Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: spekuLANTTI - 28.08.13 - klo:23:53
-
Kun olen vain ulkopuolinen tarkkailija jäin ihmettelemään MT:n uutista uudesta 1,2 miljoonan navetasta Siikajoella, jota ajetaan puoliteholla ensimmäiset puolitoista vuotta. Ehkä.
"Perheen maatalousyhtymä rakensi 200 lehmän pihaton viime talven aikana. Navetta saadaan täyteen ehkä ensi vuoden syksyllä, yhtymän ”navettavastaava” arvioi. Nyt lehmiä on vajaat sata, mutta hiehoja on kasvamassa, ja uusia ostellaan."
Kassaa riittää tai homma on todella kannattavaa, kannattaako sitä navettaa täyttääkään?
Eikös tuotanto pitäisi saada rullaamaan täydellä teholla heti?
-
Eikös tuotanto pitäisi saada rullaamaan täydellä teholla heti?
Kyllä!
-
Kai tuossa on taloudellisesti järkeä JOS läävä saadaan täyteen vuodessa omilla hiehoilla, verrattuna siihen että se oltaisiin ostettu hiehoja täyteen.. EHKÄ rehukaan ei vielä riitä täydelle karjalle, tai rehuvarastot ovat kesken ?
Laskelma pettää kyllä sitten rajusti jos navetta ei täytykkään.
-
Hintahan tuossa tulee noin 6k€ per kanttura, tavallisesti taitaa mennä reilusti yli 12k€. Eli kannattaa puolitehoisenakin saman verran kuin yleensä.
-
Lehmämäärän nelinkertaistaminen 200 lehmään "heti" on aika kova vaatimus. Se vaatisi sitä että ostaisi käytännössä toistasataa vanhaa lehmää joista suurin osa sillä hetkellä lypsyssä, ja se sekoittaisi kaiken ja tekisi tautipaineesta täysin kestämättömän. Meillä oli keväällä 3xenemmän lehmiä kuin syksyllä, puolessa vudessa lisättiin yli 60. Sen jälkeen tahti on laskenut selvästi, arviolta 80-85 % kapasiteetilla (120 lehmää mukaanlukien umpparit) tämä navetta pyöriin vuoden päästä käyttönotosta.
Toisekseen monet ovat saanet miljoonan euron navetan reilussa puolessa vuodessakin täyteen, mutta siellä on ehkä vain 75 lehmäpaikkaa, eli sitä navettaa maksetaan joka vuosi about 250 000-350 000 euron maidoilla. Tuota uutisen navettaa maksetaan ensin 300 000 euron maidoilla vuosi, sitten 500 000euron maidoilla, ja parin vuoden päästä about miljoonan euron maidoilla (nykyisillä maidon hinnoila)
Pääomakulut esim. siitä että navetasta 500 000 € (lainarahaa) arvoinen osa on käyttämättömänä, ovat vuodessa 5000 euroa (1% korkotukilaina). Kannattaako sen summan takia lähteä riehumaan varomattomasti eläinostojen kanssa ja vetää työmäärä heti 120 prosenttiin?
Paljonko kuivuria mielestänne pitää käyttää että se on "täydellä teholla"? Ainakin 720 tuntia luulisi olevan järkevää, muutenhan se seisoo yli 11kuukautta vuodesta kylmänä? (720 tuntia kuukauden tuntimäärä, kyllä puintisesonkia luulisi sen verran olevan koska vain).
Eli kuivuri joka kuivaa esim. 2000kg keskikosteaa viljaa tunnissa, vaatii reilu 1,4miljoonaa kiloa kuivattavaa, noin 300ha että se olisi edes jossain määrin täydellä teholla kuukauden, 1/12 osan vuodesta.
-
Entäs ne viljatilojen yli 100 000€ traktorit, joihin tulee vuodessa mittariin alle 1000 tuntia..
-
Hyviä kommentteja,
olen ymmärtänyt, että hiehoja kasvatetaan vuokratiloilla ja ties missä, jotta uusinvestointi saadaan heti pyörimään täysillä. Kaikissa kommeteissa todettiin, että on mahdollista maksaa investointi takaisin noinkin. Entäs voiton tekeminen, joka lienee yritystoiminnan tarkoitus - myös maatalouden?
Haluaisin kuulla Storan Jouko Karvisen kommentin, kun tehtaanjohtaja kertoo ajavansa sellutehdasta ensin puolella teholla vuodenkin verran.
(kunhan spekuloin)
-
Jos nyt rakentaisin niin yrittäisin saada projektin aikataulutettua siten että se valmistuisi alkusyksystä ja sitä edellisenä keväänä ostaisin kapasiteetin verran hiehoja. Nää laittaisin sonnille laitumelle alkukesästä jolloin ne poikisi kevättalvella ja navetta olisi siis täynnä vajaan vuoden päästä. Mun kokemus sekä tiineistä hiehoista että lehmistä ostokkeina on niin huono että niistä ei käytännössä ole tulllut kuin kalliita.
-
Tärkeintä on, että täytölle on jokin järkevä suunnitelma ja SIINÄ PYSYTÄÄN..
Mä en näe tässä kuin sen ongelman, että tavoite ei täyty jos elukoita joudutaan poistamaan liikaa. Voi olla, että laskelmissa poistoprosenttina on ollut optimistinen 20%, mutta käytännössä poistetaankin 50%. Silloin käykin niin, että tuotanto pyörii vajaana 3 vuotta eikä rahaa ole enää lisäkarjan ostamiseen.
-> näitä on nähty liikaa....
Kyllä se eläinterveys on nyt tuossa se tärkein pointti, periaatteessa se pysyy parempana kun aloittaa vähän vajaalla määrällä.
-
Hyviä kommentteja,
olen ymmärtänyt, että hiehoja kasvatetaan vuokratiloilla ja ties missä, jotta uusinvestointi saadaan heti pyörimään täysillä. Kaikissa kommeteissa todettiin, että on mahdollista maksaa investointi takaisin noinkin. Entäs voiton tekeminen, joka lienee yritystoiminnan tarkoitus - myös maatalouden?
Haluaisin kuulla Storan Jouko Karvisen kommentin, kun tehtaanjohtaja kertoo ajavansa sellutehdasta ensin puolella teholla vuodenkin verran.
(kunhan spekuloin)
Kai sitä muutaman vuoden tekee heikommallakin tuloksella jos lopputuloksena on kuitenkin entistä kannattavampi toiminta ja mielekkäämpi työympäristö? Jonkinlainen suunnitelmallisuus tosiaan on plussaa...
-
Kun olen vain ulkopuolinen tarkkailija jäin ihmettelemään MT:n uutista uudesta 1,2 miljoonan navetasta Siikajoella, jota ajetaan puoliteholla ensimmäiset puolitoista vuotta. Ehkä.
"Perheen maatalousyhtymä rakensi 200 lehmän pihaton viime talven aikana. Navetta saadaan täyteen ehkä ensi vuoden syksyllä, yhtymän ”navettavastaava” arvioi. Nyt lehmiä on vajaat sata, mutta hiehoja on kasvamassa, ja uusia ostellaan."
Kassaa riittää tai homma on todella kannattavaa, kannattaako sitä navettaa täyttääkään?
Eikös tuotanto pitäisi saada rullaamaan täydellä teholla heti?
Sisäänajo on paikallaan . Monet laajentaa vuosien aikana mikä on toiminut . Jos kaikki mnee hyvin , mitä toivon , on ensivuonna ko navetassa 200 lehmää . Hiehot nyt kuulemma halpoja .
-
No emmä nyt tiedä, jos ensi vuoden syksynä navetta on täynnä ja täydessä iskussa, niin eläimethän on jo tilalla, nehän on jo kasvamassa siellä 8)
Kannattaako alkaa muutaman kuukauden takia osteleen eläimiä, joiden mukana tulee tauteja ja muuta pientä yllätystä, sillä jos navetta on nyt puolitäytöllä ja ensi syksynä täynnä, niin keväällähän se on jo 75 %:n iskussa ja se on jo aika paljon eteenpäin, ei ne uudet lehmätkään ihan ilmaisia ole ::)
-
Kovaa peliä tuntuu olevan tuo maidontuotantokin. Ei muuta kuin onnea ja menestystä - puolella tai täydellä teholla.
-
Hyviä kommentteja,
olen ymmärtänyt, että hiehoja kasvatetaan vuokratiloilla ja ties missä, jotta uusinvestointi saadaan heti pyörimään täysillä. Kaikissa kommeteissa todettiin, että on mahdollista maksaa investointi takaisin noinkin. Entäs voiton tekeminen, joka lienee yritystoiminnan tarkoitus - myös maatalouden?
Haluaisin kuulla Storan Jouko Karvisen kommentin, kun tehtaanjohtaja kertoo ajavansa sellutehdasta ensin puolella teholla vuodenkin verran.
(kunhan spekuloin)
Tuo vuokratiloissa / kasvattajalla eläinmäärän lisäys ei ole ilmaista myöskään. Lisäksi jos eläimiä pitää itse hoitaa vieraissa navetoissa pitkin pitäjiä, kuluu siihenkin aikaa, joka pois rakennustyömaalla oleilusta. Lisäksi rakennusaikataulutus pitää olla erittäin paikkansa pitävä, jos on tiettynä ajankohtana 200 nautaa odottamassa lypsämistä. Sellutehtaalla voi olla puupino odottamassa napin painallusta pidemmänkin ajan, mutta lypsynautoja ei oikein pysty odotuttamaan... :-X
-
Hyviä kommentteja,
olen ymmärtänyt, että hiehoja kasvatetaan vuokratiloilla ja ties missä, jotta uusinvestointi saadaan heti pyörimään täysillä. Kaikissa kommeteissa todettiin, että on mahdollista maksaa investointi takaisin noinkin. Entäs voiton tekeminen, joka lienee yritystoiminnan tarkoitus - myös maatalouden?
Haluaisin kuulla Storan Jouko Karvisen kommentin, kun tehtaanjohtaja kertoo ajavansa sellutehdasta ensin puolella teholla vuodenkin verran.
(kunhan spekuloin)
Hyvä pointti. Millään muulla alalla ei taida olla yhtä paljon pääomaa sidottuna tuottamattomiin rakennuksiin ja koneisiin kuin maataloudessa.
-
Hyvä pointti. Millään muulla alalla ei taida olla yhtä paljon pääomaa sidottuna tuottamattomiin rakennuksiin ja koneisiin kuin maataloudessa.
Ja peltoon, luomupuolella ;D
-
Maataloustoiminnan luonne sitoo pääomia, mutta pääomat myös kiertävät varsin hitaasti ja sitä kautta kurittavat helposti kannattavuutta. Nopeita voittoja ei liene tiedossa ainakaan silloin, jos halutaan voittoja pitkässä juoksussa. Maatalous on hyvähermoisen hommaa.. 8)
-
Mittasuhteet oli vähän pienempiä 12 vuotta sitten kun siirsin 26 paikkaisesta parsinavetasta lehmät 46 paikkaiseen pihattoon. Seitsemän viikon kuluttua siirrosta oli 46 lypsylehmää.
-
Oli vähä hvetin hyvä ettei navetta pamahtanu heti alkuun täyteen 8) Niillä laitteistoilla ei olis seurauksena ollu muutakun purnautti ja eläinrääkkäys syytteet :'(
Nykyisillä olis voinu kerralla täyttääkki 8)
Pieni harjoittelu hiukan pienemmällä eläinmäärällä saattaa olla järkevääki :-\
-
Hyvä pointti. Millään muulla alalla ei taida olla yhtä paljon pääomaa sidottuna tuottamattomiin rakennuksiin ja koneisiin kuin maataloudessa.
Ja peltoon, luomupuolella ;D
Mistä on syntynyt tämmönen harhaluulo, että luomussa pellot ei tuota mitään 8)
Eikös tuet ole osa tuottoa, ainakin pankki-tilillä ::)
-
Hyvä pointti. Millään muulla alalla ei taida olla yhtä paljon pääomaa sidottuna tuottamattomiin rakennuksiin ja koneisiin kuin maataloudessa.
Ja peltoon, luomupuolella ;D
Mistä on syntynyt tämmönen harhaluulo, että luomussa pellot ei tuota mitään 8)
Eikös tuet ole osa tuottoa, ainakin pankki-tilillä ::)
pellon tuottoa voi mitata kilojen lisäksi myös euroissa, siinä tavanomaiset usein jää toiseksi ;)
-
Ei tuo spekulantin strategia huono ole, mutta ei mitenkään Ainoa Oikeakaan. Silloin kun asia oli itselle ajankohtainen, valitsimme hitaamman täytön mallin. Perusteita tässä ketjussa jo esitettykin useamman kirjoittajan toimesta.
-
Spekulantti on jäljillä....mutta avainkysymys on se, mennäänkö tarkoituksella puoliteholla vai eläintautien sanelemana jopa kolmasosateholla.
Kolme vuotta sitten olin sitä mieltä, että täyttöön heti. Nyt kun on omaa kokemusta, menisin hitaammin ja omalla uudistuksella. Paras tilanne on se, kun on omissa ja naapureiden nurkissa kasvatettu eläimet täyttöä varten. Kuka sen handlaa, korjaa katteen ;)
-
Sehän on kiinni rahoitustilanteesta että riittääkö vakuudet.Useimmiten voi olla järkevää kasvattaa tuotanto pienemmillä pääomilla omista eläimistä jolloin lainamäärä pidetään aisoissa.Ensimmäiset pari vuotta on kuitenkin lainanlyhennysvapaita jolloin tuotannon saa ajettua ylös.
-
Kaipa tuotannon ylösajovauhti on tapauskohtainen juttu. Laajennuksen hinta suhteessa olemassa olevaan tuotantoon ja kassavirtaan.
Noin niinkun omalla kokemuksella kolmen vuoden takaa sanoisin, että kun lähtötilanteessa oli alle 20 lehmää ja tuotanto laajennettiin yhteen roboon, niin tuotanto on
ajettava ylös maksimissaan puolessa vuodessa. Näin siis siinä tapauksessa ettei tilalla ole muita tulonlähteitä. Eli tankista on löydyttävä kolmosella alkava maitomäärä joka toinen päivä alle puolen vuoden kuluttua käynnistyksestä. Muuten kassassa saattaa alkaa pohja pilkottamaan, tuppaa vaan noita juoksevia menoja olemaan heti alkuvaiheessa.
Lainojen lyhennysvapaisiin piilee pari petollisuutta. Tuotannon ylösajossa voidaan löysäillä liikaa tai mahdollinen "löysä" kassassa käytetään johonkin vähemmän harkittun investointiin.
-
Kai oleellisempaa onko siellä 150 vae 200 lehmää niin paljo sieltä lähtee maitoa suhteessa lehmääkohden. Liian monta yli 150 lehmään navetaa tiedossa jossa vuos tuotokset pyörii 7000-8000 välissä jopa alla kun pitännä saada paskoilla eläimillä heti täytee. Managementin puutosta ja vauhtisokeutta.
omista hiehoista saa varmasti sitä eläinainesta josta tietää mitä ne on.Ostoeläin aina epävarmempi ja hinta on laatuelukoista vähintään 1200€.Ja yleensä kolmannen poikimakerran jälkeen niistä on jäljellä 20%.
Oma näkemys että pohjosen ppunasesta ntm ay 2 kk ennen poijintaa 1200 € paljo kannata muuta odottaa ja jos 3 kertaa poikii niin hyvä ylsilö. Holstteinit paljo tasasempia laadullisesti mutta ihan voi uneen siinään tuudittautua. Ja niistä kuitenkin joistain jalostettava se seuraavakin polvi niin laatua oltava. Sitten jossaivan vaihseessa ku pääsee 30 rosenttia lihistä käyttää niin helpottaa kummasti. Eläinten laatu ja hinta suhde kyllä tärkeää. Aina ihmetellään kalliita eläimiä ja tehää sitten 1.5 milj kokonaisivestointi ja se vielä maksetaan maidolla. Esim seksatun siemennyksen ja roturisteytyksen käyttö 2 vuotta aijemmin helpottaa kummasti ongelmaa. Eläinten ostaminen kanattaa aina käyttää mahdollisuutena eikä vaaran.
Itse tässä pohtinna kun nuorisotilaa tulee vuodenvaihteessa reilummin niin rupeais jollekin investoivalle tilalle kasvattamaan noin 20-30 hiehon satsia. Suunnitelis tarkaan poikimaan kun navettavalmis. Tauti riskit pienet ku vasikasta asti kasvaa terveissa olosuhteissa ja ei muita tule niinkuin vaikka isossa kasvattamossa on. Ja laajentajallekin helppo ja huoleton ratkasu kun tietää noin suurinpiiretin mitä saa. Itselle tulis lisätyötä kuin siementämisen osalta ja ruuan haalaminen. Ainut siinä varmaan että tää luksus jotain maksaa 8)
-
Ja holsteinin saa nostaa neljännen poikimisen jälkeen raatoautoon,mikäli managementti pettää hoidon ja ruokinnan suhteen.Tuokin on tilakohtainen juttu mikä eläinaines milläkin tilalla toimii.
-
Ja holsteinin saa nostaa neljännen poikimisen jälkeen raatoautoon,mikäli managementti pettää hoidon ja ruokinnan suhteen.Tuokin on tilakohtainen juttu mikä eläinaines milläkin tilalla toimii.
Mihin ne holsut sitten kuolee? Ja toisaalta, eihän lehmän tarviskaan kestää kuin joku 4-5 poikimista jos ne KAIKKI sen kestäis.. :P
-
Ja holsteinin saa nostaa neljännen poikimisen jälkeen raatoautoon,mikäli managementti pettää hoidon ja ruokinnan suhteen.Tuokin on tilakohtainen juttu mikä eläinaines milläkin tilalla toimii.
Nykyään tarvitaan 2 lehmää neljään poikimiseen :'(
-
Kai tuossa on taloudellisesti järkeä JOS läävä saadaan täyteen vuodessa omilla hiehoilla, verrattuna siihen että se oltaisiin ostettu hiehoja täyteen.. EHKÄ rehukaan ei vielä riitä täydelle karjalle, tai rehuvarastot ovat kesken ?
Laskelma pettää kyllä sitten rajusti jos navetta ei täytykkään.
omista hiehoista saa varmasti sitä eläinainesta josta tietää mitä ne on.Ostoeläin aina epävarmempi ja hinta on laatuelukoista vähintään 1200€.Ja yleensä kolmannen poikimakerran jälkeen niistä on jäljellä 20%.
Onko se oman hiehon kasvatus sitten ilmaista tai edes alle tuon 1200 €? Ja kuinka sä tiedät mitä niistä omista hiehoista tulee? En mä ainakaan tiedä. Varmaan tilalta toiselle siirto liian lähellä poikimista on iso riski.
Näihin sorkkasairauksiin vaikuttaa myös uuden navetan olosuhteet, ei pelkästään osto tai omat eläimet. Kyllä mäkin hiukan ihmettelin tuota tarkoituksellista puoliteholla ajoa. Olishan tuossa hyvät mahkut tehdä tulosta täydellä navetalla, kun investointikustannus oli maltillinen.
-
Kai tuossa on taloudellisesti järkeä JOS läävä saadaan täyteen vuodessa omilla hiehoilla, verrattuna siihen että se oltaisiin ostettu hiehoja täyteen.. EHKÄ rehukaan ei vielä riitä täydelle karjalle, tai rehuvarastot ovat kesken ?
Laskelma pettää kyllä sitten rajusti jos navetta ei täytykkään.
omista hiehoista saa varmasti sitä eläinainesta josta tietää mitä ne on.Ostoeläin aina epävarmempi ja hinta on laatuelukoista vähintään 1200€.Ja yleensä kolmannen poikimakerran jälkeen niistä on jäljellä 20%.
Onko se oman hiehon kasvatus sitten ilmaista tai edes alle tuon 1200 €? Ja kuinka sä tiedät mitä niistä omista hiehoista tulee? En mä ainakaan tiedä. Varmaan tilalta toiselle siirto liian lähellä poikimista on iso riski.
Kuinka moni omista hiehoista tosiaan on jäljellä kolmannen poikimakerran jälkeen, tuskin juuri sen useampi kuin ostohiehoista jos ostohiehot on valinnut edes joillakin kriteereillä (esim. jonkinlainen jalostusarvo + emän paras tuotos vähintään 9500 tms)?
Yleensä investoinnin jälkeen täytetään uutta navettaa joka useimmiten on aika erilainen kuin se vanha. Ja erilaiset eläimet pärjäävät. Parsinavettassa tyytyväisenä köllötellyt pieni täti jälkikasvuineen saattaa olla se heikoin lenkki kun kohtaa 3. polven pihattohiehon jonka emä lypsää samaan aikaan 7. kautta robotille 12000kg/vuodessa (ja sellaisia hiehoja saa oikeasti ihan normihintaan varsinkin jos sen myyjät ovat hurahtaneet johonkin pohjoisamerikkalaiseen jalostamiseen johon hieho ei istu).
Meillä oli parsinavetassa ihan hyvät tuotokset ja jalostusarvot, yksi sonni on nuorsonnina jne. Ja silti tällä hetkellä parhaat ensikot ovat max. 1500€ tiineenä ostettuja tai max. 900€ nuorempina ostettuja ostoeläimiä. On pari omaakin toki ihan hyvin menetynyt.
Ja ensikot ovat lypsäneet keskimäärin 1kg/vähemmän päivässä kuin vanhemmat eläimet.