Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: SAS - 21.03.14 - klo:18:46
-
Ei mikään ihme kun rehua pepuutetaan pellon pinnassa metri tolkulla,ja siilolla muutamassa tunnissa pitäisi ilma saada rehusta pois.
Uusimmat tutkimustulokset kertovat karua kieltä kuinka säilörehun laatu on huononemassa jatkuvasti.
Suuri osa tiloista ei edes ota rehuanalyysi näytettäkään.
Pohjanmaallakin 3000 ha viljellään nurmea turhaan kun sitä pilaantuu niin paljon.
Vai onko karjahomma niin hyvää hommaa että ei siinä oikein rehun laadulla ole merkitystä,kun tukia tulee suurille tukitiloille ovista ja ikkunoista. ;D
-
Rehun laatu ei peputuksesta huonone. Kunhan peltohommat on hoidettu kunnolla. Asenneongelma menetelmiä kohtaan ei ole koskaan parantanut rehun laatuongelmia ;)
Muuten pointti on hyvä. Karkearehun laatu ja tuotantovaste ratkaisee maidontuotannon kannattavuuden tai sen puutteen.
Huonojen rehunäytteiden osuuden lisääntymiseen on yksi tilastoja harhauttava syy: kun tiedetään, että rehun laatu ei ole hyvä, näytteitä otetaan useammin, koska korjaavia toimia yritetään kohdentaa oikein.
-
Kauhee kiire ;D 10ha tunnissa ja puolet paskaa. No voi ***** täällä ei tule kun hehtaari-pari tunnissa, mutta laatuu on kiitettävää :)
-
Rehun siirtely lisää ainakin rapinaa silppurin sisällä,eli kivennäistä siirtyy väkisinkin rehun mukaan.
-
Mitä tehokkaamaksi ketju saadaan niin sen vähemmän se sallii virheitä. Ajosilppuriketjulla saavutetaan äkkiä tilanne että on mahdottomuus hallita koko ketju niin että ei synny sutta ja sekundaa.
-
Käytännön esimerkki :miten voi lyhyessä ajassa polkea kunnolla jos ei ole todella suurta pyöräkuormaajaa aumalla.?
-
Käytännön esimerkki :miten voi lyhyessä ajassa polkea kunnolla jos ei ole todella suurta pyöräkuormaajaa aumalla.?
Hitachi ex3600 kapeilla teloilla ;D. Taitas lässähtää ne aataminkin siilot kun korttitalo ;D
http://www.mascus.fi/specs/telakaivukoneet_971334/hitachi/ex-3600-6_1044168
Tuommonen pojat heti tilaukseen!
-
Käytännön esimerkki :miten voi lyhyessä ajassa polkea kunnolla jos ei ole todella suurta pyöräkuormaajaa aumalla.?
Hitachi ex3600 kapeilla teloilla ;D. Taitas lässähtää ne aataminkin siilot kun korttitalo ;D
http://www.mascus.fi/specs/telakaivukoneet_971334/hitachi/ex-3600-6_1044168
Tuommonen pojat heti tilaukseen!
22 tonnin telakoneella ja traktorilla pääsee yli 240 kakilon per kuutio. Se riittää.
Keskiarvo on muuten mittauksissa ollut 170-180 kiloa ja 200 on se kynnys, jonka yli pitää päästä saadakseen hyvää rehua. SAS on ihan oikealla asialla. Perätila voi jatkaa tästä :)
-
Se tehdaS MIKÄ TEKEE MUURAHAISHAPPOA ON VISSIIN MYYTY . oNKO????
No Voi hitsi , caps lukko oli päällä .
-
Käytännön esimerkki :miten voi lyhyessä ajassa polkea kunnolla jos ei ole todella suurta pyöräkuormaajaa aumalla.?
Hitachi ex3600 kapeilla teloilla ;D. Taitas lässähtää ne aataminkin siilot kun korttitalo ;D
http://www.mascus.fi/specs/telakaivukoneet_971334/hitachi/ex-3600-6_1044168
Tuommonen pojat heti tilaukseen!
22 tonnin telakoneella ja traktorilla pääsee yli 240 kakilon per kuutio. Se riittää.
Keskiarvo on muuten mittauksissa ollut 170-180 kiloa ja 200 on se kynnys, jonka yli pitää päästä saadakseen hyvää rehua. SAS on ihan oikealla asialla. Perätila voi jatkaa tästä :)
Oot sinä aika sälli. Sulla tarkka vastaus asiaan kuin asiaan. Kun ei olis vaan vanhentunutta lehtitietoutta.
-
22 tonnin telakone on muuten rehuntallaukseen huono,pintapaine olematon joten rehu ei tiivisty,pyöräkuormaaja,ja tai kapeilla renkailla oleva traktori tiivistävät parhaiten.
Väärin. Painon ja kantopinnan pitää olla oikeassa suhteessa. Kapearenkainen mörssäri pursuttaa rehua edestakaisin eikä tiivistä ollenkaan. Tuo voi pitää paikkansa jossain kelasilppuriheinässä, mutta tarkkuussilputulla on omat juttunsa. 8 tonnin kurottaja 500 renkailla on todella surkea rehuntiivistäjä.
Kaivinkone on kuitenkin parempi levittämään kuin tiivistämään. Kantoharalla saa sen 10-15 sentin kerroksen nopeasti, jossei tarvi puolen siilon läpi ajaa.
-
22 tonnin telakone on muuten rehuntallaukseen huono,pintapaine olematon joten rehu ei tiivisty,pyöräkuormaaja,ja tai kapeilla renkailla oleva traktori tiivistävät parhaiten.
Väärin. Painon ja kantopinnan pitää olla oikeassa suhteessa. Kapearenkainen mörssäri pursuttaa rehua edestakaisin eikä tiivistä ollenkaan. Tuo voi pitää paikkansa jossain kelasilppuriheinässä, mutta tarkkuussilputulla on omat juttunsa. 8 tonnin kurottaja 500 renkailla on todella surkea rehuntiivistäjä.
Kaivinkone on kuitenkin parempi levittämään kuin tiivistämään. Kantoharalla saa sen 10-15 sentin kerroksen nopeasti, jossei tarvi puolen siilon läpi ajaa.
Ehkä sillä kapearenkaisella raskaalla kamppeella voisi saada vielä tiiviimmäks, mutta kuinka hiton monta kertaa pitää ajaa, että alkaa olla tasaseks tampattu pinta. Ekalla ajolla jää vain puolimetriä syvät raiteet. Ehkä telakoneen ohella sellasesta voisi olla hyötyä, jos siis on jo niin kovaa touhua että 2 konetta siilolla.
-
Fiksuilla paranee :D
Fiksut pärjäävät aina :D
-
Yks huonojen näytteiden osuutta lisäävä seikka on se että näytteitä on alettu ottaa enemmän ja varmasti sellaisilta tiloilta joilla ei aikaisemmin ole näytteitä otettu ollenkaan.
Ei se arvosana säilönnällisestä laadusta ole mikään autuaaksi tekevä asia. Mullakin on tällä hetkellä syötössä rehusatsi (apevaunussa pyöritetty paaleja ja niistä näyte) jonka arvosana on 7. Huono arvosana johtuu syksyllä tehdystä rehusta joka on edelleen aivan vihreää, eli käymistä ei ole tapahtunut ollenkaan ja ph on siksi korkea ja arvosana väistämättä huono. Talvella tuosta ei ole ollut mitään haittaa ja ape pysyy aivan hyvin syötävänä 1,5 päivää. Ja lähes kaikki rehu on karhotettu adamin toimesta. Jos rehussa olisi multaa tms. epäpuhtauksia niin se kävisi ilmi korkeana tuhkapitoisuutena.
-
Yks huonojen näytteiden osuutta lisäävä seikka on se että näytteitä on alettu ottaa enemmän ja varmasti sellaisilta tiloilta joilla ei aikaisemmin ole näytteitä otettu ollenkaan.
Ei se arvosana säilönnällisestä laadusta ole mikään autuaaksi tekevä asia. Mullakin on tällä hetkellä syötössä rehusatsi (apevaunussa pyöritetty paaleja ja niistä näyte) jonka arvosana on 7. Huono arvosana johtuu syksyllä tehdystä rehusta joka on edelleen aivan vihreää, eli käymistä ei ole tapahtunut ollenkaan ja ph on siksi korkea ja arvosana väistämättä huono. Talvella tuosta ei ole ollut mitään haittaa ja ape pysyy aivan hyvin syötävänä 1,5 päivää. Ja lähes kaikki rehu on karhotettu adamin toimesta. Jos rehussa olisi multaa tms. epäpuhtauksia niin se kävisi ilmi korkeana tuhkapitoisuutena.
VMP....
Huono arvosana= rehu on mädäntynyt tai homehtunut. Jos bakurehu ei valmistu kylmässä... niin se kun ei vaan valmistu ::)
Säilönnällinen laatu on oikeastaan kiinnostavin juttu koko analyysissä. Niinkuin jopa suunnitteluasteella.
-
Mun mielestä tuo vihreä rehu ei ole millään tavalla mädäntynyt tai homeessa. Siinä ei vaan ole tapahtunut käymistä... Siinäpä analyysi mitä voi ihmetellä. Ja näyte siis kolmesta vaunussa sekoitetusta paalista joista yksi on vihreää syksyrehua.
pH > 4,62 alle 4,54 (ka 354 g/kg)
Ammoniakkityppi > 47 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 52 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 17 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 487 g/kg N alle 500
Sokeri > 67 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 354 g/kg
Raakavalkuainen > 141 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 458 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 675 g/kg ka 660 - 680
Sulamaton kuitu (iNDF) 79 g/kg ka 60 - 90
Tuhka 88 g/kg ka 50 - 110
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,8 MJ/kg ka
OIV > 86 g/kg ka 71 - 88
PVT > 15 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 120 90 - 120
ME-indeksi > 117 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 7
-
Mun mielestä tuo vihreä rehu ei ole millään tavalla mädäntynyt tai homeessa. Siinä ei vaan ole tapahtunut käymistä... Siinäpä analyysi mitä voi ihmetellä. Ja näyte siis kolmesta vaunussa sekoitetusta paalista joista yksi on vihreää syksyrehua.
pH > 4,62 alle 4,54 (ka 354 g/kg)
Ammoniakkityppi > 47 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 52 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 17 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 487 g/kg N alle 500
Sokeri > 67 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 354 g/kg
Raakavalkuainen > 141 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 458 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 675 g/kg ka 660 - 680
Sulamaton kuitu (iNDF) 79 g/kg ka 60 - 90
Tuhka 88 g/kg ka 50 - 110
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,8 MJ/kg ka
OIV > 86 g/kg ka 71 - 88
PVT > 15 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 120 90 - 120
ME-indeksi > 117 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 7
Mystistä.... :o
Koska tuo ei oikeasti ole mätää :o :o :o
-
Niin no... Ei 7 arvosanan rehu vielä mätää olekaan. Siihen riittää jo liian korkea ph. Sitten kun arvosana on 4 niin haju on jo melko kamala yleensä. Pitäis ottaa näyte huvin vuoksi pelkästään tuosta syksyrehusta ja ottaa siitä oikeasti huono arvosana :o
-
Niin no... Ei 7 arvosanan rehu vielä mätää olekaan. Siihen riittää jo liian korkea ph. Sitten kun arvosana on 4 niin haju on jo melko kamala yleensä. Pitäis ottaa näyte huvin vuoksi pelkästään tuosta syksyrehusta ja ottaa siitä oikeasti huono arvosana :o
Ole varovainen. Ja ytimessä 8)
-
onkohan Vastaavia (http://www.nettikone.com/alfa-laval/rehuntiivistin-sailorehujyra/1263366#yritys=farmfoxland) rehujyriä paljon suomessa käytössä. Vaikuttaa ihan viisaalta keksinnöltä. taitaa vaatia erikseen rehunlevitys ja tiivistys traktorin, kun pienempi traktori ainakin joutuu koville kun tuollaista roikuttaa rehun levityksen aikana ilmassa. Hinta tuntuu äkkiseltään korkealta, mutta maksaa se muihin töihin ylipainava pyöräkuormaajakin
-
onkohan Vastaavia (http://www.nettikone.com/alfa-laval/rehuntiivistin-sailorehujyra/1263366#yritys=farmfoxland) rehujyriä paljon suomessa käytössä. Vaikuttaa ihan viisaalta keksinnöltä. taitaa vaatia erikseen rehunlevitys ja tiivistys traktorin, kun pienempi traktori ainakin joutuu koville kun tuollaista roikuttaa rehun levityksen aikana ilmassa. Hinta tuntuu äkkiseltään korkealta, mutta maksaa se muihin töihin ylipainava pyöräkuormaajakin
Ei 3,5 tonnia tarpeeksi lähellä varsien päitä ja pienillä nopeuksilla varmaan ole jollekin vakiona 130hp tai yli traktorille ongelma. Itse asiassa aika mielenkiintoisia vehkeitä. JD 6430 painaisi tuollaisen pienimmän + vannepainojen ja ison rehutalikon kanssa jo about 12 tonnia. 14 tonnia jos nappaa talikkoon pari paalia painoksi ;)
-
Mun mielestä tuo vihreä rehu ei ole millään tavalla mädäntynyt tai homeessa. Siinä ei vaan ole tapahtunut käymistä... Siinäpä analyysi mitä voi ihmetellä. Ja näyte siis kolmesta vaunussa sekoitetusta paalista joista yksi on vihreää syksyrehua.
pH > 4,62 alle 4,54 (ka 354 g/kg)
Ammoniakkityppi > 47 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 52 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 17 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 487 g/kg N alle 500
Sokeri > 67 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 354 g/kg
Raakavalkuainen > 141 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 458 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 675 g/kg ka 660 - 680
Sulamaton kuitu (iNDF) 79 g/kg ka 60 - 90
Tuhka 88 g/kg ka 50 - 110
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,8 MJ/kg ka
OIV > 86 g/kg ka 71 - 88
PVT > 15 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 120 90 - 120
ME-indeksi > 117 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 7
Arvosana on aina 7,jos pH on liian korkea.Liukoinen typpi hipoo ylärajaa eli käymistä ei ole tarpeeksi ja valk.uhkaa hajota.Tuohon ei periaatteessa tarvita kuin reikä paalissa,lämmin ilma tavallisesti vaikuttaa tälläisiin rehuihin.
-
Kyllä tämä onkin hyvä aihe. Rehunteko aikana tehdään maitotilan tili ja olen kuullut myös liha-alan neuvojilta että myös lihatilan tili tehdään rehuntekoaikana, sonneillekin syötettävä rehu pitäisi olla yhtä korkealaatuista että yhtä korkeilla energia ym. ravintoarvoilla. Sikäli nyt ei puhuta pikkuasioista. Te miehet taas menitte sivuraiteille; ei ne koneet kokonaan ratkaise vaan oikeat konevalinnat juuri ko. tilalle ja se voi olla monelle vaikea pala kun omat mieltymykset vaikuttaa joskus enemmän kuin se taloudellinen hyöty.
Se me ollaan itse havaittu että sitä mukaa kun satotasot nousee niin rehunlaatu heikkenee.
-
mutta ootteko koskaan kattonna kuin helekutin lyhkäseen sänkeen noi urakoijat ajaa ton heinän? ite olen aina ihmetelly miks se pitää ajaa ihan pintaa myöten? pakosti tulee tavaran sekaan maata ja pikkusälää maasta. ja kun koneet pitää olla niin hiton suuria ja tehokkaita ja joilla tehdään miljuuna kiloa tunnissa, joku ketjunosa vaan ei toimi!
-
Kyllä paaleilla saa ihan hyvin tehtyä kiitettävän arvosanan säilörehua jos tekee huolella ja käyttää säilöntäainetta. Samat asiat pätee ihan yhtä lailla siilorehuun kuin palleroihin. Jos ei kiinnosta panostaa laatuun niin paskaa rehua tulee varmasti... Minä olen hylännyt pilalle menneet paalit eli niitä ei syötetä. Syy on yleensä rikkoutunut muovi mitä ei ole huomattu. Tai sitten rehu on ollut niin märkää ettei paali pysy muodossaan ja happea pääsee muovin välistä rehuun.
Oksalla hyvä kommentti sängen pituudesta. Liian lyhyeksi leikattu heinä lähtee myös kasvamaan huonosti ja hellejakson aikana maa on paljaana pitkään mikä heikentää entisestään haihduntaa. Mulla on tuommoinen kronen paska nostolaiteniittokone ja karhotinpelleistä on otettu alhaalta palaset pois kun ne menee maahan jos yritti jättää reilumman mittaista sänkeä.
-
Asiaan liittyen tuli mieleen yksi hauska juttu... Meillä kävi tutustumassa navettaan yksi porukka ja juteltiin kaikenlaisista jutuista. Tuli puhetta olkien käyttämisestä ja vanhempi rouva sanoi ettei heillä kerätä olkia kun urakoitsijan paalaajalla ei tule hyvälaatuista tavaraa. On kuulemma aina mädänneitä ja multaa seassa... Siis oljissa :o Enpä alkanu vääntää peistä asiasta kun asia on kuulemma näin ;D
-
Asiaan liittyen tuli mieleen yksi hauska juttu... Meillä kävi tutustumassa navettaan yksi porukka ja juteltiin kaikenlaisista jutuista. Tuli puhetta olkien käyttämisestä ja vanhempi rouva sanoi ettei heillä kerätä olkia kun urakoitsijan paalaajalla ei tule hyvälaatuista tavaraa. On kuulemma aina mädänneitä ja multaa seassa... Siis oljissa :o Enpä alkanu vääntää peistä asiasta kun asia on kuulemma näin ;D
Just tuosta syystä Raamatussakin käsketään naisten pitämän turpansa kiinni ;D
-
Suhtaudun hiukan varauksella tuohon artturi säilörehuanalyysiin ja siihen NIR-menetelmään, joka on kaiketi jollain lampailla kehitelty. Tuskin tänä päivänä Valion labrassa enää ollaan "happo myyjiä", mutta silti monet biologisten aineiden myyjät väittävät tämän NIR-menetelmän vääristävän rehun todellista laatua. Joskus lähetettiin näyte Englantiin asti tutkittavaksi, koska sieltä kuulemma saa luotettavamman lausunnon?
Sen jälkeen kun lopetimme AIV-hapon käytön ja laakasiilorehunteon ja vaihdoimme paaliin biologisella tehtynä, niin ei ole 10 tai harvoin edes 9 ollut arvosana näytteessä. Vaikutusta asialla ei ole sen kummemmin havaittu, rehu maistuu ja maitoa tulee vähintään entiseen malliin.
-
Tosta näytteenotosta niin piti oikein kattoa eli 4 vuoden aikana on tullut otettua 32 näytettä josta kahden arvosana oli seiska. yksi kasi ja loput on ollu ysiä tai sitten on puuttunut kokonaan. Sikäli mielenkiintoista että ainuttakaan kymppiä ei ole sattunut sekaan. Kaikki rehu on tehty samalla perjaatteella eli karhotettuna paaliin biologisella aineella.
Tuossa on siis kaksi huonointa näytettä arvosanan perusteella. Voi olla että molemmat on ilman ainetta koska ainakiin toisessa oli sellainen merkintä.
Näytteenottopvm: 14.11.2012 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: Ilman säil.ainetta Säilötyyppi: Pyöröpaali Tulkinta >
Näytetunniste: 3 sato Näytenumero:
Sato: Syksy
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,57 alle 4,00 (ka 190 g/kg)
Ammoniakkityppi > 8 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 36 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 13 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 255 g/kg N alle 500
Sokeri > 83 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 190 g/kg
Raakavalkuainen > 147 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 500 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 647 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,3 MJ/kg ka
OIV > 79 g/kg ka 71 - 88
PVT > 30 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 90 90 - 120
ME-indeksi > 89 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 7
Näytteenottopvm: 05.11.2013 Rehu: Apilavaltainen sr Neuvonta >
Säilöntäaine: Säilötyyppi: Pyöröpaali Tulkinta >
Näytetunniste: 3.sato Näytenumero:
Sato:
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,43 alle 4,02 (ka 225 g/kg)
Ammoniakkityppi > 22 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 66 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 15 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 321 g/kg N alle 500
Sokeri > 44 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 225 g/kg
Raakavalkuainen > 187 g/kg ka 120 - 180
Kuitu (NDF) > 387 g/kg ka 450 - 550
D-arvo > 655 g/kg ka 660 - 680
Sulamaton kuitu (iNDF) 92 g/kg ka 60 - 90
Tuhka 101 g/kg ka 50 - 110
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,5 MJ/kg ka
OIV > 90 g/kg ka 71 - 88
PVT > 55 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 109 90 - 120
ME-indeksi > 106 85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta SJ >
Arvosana > 7
Noissa laatuarvosanossa olisi muuten kiva jos joku selittäisi mikä ohtaa mihinkin.
Ja yhä edelleen olen sitä mieltä että huonon rehun syy on se että koneiden teho ja tehtävän rehun määrä on kasvanut niin isoksi että turha tarkkuus on jouduttu joko pakosta tai vapaaehtoisesti (tietoisesti tai tietämättä) jättämään taakse. Siksi löytyy siiloista isoja tunkioita ja pellonlaidoista samanlaisia jätekasoja.
-
Tosiaan tuo sängen korkeus on liian pieni,ennen suositeltiin 10 senttiä.Sänki aivan maan rajassa on myös rehuraakaaineena tosi huonoa.
Valtava kiire on jokaisella ketjun suorittajalla,kaikki päästää siinä niin lujaa kuin mahdollista, siinä laatu tahtoo kärsiä.
-
Suhtaudun hiukan varauksella tuohon artturi säilörehuanalyysiin ja siihen NIR-menetelmään, joka on kaiketi jollain lampailla kehitelty. Tuskin tänä päivänä Valion labrassa enää ollaan "happo myyjiä", mutta silti monet biologisten aineiden myyjät väittävät tämän NIR-menetelmän vääristävän rehun todellista laatua. Joskus lähetettiin näyte Englantiin asti tutkittavaksi, koska sieltä kuulemma saa luotettavamman lausunnon?
Sen jälkeen kun lopetimme AIV-hapon käytön ja laakasiilorehunteon ja vaihdoimme paaliin biologisella tehtynä, niin ei ole 10 tai harvoin edes 9 ollut arvosana näytteessä. Vaikutusta asialla ei ole sen kummemmin havaittu, rehu maistuu ja maitoa tulee vähintään entiseen malliin.
No NIR antaa vaikkapa sulavuudesta vastauksen 3%:n tarkkuudella. Siis Suomessa. Ulkomailla heitto on 4-5%, eli edellä ollaan 8)
Tuo Brittilabra ei ole sen parempi.. Tunnettua on, että sieltä saa säilönnällisestä laadusta paremman arvosanan.. mutta se johtuu siitä, että heidän mittaustapansa ei tunne yhtä suuria pitoisuuksia kuin Valion labra ;D
Ja tuossa arvosanassa pH:lla on suuri arvo. Sillä siis mitataan myös rehun hygieenistä laatua, eli vaikkapa sitä että voiko se sisältää listeriaa yms. shittiä. Jos vaikkapa listeriariski on olemassa, niin arvosanoilla vihjaillaan että rehu ei olisi enää sopivaa lypsylehmien ruokintaan.
Eli... fiksu ottaa aina vaikkapa 3 näytettä. Tai siis lähettää 3 näytettä samasta rehusta. Noista lasketaan keskiarvo, jota käytetään laskelmissa.. Sitten noin viikon kuluttua tehdään seurantalaskelma, jolla lopullisesti lasketaan mitä rehu sisälsi ::) ::)
-
No NIR antaa vaikkapa sulavuudesta vastauksen 3%:n tarkkuudella. Siis Suomessa. Ulkomailla heitto on 4-5%, eli edellä ollaan 8)
Tuo Brittilabra ei ole sen parempi.. Tunnettua on, että sieltä saa säilönnällisestä laadusta paremman arvosanan.. mutta se johtuu siitä, että heidän mittaustapansa ei tunne yhtä suuria pitoisuuksia kuin Valion labra ;D
Ja tuossa arvosanassa pH:lla on suuri arvo. Sillä siis mitataan myös rehun hygieenistä laatua, eli vaikkapa sitä että voiko se sisältää listeriaa yms. shittiä. Jos vaikkapa listeriariski on olemassa, niin arvosanoilla vihjaillaan että rehu ei olisi enää sopivaa lypsylehmien ruokintaan.
Eli... fiksu ottaa aina vaikkapa 3 näytettä. Tai siis lähettää 3 näytettä samasta rehusta. Noista lasketaan keskiarvo, jota käytetään laskelmissa.. Sitten noin viikon kuluttua tehdään seurantalaskelma, jolla lopullisesti lasketaan mitä rehu sisälsi ::) ::)
Mä olen saanu sieltä ihan saman säilönnällisen tuloksen. Rasvahapot on vaan jaettu voihappoon ja etikkahappoon. Proteiinin osaltakin tulokset on artturin kanssa yhtenevät. Eroa syntyy oikeastaan vain sulavuudessa, kun rehun raaka-aineena on raiheiniä tai rainatoja ja apilaa.
-
No NIR antaa vaikkapa sulavuudesta vastauksen 3%:n tarkkuudella. Siis Suomessa. Ulkomailla heitto on 4-5%, eli edellä ollaan 8)
Tuo Brittilabra ei ole sen parempi.. Tunnettua on, että sieltä saa säilönnällisestä laadusta paremman arvosanan.. mutta se johtuu siitä, että heidän mittaustapansa ei tunne yhtä suuria pitoisuuksia kuin Valion labra ;D
Ja tuossa arvosanassa pH:lla on suuri arvo. Sillä siis mitataan myös rehun hygieenistä laatua, eli vaikkapa sitä että voiko se sisältää listeriaa yms. shittiä. Jos vaikkapa listeriariski on olemassa, niin arvosanoilla vihjaillaan että rehu ei olisi enää sopivaa lypsylehmien ruokintaan.
Eli... fiksu ottaa aina vaikkapa 3 näytettä. Tai siis lähettää 3 näytettä samasta rehusta. Noista lasketaan keskiarvo, jota käytetään laskelmissa.. Sitten noin viikon kuluttua tehdään seurantalaskelma, jolla lopullisesti lasketaan mitä rehu sisälsi ::) ::)
Mä olen saanu sieltä ihan saman säilönnällisen tuloksen. Rasvahapot on vaan jaettu voihappoon ja etikkahappoon. Proteiinin osaltakin tulokset on artturin kanssa yhtenevät. Eroa syntyy oikeastaan vain sulavuudessa, kun rehun raaka-aineena on raiheiniä tai rainatoja ja apilaa.
Joo.. mutta jos laitat sinne jotain todella mätää, niin korkein arvo taitaa olla jotain 50. Koska se mittari ei anna isompia lukuja. Valion labra näyttää muistaakseni sataan.