Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Katriina - 30.07.13 - klo:10:10
-
Mitäs kun ulkopuolisena näkee selvästi että jotkut on aika pahasti uupuneita, paikat ja asiat repsottaa pahasti ja töiden järjestelyssä ei vaikuta olevan kovinkaan paljon järkeä? On lähdetty asumaan liian isosti omiin voimavaroihin nähden.
Tuli vähän sellainen vaikutelma minulle, että tuo töiden tuppuisuus voi osittain johtua ihan yksinkertaisesti huonosti toimivista tiloista, eli jo navetan suunnitteluvaiheessa olis ehkä kannattanut tehdä asioita toisin? Toinen syy tuppurointiin on tietysti se ettei vain osata järkeistää hommia.
-
Valitettavasti...
Pieni virhe nostaa työaikaa muutamia prosentteja.. monta pientä virhettä äkkiä yhteensä 20%... Pian ollaan tilanteessa, jossa työaika on 100% yli odotetun koska aika kuluu vanhojen virheiden korjaamiseen.
Kierre pitäisi vaan katkaista heti, jokainen ongelma pitäisi poistaa välittömästi.
Jos tila on pyörinyt ongelmaviidakossa vaikkapa 2 vuotta, niin tilan resurssit eivät enää mitenkään riitä edes rutiinien pyöritykseen. Saati että tuo kahden vuoden "tekemätön työ" pystyttäisiin ottamaan kiinni. Siinä ei enää pieni naapuriapu auta... Mutta olisi ehkä auttanut ongelmien ensioireisiin ?? Mutta kun se ylpeys on vaan estänyt avun pyytämisen silloin kun se olisi ollut järkevää :'(
-
Usein ja yleensä on ongelmina rahna, fyrkka ja pätäkkä. Uusi navetta ei lähdekään pyörimään räjähdysmäisesti ilman ongelmia, kustannukset ylitetty ja tuotanto raahaa jäljessä. Rakennusaikana on jo voimavarat kaluttu loppuun. Näin parhaillaan.... :'(
-
Uutta navettaa ei myöskään kannata mielestäni laskea niin että se pyörii yrittäjäpariskunnan (+lomittajan) voimin. Ehkä se sen kuitenkin tekee jossain vaiheessa, ja mikäs sen mukavampaa. Mutta suunitelmissa pitäisi mielestäni olla se ulkopuolinen työntekijä ellei työvoimaa jo valmiiksi ole useammasta perheestä. Näin voi yrittäjä (tai joku heistä) irtautua siitä suorittamisesta järkeistämään ja fiksailemaan ihan siihen budjetoidulla ajalla.
-
Uutta navettaa ei myöskään kannata mielestäni laskea niin että se pyörii yrittäjäpariskunnan (+lomittajan) voimin. Ehkä se sen kuitenkin tekee jossain vaiheessa, ja mikäs sen mukavampaa. Mutta suunitelmissa pitäisi mielestäni olla se ulkopuolinen työntekijä ellei työvoimaa jo valmiiksi ole useammasta perheestä. Näin voi yrittäjä (tai joku heistä) irtautua siitä suorittamisesta järkeistämään ja fiksailemaan ihan siihen budjetoidulla ajalla.
Uuden navetan voi "laskea" vaikka niin, että vieraita työntekijöitä on usampiakin ja jää vielä miljoonia puhdasta voittoakin....Mutta todellisuus on eri? :-X
-
Uutta navettaa ei myöskään kannata mielestäni laskea niin että se pyörii yrittäjäpariskunnan (+lomittajan) voimin. Ehkä se sen kuitenkin tekee jossain vaiheessa, ja mikäs sen mukavampaa. Mutta suunitelmissa pitäisi mielestäni olla se ulkopuolinen työntekijä ellei työvoimaa jo valmiiksi ole useammasta perheestä. Näin voi yrittäjä (tai joku heistä) irtautua siitä suorittamisesta järkeistämään ja fiksailemaan ihan siihen budjetoidulla ajalla.
Uuden navetan voi "laskea" vaikka niin, että vieraita työntekijöitä on usampiakin ja jää vielä miljoonia puhdasta voittoakin....Mutta todellisuus on eri? :-X
Juu vikalista on loputon kun kunnon kierre alkaa.
-investoinnin kustannusarvio ylittyy.
-raiviot lisämaat eivät tuota odotetusti.
-rehunkorjuu epäonnistuu säät yms.
-tuotos laskee lehmää tulee ja menee.
-rakennusmestari ei hyväksy navettaa valmiiksi tukirahat makaa te-keskuksessa.
-peltoala valvonnat kusee ja tukia leikataan.
-akka saa viimein tarpeeksi ja vie kaiken mitä irti saa.
-joku sattuu kuolemaan huonoon aikaan perintöverot työvoima laskee ym.
-ympäristölupaa jarruttavat *****maiset naapurit.
-pankista loppuu usko.
-isännältä loppuu usko ja perse repeää.
-navetta palaa ym rakennusvika (kattotuoli) jota ei korvaa kukaan.
Kuka keksii enemmän 8)
-
apilaksen kanssa kerrrraankin samaa mieltä. Lista jatkuu:
-ammattitaito ei seuraa heti perässä, kun karja kasvaa ts. tuppuroidaan yksilöiden kanssa karjan sijaan. Peltopuolella näkyy lohkokohtaisena nysväämisenä kokonaisuuden kärsiessä.
-vapaa-aikaa ei arvosteta riittävästi, mistä seuraa tuppurointia joka vaiheessa. Kas joutilaisuus välillä on tärkeää, koska ainoastaan silloin pystyy todella uudelleenmiettimään asioita. 18/24 painellessa kykenee korkeintaan virtaviivaistamaan valssia hiukan, muttei pää enää osaa kyseenalaistaa koko tanssin tarpeellisuutta... ainakaan mulla.
Tää siis omakohtaista ;D
-
Ja sitten peltotöiden osalta ongelmalliset ääripäät ovat ylikoneistaminen ja toisaalta täydellinen riippuvuus urakoitsijoista ilman vaihtoehtoisia urakoitsijoita ja/tai selviä ja sanktiollisia urakkasopimuksia.
Ylikoneistaminen on se yleisempi, oma ajosilppuri ja sadan tonnin lietekärry eivät itse asiassa ole täysin välttämättömiä menestyksekkäälle maidontuotannolle vaikka lehmiä olisi yli 30.
-
Sitten kun ylikoneistetaan, pitää täpinöidä koko kesä että saadaan ne koneet maksettua... Vapaa-aika / keskittyminen oman tilan asioihin jää sitten vähemmälle :o
-
Allekirjoitan ainakin tuon raivioiden tuottamattomuuden.. Niihin palaa aikaa ja rahaa moninkerroin kauan viljelyssä olleisiin peltoihin nähden, eikä niistä oikeen tuloa tule..
Konekalusto pitäis kans saada pysymään pienenä, mutta suhteellisen uusina.. Muuten kesät on yhtä remontin tekoa.. :-\ Mun kokemus on että lypsylehmät ja urakointi ei sovi yhteen. Siinäkun muutaman satasen tienaat kyliltä on navetalla kiimat huomaamatta yms. mikä vaikuttaa vasta myöhemmin tulokseen.
Nää siis omakohtaisia kokemuksia.. :-X
Mielellään kuulis jonkun kokemuksia miten sitä vapaa-aikaa voi maitotilalla saada järjestettyä... ::)
-
Allekirjoitan ainakin tuon raivioiden tuottamattomuuden.. Niihin palaa aikaa ja rahaa moninkerroin kauan viljelyssä olleisiin peltoihin nähden, eikä niistä oikeen tuloa tule..
Konekalusto pitäis kans saada pysymään pienenä, mutta suhteellisen uusina.. Muuten kesät on yhtä remontin tekoa.. :-\ Mun kokemus on että lypsylehmät ja urakointi ei sovi yhteen. Siinäkun muutaman satasen tienaat kyliltä on navetalla kiimat huomaamatta yms. mikä vaikuttaa vasta myöhemmin tulokseen.
Nää siis omakohtaisia kokemuksia.. :-X
Mielellään kuulis jonkun kokemuksia miten sitä vapaa-aikaa voi maitotilalla saada järjestettyä... ::)
Harvoin oon lussia jaellu mutta edellisessä oli paljon asiaa jotka käytännössä on faktaa. Jos ja kun lähdetään jotain kohtaa toteuttamaan niin pitää managementin olla todella kohdallaan jotta navetta ei siitä kärsi. +
Tohon loman havitteluun niin asia on hyvin yksinkertainen. Pitää kehittää aika jolloin ei ole kuin navettatöitä (lue talvi) ja hommata navettaan joku joka osaa ja haluaa hoitaa pytingin yhtä hyvin kun isäntäperhe. Ja avot tukirahoilla tammikuussa kuukauden vaikka lapissa hiihtämässä tai jotain. Puhelin kiinni koska muutkin osaa ja helmikuussa palaa paljon virkeämpänä ja rikkaampana vaikka ei kuukauteen tienannukkaan. Jospa joskus itsekin uskaltaisin moisen toteuttaa.
-
Kaikki aika, joka ollaan tilalta poissa, auttaa avaamaan silmiä. Sitten tarvitaan se motivaatio, joka saa lopulta tekemään konkreettisen päätöksen. Kun konkreettisia asioita saadaan tapahtumaan, niin kierteestä on teriassa mahdollista päästä. Mutta yrittämällä vaan selvitä niistä rutiineista tilatasolla, ei kukaan voi siitä selvitä. Se on vaan viulun kieli, joka katkeaa kun aikansa virittää.
Kun miettii että rohkeutuuko palkkaamaan apua tai ottamaan ylimääräistä lomitusta jos kaikki ei menisikään aivan putkeen navetalla, voi mielestäni vaan miettiä kuinka metsään mennään JOS sitä ei tehdä ja tekee itse kuitenkin ne virheet. Tällöin niitä ei enää jaksa korjata ja kierre on helposti valmis.
Omalla kohdalla yksi konkreettinen päätös oli yhteistyön aloittaminen hiehokasvatuksessa, työpäivästä lähti noin kolmannes pois. Lisäksi olen satunnaisesti palkannut navetta-apua vakityöntekijän kaveriksi: vakkari tuntee hommat likimain kuin omat taskunsa jolloin tuuraajan ei tarvitse tietää kuin perusteet. Lomallakin voi jotain johtohommia tehdä, kun tietää ettei rutiineja tarvitse pyörittää espanjasta käsin. Sekin auttaa stressinhallinnassa paljon. Kun tekee pari vuotta 16-18 tuntista niin joko oppii arvostamaan vapaa-aikaa tai menettää pelin täysin.. :-\ vapaa-ajassa lienee siemen onnistuneeseen johtotyöhön.
Toisaalta, parhaaksi tuskin tullaan jos ei olla koskaan koettu vaikeuksia. "concentration on core competenses" oli eräskin iskulause yrittäjyyttä tutkivan sosiaalipsykologian kurssin keskeisissä sisällöissä. Monessa tapauksessa lienee kuitenkin niin, että se ydin on löytynyt tekemällä (virheitä) jolloin on osattu löytää oma osaaminen kokonaisesta pelikentästä sen sijaan, että olisi suoraan osattu keskittyä oman toiminnan kannalta olennaiseen. Tuli vain mieleen tuosta täppäröinnistä, kun ostetaan kalliit koneet ja tehdään kesä töitä muualla että saadaan ne maksuun ja samalla oma bisnes on retuperällä.
-
Allekirjoitan ainakin tuon raivioiden tuottamattomuuden.. Niihin palaa aikaa ja rahaa moninkerroin kauan viljelyssä olleisiin peltoihin nähden, eikä niistä oikeen tuloa tule..
Konekalusto pitäis kans saada pysymään pienenä, mutta suhteellisen uusina.. Muuten kesät on yhtä remontin tekoa.. :-\ Mun kokemus on että lypsylehmät ja urakointi ei sovi yhteen. Siinäkun muutaman satasen tienaat kyliltä on navetalla kiimat huomaamatta yms. mikä vaikuttaa vasta myöhemmin tulokseen.
Nää siis omakohtaisia kokemuksia.. :-X
Mielellään kuulis jonkun kokemuksia miten sitä vapaa-aikaa voi maitotilalla saada järjestettyä... ::)
Sairaslomaa jos saa niin sitten onnistuu :'(
-
Sitten kun ylikoneistetaan, pitää täpinöidä koko kesä että saadaan ne koneet maksettua... Vapaa-aika / keskittyminen oman tilan asioihin jää sitten vähemmälle :o
Tämä on valitettavan totta... Tietysti Likviin on merkitty "urakointiTUOTTOJA 60 000€/vuosi", jotta lainaa on edes saatu.
En tiedä menevätkö pankit enää tuohon lankaan ???
-
Sitten kun ylikoneistetaan, pitää täpinöidä koko kesä että saadaan ne koneet maksettua... Vapaa-aika / keskittyminen oman tilan asioihin jää sitten vähemmälle :o
Tämä on valitettavan totta... Tietysti Likviin on merkitty "urakointiTUOTTOJA 60 000€/vuosi", jotta lainaa on edes saatu.
En tiedä menevätkö pankit enää tuohon lankaan ???
Minä pistin 0€/vuosi :) Tulipahan naapurille 70 paalia urakoitua tänäkin kesänä ;D Mistä tulikin mieleeni... pitäis laskua laittaa menemään :P
-
Ja sitten peltotöiden osalta ongelmalliset ääripäät ovat ylikoneistaminen ja toisaalta täydellinen riippuvuus urakoitsijoista ilman vaihtoehtoisia urakoitsijoita ja/tai selviä ja sanktiollisia urakkasopimuksia.
Ylikoneistaminen on se yleisempi, oma ajosilppuri ja sadan tonnin lietekärry eivät itse asiassa ole täysin välttämättömiä menestyksekkäälle maidontuotannolle vaikka lehmiä olisi yli 30.
Kyllä pienemmälläkin tilalla kannattaa sata tonnia laittaa rehukalustoon laittaa kiinni, että saa säilörehut tehtyä oikeaan aikaan. Toisaalta meillä on nyt urakoitsija-aikakautena rehut korjattu sulavampina kuin aikaisemmin. Itsellä kun tahtoi tuo koneiden huoltokorjaaminen venyä turhan pitkään... :'(
-
Ja sitten peltotöiden osalta ongelmalliset ääripäät ovat ylikoneistaminen ja toisaalta täydellinen riippuvuus urakoitsijoista ilman vaihtoehtoisia urakoitsijoita ja/tai selviä ja sanktiollisia urakkasopimuksia.
Ylikoneistaminen on se yleisempi, oma ajosilppuri ja sadan tonnin lietekärry eivät itse asiassa ole täysin välttämättömiä menestyksekkäälle maidontuotannolle vaikka lehmiä olisi yli 30.
Kyllä pienemmälläkin tilalla kannattaa sata tonnia laittaa rehukalustoon laittaa kiinni, että saa säilörehut tehtyä oikeaan aikaan. Toisaalta meillä on nyt urakoitsija-aikakautena rehut korjattu sulavampina kuin aikaisemmin. Itsellä kun tahtoi tuo koneiden huoltokorjaaminen venyä turhan pitkään... :'(
Kyllä meillä tehdään varmaan tulevaisuudessakin rehut itse, mutta ei tosiaan ajosilppuriketjulla. Tarkkuussilppuriketjun jälleenhankinta-arvo silppureineen, peräkärryineen (jotka sopivat myös moneen muuhun) ja karhottimineen mutta ilman niittokalustoa (urakoitsija hoitaa sen) ja traktoreita on tällä hetkellä ehkä 55 000 euroa josta puolet niitä kärryjä. Tällä ketjulla tehdään 80ha ja 800-1000 tonnia rehua 3-4 päivässä remontin määrästä riippuen. 3 kuskilla + urakoitsijan niittokuski.
-
apilaksen kanssa kerrrraankin samaa mieltä. Lista jatkuu:
-ammattitaito ei seuraa heti perässä, kun karja kasvaa ts. tuppuroidaan yksilöiden kanssa karjan sijaan. Peltopuolella näkyy lohkokohtaisena nysväämisenä kokonaisuuden kärsiessä.
-vapaa-aikaa ei arvosteta riittävästi, mistä seuraa tuppurointia joka vaiheessa. Kas joutilaisuus välillä on tärkeää, koska ainoastaan silloin pystyy todella uudelleenmiettimään asioita. 18/24 painellessa kykenee korkeintaan virtaviivaistamaan valssia hiukan, muttei pää enää osaa kyseenalaistaa koko tanssin tarpeellisuutta... ainakaan mulla.
Tää siis omakohtaista ;D
Onko aatami kiinnittänyt maailmalla liikkues huomiota miten suuri rooli pankilla (rahoittajalla) todellisuudessa on kasvaneiden maatilojen pyörimisessä? Pankkien ainoa murhe lienee että maatilat kuittaavat velat nolliin kymmenessä vuodessa? Isännät tyhmyydessään yrittävät polkea että velat tosiaan saataisiin tuossa pankin asettamassa aikataulussa pois.
Isännän omaa virhettä on jos kuukausittaisesta tilistä pankille menee helvetillinen osa jolloin kaikki tarpeeton lainanmaksun kiirehtiminen on poissa käyttöpääomasta. Isäntien tulisi ymmärtää että ensin tulee käyttöpääoma tuotantoon ja vasta sitten pankin pennoset. Mikäli pankki ei asiaa ymmärrä, olisi parempi katsella kepunenäänsä pidemmälle. Jos tiloilla mietitään että mistä rehusta säästetään nyt niin tie on aika lyhyt vasaran alle.
Siihen pankit eivät tosin ole syyllisiä jos isännät ylikoneellistaa tilaansa vauhtisokeina.
Mutta kuka käytännössä herättäisi isäntiä joilla tuo vauhtisokeus on? Aika vähissä taitavat olla vaihtoehdot, varsinkin jos itse on aina oikeassa.
-
Mutta kuka käytännössä herättäisi isäntiä joilla tuo vauhtisokeus on? Aika vähissä taitavat olla vaihtoehdot, varsinkin jos itse on aina oikeassa.
Suomalaiseen luonteeseen kuuluu valitettavasti se piirre että vauhti loppuu vasta kun moottori hajoaa tai törmätään seinään.
-
Ihminen sokeutuu epäsiisteyteen aika nopeasti, sitä ei vaan enää näe jokaista pikku roskaa ja virhettä, sitten kun käy muualla kattelemassa, huomaa asioiden oikean laidan 8)
-
Ihminen sokeutuu epäsiisteyteen aika nopeasti, sitä ei vaan enää näe jokaista pikku roskaa ja virhettä, sitten kun käy muualla kattelemassa, huomaa asioiden oikean laidan 8)
Samahan se on taloudessakin. Jos tilillä ei ole koskaan rahaa, ei sitä älyä edes sinne tavoitella kun katteettomuus on normitilanne.. ::)
-
Onko aatami kiinnittänyt maailmalla liikkues huomiota miten suuri rooli pankilla (rahoittajalla) todellisuudessa on kasvaneiden maatilojen pyörimisessä? Pankkien ainoa murhe lienee että maatilat kuittaavat velat nolliin kymmenessä vuodessa? Isännät tyhmyydessään yrittävät polkea että velat tosiaan saataisiin tuossa pankin asettamassa aikataulussa pois.
Siihen pankit eivät tosin ole syyllisiä jos isännät ylikoneellistaa tilaansa vauhtisokeina.
Mutta kuka käytännössä herättäisi isäntiä joilla tuo vauhtisokeus on? Aika vähissä taitavat olla vaihtoehdot, varsinkin jos itse on aina oikeassa.
[/quote]
No,sukupolvenvaihdoksen jälkeen alaa taas uus rumba,jollei jatkaja älyä myydä tilaa pois sovinnolla..ja taas ostajakin on kyllä samassa oravanpyörässä..