Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: lynx700500 - 14.06.14 - klo:08:34
-
Jarrullisista peräkärryistä kokemus vähäistä. Liitettiin pöttingerin noukkari massikan perään ja joka kerta kun hilpasee edes polkimeen, on kärry jo sutissa ainakin tyhjänä. Traktoreista ei käsittääkseni tätä painetta voi mitenkään säätää? se kai säätyy polkimen painamis voimakkuuden mukaan?
Noukinvaunussa on rumpujarrut josta lähtee lähes puolen metrin tanko mihin jarru sylinterit kiinnittyy. Säädettiin sylinterien paikkaa tässä tangossa niin, että sen vääntö varsi olisi mahdollisimman lyhyt, mutta ei vaikutusta. Eli silloinhan sylinterin voima pitäis olla kaikista heikoin mutta pienikin liike kyllä saa paljon liikettä. Miten nuo pitäis säätää että ei olis kaikki tienhaarat mustana.
-
Käsittääkseni ainakin jonnuissa sitä voi säätää.
-
Joissain traktoreissa voi ymmärtääkseni säätää virtausta.
Paskakärryssä meillä on jälkiasennettuna säätöventtiilit kärryyn itseensä. Tästä systeemistä en kyllä osaa sen tarkemmin kertoa.
-
Tuo on 7600 massikka. Ohjekirjasta ei löytynyt ainakaan mitään vinkkiä. Onko jollain pitkän linjan massikka miehellä kokemusta.painehan siinä pitäis saada matalemmaksi jarru linjasta.
-
Eikö siinnä ole tangon päässä räikkä.Oiskohan 13mm avain tai jotain.Aukipäin niin sylkyn liike on pidempi.Mulla on ainakin kärryissä näin säätö.
-
tuolta se näyttää. Eli sylinterin paikkaa tuossa vääntötangossa voi muuttaa mutta muuta en keksi. Ja sit seuraava kysymys onkin missä kohti jarru voimaa on vähiten?
(http://i1110.photobucket.com/albums/h457/Lynx700500/jarrut.jpg)
-
Olisikohanjarruvoima kovin ja terävin kun sylinteri on kiinni tuossa juuressa. Jos sen kiinnittää sinne tangon päähän niin silloin sylinterin liike pitää olla pitempi että saavutetaan sama jarruteho.
En tosiaankaan tiedä mutta voi ajatella että sylinteristä ei voima lopu vaan jarrutehoa säädetään iskun pituudella.
-
tuosta punasen nipan päällä olevasta ruuvista kierrät aukipäin ni s-akseli kiertyy tuohon räikkään nähden ;) ;) ;) ;) ;)
jonkinlanen lukitus voi löytyä tuosta ruuvista... sylinterihän tekee myös pitemmän matkan jos on tuolla ylhäällä kinni joten on vähän hitaampi siellä ollessaan
-
Punaisen nipan päältä ruuvia kierrät, ja räikkä naksuu, siitä jarrut säädetään kauemmas. Sitten tangot aivan vivun päähän, eli toiseen laitaan jossa nyt, niin liikematka säätyy pidemmäksi(lisää aikaa jarrutukseen) ja voima suuremmaksi. Ja sitten jos vieläkin on liika hätäiset, etkä opi jarruttelemaan polkimella varovaisesti, laita jarruletkun väliin säädettävä vastusvastaventtiili, eli saat säädettyä virtausta jarruihin päin, paluuöljyä ei saa säätää kuristimella, eli siksi tuo vastusvastaventtiili.
-
Tuntuu se vaan vähän hölmöltä jos jarrua säädetään niin että siinä on pitempi viive mutta enemmän voimaa. Eikö traktori kuitenkin paineen säädä sen mukaan kuinka paljon painetaan. Tuolla teidän opillahan käy niin että hätätilanteessa törmäys on taphtunut ennen kuin jarru ottaa ja pitkässä jarrutuksessa vaikka kuinka sievästi painaa on renkaat lopussa lukossa.
-
Tuntuu se vaan vähän hölmöltä jos jarrua säädetään niin että siinä on pitempi viive mutta enemmän voimaa. Eikö traktori kuitenkin paineen säädä sen mukaan kuinka paljon painetaan. Tuolla teidän opillahan käy niin että hätätilanteessa törmäys on taphtunut ennen kuin jarru ottaa ja pitkässä jarrutuksessa vaikka kuinka sievästi painaa on renkaat lopussa lukossa.
tuo räikkä vaikuttaa siihen kuinka lähellä jarruhihnat on rumpua jos ne on ihan kiinni ni jarrut on kyllä äkkinäiset, vivun pituudella pelataan voiman kans noin karkeasti.
sulla pitäis olla kuorman tunteva jarruventtiili jos sää hyvät jarrut haluat siis semmoset että tyhjällä kärryllä ei mee sukseks kunnon polkasulla ja täydellä kuormalla jarruvoima riittää
mutta niitä hihnoja kauemmas rummusta, yleensä jarrukilvessä on reikä mstä näkee ne hihnat kun ottaa kumlätkän pois ja sitte nuo sylinterit ylemmäs vipuun kiinni ja kokeilemaan ja hienosäätämään :) :) :) :)
-
Tuossahan on ylempikin kiinnityskohta jarrusylinterille, jos sen siirtääpi ylemmäs, niin jarrusylinterin ja välivivun välinen kulma jarrutuksen aikana loivenee, jolloin voima lienee heikompi... tai sitten suttaa veedeetä rumpuun reilusti, eipähän liiat jarrutehot enää haittaa, vaikeeta nuilla uusilla vehkeillä...
-
Juu kyl firman maansiirtokärryissä on jarrut säädetty niin että kun ei enää jarrut krahise kun pyörää pyörittää.. Ja jarrusylinterit vivun yläpäässä.. Tekee sillon pidemmän liikkeen.. Mut kyllä kun liian innokkaasti jarrua painaa niin nenä nappais äkkiä lasiin jollei vastaan laita ;D
-
onko se tehtaan asentama se jarruventtiili, vai jälkiasennus. joskus kysyttiin tuollaisen jälkiasennusventtiilin asennusohjeita maahantuojalta, ei löytynyt mitään tietoa. kokeilkaa ja testatkaa. eivät tienneet kytketäänkö se sinne matalapaine- vai varsinaiseen hydrauliikkaan. kumpaanko lie tässä tapauksessa asennettu.
-
onko se tehtaan asentama se jarruventtiili, vai jälkiasennus. joskus kysyttiin tuollaisen jälkiasennusventtiilin asennusohjeita maahantuojalta, ei löytynyt mitään tietoa. kokeilkaa ja testatkaa. eivät tienneet kytketäänkö se sinne matalapaine- vai varsinaiseen hydrauliikkaan. kumpaanko lie tässä tapauksessa asennettu.
On vakiovaruste 7600 sarjassa.
-
Valtraan oli aikanaan muistaakseni kolmenlaista jarruventtiiliä (en tiedä mitä nykyään on tarjolla), joilla jokaisella oli erilainen jarrutuskäyrä suhteessa jarrupolkimen liikkeeseen. Varsinkin liikennekoneisiin laitettiin sellainen tyyppi, joka pienelläkin liikkeellä laittoi ison paineen kärryn jarruille, eli käytännössä vain kärry jarrutti. Tämä sopi kuorma-autonalustoista tehtyihin vaunuihin hyvin ja säästi myös Valtran (heikkoja) jarruja. Normaaleilla kärryillä aiheuttaa helposti lukkojarrutuksia ja renkaan palamista. Nyykkärissä on paljon käyttökelpoisempi ja kärry-ystävällisempi jarruventtiili ja ehkä hieman erilaisempi jarrutuntuma. Ja mun Valtra kommentit liittyy pääasiassa yli kymmenen vuotta vanhoihin malleihin eli en tiedä tästä päivästä mitään. Massikasta vielä vähemmän.
-
Vuosi piirretty mustaa rantua jarrutuskohtiin ja taas jaksoi yrittää säätää. Massikan huoltomieheltä jarrupaineen säätöä kysyttiin ja sanoi, että ei voi säätää. No toiselta monimerkki korjaajalta kysyttiin, niin sanoi että voi säätää. Kone pajalle ja mitattiin paineet. Paineet oli sen mielestä aika kovat 150-180 Etsi hetken säätö nuppia ja sitten totes, että varmaan renkaan takana piilossa. Eikä alkanut irroittaan rengasta ja säätämään. Eilisen päivän kokeilin taas sylintereitä kärryssä eri asentoon ja ei ratkaisua. Noin pienet sylinterit tuolla 110litran virtauksella on hetkessä päästä päähän.
Pitänee tehdä samalla tavalla kuin vanhassa traktorissa missä ei ollut koko jarruventtiiliä. Laitettiin normi hydrauliikka liittimeen kiinni letku ja paineen rajoitusventtiili väliin, joka palautti ylimääräisen paineen suoraan traktoriin takaisin vapaapaluun kautta. Järjestelmä toimi hyvin kun hydrauliikka vivulla jarrutettiin aina kuormapäällä ja traktorin jarruilla ilman kuormaa. Äkkitilanteessa saattoi vaan hetken olla jarrut hukassa.
-
voihan sen paineenrajoitusventtiilin laitttaa siihen vaikka paineet ottaa jarruventtiillin kautta. tai laita hana jolla katkaiset tyhjästä kärrystä jarrupaineen ja pellolla sitten takalasi auki ja hana auki ja sitten kotona päinvastoin.
-
Uusi vehjes? Kokeilee ilmata jarrujärjestelmän hydrauliikkaletkut, ( paine) ilma jarrusylintereissä
Kun tekee äkkiliikkeitä suht hydrauliööliin.
Millä jarruventtiili suhteella tuo Masseri on 1/3, 1/4, 1/5. Vst.
Miten jarrut toimii täydellä kuormalla? Jos hyvin , ei vastusvastaventtiiliä
Tähän voi rakennella säädettävän kuormantuntevan venttiilin jousitusta hyväksikäyttäen
Palloventtiili, tanko ja jousi, näitä näkee jo paremmissa kärryissä, ei niin paha tehdä itsekkään.
Säätöventtiilisarjaa oli jollain valmistajalla myynnissäkin, multivalla kärryissä kai vastaava sarja
-
lähtökohtaisesti tuntuisi, jotta se jarruventtiili on kytketty päin persettä, jos sen paineet ovat luokkaa 150 - 180.
kyllä se kuitenkin kuuluisi olla siellä matalapainepiirin alueelta paineistettu.
-
Mulla on 3000- ja 6000 sarjan massikoissa originaalit jarruventtiiilit, ja se on toiminut ihan oikein ainakin Tuhtin, Multivan ja jonkun kolmannenkin kärryn kanssa. Kyllä tyhjillä kärryillä pyörät saa lukkoon, mutta vaatii jo hieman kovempaa jarrutusta.
Vaikuttaa että noukkarin suunnittelijalla on ollut erilainen näkemys tarvittavista paineista.
Tuohon varmaan oikein lääke olisi lisätä säädettävä ns. painesuhdeventtiili, eli venttiili joka antaa ulos halutun osan sisäänmenevästä paineesta, vaikka 60% tai mitä haluaa.
Toinen keino lienee vaihtaa ne jarrusylkyt pienempiin, tai sitten rakentaa sinne riittävän järeät vastajouset sinne vivustoon.
En tiedä saako hydraulijarruihin oikeaa ALB-venttiliä. Se on periaatteessa juuri tuollainen painesuhdeventtiili, joka saa säätötietonsa kärryn kuormasta (eli jousituksen painumasta).
Oletko mitannut että traktorin jarrupaineet ovat suhteessa polkimen painamiseen? Saattaahan olla että se traktorin jarruventtili on jotenkin jumissa tai rikki ja antaa heti täydet paineet kun polkimeen hipaisee, vaikka sen ei pitäisi antaa kuin suhteessa.
-
Mulla on 3000- ja 6000 sarjan massikoissa originaalit jarruventtiiilit, ja se on toiminut ihan oikein ainakin Tuhtin, Multivan ja jonkun kolmannenkin kärryn kanssa. Kyllä tyhjillä kärryillä pyörät saa lukkoon, mutta vaatii jo hieman kovempaa jarrutusta.
Vaikuttaa että noukkarin suunnittelijalla on ollut erilainen näkemys tarvittavista paineista.
Tuohon varmaan oikein lääke olisi lisätä säädettävä ns. painesuhdeventtiili, eli venttiili joka antaa ulos halutun osan sisäänmenevästä paineesta, vaikka 60% tai mitä haluaa.
Toinen keino lienee vaihtaa ne jarrusylkyt pienempiin, tai sitten rakentaa sinne riittävän järeät vastajouset sinne vivustoon.
En tiedä saako hydraulijarruihin oikeaa ALB-venttiliä. Se on periaatteessa juuri tuollainen painesuhdeventtiili, joka saa säätötietonsa kärryn kuormasta (eli jousituksen painumasta).
Oletko mitannut että traktorin jarrupaineet ovat suhteessa polkimen painamiseen? Saattaahan olla että se traktorin jarruventtili on jotenkin jumissa tai rikki ja antaa heti täydet paineet kun polkimeen hipaisee, vaikka sen ei pitäisi antaa kuin suhteessa.
eipä taida olla ratkasevaa merkitystä sylinterin koolla jos tosiaan paineet on 150-180 bar :o :o :o :o
-
Mulla on 3000- ja 6000 sarjan massikoissa originaalit jarruventtiiilit, ja se on toiminut ihan oikein ainakin Tuhtin, Multivan ja jonkun kolmannenkin kärryn kanssa. Kyllä tyhjillä kärryillä pyörät saa lukkoon, mutta vaatii jo hieman kovempaa jarrutusta.
Vaikuttaa että noukkarin suunnittelijalla on ollut erilainen näkemys tarvittavista paineista.
Tuohon varmaan oikein lääke olisi lisätä säädettävä ns. painesuhdeventtiili, eli venttiili joka antaa ulos halutun osan sisäänmenevästä paineesta, vaikka 60% tai mitä haluaa.
Toinen keino lienee vaihtaa ne jarrusylkyt pienempiin, tai sitten rakentaa sinne riittävän järeät vastajouset sinne vivustoon.
En tiedä saako hydraulijarruihin oikeaa ALB-venttiliä. Se on periaatteessa juuri tuollainen painesuhdeventtiili, joka saa säätötietonsa kärryn kuormasta (eli jousituksen painumasta).
Oletko mitannut että traktorin jarrupaineet ovat suhteessa polkimen painamiseen? Saattaahan olla että se traktorin jarruventtili on jotenkin jumissa tai rikki ja antaa heti täydet paineet kun polkimeen hipaisee, vaikka sen ei pitäisi antaa kuin suhteessa.
eipä taida olla ratkasevaa merkitystä sylinterin koolla jos tosiaan paineet on 150-180 bar :o :o :o :o
On sillä jos riittävän pieneen mennään.... on niitä sylintereitä hyvinkin ohuita :-)
Huvikseni luin juuri netistä Junkkarin perävaunun käyttöohjetta, jossa sanottiin että traktorin jarruventtiililtä tulee maksimissaan 150 bar. Eli jos polkimen päällä seisoo varpaat valkoisina niin voi sieltä se 150 tullakin. Mutta noita kärryjen jarruja mitoitetaan ilmeisesti erilaisille paineille, eikö Valtraankin saanut kolmenlaista jarruventtiiliä (eri paineille)?
Varmaan noukkarin myyjä / valmistaja osaisi kertoa missä mennään.
-
Mulla on 3000- ja 6000 sarjan massikoissa originaalit jarruventtiiilit, ja se on toiminut ihan oikein ainakin Tuhtin, Multivan ja jonkun kolmannenkin kärryn kanssa. Kyllä tyhjillä kärryillä pyörät saa lukkoon, mutta vaatii jo hieman kovempaa jarrutusta.
Vaikuttaa että noukkarin suunnittelijalla on ollut erilainen näkemys tarvittavista paineista.
Tuohon varmaan oikein lääke olisi lisätä säädettävä ns. painesuhdeventtiili, eli venttiili joka antaa ulos halutun osan sisäänmenevästä paineesta, vaikka 60% tai mitä haluaa.
Toinen keino lienee vaihtaa ne jarrusylkyt pienempiin, tai sitten rakentaa sinne riittävän järeät vastajouset sinne vivustoon.
En tiedä saako hydraulijarruihin oikeaa ALB-venttiliä. Se on periaatteessa juuri tuollainen painesuhdeventtiili, joka saa säätötietonsa kärryn kuormasta (eli jousituksen painumasta).
Oletko mitannut että traktorin jarrupaineet ovat suhteessa polkimen painamiseen? Saattaahan olla että se traktorin jarruventtili on jotenkin jumissa tai rikki ja antaa heti täydet paineet kun polkimeen hipaisee, vaikka sen ei pitäisi antaa kuin suhteessa.
eipä taida olla ratkasevaa merkitystä sylinterin koolla jos tosiaan paineet on 150-180 bar :o :o :o :o
On sillä jos riittävän pieneen mennään.... on niitä sylintereitä hyvinkin ohuita :-)
Huvikseni luin juuri netistä Junkkarin perävaunun käyttöohjetta, jossa sanottiin että traktorin jarruventtiililtä tulee maksimissaan 150 bar. Eli jos polkimen päällä seisoo varpaat valkoisina niin voi sieltä se 150 tullakin. Mutta noita kärryjen jarruja mitoitetaan ilmeisesti erilaisille paineille, eikö Valtraankin saanut kolmenlaista jarruventtiiliä (eri paineille)?
Varmaan noukkarin myyjä / valmistaja osaisi kertoa missä mennään.
niin, mutta jos miettii että tuossa näyttäs räikkä olevan jokseenki samaa mitoitusta ku kuorma-autossa ja siellä jarrukellon halkaisija on ehkä jotain 15 sentin luokkaa ja max paine 8 bar ilmaa :-\ :-\ :-\ :-\
-
Lähinnä kiinnostais onko muilla pöttingerin omistajilla samoja ongelmia. Eli onko syy traktorissa vai kärryissä. Kun paineita mitattiin traktorista niin sieltä löytyi oikein hennosti painaessa myös pienempiäkin paineita. Mutta tuntuu että just nuo sylinterit on aivan ylimitoitetut. Joku ehdotti että laittaa se paineenrajoitin siihen jarruletkuun. Sitä itsekkin mietin, mutta huoltomies varoitti että voi jarrut mennä sekaisin kun luulee että öljy karkaa jonnekkin. En tiedä onko mitään perää asialla. Ja toinen ongelma siinä on se että se jarruttaa aina samalla teholla. Painat polinta miten vaan.
-
jarruvoimahan on sitä pienempi, mitä lähempänä tuo sylinteri on ässäakselia. elikkä tuossa kuvassa mitä alempana, sitä pienempi teho, mutta samalla myös nopeampi.
ihmetyttää edelleen tuo jarrujen äkäisyys. monenmoista jarrullista on tullut keltaisilla ja punaisilla vanteilla vedettyä ja aina on löytynyt jarruille jonkinmoinen hallittavuus. jos poljinta hipsii varpaiden kärjellä, tuntee kun vaunu jarruttaa ja reilummalla painalluksella saa myös lukittua.
pitäisikö löysätä nuo ässäakselin räikät niin löysälle,että sylinterin saavuttaessa täyden pituuden jarrutusta ei vielä tapahdu ja siitä sitten napsu kerrallaan kirimään, kunnes saavutat riittävän jarrutustehon. hankaluutena vaan silloin säätää tuo teho riittäväksi myös kuormatulle kärrylle johtuen tuosta ilmeisen on/off tyyppisestä jarrupolkimesta.
-
Minulla on sattumoisin just samanlainen kalusto kuin Lynxillä, niin aivan samanlaiset ne on jarrut tuossakin. Varovasti pitää polinta painaa ettei tuulilasista lennä pihalle. :D Samalla tavalla käyttäytyi entisen 6200 sarjan massikan kanssa.
-
En tiedä muuta kuin että krone\ valtra yhdistelmä jarruttaa kuin unelma. Käytännössä koko yhdistelmä tottelee poljinta niin kuin pitää. Toki kyse on paalain eli paino on vakio. Jotenkin tuntuu että säätämällä tuo pitää saada kuntoon jos ei ole sitten aivan väärän kokoiset sylinterit. Kuorma ei pitäisi vaikuttaa muuten kuin että poljinta joutuu painaa kovempaa kun ei ole alb ( vai mikälie) venttiiliä.
-
Massikka ja 20t predator pelaa jarruistaan hyvin.Poljinvoimalla saa kyllä senkin jarrut lukkoon.Minusta noiden hyde jarrujen kanssa on ajettava kuin paine-ilma jarrujen kanssa(viive).Räikän kun säädät hahlon toiseen päähän saat lisää aikaa mutta lukkoon se menee silti jos ei ala ennakoivasti jarruttaa.
-
Se perävaunujarruventtiili kytketään yleensä päähydrauliikkaan, ennen ulkopuolisen hydrauliikan venttiilejä. Maksimipaineetkin sen mukaisen ja ihan standardin mukaiselta nyt vaikuttaa.
Remarks:
In draft standard ISO 5697, the following
values are defined for the hydraulic trailer
brake system:
1. The system must be operationally safe
for max. 150 bar.
2. The necessary maximum deceleration
of the trailer should occur at a trailer
brake pressure pb from 120 to 150 bar.
Sitten taas se traktorin jarrupaine suhteutetaan tuohon perävaunun paineeseen, jolloin traktorinvalmistaja valitsee sopivankokoisen ohjausmännän painesuhteen.
Tässä tapauksessa on tainnut noukkarin valmistaja laittaa turhan tehokkaat jarrut.
Ylimääräisen ylipaineventtiilin laittaminen ei pitäisi venttiiliä mitenkään sekoittaa. Voi sitä painetta muutenkin kikkailla pienemmäksi, niinkuin tässä on tullut ohjeita.
-
ei ne noukkarinvalmistajat itse niitä jarruja duunaa, valmiita alustoja taitavat kaikki käyttää ja nuotkin sylinterit näyttää olevan ihan sitä normisettiä.
-
Se perävaunujarruventtiili kytketään yleensä päähydrauliikkaan, ennen ulkopuolisen hydrauliikan venttiilejä. Maksimipaineetkin sen mukaisen ja ihan standardin mukaiselta nyt vaikuttaa.
Remarks:
In draft standard ISO 5697, the following
values are defined for the hydraulic trailer
brake system:
1. The system must be operationally safe
for max. 150 bar.
2. The necessary maximum deceleration
of the trailer should occur at a trailer
brake pressure pb from 120 to 150 bar.
Sitten taas se traktorin jarrupaine suhteutetaan tuohon perävaunun paineeseen, jolloin traktorinvalmistaja valitsee sopivankokoisen ohjausmännän painesuhteen.
Tässä tapauksessa on tainnut noukkarin valmistaja laittaa turhan tehokkaat jarrut.
Ylimääräisen ylipaineventtiilin laittaminen ei pitäisi venttiiliä mitenkään sekoittaa. Voi sitä painetta muutenkin kikkailla pienemmäksi, niinkuin tässä on tullut ohjeita.
Luulen että tässä on kaikki olennainen :-)
-
ei ne noukkarinvalmistajat itse niitä jarruja duunaa, valmiita alustoja taitavat kaikki käyttää ja nuotkin sylinterit näyttää olevan ihan sitä normisettiä.
mitähän tuo tekis jos vaan joutopäivänä rumpu pois ja rälläkällä kitkapintaa matalammaks molemmilta reunoilta kenkää, jossei tuu hyvä ni vähän ajan päästä paranee tai sitte kengät kainaloon ja kysymään kuorma-autoehjäämölle löytyykö kapeampaa nauhaa jos joku vielä niitä niittaa, tällön vois jarrut toimia myös tyhjällä kärryllä varovasti jarrutellen...
insinööri jos oisin nin laskisin meneekö rumpu soikeaksi jos vallan jättäs toisen kengän seltä pois :-\ :-\ :-\ :-\
-
...Tai sitten, jo viimein, säätää jarrun taakin niin, että siihen jarrusylinterin pitkään hahloon saa sitä liikkumavaraa... :-X
-
Jos ihan ensmäiseks säädät ne kärryn jarrujen räikät siten että kierrät siittä 13 millin kannasta jarrut kiinni löuhästi ei naama irvessä. Sitten 3\4 kierrosta auki ja jos sittenki äkäset nii sitten täys kierros auki ja tämän jälkeen jarrujen pitäisi säätyä automasttisesti aina kun kuluvat tarpeeksi niin räikkä hyppää loven kiinnipäin.tämän jälkeen jos ongelmia niin ettimään traktorista.