Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: jape - 11.01.14 - klo:18:45
-
Onko kellään kokemuksia kevätviljojen säilörehu versioista? pitäisi keväällä laittaa vähän enemmän yksivuotisia ja mitä olen edellisinä vuosina säilörehuhernettä ja härkäpapu testaillu en ole korjuussa paaliin häävisti onnistunut, tukkii niittokoneen, hirveästi varisemistappiota, edes mchale ei suostunut nieleen märkää härkäpapu karhetta. Rehuvirnan korjuu onnistui hyvin mutta ohi lippulehtiasteen päässeen kauran eläimet erotteli erillisruokinnassa. Toissa syksynä yritin ostaa saksasta säilörehuruista, eivät kuitenkaan suostuneet myymään, pelkäsivät kai että alan tuottaa siementä. ostin sitteen reettaa ja kylvin sen tarkoituksena tehdä keväällä lippulehti asteella säilörehua. talvituhot oli suuret kuten muillakin ja korjuu osui toukokuun viimeiselle viikolle. harvuudesta ja kuivasta keväästä johtuen niittomurskain imi karhon vielä täyteen pölyä. onneksi tuli sentään kesäkuun alussa kosteampaa keliä että rehuvirna lähti hyvin kasvuun. Eipä taida Suomessa kannattaa koittaa tätä double croppingia.
Mutta takasin asiaan nuo jenkkien säilörehukaura lajikkeet näyttäis mielenkiintoisilla, Suomessa ei varmaan riitä panostuksia tuollaisen jalostamiseen.
-
Double cropping vaatii aluskasvin, kuten muutkin kokoviljat, jos haaveilee minimaalisesta maakontaminaatiosta. Ihan ensiks pitää kuitenkin ymmärtää hoitaa korjuu suoraa pystystä.
-
Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireällä
-
Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireällä
Ota bisse ja kirjota huomenna. :)
-
Onko kellään kokemuksia kevätviljojen säilörehu versioista? pitäisi keväällä laittaa vähän enemmän yksivuotisia ja mitä olen edellisinä vuosina säilörehuhernettä ja härkäpapu testaillu en ole korjuussa paaliin häävisti onnistunut, tukkii niittokoneen, hirveästi varisemistappiota, edes mchale ei suostunut nieleen märkää härkäpapu karhetta. Rehuvirnan korjuu onnistui hyvin mutta ohi lippulehtiasteen päässeen kauran eläimet erotteli erillisruokinnassa. Toissa syksynä yritin ostaa saksasta säilörehuruista, eivät kuitenkaan suostuneet myymään, pelkäsivät kai että alan tuottaa siementä. ostin sitteen reettaa ja kylvin sen tarkoituksena tehdä keväällä lippulehti asteella säilörehua. talvituhot oli suuret kuten muillakin ja korjuu osui toukokuun viimeiselle viikolle. harvuudesta ja kuivasta keväästä johtuen niittomurskain imi karhon vielä täyteen pölyä. onneksi tuli sentään kesäkuun alussa kosteampaa keliä että rehuvirna lähti hyvin kasvuun. Eipä taida Suomessa kannattaa koittaa tätä double croppingia.
Mutta takasin asiaan nuo jenkkien säilörehukaura lajikkeet näyttäis mielenkiintoisilla, Suomessa ei varmaan riitä panostuksia tuollaisen jalostamiseen.
Tuossa on kolme asiaa mitkä ei sovi yhteen! Paalain, niitomurskain ja kokoviljasäilörehu. Paalainta tai niitomurskainta käytettäessä kokoviljahernesoosit on tehtävä mielellään liian aikaisin kuin myöhään tai äkkiä harrastaa suorakylvöä paalaimella.
Paras korjuukone tuohon on ajosilppuri suoraniittopäällä, sitten kaksoissilppuri/tarkkuussilppuri suoraniitopäällä, sitten kelasilppuri ja sen jälkeen muut himmelit.
-
Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireällä
Miten se meni se luonnehdinta suomalaisesta kokoviljasta?
Sandels?
-
Useimiten maan kosteus on niitossa selllainen, että savi tarttuu niittomurskaimen palkin alle ja hetken ajon jälkeen palkki kaataa kaiken alleen niittämättä.
-
Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireällä
Miten se meni se luonnehdinta suomalaisesta kokoviljasta?
Sandels?
Onnea Sandelssille 100 tonnarista 8)
Se luonnehdinta tais mennä niin, että " hyvällä tuurilla perinteinen kokoviljasäilis ei aiheuta katastrofaalisia taloudellisia tappioita maidontuotannolle pieninä määrinä käytettynä"
;D
-
Double cropping vaatii aluskasvin, kuten muutkin kokoviljat, jos haaveilee minimaalisesta maakontaminaatiosta. Ihan ensiks pitää kuitenkin ymmärtää hoitaa korjuu suoraa pystystä.
Jenkeissä kun kylvävät syksyllä ruista tai ruisvehnää maissin tai soijapavun jälkeen eivät kyllä tietääkseni mitään aluskasvia käytä ja niiton hoitavat joko murskaimella tai karheejalla. en usko että maakontakstista ongelmaa jos kasvusto on tarpeeksi tiheä.
-
Tuossa on kolme asiaa mitkä ei sovi yhteen! Paalain, niitomurskain ja kokoviljasäilörehu. Paalainta tai niitomurskainta käytettäessä kokoviljahernesoosit on tehtävä mielellään liian aikaisin kuin myöhään tai äkkiä harrastaa suorakylvöä paalaimella.
Paras korjuukone tuohon on ajosilppuri suoraniittopäällä, sitten kaksoissilppuri/tarkkuussilppuri suoraniitopäällä, sitten kelasilppuri ja sen jälkeen muut himmelit.
MYönnän nuo kaikki kohdat ja itselläni neljäs joka ei sovi kokoviljasäilörehujen kanssa yhteen on erillisruokinta. Useimmilla tiloilla jotka testaavat rehuhernettä tai härkäpapua on alat sen verran pieniä ettei urakoitsijaa kannata kutsua eikä hankkia erillisiä laitteita. yhtenä vuonna tehtiin hernekaurat noukinvaunulla kakkossadon joukkoon, mutta ei sekään suuremmassa mittakaavassa toimisi.
Ittelle sopiskin yksvuotiseksi parhaiten joku pikanurmiseos lippulehtiasteella korjattuna ja muut vihantarehut, mutta sadot tuppaa jäämään pieniksi. jenkkien lämpimän ilmaston yksvuotiset olisivat sopivia mutta kun eivät Suomen ilmastossa kasva. Mutta nää säilörehu vilajt tuottais enemmän satoa ja laatu pysyisparempana pidenpään, alla olevassa kuvassa ilmeisesti säilörehukauraa
(https://encrypted-tbn1.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcR2L-nUWurQs5hOBsT2GgyxkEJpin6tEFniYyPsJFz9cXN9zlatMQ)
-
Jenkeissä kun kylvävät syksyllä ruista tai ruisvehnää maissin tai soijapavun jälkeen eivät kyllä tietääkseni mitään aluskasvia käytä ja niiton hoitavat joko murskaimella tai karheejalla. en usko että maakontakstista ongelmaa jos kasvusto on tarpeeksi tiheä.
Nyt puhutaan kai kalifornian alueesta? Talviohra tms on monesti maissin kerääjäkasvina....alueen talvisää vertautuu meidän kesään paremmin kuin talveen. Säilörehuksi korjattava syysvilja voisi kyllä olla riittävän tiheänä ilman maakontaminaatiota, mutta miksi ottaa riski? Kylvän kaikki kokoviljat aluskasvin kanssa, koska rapa rehun joukossa ei paranna säilöntälaatua eikä lisää syöntiä....
-
Tekis mieli kirjoittaa tähän aika paljon, mutta hermot ovat nyt tarpeeksi kireällä
Miten se meni se luonnehdinta suomalaisesta kokoviljasta?
Sandels?
Onnea Sandelssille 100 tonnarista 8)
Se luonnehdinta tais mennä niin, että " hyvällä tuurilla perinteinen kokoviljasäilis ei aiheuta katastrofaalisia taloudellisia tappioita maidontuotannolle pieninä määrinä käytettynä"
;D
Kiitos kiitos! Tämän tonnarin isoäiti kun pysyis hengissä loppukesään, niin voisin poltella 150 mm pitkän sikarin ;) Tais muuten tulla kertalaakista tiineeksikin :o
Tuossapa tuo kiteytys aika osuvasti olikin.. Muutamaa onnenkantamoista lukuunottamatta kokoviljasäilis on tosiaan sellanen kolmen ein kokoelma EI enerrgiaa, EI valkuaista, EI edes kuitua, varsinkaan sulavaa.. mutta max. kaksi kiloa päivässä minimoi vahingot 8)
-
Meillä on niittomurskain ja paalain ja erillisruokinta ja silti vielä jatketaan. Mutta korjuu on aikaisin, niin että se vilja-herne -seos on täysin vihreää eikä kortta ole vielä juuri kuin nimeksi. Sekin kyllä jää ruokintapöydälle, mutta on niitä tehokomponenttejakin vielä ihan tarpeeksi.
Se toinen mahdollinen korjuuajankohta eli odottaminen, kunnes jyvissä on jo tehoaineita, vaatisi sen suoraniittopäällä/kelasilppurilla korjuun, ehkä paalaus mallia "Orkel" voisi käydä (siis kelasilppurista suoraan paalaimen kitaan).
Petri
-
Meillä on niittomurskain ja paalain ja erillisruokinta ja silti vielä jatketaan. Mutta korjuu on aikaisin, niin että se vilja-herne -seos on täysin vihreää eikä kortta ole vielä juuri kuin nimeksi. Sekin kyllä jää ruokintapöydälle, mutta on niitä tehokomponenttejakin vielä ihan tarpeeksi.
Se toinen mahdollinen korjuuajankohta eli odottaminen, kunnes jyvissä on jo tehoaineita, vaatisi sen suoraniittopäällä/kelasilppurilla korjuun, ehkä paalaus mallia "Orkel" voisi käydä (siis kelasilppurista suoraan paalaimen kitaan).
Petri
Siis vihantaviljana? Meniskö tuossa seassa muutama kilo westerwoldia, tuskin sulavuutta on liikaa ainakaan lypsikeille?
-
Meillä on niittomurskain ja paalain ja erillisruokinta ja silti vielä jatketaan. Mutta korjuu on aikaisin, niin että se vilja-herne -seos on täysin vihreää eikä kortta ole vielä juuri kuin nimeksi. Sekin kyllä jää ruokintapöydälle, mutta on niitä tehokomponenttejakin vielä ihan tarpeeksi.
Se toinen mahdollinen korjuuajankohta eli odottaminen, kunnes jyvissä on jo tehoaineita, vaatisi sen suoraniittopäällä/kelasilppurilla korjuun, ehkä paalaus mallia "Orkel" voisi käydä (siis kelasilppurista suoraan paalaimen kitaan).
Petri
Siis vihantaviljana? Meniskö tuossa seassa muutama kilo westerwoldia, tuskin sulavuutta on liikaa ainakaan lypsikeille?
Vihantavilja kyllä. Riittävästi hernettä mukaan, niin massaa ja valkuaista löytyy sopivasti. Herneen kanssa pitää vain olla varovainen - max. 50% - että pysyy pystyssä ennen kaatoa. Toisaalta jos on kovin paljon alle 50%, niin ei paljoa näy sadossa. Tässä on vielä optimoimista, ainakin meillä.
Petri
-
Näistä herne-raiheinä-hässäköistä tahtoo tulla melko märkää rehua. Mites jos lykkäisi tuollaisella kasvuston kuivumaan, sikäli kun se karholla mihinkään kuivuu..?
http://www.youtube.com/watch?v=4SBmQOzj0n8 (http://www.youtube.com/watch?v=4SBmQOzj0n8)
-
Kyllä mun kaikki hernekaurapapuvirnavehnä suojaviljakokeilut on päätyny haikkujen evääksi (ne on kyllä ollu tyytyväisiä). Lypsävät tykkäs vain siitä missä oli hernettä ihan liikaa korjuuta ajatellen. Ajosilppuri olis ihan jees.
-
Kaipa nykyisillä viljan ja maidon hinnan suhteilla ihan hyvin voi jättää kokoviljasäilörehut tekemättä. Vai heruuko ne karjat paljonkin paremmin jos sellaisia saavat? Kun sellaisessa käsityksessä olen ollut että ei paljolti yli kympin keskituotoksia ole näillä alaan paneutuneilla (siis lypsylehmien rehuksi käyttäessä).
Jos peltoa on riesaksi asti ja korjuukalusto löytyy, tai toisaalta säilörehun kohdatessa katovuoden, voivat toki olla ihan paikallaan.
-
Ajosilppuri ja suoraniittopää löytyy mutta se märkyys.. Pari kertaa olen kokeillut HeVeRai-säilistä. Ekalla kerralla meni aloittelijan tuurilla liiankin hyvin ja tokalla yrittämällä kuvittelin osaavani, joten tulos oli selvästi heikompi. Sonnipojat kyllä söi ihan hullun lailla.
Homman järkevyydestä en tiedä mutta muutama plussa tulee mieleen:
+Lisää säilörehun korjuuaikaa
+Kertakorjuulla reilu hehtaarisato - voi korjata sen raiheinänkin, mä oon vaan kyntäny..
+Kasvaa hyvin pelkällä karjanlannalla
+Onnistuessaan ydinpolttoainetta
Mää mistään mitään tiärä.. :-[
-
Meillä on niittomurskain ja paalain ja erillisruokinta ja silti vielä jatketaan. Mutta korjuu on aikaisin, niin että se vilja-herne -seos on täysin vihreää eikä kortta ole vielä juuri kuin nimeksi. Sekin kyllä jää ruokintapöydälle, mutta on niitä tehokomponenttejakin vielä ihan tarpeeksi.
Se toinen mahdollinen korjuuajankohta eli odottaminen, kunnes jyvissä on jo tehoaineita, vaatisi sen suoraniittopäällä/kelasilppurilla korjuun, ehkä paalaus mallia "Orkel" voisi käydä (siis kelasilppurista suoraan paalaimen kitaan).
Petri
Siis vihantaviljana? Meniskö tuossa seassa muutama kilo westerwoldia, tuskin sulavuutta on liikaa ainakaan lypsikeille?
Vihantavilja kyllä. Riittävästi hernettä mukaan, niin massaa ja valkuaista löytyy sopivasti. Herneen kanssa pitää vain olla varovainen - max. 50% - että pysyy pystyssä ennen kaatoa. Toisaalta jos on kovin paljon alle 50%, niin ei paljoa näy sadossa. Tässä on vielä optimoimista, ainakin meillä.
Petri
Kyllä se on melko tarkkaan tuo 50%. Korjuu heinä elokuun vaihteessa. Mielellään suoraan niitävillä vehkeillä. Tavaraa tulee ÄLYTTÖMÄSTI ja valkuaista on RIITÄVÄSTI! lähempänä 20%! Ruokintaan pitää olla apevaunu että saa järkevästi annettua elukoille ettei tule navetasta mikään työsiirtola!
-
Meikäläisen pitäisi perustaa ensi keväänä reilu 40 ha uutta nurmea, eli siis suojaviljaa kylvetään ja sopivaa kokoviljasäilörehukasvia olen miettinyt. Tarkoituksena on korjata kaikki joko vihantana tai kokoviljarehuna pois nurmen päältä. Ohraa vai jotain muuta?
-
Meikäläisen pitäisi perustaa ensi keväänä reilu 40 ha uutta nurmea, eli siis suojaviljaa kylvetään ja sopivaa kokoviljasäilörehukasvia olen miettinyt. Tarkoituksena on korjata kaikki joko vihantana tai kokoviljarehuna pois nurmen päältä. Ohraa vai jotain muuta?
Kaurasta kertyy enemmän hiehonruokaa
-
Mä oon nyt kahden kauden ajan perustanut nurmet suojaviljaan, joka puidaan ajosilppurilla melko myöhään ja pitkään sängeen. Vaati ilman muuta krakkerin, mutta tavara on tosi hyvää. Nyt käytös puhtaasta vehnästä tehty ja käyttömäärä noin 10 kg per lehmä. Tuotanto-ominaisuuksia vois verrata esim tuoreleikkeeseen.
Nurmisängen oon antanut nousta muutaman viikon ja kerännyt omaan aumaan. Turhaa työtä ehkä, mutta tuloksena täydellistä umpirehua ja samalla varmistetaan riittävä energia päätuotteehin.
-
Kyllä kokoviljalle on paikkansa maidontuotannossa tehokkailla apetiloilla, se mitä meillä on ollut niin kyllä se on lypsättänyt. Käyttömäärä suunnilleen sama kuin apemiehellä, sillä määrällä ei ainakaan meillä esiintynyt häiriöitä. Viime vuonnakin kylvin yli 10ha kokoviljalle mutta kesätulva vei melkein koko sadon kun herne ja vehnä hukkui. Siksi kaikki vähät paalattiin ja annetaan ummikoille vanhan säiliksen kaverina. Ensi kesälle pitäisi tehdä valuharkoista matala ja kapeahko siilo että olisi pienessä karjasssa helpompi harrastaa myös kesäsyöttöä.
-
Mulla oli joskus kymmenkunta vuotta sitten .olikohan Arvika nimistä hernettä Veli kauran kanssa seoksena joskus suojaviljana ja joskus muuten,piti vaan pitää huoli ettei lakoontunut liikaa ennen korjuuta,hyvin maittoi,nyt en enää muista rehuarvoja..
Korjuu Fortschritillä ja leikkuupäällä..
-
Onko kellään kokemuksia kevätviljojen säilörehu versioista? pitäisi keväällä laittaa vähän enemmän yksivuotisia ja mitä olen edellisinä vuosina säilörehuhernettä ja härkäpapu testaillu en ole korjuussa paaliin häävisti onnistunut, tukkii niittokoneen, hirveästi varisemistappiota, edes mchale ei suostunut nieleen märkää härkäpapu karhetta. Rehuvirnan korjuu onnistui hyvin mutta ohi lippulehtiasteen päässeen kauran eläimet erotteli erillisruokinnassa. Toissa syksynä yritin ostaa saksasta säilörehuruista, eivät kuitenkaan suostuneet myymään, pelkäsivät kai että alan tuottaa siementä. ostin sitteen reettaa ja kylvin sen tarkoituksena tehdä keväällä lippulehti asteella säilörehua. talvituhot oli suuret kuten muillakin ja korjuu osui toukokuun viimeiselle viikolle. harvuudesta ja kuivasta keväästä johtuen niittomurskain imi karhon vielä täyteen pölyä. onneksi tuli sentään kesäkuun alussa kosteampaa keliä että rehuvirna lähti hyvin kasvuun. Eipä taida Suomessa kannattaa koittaa tätä double croppingia.
Mutta takasin asiaan nuo jenkkien säilörehukaura lajikkeet näyttäis mielenkiintoisilla, Suomessa ei varmaan riitä panostuksia tuollaisen jalostamiseen.
Kuinka onnistui?
Pitäisi myös kokeilla vihantaviljaa paaliin. Nyt kun pitää lopetella keväällä niitä pitkäaikaisia nurmia niin vois kokeilla jotain seoskasvustoa paaliin. Lypsylehmille.
-
Kyllä mua vaan hämmästyttää se, että kuinka vähän suomalaista maajussia kiinnostaa erilaisten asioiden kokeilu.
-
Kyllä mua vaan hämmästyttää se, että kuinka vähän suomalaista maajussia kiinnostaa erilaisten asioiden kokeilu.
Kyllä minä ainakin olen hullu/erilaisen isännän maineen jo saanut. Joka vuosi jotein uutta ja ihmeellistä kokeilua tai seoksia pelloilla jne.. Taas jotain sellaista kevääksi mitä ei tällä kylällä ole kukaan vielä koittanut ;)
-
Kyllä mua vaan hämmästyttää se, että kuinka vähän suomalaista maajussia kiinnostaa erilaisten asioiden kokeilu.
No jostakin syystä 100 vuoden kokeiluken perusteella on päädytty nykyisiin systeemeihim ;D
-
Kyllä mua vaan hämmästyttää se, että kuinka vähän suomalaista maajussia kiinnostaa erilaisten asioiden kokeilu.
No jostakin syystä 100 vuoden kokeiluken perusteella on päädytty nykyisiin systeemeihim ;D
On tietenkin. Kyllä meilläkin on jo herneet ja virnat ja muuta paskat lähteneet kierrosta pois, mutta onpahan kuitenkin kokeiltu.
Monella tilalla vaan on sellainen juttu että on se sama kaura ja sama timotei mitä kylvetään vuodesta toiseen eikä mitään muuta ole kokeiltu aarillakaan.
-
Mulla on 9 vuoden taloudellisen onnistumisen putki herneen viljelyn osalta (eli tarkoitan että olen saanut paremmat nurmet perustettua edullisemmin kuin millään muulla vaihtoehdolla oman tilani olosuhteet huomioiden), mutta nyt uuden järjestelmän aikaan se on tuen osalta vaarassa (tuotannollisesti voi päästä toki samaan tulokseen, mutta valkuaiskasvipalkkion pois tippuminen harmittaa). Eli pystyisikö paalaimella kukinnon aikaan korjattaessa (kukinnon aikaan korjataan, koska tavara parasta, mikäli pitkä kuivatus) käyttämään 93% hernettää mitä ne todennäköisesti vaativat valkuaiskasvipalkkion saamiseksi, ja mikä tässä tapauksessa olisi paras tukikasvi (ennen ollut vehnä hyvillä pelloilla ja kaura huonoilla)
-
Onko kellään kokemuksia kevätviljojen säilörehu versioista? pitäisi keväällä laittaa vähän enemmän yksivuotisia ja mitä olen edellisinä vuosina säilörehuhernettä ja härkäpapu testaillu en ole korjuussa paaliin häävisti onnistunut, tukkii niittokoneen, hirveästi varisemistappiota, edes mchale ei suostunut nieleen märkää härkäpapu karhetta. Rehuvirnan korjuu onnistui hyvin mutta ohi lippulehtiasteen päässeen kauran eläimet erotteli erillisruokinnassa. Toissa syksynä yritin ostaa saksasta säilörehuruista, eivät kuitenkaan suostuneet myymään, pelkäsivät kai että alan tuottaa siementä. ostin sitteen reettaa ja kylvin sen tarkoituksena tehdä keväällä lippulehti asteella säilörehua. talvituhot oli suuret kuten muillakin ja korjuu osui toukokuun viimeiselle viikolle. harvuudesta ja kuivasta keväästä johtuen niittomurskain imi karhon vielä täyteen pölyä. onneksi tuli sentään kesäkuun alussa kosteampaa keliä että rehuvirna lähti hyvin kasvuun. Eipä taida Suomessa kannattaa koittaa tätä double croppingia.
Mutta takasin asiaan nuo jenkkien säilörehukaura lajikkeet näyttäis mielenkiintoisilla, Suomessa ei varmaan riitä panostuksia tuollaisen jalostamiseen.
Kuinka onnistui?
Pitäisi myös kokeilla vihantaviljaa paaliin. Nyt kun pitää lopetella keväällä niitä pitkäaikaisia nurmia niin vois kokeilla jotain seoskasvustoa paaliin. Lypsylehmille.
Ihan perinteinen virna-vilja toimii hyvin. Alle nurmikasvusto niin korjuukin onnistuu paremmin ja vielä myöhemmin syksyllä voi korjata sadon. Ongelmana oli ainakin mulla virnakasvustoa niittäessä se että multa pölisi vaikka kuinka yritti varoa. Paalaamisessa ei ollut ongelmaa. Hernettäkin kokeilin laittaa paaliin mutta niittäminen on hidasta ja peltoon menee tavaraa turhan paljon.
-
Kuinka onnistui?
Pitäisi myös kokeilla vihantaviljaa paaliin. Nyt kun pitää lopetella keväällä niitä pitkäaikaisia nurmia niin vois kokeilla jotain seoskasvustoa paaliin. Lypsylehmille.
En noita säilörehuviljojen siemeniä ole onnistunu tilaamaan, joten se kokeilu on jääny tekemättä. Vihantana paras seos lypsylehmille voisi olla syysvehnän, westerwoldinraiheinän, jonkin kevätviljan ja rehuvirnan seos, tarpeeksi aikasella korjuulla kasvaa vielä toisen sadon. Tuollaista voisi itse koittaa ensi kesänä.
Säilörehu soijapapua olisi kanssa hieno testata, voisi kuvitella että ehtisi hyvinkin kasvaa vihanta asteelle
http://www.tyroneforagesoybeans.com/ (http://www.tyroneforagesoybeans.com/)
-
Kuinka onnistui?
Pitäisi myös kokeilla vihantaviljaa paaliin. Nyt kun pitää lopetella keväällä niitä pitkäaikaisia nurmia niin vois kokeilla jotain seoskasvustoa paaliin. Lypsylehmille.
En noita säilörehuviljojen siemeniä ole onnistunu tilaamaan, joten se kokeilu on jääny tekemättä. Vihantana paras seos lypsylehmille voisi olla syysvehnän, westerwoldinraiheinän, jonkin kevätviljan ja rehuvirnan seos, tarpeeksi aikasella korjuulla kasvaa vielä toisen sadon. Tuollaista voisi itse koittaa ensi kesänä.
Säilörehu soijapapua olisi kanssa hieno testata, voisi kuvitella että ehtisi hyvinkin kasvaa vihanta asteelle
http://www.tyroneforagesoybeans.com/ (http://www.tyroneforagesoybeans.com/)
Syysvehnä kylvetään keväällä?
-
Kuinka onnistui?
Pitäisi myös kokeilla vihantaviljaa paaliin. Nyt kun pitää lopetella keväällä niitä pitkäaikaisia nurmia niin vois kokeilla jotain seoskasvustoa paaliin. Lypsylehmille.
En noita säilörehuviljojen siemeniä ole onnistunu tilaamaan, joten se kokeilu on jääny tekemättä. Vihantana paras seos lypsylehmille voisi olla syysvehnän, westerwoldinraiheinän, jonkin kevätviljan ja rehuvirnan seos, tarpeeksi aikasella korjuulla kasvaa vielä toisen sadon. Tuollaista voisi itse koittaa ensi kesänä.
Säilörehu soijapapua olisi kanssa hieno testata, voisi kuvitella että ehtisi hyvinkin kasvaa vihanta asteelle
http://www.tyroneforagesoybeans.com/ (http://www.tyroneforagesoybeans.com/)
Syysvehnä kylvetään keväällä?
Kokoviljasäilörehussa näin tehdään .
-
En muista oliko syysrukiilla kokovilja säilörehussa korkeim valkuainen.
-
Onko jollakin kylvöreseptiä? Montako kiloa mitäkin?
-
Kuinka onnistui?
Pitäisi myös kokeilla vihantaviljaa paaliin. Nyt kun pitää lopetella keväällä niitä pitkäaikaisia nurmia niin vois kokeilla jotain seoskasvustoa paaliin. Lypsylehmille.
En noita säilörehuviljojen siemeniä ole onnistunu tilaamaan, joten se kokeilu on jääny tekemättä. Vihantana paras seos lypsylehmille voisi olla syysvehnän, westerwoldinraiheinän, jonkin kevätviljan ja rehuvirnan seos, tarpeeksi aikasella korjuulla kasvaa vielä toisen sadon. Tuollaista voisi itse koittaa ensi kesänä.
Säilörehu soijapapua olisi kanssa hieno testata, voisi kuvitella että ehtisi hyvinkin kasvaa vihanta asteelle
http://www.tyroneforagesoybeans.com/ (http://www.tyroneforagesoybeans.com/)
Syysvehnä kylvetään keväällä?
Kokoviljasäilörehussa näin tehdään .
Mitäs se syysnisu seuraavana kesänä tekee? tähkiä?
-
Kuinka onnistui?
Pitäisi myös kokeilla vihantaviljaa paaliin. Nyt kun pitää lopetella keväällä niitä pitkäaikaisia nurmia niin vois kokeilla jotain seoskasvustoa paaliin. Lypsylehmille.
En noita säilörehuviljojen siemeniä ole onnistunu tilaamaan, joten se kokeilu on jääny tekemättä. Vihantana paras seos lypsylehmille voisi olla syysvehnän, westerwoldinraiheinän, jonkin kevätviljan ja rehuvirnan seos, tarpeeksi aikasella korjuulla kasvaa vielä toisen sadon. Tuollaista voisi itse koittaa ensi kesänä.
Säilörehu soijapapua olisi kanssa hieno testata, voisi kuvitella että ehtisi hyvinkin kasvaa vihanta asteelle
http://www.tyroneforagesoybeans.com/ (http://www.tyroneforagesoybeans.com/)
Syysvehnä kylvetään keväällä?
Kokoviljasäilörehussa näin tehdään .
Mitäs se syysnisu seuraavana kesänä tekee? tähkiä?
Onko kilomääristä mitään osviittaa, siis seossuhteen osalta?
-
Kuinka onnistui?
Pitäisi myös kokeilla vihantaviljaa paaliin. Nyt kun pitää lopetella keväällä niitä pitkäaikaisia nurmia niin vois kokeilla jotain seoskasvustoa paaliin. Lypsylehmille.
En noita säilörehuviljojen siemeniä ole onnistunu tilaamaan, joten se kokeilu on jääny tekemättä. Vihantana paras seos lypsylehmille voisi olla syysvehnän, westerwoldinraiheinän, jonkin kevätviljan ja rehuvirnan seos, tarpeeksi aikasella korjuulla kasvaa vielä toisen sadon. Tuollaista voisi itse koittaa ensi kesänä.
Säilörehu soijapapua olisi kanssa hieno testata, voisi kuvitella että ehtisi hyvinkin kasvaa vihanta asteelle
http://www.tyroneforagesoybeans.com/ (http://www.tyroneforagesoybeans.com/)
Syysvehnä kylvetään keväällä?
Kokoviljasäilörehussa näin tehdään .
Mitäs se syysnisu seuraavana kesänä tekee? tähkiä?
Onko kilomääristä mitään osviittaa, siis seossuhteen osalta?
Raision vehnähernesoosin suhde on muistaakseni 50/50 ja kylvömäärä suositus 200kg hehtaarille.
-
Kuinka onnistui?
Pitäisi myös kokeilla vihantaviljaa paaliin. Nyt kun pitää lopetella keväällä niitä pitkäaikaisia nurmia niin vois kokeilla jotain seoskasvustoa paaliin. Lypsylehmille.
En noita säilörehuviljojen siemeniä ole onnistunu tilaamaan, joten se kokeilu on jääny tekemättä. Vihantana paras seos lypsylehmille voisi olla syysvehnän, westerwoldinraiheinän, jonkin kevätviljan ja rehuvirnan seos, tarpeeksi aikasella korjuulla kasvaa vielä toisen sadon. Tuollaista voisi itse koittaa ensi kesänä.
Säilörehu soijapapua olisi kanssa hieno testata, voisi kuvitella että ehtisi hyvinkin kasvaa vihanta asteelle
http://www.tyroneforagesoybeans.com/ (http://www.tyroneforagesoybeans.com/)
Syysvehnä kylvetään keväällä?
Kokoviljasäilörehussa näin tehdään .
Mitäs se syysnisu seuraavana kesänä tekee? tähkiä?
Onko kilomääristä mitään osviittaa, siis seossuhteen osalta?
Eiku mahdollista puintia aattelin, kerkiis ainakin tekemään vankan juuriston ja imeskelemään ravinteita huolella varmistamaan(?) talvehtimista.
Virna on "viherlannoituskasvi"(?)eikä anna lypsikkitilalla erityistä hyötyä verrattuna ei-typensitojakasveihin nähden (reilusti) lannoitettuna?
Westeri on nopeiten vanheneva raiheinä, tuossa seoksessa on kuitua jo viljojen korsissa tarpeeks(?) Ital&Enkku tykkää typestä. Ohra on taikina-asteelle asti hyvä eväs, kovempi jyvä vaatii vaan siilossa/paalissa kypsyttelyä ettei jää syömätä(?) Kolmesti niitättää jos vähänkään kelit natsaa.
-
Useimiten maan kosteus on niitossa selllainen, että savi tarttuu niittomurskaimen palkin alle ja hetken ajon jälkeen palkki kaataa kaiken alleen niittämättä.
Parina kesänä härkäpapua olen niitto murskannut, eikä savi ole ollut ongelma. Tai murskaus kyllä oli minimiin säädettynä. Karhotus heti perään ja ajosilppurilla seuraavana päivänä siiloon. Siedettävät varisemistappiot mutta korren palasia jää pöydälle syömättä. Korjattu toisen säilörehusadon kanssa eli pavut isoja mutta pehmeitä. Ensi kesänä piti koittaa vihantahernettä, mutta riippuu tukiehdoista. Härkäpapu pysyy yksinkin pystyssä.