Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: mikki - 15.09.13 - klo:08:24
-
Kuinkas se ny olis,minkäkokoisia pääsulakkeita on teillä joilla on 2 ropottia navetas??
-
63 A:ta riittää, jos ei ole mitään muuta suurempaa.
-
Pultti sinne vaan, säästää aikaa ja vaivaa, lisäks vakuutusyhtön hermoja
-
35 A
-
n.40A pärjättäisiin siirtoyhtiöltä löytyy lähimmäksi 63A
-
Kuinkas se ny olis,minkäkokoisia pääsulakkeita on teillä joilla on 2 ropottia navetas??
35 A
Aika rajua. Meillä tilaksekuksessa on 85A ja pienempi ei riittäisi, pelkälle navetalle 63A olisi minimi.
Robot ja niiden varaajat vievät keskimäärin (ja ainakin pesun aikana) 10kw/tunti, valot 5kw, lantaraappakin pari kilovattia kun kaikki liikkuu,
Tankin pesu (joka kestään lisävastuksella 40 min) ottaa parhaimmillaan 18kw.
Tulee jo 35kw pesuajan kuormitukseksi, ja jos sosiaalitilojen kaikkien pattereiden termostaatti naksahtaisi sattumalta samaan aikaan ja joku hitsaa pajalla, päärakennuksessa laitetaan ruokaa yms tulee herkästi 15-20kw lisää hetkellistä kuormitusta.
-
Meillä on vaan 1 robo ja sillekkin on jo 63A sulakkeet.
Tietenkin samassa kaapissa on koko tilan keskus.
Vähempikin riittäisi varmaan, mutta turha pelleillä. Varsinkin jos on sähköinen apesekoitin niin varmasti tarvii ihan vähintään nuo 85A sulakkeet.
-
35 amppeeria riittää yhdelle mutta ajatusta joutuu käyttää jos kahden meinas saada samoilla pyörimään. 63 ehkä sellaselle järkevät.Paljon on siitä kiinni mitä muuta pyörittää sähköllä. Lämmitys ja jäähdytys ja isot koneet vaatii paljon eli 63 ei kannata haavveilla paljoa sähköllä toimivista apesekotimsita, myllyistä, lietepumpuista jne.
-
35 amppeeria riittää yhdelle mutta ajatusta joutuu käyttää jos kahden meinas saada samoilla pyörimään. 63 ehkä sellaselle järkevät.Paljon on siitä kiinni mitä muuta pyörittää sähköllä. Lämmitys ja jäähdytys ja isot koneet vaatii paljon eli 63 ei kannata haavveilla paljoa sähköllä toimivista apesekotimsita, myllyistä, lietepumpuista jne.
Uskon kun sää oot kyseessä. ;D
-
Ei oo roboja eikä muutenkaan elukoilla pahemmin mittää sähköl toimivaa ku muutama hassu valaisin.
Mutta 50A on pääsulake ja sen takana on klapikone ja kuivurit joissa yhteisteho on suurinpiirtein 32kw
Noitten lisäksi kahden asuinrakennukset sähköt, lämpökeskus yms.
Hyvin on sulakkeet pysyny ehjänä poislukien paria pientä äksidenttiä klapikoneen kanssa.
Kuinka helvetist tollanen lypsyrobo sit oikeen haukkaa virtaa? :O
-
Pari vuotta ollu kaksi vemssiä ja toistaiseksi ainakin on pärjätty.Kesällä poltti useammalla kertaa tankin pesun yhteydessä saman vaiheen pääsulakkeen,jonka palaminen loppui lämmitysvastusten johtojen liitosruuvien kiristämiseen(ilmeisesti jääneet tehtaalla kiristämättä).Käyttöveden ja tuvan lämmitys stokerilla ja robottien kuuman veden lämmön nostoon 3 kw vastuksella oleva lämminvesivaraaja.Rehuvaunun moottori suurin (4 kw)eli käyntiinlähtövirrat eivät mitään mahdottomia.Normaalisti kulutus agrikaatin mittarin mukaan 8- 14 kw ja tankin pesun aikana menee noin 25 kw:n tahtia.Ja sähkömiehille kiitos tasaisesti joka vaiheelle jaetusta kulutuksesta.
-
Kirjoittanut: erik
« : tänään kello 15:21 » Lisää lainaus
Ei oo roboja eikä muutenkaan elukoilla pahemmin mittää sähköl toimivaa ku muutama hassu valaisin.
Mutta 50A on pääsulake ja sen takana on klapikone ja kuivurit joissa yhteisteho on suurinpiirtein 32kw
Noitten lisäksi kahden asuinrakennukset sähköt, lämpökeskus yms.
Hyvin on sulakkeet pysyny ehjänä poislukien paria pientä äksidenttiä klapikoneen kanssa.
Kuinka helvetist tollanen lypsyrobo sit oikeen haukkaa virtaa? :O
Eihän robotit paljon tartte virtaa,mutta tankinpesun vastukset,käyttöveden lämmitys ja esimerkiksi navetan valaistus(esim. meillä 7 kw tunnissa,jos kaikki lamput palaa navertassa) haukkaa aika nopeaan pääsulakkeiden kapasiteettia.Lisättynä mahdollisilla isojen moottoreitten käyntiinlähtövirroilla.
-
En tiedä miten muualla mutta täällä päin (TM) se on tuo 63A rajana jonka jälkeen liittymismaksut ja perusmaksut kallistuvat merkittävästi.
Jos kuorma on suurinpiirtein tasaisesti jaettu niin tehot sulakekokoluokittain noin suurinpiirtein seuraavat:
35A: 26 kW
50A: 37 kW
63A: 47 kW
85A: 63 kW
Käytännössä nuo 63A hitaat sulakkeet kestävät 15-30 minuutin ajan 50-55 kW vaihtelevaa kuormaa ja jos ei sillä pärjää niin suunnittelussa on mennyt jotakin pieleen. Ainakin täällä päin paremmalla suunnittelulla ja toteutuksella jo muutaman vuoden perusmaksuissa tienaisi sievoisen summan jos sulakekoko max 63A.
-
En tiedä miten muualla mutta täällä päin (TM) se on tuo 63A rajana jonka jälkeen liittymismaksut ja perusmaksut kallistuvat merkittävästi.
Jos kuorma on suurinpiirtein tasaisesti jaettu niin tehot sulakekokoluokittain noin suurinpiirtein seuraavat:
35A: 26 kW
50A: 37 kW
63A: 47 kW
85A: 63 kW
Käytännössä nuo 63A hitaat sulakkeet kestävät 15-30 minuutin ajan 50-55 kW vaihtelevaa kuormaa ja jos ei sillä pärjää niin suunnittelussa on mennyt jotakin pieleen. Ainakin täällä päin paremmalla suunnittelulla ja toteutuksella jo muutaman vuoden perusmaksuissa tienaisi sievoisen summan jos sulakekoko max 63A.
Väittäsin että jos on kaksi roboa, niin sitten ruokinnat, rakennusten lämmitykset ja vesien kuumentamiset muulla konstilla kuin sähköllä.
-
Väittäsin että jos on kaksi roboa, niin sitten ruokinnat, rakennusten lämmitykset ja vesien kuumentamiset muulla konstilla kuin sähköllä.
Maalämpö voisi olla kilpailukykyinen, mutta nää hakelämpökeskukset ei ikinä maksa itteään takaisin. 70 tonnin perusinvestoinnilla säästää 5 tonnia sähkölaskussa vuodessa. Päälle työ ja hake. On oikein maatalouspisnestä ;D ;D ;D
100A pääsulakkeet, menisi pykälää pienemmälläkin.
-
Väittäsin että jos on kaksi roboa, niin sitten ruokinnat, rakennusten lämmitykset ja vesien kuumentamiset muulla konstilla kuin sähköllä.
Maalämpö voisi olla kilpailukykyinen, mutta nää hakelämpökeskukset ei ikinä maksa itteään takaisin. 70 tonnin perusinvestoinnilla säästää 5 tonnia sähkölaskussa vuodessa. Päälle työ ja hake. On oikein maatalouspisnestä ;D ;D ;D
100A pääsulakkeet, menisi pykälää pienemmälläkin.
Malämpö voi olla hyvä mutta öljy ei välttämättä huono. Lämmitykseen suoran sähkön käyttö on ehkä vähän arveluttavaa noin taloudellisuus mielessä.
-
Väittäsin että jos on kaksi roboa, niin sitten ruokinnat, rakennusten lämmitykset ja vesien kuumentamiset muulla konstilla kuin sähköllä.
Maalämpö voisi olla kilpailukykyinen, mutta nää hakelämpökeskukset ei ikinä maksa itteään takaisin. 70 tonnin perusinvestoinnilla säästää 5 tonnia sähkölaskussa vuodessa. Päälle työ ja hake. On oikein maatalouspisnestä ;D ;D ;D
100A pääsulakkeet, menisi pykälää pienemmälläkin.
Totuuden sanoja?
Kyllähän kotimainen energia pitäisi olla etusijalla tuotantomenetelmissäoli se mikä tahansa. Pääkaupunkiseudulla puhutaan niin vihreitä asioita, mutta kivihiili on parasta energiantuotannossa.
Niin? Roska omassa ja malka toisen vai miten päin se oli?
Mietitääs vähän? Moniko maatila lämpiää puun sijasta öljyllä tai sähköllä? Yllättävän moni? Koska se on halpaa ja helppoa? Ei siinä kukaan ajattele maksutasetta muuta kuin omaansa? Vaikka se öljy on aina tuontitavaraa ja sähkökin välillä tai sähkö on tuotettu kivihiilellä.
Mitäpä olisisitte mieltä jos jokaiselle maatilalla sanottaisiin että "tästä eteenpäin lämmitys puilla vaikka se on työläämpää ja lisää kustannuksia 25-40%"? Mutta tällainen on nyt homma että niin on tehtävä! Ihan sama asia mutta tietysti vähän eri mittakaavassa kun kerrotaan että "Helsinkiläisten on lämmitettävä turpeella tai hakkeella"...
-
Maidontuotannossa syntyy sen verran hukkalämpöä, että pienellä prosessisuunnittelulla saa merkittävät säästöt. Hakelämpöön investointi pelkän navetan tarpeisiin on ihan hullua. Eri asia, jos on lämmintä konehallia tai korjaamoa, asuinrakennusta yms samalla tontilla. Navetta ei kuitenkaan kaipaa mitään lämpökeskuksia, se on sellainen ittessään ;)
-
Maidontuotannossa syntyy sen verran hukkalämpöä, että pienellä prosessisuunnittelulla saa merkittävät säästöt. Hakelämpöön investointi pelkän navetan tarpeisiin on ihan hullua. Eri asia, jos on lämmintä konehallia tai korjaamoa, asuinrakennusta yms samalla tontilla. Navetta ei kuitenkaan kaipaa mitään lämpökeskuksia, se on sellainen ittessään ;)
100000€ lämpökeskuksen hinnalla parantaa melko hyvin asuinrakennuksen lämmöneristystä ja konehalliin hommaa äkkiä lisälämmön lähteeksi jonkun jäteöljylämmitimen siihen kaupan tekiäisiksi. Navetta ei tosiaan tarvii mitään lämmityksiä, ennemmin tarvitaan jähdytyksiä ja lämmön siirtoa oikeaan paikkaan!
-
Haketta puolustellaan sen takia että sillä lämmitetään yksityistaloudenkin tarpeet ja hakkeen teko kustannukset laitetaan kylmästi verotukseen. Monesti siitä 100000€ lämpökontista ei viralisesti edes lähde asuinrakenukseen lämpökanavaa.
-
Meillä on yksi robotti ja asema lisäksi. Edellinen 5000 litran maitotiinu, siis asemakäyttöön eli julmilla koneikoilla, vaati suurempia paukkuja kuin nykyinen robottimallin 10000 litrainen. Tuossa taitaa olla samat jäähdyttimet kuin perinteisessä 3000 litraisessa? Mutta asiaan ( :-X). Pääsulake on 63 A, navetan sulakkeet 50 A. Navetan käyttövesi, sosiaalitilojen ja verstaan lattiat, lypsyaseman patterit ja asuinrakennuksen kiertovesilämmitys hoituvat samalla maalämpösysteemillä. Käytössä kolmatta vuotta. Aikanaan, kun olisi ajatellut ennakoivasti, olisi pitänyt lietesäiliöön asentaa keräysputkisto. Ehkä? Nyt on kilometrin verran putkea pellossa. Maalämmitin on vanhassa karjakeittiössä, joka on uuden navetan sosiaalitilana, josta kanaali kulkee asuinrakennukseen. Asuintilojen käyttövesi on pelkän sähkövaraajan perässä. Kulutus kuitenkin sellainen, että siihen ei mielestäni kannattanut maalämmityksestä suunnitella systeemeitä. Ellei joku halpa vaihdinsysteemi sattuisi pätkähtämään jostakin patterikierron yhteyteen, mutta vaatisi varaajan päivityksen...? Härdellille tuli hintaa noin 17 000 euroa. Mielestäni maksaa itseään melko vilkkaaseen tahtiin takaisin.... :-X
-
On tuo hakelämpökeskus kymmenes vuodes jo maksanu ittes useemman kerran.
Vuosittainen öljynkulutus olisi luokkaa 15-20 tuhatta litraa.....
Ei käy öljykattila enää kesäsinkään vaan hakepannu päällä kesät talvet
-
63amppeeriset joilla pyöritetään 1ropo,lietepumppu,apevaunu ja kaikki lämmitykset ja muut tingentangelit.
Lietepumppu ja apevaunukin saa olla yhtäaikaa käytös.
-
Niin, eihän maalämmön tuottamiseen käytetä sähköä sehän on täysin ilmaistalämpöä,aivan samoin kuin nuo ilmalämpöpumputkin,vai kuinka?
[/quote]
Ei toki, näppituntumalta maalämpöpumpun käyttämä sähkö maksaa about saman verran kuin hakekeskuksen käyttämä hake eikä vaadi lainkaan työtä. Sitten kun joku tekee 17000 eurolla hakekeskuksen joka ei vaadi lainkaan työtä, niin voi tänne pistää piirustukset.
-
Niin, eihän maalämmön tuottamiseen käytetä sähköä sehän on täysin ilmaistalämpöä,aivan samoin kuin nuo ilmalämpöpumputkin,vai kuinka?
Ei toki, näppituntumalta maalämpöpumpun käyttämä sähkö maksaa about saman verran kuin hakekeskuksen käyttämä hake eikä vaadi lainkaan työtä. Sitten kun joku tekee 17000 eurolla hakekeskuksen joka ei vaadi lainkaan työtä, niin voi tänne pistää piirustukset.
[/quote]
Niin onhan siinä työtä että muistaa käydä haketta lisäämässä ettei tuu välillä vilu ;D
-
Niin, eihän maalämmön tuottamiseen käytetä sähköä sehän on täysin ilmaistalämpöä,aivan samoin kuin nuo ilmalämpöpumputkin,vai kuinka?
Ei toki, näppituntumalta maalämpöpumpun käyttämä sähkö maksaa about saman verran kuin hakekeskuksen käyttämä hake eikä vaadi lainkaan työtä. Sitten kun joku tekee 17000 eurolla hakekeskuksen joka ei vaadi lainkaan työtä, niin voi tänne pistää piirustukset.
[/quote]Sähkön kuluttaminen tuolla maalämpöhässäkällä on keskimäärin 1/3 suoraan sähkölämmittämiseen verrattuna. Pakkasen ylittäessä -25 "syttyy" sähkökattila "tulille". Eli laskee tuota hyötysuhdetta silloin. On huomioitu tuossa keskimääräisessä. Jos järjestelmään olisi voinut jättää vaikkapa vanhan öljykattilan, olisi sillä voinut korvata tuon sähkövastuksen. Samoin myös vanhaa halkolämmitystäkin olisi voinut hyödyntää, jos olisi halunnut. Mutta en halunnut. Lämmitykseen kuluu noin 2000 euroa enemmän rahnaa vuodessa kuin aiemmin, mutta säästyy rapeat 3000 litraa lämmitysöljyä sekä 15 pinomottia klapeja.... :-X
-
ei voi muuta sanoo mutta ootte te aikas hyviä laskemaan lämmityksen hyötysuhteita.
maalämmön pumpun käytäämä energia on hukkaan heitettyä.entäs SAAPIKO SIELTÄ KYLMÄPIHATOSTA SITÄ LISÄ LÄMPÖÄ TALVIPAKKASILLA KUTEN TÄÄLLÄ YKSI MAINITSI.
Mitänä huurat?
Maidosta tulee lämmintä ihan riittämiin. Maalämpöpumpun käyttämä sähkö on karkeasti 1/3 suoran sähkölämmityksen vastaavan energiamäärän tuottamiseen käyttämästä sähköstä. Hakelämpökeskus ei käytä sähköä, vaan pääomia ja haketta. Pienen lisälämmön tuottamiseen 2-3kk vuodesta ei ole järkevää investoida lämpökeskusta, vaan käyttää prosessilämmöt hyödyksi mahdollisuuksien mukaan ja siihen suoraa sähkölämpöä tai lämpöpumpputekniikkaa. Jäähdytyksessä voi käyttää myös lämpöpumpputekniikkaa hyödyksi, mutta kylmennäpä maito hakelämmöllä ;D ;D
Kun navetat rakennetaan aina vaan kauemmas asutuksesta, ei ole edes mieltä rakentaa lämpökeskusta pelkän navetan tarpeisiin. Lämmin korjaamo on tietysti lämmitystarpeessa suurempi....
-
Pääsulakekokoon palatakseni, luulisin, että ehkä 50 A pääsulake riittäisi, jos olisi hakelämpö meillä. Eikö ne hakeruuvit ja muut servomoottorit pyöri melko pienillä virtakulutuksilla?
-
Ape vois kertoa miten pääsulake kestää missäkin tarkoituksessa. Sen verta kuumottavaa foliohattutarinaa pukkaa päivittäin.....
-
Niin, eihän maalämmön tuottamiseen käytetä sähköä sehän on täysin ilmaistalämpöä,aivan samoin kuin nuo ilmalämpöpumputkin,vai kuinka?
Ei toki, näppituntumalta maalämpöpumpun käyttämä sähkö maksaa about saman verran kuin hakekeskuksen käyttämä hake eikä vaadi lainkaan työtä. Sitten kun joku tekee 17000 eurolla hakekeskuksen joka ei vaadi lainkaan työtä, niin voi tänne pistää piirustukset.
Niin onhan siinä työtä että muistaa käydä haketta lisäämässä ettei tuu välillä vilu ;D
[/quote]
Tulisikko opettamaan mua stokerin käytössä/säätämisessä, kun tuo hakkeella lämmittäminen ei ainakaan meillä ihan nuon helppoa oo. Jos ei olisi jäänyt "ylimääräiseksi" käytettyä stokeria, en olisi alkanut suunnitella tuvan lämmittämistä hakkeella missään tapauksessa. Nyt tuolla saa sentään annettua lisälämpöä kuivurille.
-
20v hakkeella.nyt sähköllä kaikki .eka vuosikasvu sähkössä,kun ennen oli tupa ja navetta samassa mittarissa kulutus 72000 kwh, nyt 78000 ja tuvassa jossa ei ole piippua kulutus 15200 kwh.kasvua kaikkiaan 21200kwh eli rahassa 2,5ke.vuosittain ostin 200m3 turvetta,haketta meni samanverran,tupa on nyt uusi ja vanha oliharva hirsilato.ei sähkö ainakaan vielä ole kallis vaihtoehto.niin ne pääsulakkeet navetta 35 tupa 25.