoltamatta ja silti kone vaan toimi ja toimi, mukavuudella on hintansa.No ei ***** varmaan huoltamatta ole kukaan päässyt 20 000h valtrallakaan ;D
Hiukkasen ehkä liioittelin, mutta vähän noinhan se tiettyjen legendaaristen mallisarjojen kohdalla meni... Noihin samoihin ja suunnilleen samaa ikäluokkaa oleviin "pomminkestäviin" koneisiin voisi lisätä vaikka JD 7010-sarjan, Casen yhden vaiheen Maxxumit, Fiatin -90 -sarjan ym. ym. Mutta nuo ajat ei ikinä enää palaa, vaikka muuten tehtäiskin täysin mekaaninen traktori niin nuo päästöhommelit aiheuttaa sen että moottorissa riittää särkyvää osaa ja elektroniikkaa. Ja tosiasia kyllä taitaa olla se, että harva noihin koneisiin ihan oikeasti haluaa takaisin, jos niitä joku ostaisi niin paljon että valmistus olisi kannattavaa niin kyllä niitä vaan joku todennäköisesti myös valmistaisi...Kaikki mekaaninen hajoaa jossain vaiheessa, toisilla laatikon vaihtoväli on 4000 tuntia ja toisilla sama laatikko kestää 15000 tuntia. Kyllä tanskalaiset koneasemat vaihtaa fendtiin laatikoita 5000 tunnin välein kun on oikein kovassa ajossa, mutta silti ajavat fendtillä kun muut ei kestä senkään vertaa, tai täyspowershiftit jotka kestäis vie niin hirveästi soppaa että halvemmaksi tulee sijoittaa 15 k€ laatikon vaihtoon tuon 5000 tunnin välein... Kaikki on niin suhteellista, ei varmaan enää ikinä päästä vanhojen valtra 8550:n aikoihin jolloin kärsi ajaa 20000 tuntia huoltamatta ja silti kone vaan toimi ja toimi, mukavuudella on hintansa.No ei ***** varmaan huoltamatta ole kukaan päässyt 20 000h valtrallakaan ;D
Hiukkasen ehkä liioittelin, mutta vähän noinhan se tiettyjen legendaaristen mallisarjojen kohdalla meni... Noihin samoihin ja suunnilleen samaa ikäluokkaa oleviin "pomminkestäviin" koneisiin voisi lisätä vaikka JD 7010-sarjan, Casen yhden vaiheen Maxxumit, Fiatin -90 -sarjan ym. ym. Mutta nuo ajat ei ikinä enää palaa, vaikka muuten tehtäiskin täysin mekaaninen traktori niin nuo päästöhommelit aiheuttaa sen että moottorissa riittää särkyvää osaa ja elektroniikkaa. Ja tosiasia kyllä taitaa olla se, että harva noihin koneisiin ihan oikeasti haluaa takaisin, jos niitä joku ostaisi niin paljon että valmistus olisi kannattavaa niin kyllä niitä vaan joku todennäköisesti myös valmistaisi...Kaikki mekaaninen hajoaa jossain vaiheessa, toisilla laatikon vaihtoväli on 4000 tuntia ja toisilla sama laatikko kestää 15000 tuntia. Kyllä tanskalaiset koneasemat vaihtaa fendtiin laatikoita 5000 tunnin välein kun on oikein kovassa ajossa, mutta silti ajavat fendtillä kun muut ei kestä senkään vertaa, tai täyspowershiftit jotka kestäis vie niin hirveästi soppaa että halvemmaksi tulee sijoittaa 15 k€ laatikon vaihtoon tuon 5000 tunnin välein... Kaikki on niin suhteellista, ei varmaan enää ikinä päästä vanhojen valtra 8550:n aikoihin jolloin kärsi ajaa 20000 tuntia huoltamatta ja silti kone vaan toimi ja toimi, mukavuudella on hintansa.No ei ***** varmaan huoltamatta ole kukaan päässyt 20 000h valtrallakaan ;D
Niin, N143 jatkuvassa käytössä ja etukuormaajaa käytetään usein. Sitten kerran kävin hakemassa kauhallisen soraa -05 Valmetilla, joka oli aiemmin se ainoa etukuormaajakone. Ihmettelin, että kuinka tämä on niin vaikeaa, onko kone rikki. Sitten tajusin, että vaijerikäyttö on kankea ja kaikki liikkeet hitaita. Homma ei etene ja tuntuma on huono. Vaikka tällä tehtiin nämä hommat 25 vuotta, niin nyt se tuntui aivan kauhealta. Sähköinen suunnanvaihto, nopea hydrauliikka, tarkka etukuormaajan hallinta. Nuo ominaisuudet tekevät työstä paaljon nopeampaa ja kone on käytettävämpi. Ajan säästö ja työn tuottavuuden kasvu ovat merkittäviä. Korkeampi polttoaineenkulutus + muuta lieveilmiöt on paljon helpompi hyväksyä, kun homma pelaa paljon paremmin,Skänälle aiva kauhistus tälläinen väite :o
Joo varmaan tilan koko ja tuotantosuunta yms vaikuttavat tuohon investointi haluun ::) Se on tuo etukuormaaja semmonen vehje että >:( Sillä pilaa kyllä vaikka sen Fentinkin :-[Niin, N143 jatkuvassa käytössä ja etukuormaajaa käytetään usein. Sitten kerran kävin hakemassa kauhallisen soraa -05 Valmetilla, joka oli aiemmin se ainoa etukuormaajakone. Ihmettelin, että kuinka tämä on niin vaikeaa, onko kone rikki. Sitten tajusin, että vaijerikäyttö on kankea ja kaikki liikkeet hitaita. Homma ei etene ja tuntuma on huono. Vaikka tällä tehtiin nämä hommat 25 vuotta, niin nyt se tuntui aivan kauhealta. Sähköinen suunnanvaihto, nopea hydrauliikka, tarkka etukuormaajan hallinta. Nuo ominaisuudet tekevät työstä paaljon nopeampaa ja kone on käytettävämpi. Ajan säästö ja työn tuottavuuden kasvu ovat merkittäviä. Korkeampi polttoaineenkulutus + muuta lieveilmiöt on paljon helpompi hyväksyä, kun homma pelaa paljon paremmin,Skänälle aiva kauhistus tälläinen väite :o
Sen ja apilaksen mielestä on aiva järjetöntä investoida maatalouteen ;D
omassa käytössä plussana se että se kulkee hyvin myös tienopeuksissa.Miksipä ei kulkisi, suurimmalla nopeudella ajohydraulipumppu ei pyöri ja ajomoottorit ovat nollakulmalla, 100-prosenttisen mekaaninen voimansiirto. Vastapainoksi sitten taaksepäin mennään aina 100-prosenttisella mehuvedolla. Mielenkiintoista olisi tietää, mikä on ajopumpun kierrosnopeus maksimiperuutusnopeudella. Perin suuri se joka tapauksessa on.
omassa käytössä plussana se että se kulkee hyvin myös tienopeuksissa.Miksipä ei kulkisi, suurimmalla nopeudella ajohydraulipumppu ei pyöri ja ajomoottorit ovat nollakulmalla, 100-prosenttisen mekaaninen voimansiirto. Vastapainoksi sitten taaksepäin mennään aina 100-prosenttisella mehuvedolla. Mielenkiintoista olisi tietää, mikä on ajopumpun kierrosnopeus maksimiperuutusnopeudella. Perin suuri se joka tapauksessa on.
omassa käytössä plussana se että se kulkee hyvin myös tienopeuksissa.Miksipä ei kulkisi, suurimmalla nopeudella ajohydraulipumppu ei pyöri ja ajomoottorit ovat nollakulmalla, 100-prosenttisen mekaaninen voimansiirto. Vastapainoksi sitten taaksepäin mennään aina 100-prosenttisella mehuvedolla. Mielenkiintoista olisi tietää, mikä on ajopumpun kierrosnopeus maksimiperuutusnopeudella. Perin suuri se joka tapauksessa on.
Paitsi etttä suomessa tämä lysti on ainakin 900 kohalla viety koska kone suunniteltu kulkemaan +60km/h joten taitaa se mekaaninen osuus uupua loppu päästä... jospa sen vielä sais tänä vuonna kulkemaan tuota oikeata nopeutta..Ei sillä että tartteis päästä sitä 60 mutta laatikon kestoon voi vaikuttaa aika lailla
Ei portaaton mene koskaan pelkällä mehuvedolla. Pakilla ohjataan vetomoottori pyörimään vastakkaiseen suuntaan öljynvirtaus suuntaa muuttamalla.
onhan tuosta monta kylänmiesten juttua jotta ventti aivan onneton jos kuorma-autosta tehtyy hiekkakärryy pitäs esim rakennuksen pohjaa tehdes pehmeässä hiekassa lykätä taatepäin vieläpä vähän vastaseen...Ei portaaton mene koskaan pelkällä mehuvedolla. Pakilla ohjataan vetomoottori pyörimään vastakkaiseen suuntaan öljynvirtaus suuntaa muuttamalla.
Kyllä Vario kulkee taaksepäin pelkällä mehuvedolla, vieläpä niin että mekaaninen veto vääntää samaan aikaan eteenpäin.
http://www.youtube.com/watch?v=dgtIKMAjvFI
Eikö siinä ole jokin rajoitin joka estää ottamasta kyytiin laittoman koukkupainon. Eli yli 3 tn...onhan tuosta monta kylänmiesten juttua jotta ventti aivan onneton jos kuorma-autosta tehtyy hiekkakärryy pitäs esim rakennuksen pohjaa tehdes pehmeässä hiekassa lykätä taatepäin vieläpä vähän vastaseen...Ei portaaton mene koskaan pelkällä mehuvedolla. Pakilla ohjataan vetomoottori pyörimään vastakkaiseen suuntaan öljynvirtaus suuntaa muuttamalla.
Kyllä Vario kulkee taaksepäin pelkällä mehuvedolla, vieläpä niin että mekaaninen veto vääntää samaan aikaan eteenpäin.
http://www.youtube.com/watch?v=dgtIKMAjvFI
toinen legendahan on se kolmen tonnin koukku vaikka nostolaite nostaa kaiken mahollisen, onko koukku muka omilla sylintereillä noissa kun puhutaan notta täys kahukärry ei pölökyltä nouse :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
onhan tuosta monta kylänmiesten juttua jotta ventti aivan onneton jos kuorma-autosta tehtyy hiekkakärryy pitäs esim rakennuksen pohjaa tehdes pehmeässä hiekassa lykätä taatepäin vieläpä vähän vastaseen...
toinen legendahan on se kolmen tonnin koukku vaikka nostolaite nostaa kaiken mahollisen, onko koukku muka omilla sylintereillä noissa kun puhutaan notta täys kahukärry ei pölökyltä nouse :-\ :-\ :-\ :-\ :-\
900 työntää pakilla tosi hyvin. 818 vaatii pikkualueen kytkemisen jos on tiukempi paikka pakittaa saman vaati 724.
Fentin peruutus on useissa testeissä todettu hyötysuhteeltaan huonoimmaksi.Valtava ulina säestää menoa,repii hermoja pitkän päälle.900 työntää pakilla tosi hyvin. 818 vaatii pikkualueen kytkemisen jos on tiukempi paikka pakittaa saman vaati 724.
Väkisin tehty peruutus Variossa on, ei siitä mihinkään pääse. Kyllähän se vekslaamiseen kelpaa, mutta ei noin avuttomaan systeemin pitäisi ainakaan taakseajovarustusta tarjota. Eikös noita ole jo yli 15 vuotta tehty, vaan eivät ventti-insinöörit ole vieläkään parempaa ratkaisua keksineet. Mulle selkis jonkilainen ratkaisu joskus 90-luvulla, kun ensimmäiset periaatekuvat keksinnöstä näin.
Fentin peruutus on useissa testeissä todettu hyötysuhteeltaan huonoimmaksi.Valtava ulina säestää menoa,repii hermoja pitkän päälle.900 työntää pakilla tosi hyvin. 818 vaatii pikkualueen kytkemisen jos on tiukempi paikka pakittaa saman vaati 724.
Väkisin tehty peruutus Variossa on, ei siitä mihinkään pääse. Kyllähän se vekslaamiseen kelpaa, mutta ei noin avuttomaan systeemin pitäisi ainakaan taakseajovarustusta tarjota. Eikös noita ole jo yli 15 vuotta tehty, vaan eivät ventti-insinöörit ole vieläkään parempaa ratkaisua keksineet. Mulle selkis jonkilainen ratkaisu joskus 90-luvulla, kun ensimmäiset periaatekuvat keksinnöstä näin.
Askin sivuakseli viat arkipäivää.Suolla tosi paloherkkä ,kopin alunen todella vaikea pitää puhtaana.Useita palanut turve hommissa.
900 työntää pakilla tosi hyvin. 818 vaatii pikkualueen kytkemisen jos on tiukempi paikka pakittaa saman vaati 724.
Väkisin tehty peruutus Variossa on, ei siitä mihinkään pääse. Kyllähän se vekslaamiseen kelpaa, mutta ei noin avuttomaan systeemin pitäisi ainakaan taakseajovarustusta tarjota. Eikös noita ole jo yli 15 vuotta tehty, vaan eivät ventti-insinöörit ole vieläkään parempaa ratkaisua keksineet. Mulle selkis jonkilainen ratkaisu joskus 90-luvulla, kun ensimmäiset periaatekuvat keksinnöstä näin.
Eikä sillä pelkällä pakalla vielä suunta vaihdu ;D900 työntää pakilla tosi hyvin. 818 vaatii pikkualueen kytkemisen jos on tiukempi paikka pakittaa saman vaati 724.
Väkisin tehty peruutus Variossa on, ei siitä mihinkään pääse. Kyllähän se vekslaamiseen kelpaa, mutta ei noin avuttomaan systeemin pitäisi ainakaan taakseajovarustusta tarjota. Eikös noita ole jo yli 15 vuotta tehty, vaan eivät ventti-insinöörit ole vieläkään parempaa ratkaisua keksineet. Mulle selkis jonkilainen ratkaisu joskus 90-luvulla, kun ensimmäiset periaatekuvat keksinnöstä näin.
***eikä siihen oo mitään muutosta tulossakaan. isosa 1000 sarjassa samanlainen. toisaalta kulkeehan ne mettäköneetkin pelkällä hydrauliikalla...
plussana tuossa fendtin systeemissä kai edullisuus joka tule siitä kun erilista suunnanvaihtajan pakkaa ei ole.
plussana tuossa fendtin systeemissä kai edullisuus joka tule siitä kun erilista suunnanvaihtajan pakkaa ei ole.
toisaalta kulkeehan ne mettäköneetkin pelkällä hydrauliikalla...
Miksi niihin sitten saa taakseajolaitteet?toisaalta kulkeehan ne mettäköneetkin pelkällä hydrauliikalla...
Mettäkoneessa ei ajomoottorin tarvii vääntää väkisin mekaanista voimansiirtoa vastaan eikä ajopumppua pyöritetä moninkertaisella moottorin nopeudella. Variolaatikon peruutus sopii vain tilapäiseen käyttöön.
Keskustelu vaikuttaa samanlaiselta kuten aikoinaan takaveto vastaan neliveto ;D
Eikös jollain videon pätkälläkin pullisteltu voimilla hinaamalla pakilla rekkaa?
plussana tuossa fendtin systeemissä kai edullisuus joka tule siitä kun erilista suunnanvaihtajan pakkaa ei ole.
Mitä tämä vaikuttaa lopputuotteen (=koko rattori) hintaan??? ;D
Portaattomassa mehupuoli ei "työskentele" mekaanista puolta vastaan , vaan samaan suuntaan ja muuntaa nopeuksia, muuttamalla pleneetta tyypisen komponentin eri osien nopeuksi keskenään ja samalla traktorin ajonopeutta.
Miksi niihin sitten saa taakseajolaitteet?
Eikö niillä oikeasti kestä puskea taakseajettavaa niittomurskainta?
Portaattomassa mehupuoli ei "työskentele" mekaanista puolta vastaan , vaan samaan suuntaan ja muuntaa nopeuksia, muuttamalla pleneetta tyypisen komponentin eri osien nopeuksi keskenään ja samalla traktorin ajonopeutta.
Näin yleensä, mutta Vario-laatikossa peruutuksella mekaaninen vääntää menosuuntaan ja ajomoottorit taaksepäin. Paikallaan ollessa kehäpyörän nopeus on ehkä 1,3-1,5 kertainen planeettakannattimeen nähden. Kun peruutuksessa aurinkopyörä kiertää mekaanisen voimansiirron mukana taaksepäin, kehäpyörän ja sen mukana ajopumpun kierrosnopeus kasvaa huomattavan korkeaksi.Miksi niihin sitten saa taakseajolaitteet?
Hyvä kysymys ja vielä parempi kysymys on, miksei Vario-laatikossa ole mekaanista peruutusaluetta, onhan siellä kaksi mekaanista nopeusaluettakin, vaihto sakarakytkimellä?Eikö niillä oikeasti kestä puskea taakseajettavaa niittomurskainta?
Tiedä häntä, mutta epäilisin öljyjen kuumenemista ja hyvää löpön menekkiä, jos tuntitolkulla peruutetaan 20 km/h.
Todellinen tehohäviö tuossa Fendtin laatikossa tulee peruutettaessa siitä, että käytännössä hydrostaatti välittää peruutettaessa tuon tehon kokonaisuudessaan vaihtaessaan planeetan pyörimissuunnan, ja hydrostaatin hyötysuhde on huonompi, kuin mekaanisen voimansiirron.
Loodas painet n.320-360 bar
Viritetyis saattaa olla yli 450 bar :-P
Kyl vakio varion laatikos pitäis melkei 500 baaria tai si o vuodot aika isoja. Ite olen mitannut vakiosta olisko ollu480 bar
Niin .... Portaaton hmmmm.... On hyvä jos työt sekalaista pyöritysta ja suurin osa kevyitä ns. postilaatikko hommia ja ulosotto töitä..eikö ne oo vain kaks pakkaa ne john deeren kytkimet jota ikuiseksi kehutaan...
Samoilla linjoilla Retkun kanssa. Kaipaan kanssa mekaanista laatikkoa jossa ns, loikkari.
Niitä löytyy tällä hetkellä jcb 3230 ja John Deeren direct drive.
Erohan noissa on ett toinen power shift laatikko ja toinen suoravetoinen laatikko.
Mitä tuot DD,tä kokeilin niin toiminta periaatte on just se ett mekaanisenlaatikon tehot ulos kuitenkin paljoa menettämättä myöskään portaattoman laatikon ominaisuuksista.
Itse tykkäsin tuosta DD laatikosta. Omiin hommiin ottasin ennemmin DD,n kuin portaattoman jos JD,n ottasin.. Miten se sitten kestää niin aika näyttää???
Ne DD,n kaksoiskytkimet ovat samoja kuin JD;N keppi malleissa olevat pääkytkimet. Kuin lie ne niissä kestäneet?
Kokeilun aikana 5pv laatikko pelasi moitteetta. Alussa vähän oli villin varsan oireita, mutta parani muutaman ajo lenkin jälkeen, Liekkö sitten softa ns, opiskelevaa mallia. Alueen vaihtoa raskaassa ajossa kantsii miettiä josko sen tekee manuaalisesti jo pikkasen aikaisemmin kuin autoasetuksella tulis tapahtumaan, muuten miehekkäitä ääniä tiedossa auto asetuksella. Vaihto mitä noita ns. ps laatikoita kurmuuttanu mäki vedoissa niin DD,n laatikko pärjäs hyvin alueen vaihdossa raskaassa ylämäki vedossa moneen muuhun malliin verrattuna.
Vetotehossa portaattomaan on eroa kuin yöllä ja päivällä DD,n eduksi. Moottorin ominaisuuksista tykkäsin kanssa. Mielestäni JD,llä on nyt hyvä mallisto kasassa mekaanisen ja portaattoman suhteen.
Jos sitten traktorilla haluaa raskasta siirtoa ajoa touhuta niin fentin laatikko on ehkä siihen paras tai joku suoravetolaatikko. Mut miksi tehä traktorilla, kun siihen on parempiakin laitteita keksitty. Tässä olen samoilla samoilla linjoilla kuin esim Mattilan koneasema.
Massat on isoja joita liikutellaan niin mehu vetoinen sotkee öljyjä ei sen kummempaa jos lauhdutus on kunnossa no problem. Pakkavetoisissa tietyt pakat kuluu silmissä kun isoja massoja vedossa ja vaihdot tulee rajuiksi. Pakka ei kulu silloin kun se on kiinni, vaan vaihdon aikana. Jokainen voi funtsia jos ylämäessä on 30T kuorma tai tyhjä traktori mikä vaikutus sillä on kun pakka kytkeytyy kiinni.
https://www.youtube.com/watch?v=24V9J1PR3ck
Tuossa hyvin esitetty vaihteiston toiminta. Hammas kosketus on aina päällä. Synkronrenkaat ja nuo kytkimet voi olla se murheen kryyni jos softa ei ihan pelaakkaan oikein..
eaton fuller laatikko.
https://www.youtube.com/watch?v=FJ_U7nc9i5M
Niin .... Portaaton hmmmm.... On hyvä jos työt sekalaista pyöritysta ja suurin osa kevyitä ns. postilaatikko hommia ja ulosotto töitä..eikö ne oo vain kaks pakkaa ne john deeren kytkimet jota ikuiseksi kehutaan...
Samoilla linjoilla Retkun kanssa. Kaipaan kanssa mekaanista laatikkoa jossa ns, loikkari.
Niitä löytyy tällä hetkellä jcb 3230 ja John Deeren direct drive.
Erohan noissa on ett toinen power shift laatikko ja toinen suoravetoinen laatikko.
Mitä tuot DD,tä kokeilin niin toiminta periaatte on just se ett mekaanisenlaatikon tehot ulos kuitenkin paljoa menettämättä myöskään portaattoman laatikon ominaisuuksista.
Itse tykkäsin tuosta DD laatikosta. Omiin hommiin ottasin ennemmin DD,n kuin portaattoman jos JD,n ottasin.. Miten se sitten kestää niin aika näyttää???
Ne DD,n kaksoiskytkimet ovat samoja kuin JD;N keppi malleissa olevat pääkytkimet. Kuin lie ne niissä kestäneet?
Kokeilun aikana 5pv laatikko pelasi moitteetta. Alussa vähän oli villin varsan oireita, mutta parani muutaman ajo lenkin jälkeen, Liekkö sitten softa ns, opiskelevaa mallia. Alueen vaihtoa raskaassa ajossa kantsii miettiä josko sen tekee manuaalisesti jo pikkasen aikaisemmin kuin autoasetuksella tulis tapahtumaan, muuten miehekkäitä ääniä tiedossa auto asetuksella. Vaihto mitä noita ns. ps laatikoita kurmuuttanu mäki vedoissa niin DD,n laatikko pärjäs hyvin alueen vaihdossa raskaassa ylämäki vedossa moneen muuhun malliin verrattuna.
Vetotehossa portaattomaan on eroa kuin yöllä ja päivällä DD,n eduksi. Moottorin ominaisuuksista tykkäsin kanssa. Mielestäni JD,llä on nyt hyvä mallisto kasassa mekaanisen ja portaattoman suhteen.
Jos sitten traktorilla haluaa raskasta siirtoa ajoa touhuta niin fentin laatikko on ehkä siihen paras tai joku suoravetolaatikko. Mut miksi tehä traktorilla, kun siihen on parempiakin laitteita keksitty. Tässä olen samoilla samoilla linjoilla kuin esim Mattilan koneasema.
Massat on isoja joita liikutellaan niin mehu vetoinen sotkee öljyjä ei sen kummempaa jos lauhdutus on kunnossa no problem. Pakkavetoisissa tietyt pakat kuluu silmissä kun isoja massoja vedossa ja vaihdot tulee rajuiksi. Pakka ei kulu silloin kun se on kiinni, vaan vaihdon aikana. Jokainen voi funtsia jos ylämäessä on 30T kuorma tai tyhjä traktori mikä vaikutus sillä on kun pakka kytkeytyy kiinni.
https://www.youtube.com/watch?v=24V9J1PR3ck
Tuossa hyvin esitetty vaihteiston toiminta. Hammas kosketus on aina päällä. Synkronrenkaat ja nuo kytkimet voi olla se murheen kryyni jos softa ei ihan pelaakkaan oikein..
eaton fuller laatikko.
https://www.youtube.com/watch?v=FJ_U7nc9i5M
miten tuo dd käyttäytyy jos satutaan ajamaan esim. kahden vaihteen rajanopeudessa, ymmärtääkä pitää toisen vaihteen päällä eikä arvo edestakaisin vai toimiiko tuo niin hyvin että koko tilannetta ei huomaa
onko sinä joku nappi helposti ulottuvilla jolla lukitsee vaihteen päälle jotta vetää tarvittaessa vaikka kierrokset punaselle samalla vaihteella tai sitte sammuksiin asti :-\ :-\ :-\ :-\
Eikös New Holland jossain mallissa ole mekaninen maantie vaihde, joka ohittaa Power Sift vaihteiston, ja säästää tehon hävikissä. Portaattoman mehupuolen yläräjasta pitää huolen ylipaine venttiili. Jossain merkissä sitä oli alennettu 500- 400 ilmeisesti kestävyysongelmien vuoksi. Jotku virittäny MF ja sen seurauksena nopeus soutaa, kun ylipaine venttili avautuu hetkellisesti. Kovin näyttää "kevyeltä" mehupuolen komponentit jos tai kun pakilla kaikki voima menis pelkästää mehupuolen kautta, niin kuin on sanottu?
Eikös New Holland jossain mallissa ole mekaninen maantie vaihde, joka ohittaa Power Sift vaihteiston, ja säästää tehon hävikissä. Portaattoman mehupuolen yläräjasta pitää huolen ylipaine venttiili. Jossain merkissä sitä oli alennettu 500- 400 ilmeisesti kestävyysongelmien vuoksi. Jotku virittäny MF ja sen seurauksena nopeus soutaa, kun ylipaine venttili avautuu hetkellisesti. Kovin näyttää "kevyeltä" mehupuolen komponentit jos tai kun pakilla kaikki voima menis pelkästää mehupuolen kautta, niin kuin on sanottu?
pc laatikossa ja kulkee pikkasen alle 50km/h täydellä kaasulla. kun DD,ssä 50 km/h saavutetaan 1600rpm/min ja pikkasen on paremi hyötusuhde tuossa DD laatikossa kuin nh,n pclaatikossa.
Niin .... Portaaton hmmmm.... On hyvä jos työt sekalaista pyöritysta ja suurin osa kevyitä ns. postilaatikko hommia ja ulosotto töitä..§
Samoilla linjoilla Retkun kanssa. Kaipaan kanssa mekaanista laatikkoa jossa ns, loikkari.
Niitä löytyy tällä hetkellä jcb 3230 ja John Deeren direct drive.
Erohan noissa on ett toinen power shift laatikko ja toinen suoravetoinen laatikko.
Mitä tuot DD,tä kokeilin niin toiminta periaatte on just se ett mekaanisenlaatikon tehot ulos kuitenkin paljoa menettämättä myöskään portaattoman laatikon ominaisuuksista.
Itse tykkäsin tuosta DD laatikosta. Omiin hommiin ottasin ennemmin DD,n kuin portaattoman jos JD,n ottasin.. Miten se sitten kestää niin aika näyttää???
Ne DD,n kaksoiskytkimet ovat samoja kuin JD;N keppi malleissa olevat pääkytkimet. Kuin lie ne niissä kestäneet?
Kokeilun aikana 5pv laatikko pelasi moitteetta. Alussa vähän oli villin varsan oireita, mutta parani muutaman ajo lenkin jälkeen, Liekkö sitten softa ns, opiskelevaa mallia. Alueen vaihtoa raskaassa ajossa kantsii miettiä josko sen tekee manuaalisesti jo pikkasen aikaisemmin kuin autoasetuksella tulis tapahtumaan, muuten miehekkäitä ääniä tiedossa auto asetuksella. Vaihto mitä noita ns. ps laatikoita kurmuuttanu mäki vedoissa niin DD,n laatikko pärjäs hyvin alueen vaihdossa raskaassa ylämäki vedossa moneen muuhun malliin verrattuna.
Vetotehossa portaattomaan on eroa kuin yöllä ja päivällä DD,n eduksi. Moottorin ominaisuuksista tykkäsin kanssa. Mielestäni JD,llä on nyt hyvä mallisto kasassa mekaanisen ja portaattoman suhteen.
Jos sitten traktorilla haluaa raskasta siirtoa ajoa touhuta niin fentin laatikko on ehkä siihen paras tai joku suoravetolaatikko. Mut miksi tehä traktorilla, kun siihen on parempiakin laitteita keksitty. Tässä olen samoilla samoilla linjoilla kuin esim Mattilan koneasema.
Massat on isoja joita liikutellaan niin mehu vetoinen sotkee öljyjä ei sen kummempaa jos lauhdutus on kunnossa no problem. Pakkavetoisissa tietyt pakat kuluu silmissä kun isoja massoja vedossa ja vaihdot tulee rajuiksi. Pakka ei kulu silloin kun se on kiinni, vaan vaihdon aikana. Jokainen voi funtsia jos ylämäessä on 30T kuorma tai tyhjä traktori mikä vaikutus sillä on kun pakka kytkeytyy kiinni.
https://www.youtube.com/watch?v=24V9J1PR3ck
Tuossa hyvin esitetty vaihteiston toiminta. Hammas kosketus on aina päällä. Synkronrenkaat ja nuo kytkimet voi olla se murheen kryyni jos softa ei ihan pelaakkaan oikein..
eaton fuller laatikko.
https://www.youtube.com/watch?v=FJ_U7nc9i5M
Niin .... Portaaton hmmmm.... On hyvä jos työt sekalaista pyöritysta ja suurin osa kevyitä ns. postilaatikko hommia ja ulosotto töitä..§
Samoilla linjoilla Retkun kanssa. Kaipaan kanssa mekaanista laatikkoa jossa ns, loikkari.
Niitä löytyy tällä hetkellä jcb 3230 ja John Deeren direct drive.
Erohan noissa on ett toinen power shift laatikko ja toinen suoravetoinen laatikko.
Mitä tuot DD,tä kokeilin niin toiminta periaatte on just se ett mekaanisenlaatikon tehot ulos kuitenkin paljoa menettämättä myöskään portaattoman laatikon ominaisuuksista.
Itse tykkäsin tuosta DD laatikosta. Omiin hommiin ottasin ennemmin DD,n kuin portaattoman jos JD,n ottasin.. Miten se sitten kestää niin aika näyttää???
Ne DD,n kaksoiskytkimet ovat samoja kuin JD;N keppi malleissa olevat pääkytkimet. Kuin lie ne niissä kestäneet?
Kokeilun aikana 5pv laatikko pelasi moitteetta. Alussa vähän oli villin varsan oireita, mutta parani muutaman ajo lenkin jälkeen, Liekkö sitten softa ns, opiskelevaa mallia. Alueen vaihtoa raskaassa ajossa kantsii miettiä josko sen tekee manuaalisesti jo pikkasen aikaisemmin kuin autoasetuksella tulis tapahtumaan, muuten miehekkäitä ääniä tiedossa auto asetuksella. Vaihto mitä noita ns. ps laatikoita kurmuuttanu mäki vedoissa niin DD,n laatikko pärjäs hyvin alueen vaihdossa raskaassa ylämäki vedossa moneen muuhun malliin verrattuna.
Vetotehossa portaattomaan on eroa kuin yöllä ja päivällä DD,n eduksi. Moottorin ominaisuuksista tykkäsin kanssa. Mielestäni JD,llä on nyt hyvä mallisto kasassa mekaanisen ja portaattoman suhteen.
Jos sitten traktorilla haluaa raskasta siirtoa ajoa touhuta niin fentin laatikko on ehkä siihen paras tai joku suoravetolaatikko. Mut miksi tehä traktorilla, kun siihen on parempiakin laitteita keksitty. Tässä olen samoilla samoilla linjoilla kuin esim Mattilan koneasema.
Massat on isoja joita liikutellaan niin mehu vetoinen sotkee öljyjä ei sen kummempaa jos lauhdutus on kunnossa no problem. Pakkavetoisissa tietyt pakat kuluu silmissä kun isoja massoja vedossa ja vaihdot tulee rajuiksi. Pakka ei kulu silloin kun se on kiinni, vaan vaihdon aikana. Jokainen voi funtsia jos ylämäessä on 30T kuorma tai tyhjä traktori mikä vaikutus sillä on kun pakka kytkeytyy kiinni.
https://www.youtube.com/watch?v=24V9J1PR3ck
Tuossa hyvin esitetty vaihteiston toiminta. Hammas kosketus on aina päällä. Synkronrenkaat ja nuo kytkimet voi olla se murheen kryyni jos softa ei ihan pelaakkaan oikein..
eaton fuller laatikko.
https://www.youtube.com/watch?v=FJ_U7nc9i5M
***tuo jd 6210 dd ei meidän testiporukassa mieltä lämmittäny. ei tuntunu olevan mikään paremmin vrt portaaton. fendtti oli mieluisampi.
sä vertaat viissiin nyykkäriä ja jontikkaa? nyykkärin portaaton on tiellä laiska, niin kuin edellä kirjoitinkin.
------------------
mun mielestä jcb ja jd dd on kaukana siitä "mekaanisesta" laatikosta jota tarkoitin. jd:ssä pyötii pakkaa ja planeettaa ihan niin kuin jossain valtra versussa tai mf dynä6. onko jcb laatikko powersift??
zf 7300 pikkusen kehiteltynä olis hyvä lähtökohta. tai vaikka valtra hitec tupla järeydellä. tai volvo i-sift. kaksoiskytkimet + synkronoimaton vaihteisto
http://www.youtube.com/watch?v=uGDy4l-bEgk
http://www.youtube.com/watch?v=N8yWvja6mZs
eaton fuller laatikko.
https://www.youtube.com/watch?v=FJ_U7nc9i5M
tuossa yks päivä jätkät kokeili että 939;ssä etuvedon pakka luistaa ennemmin kuin pakista loppuu voima.
tuossa pari pätkää jossa revitään tietä auki pakilla:
https://www.youtube.com/watch?v=Vf9rs9_3WLM
Luja vaihteisto tuo Fuller.Historiaa kuitenkin.Miksi vaihtamisesta pitää tehdä niin hankalaa?
tuossa yks päivä jätkät kokeili että 939;ssä etuvedon pakka luistaa ennemmin kuin pakista loppuu voima.
tuossa pari pätkää jossa revitään tietä auki pakilla:
https://www.youtube.com/watch?v=Vf9rs9_3WLM
Aika hepponen etuvedon pakka siinä on, jos ei ollut huomattavaa lisäpainotusta, eli vähintään omamassan verran lisää. Tien repimisessä ei traktorin kokoon nähden tarvita kovinkaan suurta vetovoimaa, jos tuollaiseen nopeuteen pystyy.
Niin .... Portaaton hmmmm.... On hyvä jos työt sekalaista pyöritysta ja suurin osa kevyitä ns. postilaatikko hommia ja ulosotto töitä..§
Samoilla linjoilla Retkun kanssa. Kaipaan kanssa mekaanista laatikkoa jossa ns, loikkari.
Niitä löytyy tällä hetkellä jcb 3230 ja John Deeren direct drive.
Erohan noissa on ett toinen power shift laatikko ja toinen suoravetoinen laatikko.
Mitä tuot DD,tä kokeilin niin toiminta periaatte on just se ett mekaanisenlaatikon tehot ulos kuitenkin paljoa menettämättä myöskään portaattoman laatikon ominaisuuksista.
Itse tykkäsin tuosta DD laatikosta. Omiin hommiin ottasin ennemmin DD,n kuin portaattoman jos JD,n ottasin.. Miten se sitten kestää niin aika näyttää???
Ne DD,n kaksoiskytkimet ovat samoja kuin JD;N keppi malleissa olevat pääkytkimet. Kuin lie ne niissä kestäneet?
Kokeilun aikana 5pv laatikko pelasi moitteetta. Alussa vähän oli villin varsan oireita, mutta parani muutaman ajo lenkin jälkeen, Liekkö sitten softa ns, opiskelevaa mallia. Alueen vaihtoa raskaassa ajossa kantsii miettiä josko sen tekee manuaalisesti jo pikkasen aikaisemmin kuin autoasetuksella tulis tapahtumaan, muuten miehekkäitä ääniä tiedossa auto asetuksella. Vaihto mitä noita ns. ps laatikoita kurmuuttanu mäki vedoissa niin DD,n laatikko pärjäs hyvin alueen vaihdossa raskaassa ylämäki vedossa moneen muuhun malliin verrattuna.
Vetotehossa portaattomaan on eroa kuin yöllä ja päivällä DD,n eduksi. Moottorin ominaisuuksista tykkäsin kanssa. Mielestäni JD,llä on nyt hyvä mallisto kasassa mekaanisen ja portaattoman suhteen.
Jos sitten traktorilla haluaa raskasta siirtoa ajoa touhuta niin fentin laatikko on ehkä siihen paras tai joku suoravetolaatikko. Mut miksi tehä traktorilla, kun siihen on parempiakin laitteita keksitty. Tässä olen samoilla samoilla linjoilla kuin esim Mattilan koneasema.
Massat on isoja joita liikutellaan niin mehu vetoinen sotkee öljyjä ei sen kummempaa jos lauhdutus on kunnossa no problem. Pakkavetoisissa tietyt pakat kuluu silmissä kun isoja massoja vedossa ja vaihdot tulee rajuiksi. Pakka ei kulu silloin kun se on kiinni, vaan vaihdon aikana. Jokainen voi funtsia jos ylämäessä on 30T kuorma tai tyhjä traktori mikä vaikutus sillä on kun pakka kytkeytyy kiinni.
https://www.youtube.com/watch?v=24V9J1PR3ck
Tuossa hyvin esitetty vaihteiston toiminta. Hammas kosketus on aina päällä. Synkronrenkaat ja nuo kytkimet voi olla se murheen kryyni jos softa ei ihan pelaakkaan oikein..
eaton fuller laatikko.
https://www.youtube.com/watch?v=FJ_U7nc9i5M
***tuo jd 6210 dd ei meidän testiporukassa mieltä lämmittäny. ei tuntunu olevan mikään paremmin vrt portaaton. fendtti oli mieluisampi.
sä vertaat viissiin nyykkäriä ja jontikkaa? nyykkärin portaaton on tiellä laiska, niin kuin edellä kirjoitinkin.
------------------
mun mielestä jcb ja jd dd on kaukana siitä "mekaanisesta" laatikosta jota tarkoitin. jd:ssä pyötii pakkaa ja planeettaa ihan niin kuin jossain valtra versussa tai mf dynä6. onko jcb laatikko powersift??
zf 7300 pikkusen kehiteltynä olis hyvä lähtökohta. tai vaikka valtra hitec tupla järeydellä. tai volvo i-sift. kaksoiskytkimet + synkronoimaton vaihteisto
http://www.youtube.com/watch?v=uGDy4l-bEgk
http://www.youtube.com/watch?v=N8yWvja6mZs
Toi 7r ja 8r saatavilla oleva e23 vaihteisto oli aika jees mitä muutaman päivän koeajossa oli. Se on siis automatisoitu täys powershifti. Sellasen tilaat retku koeajoon, niin alkaa mielitehdä jo keltavanteista. 8) :P
Niin .... Portaaton hmmmm.... On hyvä jos työt sekalaista pyöritysta ja suurin osa kevyitä ns. postilaatikko hommia ja ulosotto töitä..§
Samoilla linjoilla Retkun kanssa. Kaipaan kanssa mekaanista laatikkoa jossa ns, loikkari.
Niitä löytyy tällä hetkellä jcb 3230 ja John Deeren direct drive.
Erohan noissa on ett toinen power shift laatikko ja toinen suoravetoinen laatikko.
Mitä tuot DD,tä kokeilin niin toiminta periaatte on just se ett mekaanisenlaatikon tehot ulos kuitenkin paljoa menettämättä myöskään portaattoman laatikon ominaisuuksista.
Itse tykkäsin tuosta DD laatikosta. Omiin hommiin ottasin ennemmin DD,n kuin portaattoman jos JD,n ottasin.. Miten se sitten kestää niin aika näyttää???
Ne DD,n kaksoiskytkimet ovat samoja kuin JD;N keppi malleissa olevat pääkytkimet. Kuin lie ne niissä kestäneet?
Kokeilun aikana 5pv laatikko pelasi moitteetta. Alussa vähän oli villin varsan oireita, mutta parani muutaman ajo lenkin jälkeen, Liekkö sitten softa ns, opiskelevaa mallia. Alueen vaihtoa raskaassa ajossa kantsii miettiä josko sen tekee manuaalisesti jo pikkasen aikaisemmin kuin autoasetuksella tulis tapahtumaan, muuten miehekkäitä ääniä tiedossa auto asetuksella. Vaihto mitä noita ns. ps laatikoita kurmuuttanu mäki vedoissa niin DD,n laatikko pärjäs hyvin alueen vaihdossa raskaassa ylämäki vedossa moneen muuhun malliin verrattuna.
Vetotehossa portaattomaan on eroa kuin yöllä ja päivällä DD,n eduksi. Moottorin ominaisuuksista tykkäsin kanssa. Mielestäni JD,llä on nyt hyvä mallisto kasassa mekaanisen ja portaattoman suhteen.
Jos sitten traktorilla haluaa raskasta siirtoa ajoa touhuta niin fentin laatikko on ehkä siihen paras tai joku suoravetolaatikko. Mut miksi tehä traktorilla, kun siihen on parempiakin laitteita keksitty. Tässä olen samoilla samoilla linjoilla kuin esim Mattilan koneasema.
Massat on isoja joita liikutellaan niin mehu vetoinen sotkee öljyjä ei sen kummempaa jos lauhdutus on kunnossa no problem. Pakkavetoisissa tietyt pakat kuluu silmissä kun isoja massoja vedossa ja vaihdot tulee rajuiksi. Pakka ei kulu silloin kun se on kiinni, vaan vaihdon aikana. Jokainen voi funtsia jos ylämäessä on 30T kuorma tai tyhjä traktori mikä vaikutus sillä on kun pakka kytkeytyy kiinni.
https://www.youtube.com/watch?v=24V9J1PR3ck
Tuossa hyvin esitetty vaihteiston toiminta. Hammas kosketus on aina päällä. Synkronrenkaat ja nuo kytkimet voi olla se murheen kryyni jos softa ei ihan pelaakkaan oikein..
eaton fuller laatikko.
https://www.youtube.com/watch?v=FJ_U7nc9i5M
***tuo jd 6210 dd ei meidän testiporukassa mieltä lämmittäny. ei tuntunu olevan mikään paremmin vrt portaaton. fendtti oli mieluisampi.
sä vertaat viissiin nyykkäriä ja jontikkaa? nyykkärin portaaton on tiellä laiska, niin kuin edellä kirjoitinkin.
------------------
mun mielestä jcb ja jd dd on kaukana siitä "mekaanisesta" laatikosta jota tarkoitin. jd:ssä pyötii pakkaa ja planeettaa ihan niin kuin jossain valtra versussa tai mf dynä6. onko jcb laatikko powersift??
zf 7300 pikkusen kehiteltynä olis hyvä lähtökohta. tai vaikka valtra hitec tupla järeydellä. tai volvo i-sift. kaksoiskytkimet + synkronoimaton vaihteisto
http://www.youtube.com/watch?v=uGDy4l-bEgk
http://www.youtube.com/watch?v=N8yWvja6mZs
Toi 7r ja 8r saatavilla oleva e23 vaihteisto oli aika jees mitä muutaman päivän koeajossa oli. Se on siis automatisoitu täys powershifti. Sellasen tilaat retku koeajoon, niin alkaa mielitehdä jo keltavanteista. 8) :P
8*10-sarjasta lähtien on (täyspowershift)vaihteet kelattu ylös- ja alaspäin automaattisesti käyttäjän toivomalla tavalla. Eikös tuo e23 näytä "tavalliselta" keppilootalta, jossa vaihtamisen hoitaa hydekytkimet, peräkkäiset planeetta-aurinkopyörä-hässäkät loistavat poissaolollaan?
(http://i4.aijaa.com/t/00260/13451767.t.jpg) (http://aijaa.com/MtP5Sc)
tässä mun volvossa on oikea aito,yksinkertainen suorahampainen synkronoimaton laatikko. on vahva ja nopea käyttää. tuollakin tulis työt tehtyä nykypäivänäkin. laatikko kestää varmaan 300hv tehoa 24/7, mutta sen verta silkkiperse olen nykyään että ei sillä viitti kuin leikkiä :-)
https://www.youtube.com/watch?v=kOBVCaoWvSk kytkin luistaen ekat testit mäkivetokisoista.
Niin .... Portaaton hmmmm.... On hyvä jos työt sekalaista pyöritysta ja suurin osa kevyitä ns. postilaatikko hommia ja ulosotto töitä..§
Samoilla linjoilla Retkun kanssa. Kaipaan kanssa mekaanista laatikkoa jossa ns, loikkari.
Niitä löytyy tällä hetkellä jcb 3230 ja John Deeren direct drive.
Erohan noissa on ett toinen power shift laatikko ja toinen suoravetoinen laatikko.
Mitä tuot DD,tä kokeilin niin toiminta periaatte on just se ett mekaanisenlaatikon tehot ulos kuitenkin paljoa menettämättä myöskään portaattoman laatikon ominaisuuksista.
Itse tykkäsin tuosta DD laatikosta. Omiin hommiin ottasin ennemmin DD,n kuin portaattoman jos JD,n ottasin.. Miten se sitten kestää niin aika näyttää???
Ne DD,n kaksoiskytkimet ovat samoja kuin JD;N keppi malleissa olevat pääkytkimet. Kuin lie ne niissä kestäneet?
Kokeilun aikana 5pv laatikko pelasi moitteetta. Alussa vähän oli villin varsan oireita, mutta parani muutaman ajo lenkin jälkeen, Liekkö sitten softa ns, opiskelevaa mallia. Alueen vaihtoa raskaassa ajossa kantsii miettiä josko sen tekee manuaalisesti jo pikkasen aikaisemmin kuin autoasetuksella tulis tapahtumaan, muuten miehekkäitä ääniä tiedossa auto asetuksella. Vaihto mitä noita ns. ps laatikoita kurmuuttanu mäki vedoissa niin DD,n laatikko pärjäs hyvin alueen vaihdossa raskaassa ylämäki vedossa moneen muuhun malliin verrattuna.
Vetotehossa portaattomaan on eroa kuin yöllä ja päivällä DD,n eduksi. Moottorin ominaisuuksista tykkäsin kanssa. Mielestäni JD,llä on nyt hyvä mallisto kasassa mekaanisen ja portaattoman suhteen.
Jos sitten traktorilla haluaa raskasta siirtoa ajoa touhuta niin fentin laatikko on ehkä siihen paras tai joku suoravetolaatikko. Mut miksi tehä traktorilla, kun siihen on parempiakin laitteita keksitty. Tässä olen samoilla samoilla linjoilla kuin esim Mattilan koneasema.
Massat on isoja joita liikutellaan niin mehu vetoinen sotkee öljyjä ei sen kummempaa jos lauhdutus on kunnossa no problem. Pakkavetoisissa tietyt pakat kuluu silmissä kun isoja massoja vedossa ja vaihdot tulee rajuiksi. Pakka ei kulu silloin kun se on kiinni, vaan vaihdon aikana. Jokainen voi funtsia jos ylämäessä on 30T kuorma tai tyhjä traktori mikä vaikutus sillä on kun pakka kytkeytyy kiinni.
https://www.youtube.com/watch?v=24V9J1PR3ck
Tuossa hyvin esitetty vaihteiston toiminta. Hammas kosketus on aina päällä. Synkronrenkaat ja nuo kytkimet voi olla se murheen kryyni jos softa ei ihan pelaakkaan oikein..
eaton fuller laatikko.
https://www.youtube.com/watch?v=FJ_U7nc9i5M
***tuo jd 6210 dd ei meidän testiporukassa mieltä lämmittäny. ei tuntunu olevan mikään paremmin vrt portaaton. fendtti oli mieluisampi.
sä vertaat viissiin nyykkäriä ja jontikkaa? nyykkärin portaaton on tiellä laiska, niin kuin edellä kirjoitinkin.
------------------
mun mielestä jcb ja jd dd on kaukana siitä "mekaanisesta" laatikosta jota tarkoitin. jd:ssä pyötii pakkaa ja planeettaa ihan niin kuin jossain valtra versussa tai mf dynä6. onko jcb laatikko powersift??
zf 7300 pikkusen kehiteltynä olis hyvä lähtökohta. tai vaikka valtra hitec tupla järeydellä. tai volvo i-sift. kaksoiskytkimet + synkronoimaton vaihteisto
http://www.youtube.com/watch?v=uGDy4l-bEgk
http://www.youtube.com/watch?v=N8yWvja6mZs
Toi 7r ja 8r saatavilla oleva e23 vaihteisto oli aika jees mitä muutaman päivän koeajossa oli. Se on siis automatisoitu täys powershifti. Sellasen tilaat retku koeajoon, niin alkaa mielitehdä jo keltavanteista. 8) :P
8*10-sarjasta lähtien on (täyspowershift)vaihteet kelattu ylös- ja alaspäin automaattisesti käyttäjän toivomalla tavalla. Eikös tuo e23 näytä "tavalliselta" keppilootalta, jossa vaihtamisen hoitaa hydekytkimet, peräkkäiset planeetta-aurinkopyörä-hässäkät loistavat poissaolollaan?
Onhan powershifteja jo pitkään ollut sekä planeetta-tyyppisiä että pää-sivuakseli -rakenteella toteutettuja. Magnum varmaan ensimmäisiä hyviä esimerkkejä tästä ja ko. laatikko pohjaa aikaisempiin IH:n synkrolaatikoihin kuitenkin niin, että synkrot ja sakarakytkimet on korvattu pakoilla. Nykyään maataloustraktoreissa ei enää planeetta-tyyppisiä täys-powershiftejä olekaan, viimeinen taisi olla JD 55-sarjassa, tai sitten 7010:n 19+7? Maanrakennuspuolella varmaan, mutta niissä vaihdemäärät paljon pienempiä. 8000-sarjan laatikko on aina ollut pää-sivuakseli -tyyppinen ja kaiketi ainakin vaikutteita saanut Funkista. Siinä mielessä tuo e23 on toimintaperiaatteeltaan samanlainen, mutta pointtina kaiketi onkin täys-powershiftiksi ennenkuulumattoman suuri vaihdemäärä ja täysin tasainen porrastus, jota ei kyllä kaikista powershifteistä voi sanoa.
En nyt tuota tupladeetä kyllä oikein osaa muuna kuin osapowershiftinä pitää... Mitä väliä sillä on, onko ne pikavaihdepykälät toteutettu kahdella vai useammalla kytkinpakalla, kun tuloksena kuitenkin on tietty (rajallinen) vaihdemäärä? Sinänsä ihan hienoa, että perinteistä mekaanista voimansiirtoa edelleen kehitetään.
Nimittäin tänään myös n143 halvaantui urea-puolen vikaan.Inffoa mitä tapahtui, kun saat koneen kuntoon. Semmoinen käsitys minulla on, että kokonaisia ureapumppupaketteja on vaihdettu ja taisi olla 1500e motti. Syistä miksi näin kävi, ei ole tietoa.
Huippuja vario-kokemuksia, massikan 7485 dyna-vt porsi 4v 2kk ja 2200h kohdalla. Huollettu ohjelman mukaan ja pidetty muutenkin asiallisesti. Ei otettu uber-tehoja, taisi olla tehonlisäys peräti 2pv uutena.Soita findieselille, niin käyvät 10 minuutissa ottamassa ureasysteemit pois päältä..
Laatikko "kuoli" täysin eli ei mitään paineita, jotenkin skn:n aloitus uudet traktorit on täysiä paskoja alkaa tuntua oikealta. Nimittäin tänään myös n143 halvaantui urea-puolen vikaan. Eli molemmat talon 10-luvulla tulleet on telakalla, mf 2680 -83 ja deere 7810 -02 vaan pelaa...
Ainoa kerta, kun olen saanut ureapuolen ärtyneeksi oli, kun pesin pakoputkea vesisuihkulla ja siellä oleva motti ilmeisesti otti siitä itseensä. Antoi jotain vikakoodia aiheeseen liittyen, mutta se meni ohi traktorin kuivuttua ;D
Pesut tuntuvatkin vaarallisilta nykykoneissa, kun johdinliitoksia on joka puolella konetta. ::)
Ainoa kerta, kun olen saanut ureapuolen ärtyneeksi oli, kun pesin pakoputkea vesisuihkulla ja siellä oleva motti ilmeisesti otti siitä itseensä. Antoi jotain vikakoodia aiheeseen liittyen, mutta se meni ohi traktorin kuivuttua ;D
Pesut tuntuvatkin vaarallisilta nykykoneissa, kun johdinliitoksia on joka puolella konetta. ::)
Pitää jättää pesemättä.
Sitten tuleekin vikoja liasta. ;D
Huippuja vario-kokemuksia, massikan 7485 dyna-vt porsi 4v 2kk ja 2200h kohdalla. Huollettu ohjelman mukaan ja pidetty muutenkin asiallisesti. Ei otettu uber-tehoja, taisi olla tehonlisäys peräti 2pv uutena.
Laatikko "kuoli" täysin eli ei mitään paineita, jotenkin skn:n aloitus uudet traktorit on täysiä paskoja alkaa tuntua oikealta. Nimittäin tänään myös n143 halvaantui urea-puolen vikaan. Eli molemmat talon 10-luvulla tulleet on telakalla, mf 2680 -83 ja deere 7810 -02 vaan pelaa...
Tällä hetkellä ainut ajatus traktoreiden kans on että -10 luvulle en siirry :o
Mielummin toista -07 olisin vaihtamassa vanhempaan...
Nimittäin tänään myös n143 halvaantui urea-puolen vikaan.Inffoa mitä tapahtui, kun saat koneen kuntoon. Semmoinen käsitys minulla on, että kokonaisia ureapumppupaketteja on vaihdettu ja taisi olla 1500e motti. Syistä miksi näin kävi, ei ole tietoa.
Ei onneksi mitään isompaa. On sulla ollut huonoa tuuriakin tuon koneen kanssa. Turhan paljon tämmöistä pientä....Nimittäin tänään myös n143 halvaantui urea-puolen vikaan.Inffoa mitä tapahtui, kun saat koneen kuntoon. Semmoinen käsitys minulla on, että kokonaisia ureapumppupaketteja on vaihdettu ja taisi olla 1500e motti. Syistä miksi näin kävi, ei ole tietoa.
Ureapuolen 2 anturia vaihdettu, toinen oli oikkarissa kun johdot oli liian liki pakosarjaa tehtaan jäljiltä. Toinen antoi muuten vain väärää tietoa, pakosarjaa lähellä lämpötila 25 astetta ja putken pään lähellä 119 astetta anturin mukaan.
Ei onneksi mitään isompaa. On sulla ollut huonoa tuuriakin tuon koneen kanssa. Turhan paljon tämmöistä pientä....Nimittäin tänään myös n143 halvaantui urea-puolen vikaan.Inffoa mitä tapahtui, kun saat koneen kuntoon. Semmoinen käsitys minulla on, että kokonaisia ureapumppupaketteja on vaihdettu ja taisi olla 1500e motti. Syistä miksi näin kävi, ei ole tietoa.
Ureapuolen 2 anturia vaihdettu, toinen oli oikkarissa kun johdot oli liian liki pakosarjaa tehtaan jäljiltä. Toinen antoi muuten vain väärää tietoa, pakosarjaa lähellä lämpötila 25 astetta ja putken pään lähellä 119 astetta anturin mukaan.
Kyllä käsitys on vahvasti varmistumassa, että nykyisellä ykköstraktorilla -07 ja puimurilla -08 tullaan menemään pitkälle ensi vuosikymmenelläkin. Pienemmän pään traktorit -01 ja -03 saa vaihtua aikaisemminkin, kun niitä vielä ureattomina saa.
Huomenna tulossa Findiesel virkistämään urea 714:sta dynon kanssa. Kattotaan mitä tulee!Lähteeks ureavehkeet samalla kans vit**n? Kyllä siitä voimaa saa riittävästi. Kunhan vain tiedätte mitenpaljon heikoinpaikka kestää.
Jokos selkis mikä Realistin Mf:n laatikkoon iski?
Kenen kannattaa näitä portaattomia, power sift, ym ostaa 10000 ajettuna, jos 10000-20000 remontit "näköpiirissä" ym urea hömpötykset.
Kenen kannattaa näitä portaattomia, power sift, ym ostaa 10000 ajettuna, jos 10000-20000 remontit "näköpiirissä" ym urea hömpötykset.