Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Yodavaari - 24.04.14 - klo:16:14
-
No niin nyt tää on valmistunu.
http://www.mmm.fi/attachments/maaseutu/mZu0GyoRB/Luonnos4_Manner-Suomen_maaseudun_kehittamisohjelmaksi_2014-2020_15.4.2014.pdf
Melko voimakasta tarkoistushakuisuutta on havaittavissa, samoin tukien kohdentamista.
-
Valaise toki lisää
-
400 sivua...referoikaa nyt joku oleellisimmat kohdat.
-
400 sivua...referoikaa nyt joku oleellisimmat kohdat.
Pistät ctrl-F haulla dokumentistä termin "tuen määrä" ja luet aina ne kohdat joissa on selkeitä ha/eläinkohtaisia summia. ;)
-
Lypsylehmäpihatto c-alue 65 % avustus ja loppu korkotukilainaa. Litratuki koko c-alue 15snt/l. :P
-
Lypsylehmäpihatto c-alue 65 % avustus ja loppu korkotukilainaa. Litratuki koko c-alue 15snt/l. :P
Tämä rahoitetaan asettamalla AB-alueen polttoöljykuivureille tuntuva haittavero joka on noin 20€/hl kuivurin tilavuudesta laskien.
Ja lisäksi kotieläintiloille annetaan etuosto-oikeus kaikkeen alle 200km päässä tuotettuun viljaan pro agrian määrittämällä kohtuullisella markkinahinnalla.
-
Hienoo, mutta etkö huomannut, että siellä oli myös maininta: A-alue nautakarjarakennuksiin investointitukikielto koko ohjelmakaudelle ja huom. C-alue pellonraivauspalkkio 1500 €/ha kattamaan jyrsinnästä aiheutuvat kustannukset. Ja ab alueella kaikesta viherryttämisestä on luovuttu, joka aarilla pitää kasvaa rehuviljaa c-alueen kasvavan maidontuotannon tarpeisiin!
-
Eläinten hyvinvointituki tipahtaa omalla kohdalla vähintää kolmanneksella alaspäin. Täytyy tutkia paljonko putoaa ympäristötuki, kun ei olla kohdentamisalueella. Voi olla, että alkaa yt:t joka koskee puolta henkilötuovuotta. Ukrainan apu taitaa joutua pakkaamaan kamansa. Omassa vyössä on viimeinen reikä käytössä, joten ennen kiristystä joutuu tekemään lisäreikiä.
-
Hienoo, mutta etkö huomannut, että siellä oli myös maininta: A-alue nautakarjarakennuksiin investointitukikielto koko ohjelmakaudelle ja huom. C-alue pellonraivauspalkkio 1500 €/ha kattamaan jyrsinnästä aiheutuvat kustannukset. Ja ab alueella kaikesta viherryttämisestä on luovuttu, joka aarilla pitää kasvaa rehuviljaa c-alueen kasvavan maidontuotannon tarpeisiin!
Kävin tänään keski-pohjanmaalla veteliin päin ja siellä oli järkyttävän :o suuria neva-alueita hakattu ja räävitty siihen malliin että peltoa tuohonkin ollaan raivaamassa.
-
Hienoo, mutta etkö huomannut, että siellä oli myös maininta: A-alue nautakarjarakennuksiin investointitukikielto koko ohjelmakaudelle ja huom. C-alue pellonraivauspalkkio 1500 €/ha kattamaan jyrsinnästä aiheutuvat kustannukset. Ja ab alueella kaikesta viherryttämisestä on luovuttu, joka aarilla pitää kasvaa rehuviljaa c-alueen kasvavan maidontuotannon tarpeisiin!
Kävin tänään keski-pohjanmaalla veteliin päin ja siellä oli järkyttävän :o suuria neva-alueita hakattu ja räävitty siihen malliin että peltoa tuohonkin ollaan raivaamassa.
Adamiko siellä on alkanut pellontekoon, liekkö kyllästynyt rehuntuotantosoppareihin?!
-
Valaise toki lisää
"Laskelmassa 150 hehtaarin viljatila menettää tuloistaan ensi vuonna 7 000–8 000 euroa viime vuoteen verrattuna. C1-alueen ympäristökorvauksen kohdentamisalueella sijaitsevalla viljatilalla menetys jää 2 500 euroon.
50 lehmän maitotilalla menetykset ovat 6 000–10 000 euroa, kasvaen pohjoiseen päin mentäessä.
Sonni- ja emolehmätiloilla muutos tuissa on plussan puolelle. 50 lehmän emolehmätilalla puhutaan 2 000–3 000 euron lisäyksestä tukiin.
800 lihasian ja 300 emakon tiloilla tuet vähenevät noin 10 000 euroa. C1-alueen kohdentamisalueella menetykset jäävät puolta pienemmiksi.
70 000 broilerin tilalla ja 16 000 kanan munatilalla, joilla on 150 hehtaaria peltoa, menetykset AB-alueella ovat 18 000 euroa, C1-alueella 12 000 ja C1 kohdentamisalueella 6 000 euroa.
"
-
Valaise toki lisää
"Laskelmassa 150 hehtaarin viljatila menettää tuloistaan ensi vuonna 7 000–8 000 euroa viime vuoteen verrattuna. C1-alueen ympäristökorvauksen kohdentamisalueella sijaitsevalla viljatilalla menetys jää 2 500 euroon.
50 lehmän maitotilalla menetykset ovat 6 000–10 000 euroa, kasvaen pohjoiseen päin mentäessä.
Sonni- ja emolehmätiloilla muutos tuissa on plussan puolelle. 50 lehmän emolehmätilalla puhutaan 2 000–3 000 euron lisäyksestä tukiin.
800 lihasian ja 300 emakon tiloilla tuet vähenevät noin 10 000 euroa. C1-alueen kohdentamisalueella menetykset jäävät puolta pienemmiksi.
70 000 broilerin tilalla ja 16 000 kanan munatilalla, joilla on 150 hehtaaria peltoa, menetykset AB-alueella ovat 18 000 euroa, C1-alueella 12 000 ja C1 kohdentamisalueella 6 000 euroa.
"
Näin kanssa tuon MTK:n raportin pikaisesti jossain, mutta itselle jäi auki että mihin ne tulonlisäykset esim. emopuolella perustuvat? Eläinpalkkioistahan ei ole mitään selvyyttä, joten sitäkin kautta esim. AB-lypsylehmäpuolen tukipottia on paha arvailla.
-
Valaise toki lisää
"Laskelmassa 150 hehtaarin viljatila menettää tuloistaan ensi vuonna 7 000–8 000 euroa viime vuoteen verrattuna. C1-alueen ympäristökorvauksen kohdentamisalueella sijaitsevalla viljatilalla menetys jää 2 500 euroon.
50 lehmän maitotilalla menetykset ovat 6 000–10 000 euroa, kasvaen pohjoiseen päin mentäessä.
Sonni- ja emolehmätiloilla muutos tuissa on plussan puolelle. 50 lehmän emolehmätilalla puhutaan 2 000–3 000 euron lisäyksestä tukiin.
800 lihasian ja 300 emakon tiloilla tuet vähenevät noin 10 000 euroa. C1-alueen kohdentamisalueella menetykset jäävät puolta pienemmiksi.
70 000 broilerin tilalla ja 16 000 kanan munatilalla, joilla on 150 hehtaaria peltoa, menetykset AB-alueella ovat 18 000 euroa, C1-alueella 12 000 ja C1 kohdentamisalueella 6 000 euroa.
"
Näin kanssa tuon MTK:n raportin pikaisesti jossain, mutta itselle jäi auki että mihin ne tulonlisäykset esim. emopuolella perustuvat? Eläinpalkkioistahan ei ole mitään selvyyttä, joten sitäkin kautta esim. AB-lypsylehmäpuolen tukipottia on paha arvailla.
Emopuolella tuet ovat laskeneet eniten. Ainakin emolehmäpalkkio on nykyään paljon pienempi mitä kymmenen vuotta sitten?
-
Mitä himskattia tämä tarkoittaa sivulla 243?
"Luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutunut ei kuitenkaan voi valita ympäristösitoumuksesta seuraavia lohkokohtaisia toimenpiteitä: lietelannan sijoittaminen peltoon..."
Tämähän tarkoittaa käytännössä, että luomukorvausjärjestelmän valinneella voi laskea luomukorvauksesta heti 40 € pois. Lietelantaa käyttävän luomukorvaus onkin todellisuudessa 120 €. >:(
-
Mitä himskattia tämä tarkoittaa sivulla 243?
"Luonnonmukaiseen tuotantoon sitoutunut ei kuitenkaan voi valita ympäristösitoumuksesta seuraavia lohkokohtaisia toimenpiteitä: lietelannan sijoittaminen peltoon..."
Tämähän tarkoittaa käytännössä, että luomukorvausjärjestelmän valinneella voi laskea luomukorvauksesta heti 40 € pois. Lietelantaa käyttävän luomukorvaus onkin todellisuudessa 120 €. >:(
40€ pudotus realisoituu jos sitä lietettä joka hehtaarille joka vuosi ajaisi. Aika harvalle todellisuutta.
-
Mihin perustuu toi emolehmätilojen lisäraha??
Uudesta ymppikorvauksesta kaikki lisätoimenpiteet on amputoitu pois tiloilta, joilla on 75 prossaa nurmea, ittelläkin ymppikorvaus putoaa 126 euroa hehtaarilta :(
Kasvipeitteisyyteen saattais olla ehkä mahkut, jos kyntää yli 30ha viljalle, sais siinä varmaan tonnin hehtaarilta kylväjäistä, erikoista, että pakotetaan suorastaan viljanviljelyyn :o
Eläinten hyvinvointituesta lähtee mulla 50 euroa per ey, vaikka valittisin kaiken mahdollisen..
-
"Korvausta talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei myöskään makseta maatiloille, joiden peltoalat ovat peitteisiä jo muiden peltoalan käyttöön ja kasvilajivalikoimaan liittyvien tukien ehtojen vuoksi. Tällaisia ovat sellaisen maatilan peltolohkot, jotka on vapautettu viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta sen vuoksi, että tilan peltoalasta yli 75 % on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä, kesannolla tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin em. käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 ha, viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta tai ekologisen alan vaatimuksesta sen vuoksi, että tilan tukikelpoisesta maatalousmaasta yli 75 % on pysyvää nurmea, heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin em. käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria tai ekologisen alan vaatimuksesta sen vuoksi, että tilan peltoalasta yli 75 % on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä, kesannolla, hernekasvien viljelyssä tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin em. käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria."
Ketun ketun ***** taas tätä tosiaan. Yhdistettynä johonkin ekologisen alan metsänsyrjien ja puiden laskemiseen, homma menee siis aivan totaaliseksi pelleilyksi kun täytyy tehdä jos jonkinlaisia viljelysopimuksia ristiin rastiin että kaikki täyttyy. Täytyy ilmeisesti pitää alle 75% nurmella siksi että voisi sitten kikkailla sen ekologisen alan kanssa että voi sitten saada tätä tukea. Ja kyntää sitten vaan tarpeeksi nurmiä joka syksy jotta luonto ja byrokratia kiittää. Ja saa laskea niitä pellonreunoja ja puita ja isoja kiviä...
-
Eläinten hyvinvointituki tipahtaa omalla kohdalla vähintää kolmanneksella alaspäin. Täytyy tutkia paljonko putoaa ympäristötuki, kun ei olla kohdentamisalueella. Voi olla, että alkaa yt:t joka koskee puolta henkilötuovuotta. Ukrainan apu taitaa joutua pakkaamaan kamansa. Omassa vyössä on viimeinen reikä käytössä, joten ennen kiristystä joutuu tekemään lisäreikiä.
Tukien osalta saman oon minäkin laskeskellut... työntekijää en toki oo kerennyt vielä edes palkata, onnex...
-
Ei kai tässä muu auta, kuin lisätä elukoita :(
-
Hienoo, mutta etkö huomannut, että siellä oli myös maininta: A-alue nautakarjarakennuksiin investointitukikielto koko ohjelmakaudelle ja huom. C-alue pellonraivauspalkkio 1500 €/ha kattamaan jyrsinnästä aiheutuvat kustannukset. Ja ab alueella kaikesta viherryttämisestä on luovuttu, joka aarilla pitää kasvaa rehuviljaa c-alueen kasvavan maidontuotannon tarpeisiin!
vaikka asia ei mitenkään itselleni kuulu niin jos tuo a alueen investointiasia pitää paikkaansa niin voisi järjestää tukilakon. Periaatteessa viljelijät voisi ilmoittaa että ainuttakaan elintarviketta ei viedä a alueelle. On kuitenkin suuremmanluokan vääryydestä kyse siellä oleville viljelijöille.
-
"Korvausta talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei myöskään makseta maatiloille....
....
Ketun ketun ***** taas tätä tosiaan.
Tämä lienee ollut koko ajan EU-tukien periaate, että "käytännössä saman toimenpiteen" tukia ei saisi usealta momentilta päällekkäin. Esimerkiksi kun syysviljoille maksettiin erillistä tuotantotukea, ei syysvilja kelvannut tuen alaiseksi talviaikaiseksi kasvipeitteisyydeksi, sitten tuki poistettiin, ja kelpasi taas kasvipeitteisyydeksi. Kokonaisvaikutus lienee koko ajan miinuksella kuitenkin.
Sitten nämä täydentävien ehtojen kiristykset, tämähän vähentää juuri niitä erikoistukia, kun ne ujutetaan normaaleiksi pakollisiksi toimienpiteiksi.
-SS-
-
"Korvausta talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei myöskään makseta maatiloille....
....
Ketun ketun ***** taas tätä tosiaan.
Tämä lienee ollut koko ajan EU-tukien periaate, että "käytännössä saman toimenpiteen" tukia ei saisi usealta momentilta päällekkäin. Esimerkiksi kun syysviljoille maksettiin erillistä tuotantotukea, ei syysvilja kelvannut tuen alaiseksi talviaikaiseksi kasvipeitteisyydeksi, sitten tuki poistettiin, ja kelpasi taas kasvipeitteisyydeksi. Kokonaisvaikutus lienee koko ajan miinuksella kuitenkin.
Sitten nämä täydentävien ehtojen kiristykset, tämähän vähentää juuri niitä erikoistukia, kun ne ujutetaan normaaleiksi pakollisiksi toimienpiteiksi.
-SS-
Juu, tässä se taas vaan viedään seuraavalle asteelle siinä että kohdentamisalueella tuo 80% kasvipeitteisyys on aika iso summa ja kaikkien niiden joilla nurmea paljon on, se kannattaa ottaa. Sehän sitten tapahtuu käytännössä niin että uudistetaan useammin (+vähän viljaa tms) ja uudistusvuonna se ilmoitetaan pelkkänä viljana jonne vaan on vähän nurmen siementä heitetty alle silleen epävirallisesti (että saadaan alle 75%nurmi/kesantoalaksi). Tietty nurmia tulee sitten kynnettyä (ja pidettyä talvet mustana) vähän useammin kuin olisi tarvis, mutta sehän näihin ympäristöarvoihin sopii kuin nenä päähän.
-
Tutkivalle maatalouspoliittiselle journalistille olisi mielenkiintoinen tehtävä, kun ottaisi eteen sen ensimmäisen ja nyt hyväksytyn ohjelman, tutkisi ne lisääntyneet 50 sivua + muut muutokset ja vertaisi ko. ajanjaksolla julkaistuihin artikkeleihin + muuhun kirjalliseen aineistoon. Voisi löytyä jotain poliittisista voimasuhteista ja muusta pienestä alalla liikkuvasta.
Petri
-
Ympäristötuet ja erilaiset ympäristökorvaukset hämmentävät nähtävästi tulotasoansa vahtivaa yrittäjää. Ei ole ensimmäinen kerta, kun kovasti vihaisesti kommentoidaan typpilannoitusrajoja tai viljelyteknisiä vaatimuksia tarpeettomana kiusana, ja kiistetään ympäristönsuojelullinen hyöty kokonaan, ainakin maksetaan liian vähän vaivasta, sitten kun jotakin ympäristökorvausta vähennetään, tai se poistetaan, osin varmaan sen takia, ettei ole tapahtunut suuressa mittakaavassa muutosta, tai toimenpidekenttä liitetään normaaleihin tukipolitiikan ehtoihin, tulee kitkerää kritiikkiä siitä, että ympäristösuojelu vähenee epätoivotusti, eli nyt ympäristönsuojelu olisikin ollut kovasti toivottu ja kannatettava asia, mutta siitä nyt on pakko luopua, kun siitä ei saa ylimääräistä rahaa ?
-SS-
-
Minusta on vähintäänkin erikoista se, että kyntämällä 30 hehtaaria mustaksi syksyllä saisin 58 euroa joka hehtaarille enemmän rahaa nimenomaan kasvipeitteisyydestä ja en saa penniäkään, jos koko ala on nurmena :o ???
-
Tietääkö kukaan missähän tuo mtk:n laskelma tuista löytyis netistä, samanluin maastullista ja kummastelen nuita emotilojen tuen nousuja, kun ainakin omat laskelmat näyttää 40 ha/30 emon tilalla - 5000 euroa c1 alueella?
-
Palstan "lyhyen oppimäärän" matemaatikot taas laskeskelevat olemattomia ja tulemattomia ;D
Tosimies kylvää vehnää ja kattoo sit syksyllä paljonko tienas ;D
-
"Korvausta talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei myöskään makseta maatiloille, joiden peltoalat ovat peitteisiä jo muiden peltoalan käyttöön ja kasvilajivalikoimaan liittyvien tukien ehtojen vuoksi. Tällaisia ovat sellaisen maatilan peltolohkot, jotka on vapautettu viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta sen vuoksi, että tilan peltoalasta yli 75 % on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä, kesannolla tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin em. käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 ha, viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta tai ekologisen alan vaatimuksesta sen vuoksi, että tilan tukikelpoisesta maatalousmaasta yli 75 % on pysyvää nurmea, heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin em. käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria tai ekologisen alan vaatimuksesta sen vuoksi, että tilan peltoalasta yli 75 % on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä, kesannolla, hernekasvien viljelyssä tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin em. käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria."
Ketun ketun ***** taas tätä tosiaan. Yhdistettynä johonkin ekologisen alan metsänsyrjien ja puiden laskemiseen, homma menee siis aivan totaaliseksi pelleilyksi kun täytyy tehdä jos jonkinlaisia viljelysopimuksia ristiin rastiin että kaikki täyttyy. Täytyy ilmeisesti pitää alle 75% nurmella siksi että voisi sitten kikkailla sen ekologisen alan kanssa että voi sitten saada tätä tukea. Ja kyntää sitten vaan tarpeeksi nurmiä joka syksy jotta luonto ja byrokratia kiittää. Ja saa laskea niitä pellonreunoja ja puita ja isoja kiviä...
Tai sitten otat laskimen käteen, lasket viljelykustannukset rehuntuotannon näkökulmasta kuiva-ainetonneihin verraten ja nakkaat paskat parin-kolmen tonnin tukioptimoinnille. Jos kikkailemalla saat 100 ha:n tilalla 5-6 tonnia lisää tukia ja ryssit samalla optimaalisen rehuntuotantosuunnitelman, voit kärkeen menettää saman summan joko vääränlaisena rehuna tai ostorehukustannusten kasvuna. Joka tapauksessa karjatilan pitäisi hoitaa rehuntuotantonsa tarvelähtöisesti eikä tukia optimoimalla.
-
Joka tapauksessa karjatilan pitäisi hoitaa rehuntuotantonsa tarvelähtöisesti eikä tukia optimoimalla.
Voi olla emotiloilla aika harvinaista ;)
Ja tyhmääkin.
Ensin tehdään Visu, sitten aletaan täytää tukihakemusta, ja samalla sitten katsotaan onko Visu sen hakemuksen kannalta optimaalinen. Jos keksitään kohtia jotka eivät ole, mietitään onko keinoa optimoida ilman että viljely (ainakaan merkittävästi) kärsii.
Teillä ei esim. varmaan nykyäänkään ole jotain ympäristötukisopimusta kun on kuitenkin lohkoja joille halutaan pistää enemmän lantaa (pussilta tai vaunusta) kuin mitä nykyisetkään säännöt antaa myöden? Eli voitko kirkkain silmin sanoa että et mitään viljelypäätöksiä (lannoitus mukaan lukien)tee tukilähtökohdista vaan vasta lainsäädäntö on aina raja jos tarvetta on?
-
Mikäköhän on tulevaisuuden siirrot tuissa ja direktiiveissä jos sattuisi käymään niin että karjatilat laskis laajamittaisesti siten että tuet ei enää kata kohonneita kuluja ja luopuisi rajoittavista tuista. Lannat kikkailtaisi niin paljon kun olisi sallittua jne. Onko edessä joku tuista riippumaton pakote tulevaisuudessa.
-
Mikäköhän on tulevaisuuden siirrot tuissa ja direktiiveissä jos sattuisi käymään niin että karjatilat laskis laajamittaisesti siten että tuet ei enää kata kohonneita kuluja ja luopuisi rajoittavista tuista. Lannat kikkailtaisi niin paljon kun olisi sallittua jne. Onko edessä joku tuista riippumaton pakote tulevaisuudessa.
Nitraattidirektiivi lannan typpimäärän osalta.
Vesilaki pientareiden osalta.
-SS-
-
Käykös tähän kasvipeiteisyys vaatimukseen vihantavilja höystettynä vihanta herneellä?
-
Käviskö kasvipeitteisyyteen vaikka se, että levittäis pellolle perunoita tasaisena mattona ???
-
Voi olla emotiloilla aika harvinaista ;)
Ja tyhmääkin.
Ensin tehdään Visu, sitten aletaan täytää tukihakemusta, ja samalla sitten katsotaan onko Visu sen hakemuksen kannalta optimaalinen. Jos keksitään kohtia jotka eivät ole, mietitään onko keinoa optimoida ilman että viljely (ainakaan merkittävästi) kärsii.
Teillä ei esim. varmaan nykyäänkään ole jotain ympäristötukisopimusta kun on kuitenkin lohkoja joille halutaan pistää enemmän lantaa (pussilta tai vaunusta) kuin mitä nykyisetkään säännöt antaa myöden? Eli voitko kirkkain silmin sanoa että et mitään viljelypäätöksiä (lannoitus mukaan lukien)tee tukilähtökohdista vaan vasta lainsäädäntö on aina raja jos tarvetta on?
Mä oletin, että me keskustellaan lypsykarjan lähtökohdista. Emot erikseen.
Mulla on muutama lohko pohjavesialueella ja sopimuskumppaneilla satakunta hehtaaria luomussa. Säätämistä on monenlaista. Visu tehdään ruokinnan tarpeiden perusteella huomioiden luomuhehtaarit. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta laittaa lannoitteita enemmän kuin ymppi antaa, hehtaareita on lannalle ja typensitojat auttaa. Jos lannoiterajat kiristyy, täytyy koko ymppi miettiä uudelleen, nykyiset ylärajat on valkuaisen muodostumista ajatellen siinä ja siinä.
Yksi hyvä esimerkki tuen ja rehuntuotannon ristiriidasta on hernevehnäkokoviljan kanssa. Siihen saa valkuaiskasvipalkkiota, jos hernettä on siemenseoksessa yli puolet. Harmi vaan, että lopputulos on kolmen tonnin ka-sato ja sekin on vesimärkää. 20 hehtaarilta saa tonnin enemmän tukea, jos tyytyy heikkolaatuiseen satoon, jota lisäksi on vain kolmannes oikean seoksen tuottopotentiaalista...... ::)
-
Voi olla emotiloilla aika harvinaista ;)
Ja tyhmääkin.
Ensin tehdään Visu, sitten aletaan täytää tukihakemusta, ja samalla sitten katsotaan onko Visu sen hakemuksen kannalta optimaalinen. Jos keksitään kohtia jotka eivät ole, mietitään onko keinoa optimoida ilman että viljely (ainakaan merkittävästi) kärsii.
Teillä ei esim. varmaan nykyäänkään ole jotain ympäristötukisopimusta kun on kuitenkin lohkoja joille halutaan pistää enemmän lantaa (pussilta tai vaunusta) kuin mitä nykyisetkään säännöt antaa myöden? Eli voitko kirkkain silmin sanoa että et mitään viljelypäätöksiä (lannoitus mukaan lukien)tee tukilähtökohdista vaan vasta lainsäädäntö on aina raja jos tarvetta on?
Mä oletin, että me keskustellaan lypsykarjan lähtökohdista. Emot erikseen.
Mulla on muutama lohko pohjavesialueella ja sopimuskumppaneilla satakunta hehtaaria luomussa. Säätämistä on monenlaista. Visu tehdään ruokinnan tarpeiden perusteella huomioiden luomuhehtaarit. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta laittaa lannoitteita enemmän kuin ymppi antaa, hehtaareita on lannalle ja typensitojat auttaa. Jos lannoiterajat kiristyy, täytyy koko ymppi miettiä uudelleen, nykyiset ylärajat on valkuaisen muodostumista ajatellen siinä ja siinä.
Yksi hyvä esimerkki tuen ja rehuntuotannon ristiriidasta on hernevehnäkokoviljan kanssa. Siihen saa valkuaiskasvipalkkiota, jos hernettä on siemenseoksessa yli puolet. Harmi vaan, että lopputulos on kolmen tonnin ka-sato ja sekin on vesimärkää. 20 hehtaarilta saa tonnin enemmän tukea, jos tyytyy heikkolaatuiseen satoon, jota lisäksi on vain kolmannes oikean seoksen tuottopotentiaalista...... ::)
Oli pakko tarttua termiin karjatila ;)
Mutta noin muuten en ole käytännössä mitenkään erityisesti eri linjoilla. Tottakai tuotanto edellä, nimen omaan rehun tuotanto. Mutta tämän viherryttämis/ekologinen ala/ kavipeitteisyys paketin sumpliminen ei luultavasti ole tuotannosta pois paljoa jos ollenkaan. Nurmien kyntäminenkin on aina välillä joka tapauksessa tarpeen, ja toisaalta kuvittelisin että täällä viljasuomessa voi saada aiempaa taloudellisempia viljelysopimuksia nurmesta uusien kommervinkkien myötä.
-
Voi olla emotiloilla aika harvinaista ;)
Ja tyhmääkin.
Ensin tehdään Visu, sitten aletaan täytää tukihakemusta, ja samalla sitten katsotaan onko Visu sen hakemuksen kannalta optimaalinen. Jos keksitään kohtia jotka eivät ole, mietitään onko keinoa optimoida ilman että viljely (ainakaan merkittävästi) kärsii.
Teillä ei esim. varmaan nykyäänkään ole jotain ympäristötukisopimusta kun on kuitenkin lohkoja joille halutaan pistää enemmän lantaa (pussilta tai vaunusta) kuin mitä nykyisetkään säännöt antaa myöden? Eli voitko kirkkain silmin sanoa että et mitään viljelypäätöksiä (lannoitus mukaan lukien)tee tukilähtökohdista vaan vasta lainsäädäntö on aina raja jos tarvetta on?
Mä oletin, että me keskustellaan lypsykarjan lähtökohdista. Emot erikseen.
Mulla on muutama lohko pohjavesialueella ja sopimuskumppaneilla satakunta hehtaaria luomussa. Säätämistä on monenlaista. Visu tehdään ruokinnan tarpeiden perusteella huomioiden luomuhehtaarit. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta laittaa lannoitteita enemmän kuin ymppi antaa, hehtaareita on lannalle ja typensitojat auttaa. Jos lannoiterajat kiristyy, täytyy koko ymppi miettiä uudelleen, nykyiset ylärajat on valkuaisen muodostumista ajatellen siinä ja siinä.
Yksi hyvä esimerkki tuen ja rehuntuotannon ristiriidasta on hernevehnäkokoviljan kanssa. Siihen saa valkuaiskasvipalkkiota, jos hernettä on siemenseoksessa yli puolet. Harmi vaan, että lopputulos on kolmen tonnin ka-sato ja sekin on vesimärkää. 20 hehtaarilta saa tonnin enemmän tukea, jos tyytyy heikkolaatuiseen satoon, jota lisäksi on vain kolmannes oikean seoksen tuottopotentiaalista...... ::)
en varmaksi sano, mutta tuon hernesoosin joutuisi puimaan että saisi valkuvaiskasvi palkkion. ???
-
en varmaksi sano, mutta tuon hernesoosin joutuisi puimaan että saisi valkuvaiskasvi palkkion. ???
Ei joudu.
-
en varmaksi sano, mutta tuon hernesoosin joutuisi puimaan että saisi valkuvaiskasvi palkkion. ???
Ei joudu.
50 €/ha ei oo paljon kun puimuri kärsii samalla 500 €:n vahingot ;D
-
50 €/ha ei oo paljon kun puimuri kärsii samalla 500 €:n vahingot ;D
Eikä oo kummonen korvaus siitä, että rehusta tulee ka 33%/28 tärkkelysprosentin ja hyvän käymislaadun sijasta ka 19%/ 8 tärkkelystä ja sokeritonta pskaa. Ainoo hyvä puoli on, että pskaa tulee vaan kolmasosa ensinmainitun määrästä, siitä on helpompi päästä eroon. Ja saa tosiaan sen viiskymppisen :D
-
Kun lukee noita teidän syvällisiä keskusteluja, niin tuntuu aika yksinkertaiselta tää mun timotei-nurminata-apila nurmenviljely. Ja sitten sopiva täysrehu ja avot. Helppoo, mitä nyt sillontällön joutuu jonkun lehmän ampuun(täysrehutilan ongelmia vissiin)vaan niitähän tulee kokoajan uusia. ;D
-
Mikäköhän on tulevaisuuden siirrot tuissa ja direktiiveissä jos sattuisi käymään niin että karjatilat laskis laajamittaisesti siten että tuet ei enää kata kohonneita kuluja ja luopuisi rajoittavista tuista. Lannat kikkailtaisi niin paljon kun olisi sallittua jne. Onko edessä joku tuista riippumaton pakote tulevaisuudessa.
Nitraattidirektiivi lannan typpimäärän osalta.
Vesilaki pientareiden osalta.
-SS-
Semmostakin huhua ollu liikkeellä, että fosfori tulis mukaan nitraatti tirektiiviin..
Ei kait sitä muuten tositäppääjiä saada pysyyn ruodussa jollain viidenkympin hetaarikannusteella ;)
Ps emotilalla on pakko optimoida, ku joku kasvipeitelisuke voi tehdä 20 tonnia rahaa, vaitoehtosesti siihen joutuu myymään 30-40 vasikkaa :o Aatamille se on tietty vaan päivämaidot ;D
-
Kun lukee noita teidän syvällisiä keskusteluja, niin tuntuu aika yksinkertaiselta tää mun timotei-nurminata-apila nurmenviljely. Ja sitten sopiva täysrehu ja avot. Helppoo, mitä nyt sillontällön joutuu jonkun lehmän ampuun(täysrehutilan ongelmia vissiin)vaan niitähän tulee kokoajan uusia. ;D
Onhan tämä helppoo kun syöttää täysrehua. Soittaa tehtaalle kerran kuussa että 12 tonnia kiitos.
No katsotaan ensi keväänä mitä kenkä tekee kun tulee uudet tukiehdot. siinä rupee rehulasku pienenemään kun lyön 30 hehtaaria viljahernesoosille ja syksyllä puimaan. Sivussa vois paalata jonkun hehtaarin vihantaviljaa. Taitaa ostattaa sen apehämmentimen että saa optimoitua tukia. :o
-
Mä ihmettelin kans tota maastullin juttua, jossa oli mainittu, että emotilat hyötyisivät tästä uudesta tukikaudesta. Olis kiva tietää, mitä multa jäi huomaamatta (no en ole vielä sitä 400 sivuista pumaskaa kokonaan lukenut), kun itellä (C2) toi tukimenetys tällä tuntumalla olis 15 k€ vuodessa. Nouseeko nuo eläintuet jotenkin vai olenko mä vaan niin pihalla. Vai onko mulla vaan etumerkkivirhe? :o
-
Mä ihmettelin kans tota maastullin juttua, jossa oli mainittu, että emotilat hyötyisivät tästä uudesta tukikaudesta. Olis kiva tietää, mitä multa jäi huomaamatta (no en ole vielä sitä 400 sivuista pumaskaa kokonaan lukenut), kun itellä (C2) toi tukimenetys tällä tuntumalla olis 15 k€ vuodessa. Nouseeko nuo eläintuet jotenkin vai olenko mä vaan niin pihalla. Vai onko mulla vaan etumerkkivirhe? :o
Mulla taitaa lähteä yli 40 kiloeuroa :(
Kaiken järjen mukaan eläintukiin täytyis tulla satanen tai kaksi-kolme lisää kun kuitenkin monella nurmea se reilu kolme neljännestä..
Nurmitilan ymppi laskee 110-140 euroa per ha, tilatuki ehkä kympin ja LFA noin 18 euroa AB-alueella, lisäksi hyvinvointituki laskee noin 50 euroa.. Luomu kasvaa ehkä 27 euroa :)
Sillä 0,5 eläintiheydellä tarttis saada 149A tukea 390 nykyistä 141-eläintukea enemmän, että tilanne pysyis samana :o Tietty yhden eläintiheydellä 220 lisäys riittäis nollatulokseen..
-
Mä ihmettelin kans tota maastullin juttua, jossa oli mainittu, että emotilat hyötyisivät tästä uudesta tukikaudesta. Olis kiva tietää, mitä multa jäi huomaamatta (no en ole vielä sitä 400 sivuista pumaskaa kokonaan lukenut), kun itellä (C2) toi tukimenetys tällä tuntumalla olis 15 k€ vuodessa. Nouseeko nuo eläintuet jotenkin vai olenko mä vaan niin pihalla. Vai onko mulla vaan etumerkkivirhe? :o
Mulla taitaa lähteä yli 40 kiloeuroa :(
Kaiken järjen mukaan eläintukiin täytyis tulla satanen tai kaksi-kolme lisää kun kuitenkin monella nurmea se reilu kolme neljännestä..
Nurmitilan ymppi laskee 110-140 euroa per ha, tilatuki ehkä kympin ja LFA noin 18 euroa AB-alueella, lisäksi hyvinvointituki laskee noin 50 euroa.. Luomu kasvaa ehkä 27 euroa :)
Sillä 0,5 eläintiheydellä tarttis saada 149A tukea 390 nykyistä 141-eläintukea enemmän, että tilanne pysyis samana :o Tietty yhden eläintiheydellä 220 lisäys riittäis nollatulokseen..
Täällä puhutaan että tilatuesta lähtee 70 kymppiä, se siirretään näihin nuoren viljelijän tukiin :(