Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Lokinpaska - 12.07.13 - klo:22:52
-
Nyt on käytössä mattoperä.. Tarkotus olisi käyttää ulkopuolista karhotin urakoitsiaa.. Mattoperän suurin ongelma liian suuret karhot mitkä ei kuiva ikinä ja toinen on niitto vauhti mattoperän rakenne ei kestä haastavia peltoja.. Sitten olisi hyvä syy vaihtaa niittokonetta ;D Mikä olisi järkevää?
-
karhotin 8)
-
karhotin 8)
-
Mä en o kans ikää tajunnu, kui jok ostaa mattoperän...
-
Karhotin.
-
Kuinka puhtaana rehu pysyy karhotuksessa? Ei ole itsellä mitään muuta kokemusta asiasta kuin, että vanha ylön pöyhin raapi aina multaa mukaansa tai sit heinää jäi peltoon. Viimeiset vuodet on ollut niin sateista että heinää ei ole voinu kuitenkaan kuivata luokona. Heti kun muutama tunti poutaa niin heinä nurin ja noukkarilla perään. Kun asiasta en mitään tiedä niin mattoperä tuntuu järkevämmältä kun näin voi olla myös yksi kuski ringissä vähemmän. Onko muuta syytä siihen paskuuteen kuin kuivaminen. Noukkari rehun ei rarvi niin kuivaa ollakkaan kun ennen vedettiin suoraan pystöstä silppurilla..
-
Paalauksessa ainakin karhotin must, mattoperällä tahtoo tulla toispuoleinen karho. Mattoperän lisähinnalla ostaa karhotuspalvelua monta vuotta ja saa laadukkaampaa rehua..
Niin ja kun puhutaan karhottimista, ei niillä ole mitään tekemistä näiden vanhojen vispilöiden kanssa. Hinattavat tulee tosi nätisti jäljessä ja ovat tarkkoja säätää, tarvittaessa joitakin korsia voi jättää peltoon jos on epätasaista. Mutta jos siellä sitä epätasaisuutta on, niin todennäköisesti se niittomurskain on jo ehtinyt nakata sen mullan sinne karhon sekaan - sitä ei vaan nähdä kun silmät kiinni vedetään pallukaksi.. :P
-
Kuinka puhtaana rehu pysyy karhotuksessa? Ei ole itsellä mitään muuta kokemusta asiasta kuin, että vanha ylön pöyhin raapi aina multaa mukaansa tai sit heinää jäi peltoon.
Nyt eletään 2010-luvulla, ei 1970-luvulla.
-
Koneen vaihtaminen maksaa about aina, ja samoin tekee urakointi. Karhotus varmaan maksaa jotain 20-30€/ha eli esim. 200ha vuodessa maksaa 4000-6000€. Eli esim. yksi etelänloma perheelle/vuosi jää väliin jos olemassaolevalla kalustolla sama homma hoituisi niin että niittää pari tuntia kauemmin (lisäkustannus siis vain joitakin satoja euroja).
Eipä sillä karhotuksella juuri muita huonoja puolia ole jos urakoitsija tosiaan tulee aina kun tarvitaan.
-
Kuinka puhtaana rehu pysyy karhotuksessa? Ei ole itsellä mitään muuta kokemusta asiasta kuin, että vanha ylön pöyhin raapi aina multaa mukaansa tai sit heinää jäi peltoon.
Nyt eletään 2010-luvulla, ei 1970-luvulla.
Mitä tuo asiaan liittyy? Minähän sanoinkin että en tiedä karhottimista mitään. Muistelin vaan menneitä ja mietin että onko asia saatu korjattua? Mielestäni aina kun heinää siirretään maata pitkin, heinään tarttuu lika. Et sinäkään omaa ruokaasi venytä pitkin keittiön lattiaa. Tai ehkä venytät...
Aina puhutaan urakoitsijoitten käyttämisestä. Niitä urakoitsijoita ei ole kovin paljon käytössä joka paikassa maata. Ja jos on lypsykarjaa, ei sitä heinää voi tehdä silloin kun se urakoitsija sattuu joutamaan. Saattaa talvella olla maito litrat vähissä.
-
Karhottaessa on yksi huono puoli: Siinä näkee, kuinka paljon se niittokone on aina ennenkin sinne karhoon mätännyt juuriheinää ja muuta paskaa, jota ei ole ennen nähnyt karheen alta!! ;)
-
Karhottaessa on yksi huono puoli: Siinä näkee, kuinka paljon se niittokone on aina ennenkin sinne karhoon mätännyt juuriheinää ja muuta paskaa, jota ei ole ennen nähnyt karheen alta!! ;)
Toi on kyllä aivan totta.
Aikas paljon oli ruskeaa mihin viimesyksynä jäi pitkä kulo ::)
-
Tänä kesänä mattoperäkin on ollut toimiva kun sato ollut huono ja helteitä piisannu eli on kronen perhosen mattokarho kuivunu. Normisadolla ja jos huonompi(sade)kesä niin karhotin ehdoton ainakin paalaimelle.
-
Tämä osio menee aina vaan vaikeammaksi mitä enemmän kokemusta tulee. Mattoperästä ei kokemusta mutta järki sanoo että ei hyvä. Karhotuksesta sensijaan rupee olemaan ja ratkaisemattomia pulmia on paljon. Ensalkuun yksi lisätyövaihe karhotettaessa eri raktorilla on huomattava. Sitten muut ongelat tulee haasteellisemman kelin mukaan eli sitten kun vesi on liikkeellä sekä maassa että karhossa. Käytännössä tän näkee kuran muodossa parhaiten jos karho pääsee kuivumaan ennen paalausta niin siinä on harmaat sivut Tilanne pahenee edelleen kun paalaus tai noukkari raktori kulkee viimeistään käännöksissä karhon päällä ja painaa lisää savea sekaan. Tänhetkisen tietämyksen mukaan parass vaihtoehto olisi noin 8 metriä leveä noukin jossa matot toisi rehun keskelle. Siinä raktori kulkis niittokoneen karhon päällä joka mahtuis kunnolla renkaiden välistä ja sitten vasta noukin keräis kolme karhoa yhteen. Eli joku kevennetty versio rocin karhottimesta korjuukoneen noukkimeksi.
-
Kyselin itsekkin tuosta asiasta aikaisemmin ja päädyin lopulta mattoperään ja omalla kohalla perustelut oli: ei saatavilla karhotin palveluita, niittokone uusinnan tarpeessa, pitäisi ajaa yksi lisäkerta pellolla ei kuskia,lisäksi sain sopivasti käytetyn mattokoneen normikoneen hinnalla joten silloin olisin joutunu ostamaan kalliin karhottimen. Nämä oli perustelut omalla kohalla mitkä ratkaisi asian. Huonoa matossa on se et karho kuivaa hitaamin ja hitaampi niittää. Molemissa systeemissä on hyvät ja huonot puolet ja ne on puntaroitava tilakohtaisesti.
-
Omat kokemukset karhotuksesta ajan suhteen on sellaiset, että yksinkin ajaa karhottimella ja paaliin nopeammin, kuin pelkästään paaliin. Paalauksesta jää kaikki turha kiertely pois, ja kone saa koko ajan tavaraa sisäänsä. Eli jos pelto on lähellä, eikä tarvitse kesken homman karhottimella teillä rullutella, kannattaa yksin tehden karhottaa ja sitten paalata. Jopa niinkin, että ensin karhottelee ulkokierrokset, sitten korjaa ne pois, ja sen jälkeen ajaa karhottimella ees taas loput, näin ei tule mitään koneen tukkivia paakkuja karheeseen.
Mitä enemmän pelto muistuttaa muodoltaan barbababaa, sitä enemmän hommaa nopeuttaa karhotus.
-
Kyllä tämä on tila-/tilannekohtainen asia ja kunkin on tekijät punnittava. Mattoperät on olleet aivan kelpo konsti itelle ja monille asiakkaille, etenkin sillon kun rehua ei tarvi tehdä erittäin kuivaksi. Apeväki ei halua lorotella vettä pönttöön turhan päiten. Jos ei aivan hirmu heinä ole niin kyllä se kuivuukin kun antaa kuivua. Etenkin jos tekee niin leveän karhon kuin nykynoukkimet sallii. Karhotus on ylimäärinen ajokerta, kustannus ja möykkysillä pelloilla lisäriski maa-aineksen sekottumisesta rehuun. Mattoperät lisää jonkin verran laitteen hankintahintaa ja koneen painoa. Juuri rullan puhki kulunutta laakeria ja osittain syötyä akseliakin huoltaneena tiedän miten se tekee myös lisää monimutkaisuutta koneeseen. Juuri ensimmäisiä tarkotusta varten ojastoiltaan fiksattua peltoa ajoin ojan päältä keräten, mikä on siis ympäristö- ja kasvinsuojelutoimi. Siinäpä miettii itse kukin.
-
Juuri ensimmäisiä tarkotusta varten ojastoiltaan fiksattua peltoa ajoin ojan päältä keräten, mikä on siis ympäristö- ja kasvinsuojelutoimi. Siinäpä miettii itse kukin.
Niin, itse ajoin niittokoneella sarkapellon ojien päälliset, ja karhotin ne siitä saran keskelle karheelle.... onnistuu ainakin v-tvinillä...
-
Ottamatta mitenkään kantaa varsinaiseen aiheeseen, lisään yhden näkökulman.
Laskin huvikseni TTS-koneella 200 ha vuotuiselle käytölle paalaimelle 77€/ha (50 min/ha) ja 59€/ha(30 min/ha).
Karhotin samalle alalle 20€/ha.
Hinnat suoraan ohjelmasta, traktorin tuntihinta arvioidun tehontarpeen mukaan. Miten lie paalusajan lyheneminen kohdallaan?
Eli kustannusten perusteella tuolla alalla on lähes se ja sama karhottaako vai ei. Sääriskit yms pitää hinnoitella erikseen. Niin myös koneisiin sitoutunut raha.
-
Paalauksessa ainakin karhotin must, mattoperällä tahtoo tulla toispuoleinen karho. Mattoperän lisähinnalla ostaa karhotuspalvelua monta vuotta ja saa laadukkaampaa rehua..
Niin ja kun puhutaan karhottimista, ei niillä ole mitään tekemistä näiden vanhojen vispilöiden kanssa. Hinattavat tulee tosi nätisti jäljessä ja ovat tarkkoja säätää, tarvittaessa joitakin korsia voi jättää peltoon jos on epätasaista. Mutta jos siellä sitä epätasaisuutta on, niin todennäköisesti se niittomurskain on jo ehtinyt nakata sen mullan sinne karhon sekaan - sitä ei vaan nähdä kun silmät kiinni vedetään pallukaksi.. :P
Täällä mitään karhotuspalvelua ole.
-
Kuinka puhtaana rehu pysyy karhotuksessa? Ei ole itsellä mitään muuta kokemusta asiasta kuin, että vanha ylön pöyhin raapi aina multaa mukaansa tai sit heinää jäi peltoon.
Nyt eletään 2010-luvulla, ei 1970-luvulla.
Mitä tuo asiaan liittyy? Minähän sanoinkin että en tiedä karhottimista mitään. Muistelin vaan menneitä ja mietin että onko asia saatu korjattua? Mielestäni aina kun heinää siirretään maata pitkin, heinään tarttuu lika. Et sinäkään omaa ruokaasi venytä pitkin keittiön lattiaa. Tai ehkä venytät...
Aina puhutaan urakoitsijoitten käyttämisestä. Niitä urakoitsijoita ei ole kovin paljon käytössä joka paikassa maata. Ja jos on lypsykarjaa, ei sitä heinää voi tehdä silloin kun se urakoitsija sattuu joutamaan. Saattaa talvella olla maito litrat vähissä.
Ei se menneidenkään muistelu liity tähän aiheeseen mitenkään. Uusia Ylöjä ei onneksi enää tehdä. Toi ruoan "venytteleminen" lattialla oli muuten melko ontuva vertaus, jos et itse tajunnut.
-
Sanoohan sen järkikin mitä enemmän heinää siirrellään pellon pinnassa sitä enemmän siinä on multaa ,pölyä jne.
On mattoperälläkin omat huonot puolet ,mutta + enemmän.
Luomu nurmeen aivan ehdoton.
-
Juuri ensimmäisiä tarkotusta varten ojastoiltaan fiksattua peltoa ajoin ojan päältä keräten, mikä on siis ympäristö- ja kasvinsuojelutoimi. Siinäpä miettii itse kukin.
Niin, itse ajoin niittokoneella sarkapellon ojien päälliset, ja karhotin ne siitä saran keskelle karheelle.... onnistuu ainakin v-tvinillä...
Onnistuu varmasti joillain näillä muillakin härpäkkeillä. Perhosen matoilla silti pirun kätevää ja kerrasta tehty.
Ideahan on siis touhussa:
- kaikki tavara hyödynnetään
- ei jää rikkoja ojanpieleen pilaamaan rehua tai tekemään tyhjäksi kasvinsuojelutoimia
- ei tarvitse siivota ojia erikseen
- pajut sun muut puskat jää alkuunsa tulematta
- ojanpieleen ei jää mätänemään kasvijätettä, jonka maasta imemät ravinteet(vaikkei olisi edes lannotettu) sitten valuisivat ojiin
- vaatii konstit kaman siirtämiseen ojan päältä ja huolella perkaus-/kaivuvaiheessa tasatut ojien reunat
-
Mattoperä ei ole sama asia kuin karhotus. Sillä, onko heinä ohuemmilla karheilla x h ja yhteenkarhotettuna y h on suurempi merkitys rehun säilymiselle kuin marginaalisella mahdollisuudella saada rapaa rehun joukkoon. Tuhka on se, jota pitää seurata. Raaka-ainenäytteet vs. rehu varastosta. Lähtökohta on se, että jos karhotin raapii maata eikä säätö auta, on sitä rapaa tulossa jo niiton mukana. Pellon pinnan nyt vaan pitää olla tasainen....
Mattoperä on kyllä hyödyllinen ja nopeuttaa karhotusta taitavan kuskin käsissä. Tolppalinjan karheen voi siirtää jne...
-
jontenkin outoa tuo joidenkin päähänpinttymä että karhotin aina automaattisesti pilaa rehun. tää on verrattavissa niihin vanhoihin kiistelynaihieissn kuten "ei puimurissa tarvitse hyttiä" tai "ei traktorissa tarvi nelivetoa" karhottimella 3-6 karhoa yhteen niin kyllähän siinä aikaa ja löpöä säästy ihan sikana verrattuna karhottamattomaan. tuleehan siinä noukkimen maakosketuksiakin huomattavan paljon vähemmän kun ei tarvi kahata pellolla 2m noukkimella vieri vieressä.
itselläni on ollut karhotin 10v. koskaan ei ole tullut sanomista siitä että rehusa on multaa. mullasta johtuvaa pilaantumista,tai yleensäkkään pilaantumista esiintyy tosi harvoin.
tänäkin vuonna karhotusta tulee n 1000 hehtaarin alalta. seassa on taloja joiden rehualat on välillä 4ha/kerta - 150ha/kerta. ja hyvin homma toimii.
-
Retkun kanssa samaa mieltä. Ei ole ollut rehujen hygieenisessä laadussa ongelmia, vaikka kaikki heinät karhotetaankin.
-
karhottimella 3-6 karhoa yhteen niin kyllähän siinä aikaa ja löpöä säästy ihan sikana verrattuna karhottamattomaan
Ihan mielenkiinnosta, heitäpäs joitakin lukuja, niin pääsen vertailemaan omilla pinta-aloilla.
-
Mattoperä ei ole sama asia kuin karhotus. Sillä, onko heinä ohuemmilla karheilla x h ja yhteenkarhotettuna y h on suurempi merkitys rehun säilymiselle kuin marginaalisella mahdollisuudella saada rapaa rehun joukkoon. Tuhka on se, jota pitää seurata. Raaka-ainenäytteet vs. rehu varastosta. Lähtökohta on se, että jos karhotin raapii maata eikä säätö auta, on sitä rapaa tulossa jo niiton mukana. Pellon pinnan nyt vaan pitää olla tasainen....
Mattoperä on kyllä hyödyllinen ja nopeuttaa karhotusta taitavan kuskin käsissä. Tolppalinjan karheen voi siirtää jne...
Tuo on kovin totta. Mutta asiasta ei juurikaan ole puhuttu. Tuhkapitoisuushan ei ole varsinaisesti ketään hirveämmin kiinnostanutkaan..... :'(
-
Yksi asia tässä on kokonaan sivutettu... Karhottimella voi tehdä muutakin kuin karhottaa säilörehua. Olkiakin tulee kerättyä ja samalla tuulettuvat samalla kun on vedetty karhottimella yhteen. Ja jotkin vanhan aikaiset isännät (minä ja adami ainakin) tekevät myös kuivaheinää...
Mulla ei ainakaan ole moitittavaa ole rehun laadussa karhotuksen jälkeen. Paremminkin niin että jos on olemassa pehmeitä paikkoja pellossa niin karhottimella saa vedettyä karhot pois ettei tarvi mennä hankaliin paikkoihin. Niitossa on jo virheet tullu jos karhottimella nousee multaa... Tai karhotin on säädetty päin persettä :(
-
Niin, itse ajoin niittokoneella sarkapellon ojien päälliset, ja karhotin ne siitä saran keskelle karheelle.... onnistuu ainakin v-tvinillä...
[/quote]
Karhotinta itsekkin katselemassa mutta tuo Twin liian sekavan oloinen systeemi, liikaa liikkuvia osia ja kolhero. Lisäksi jos itselle vain karhottaa saisi olla järkevämmässä hintaluokassa. Oliko Twin jotain 13-15k€?
-
Elhosta vielä, miten käy roottoreille jos jotain ylimääräistä sotkeentuu mukaan?
Videoita löytyy tuolta.
http://www.elho.fi/tuotteet/karhottimet-ja-poyhimet/elho-v-twin-600.html
-
Miten pölyn nousemisen voi ehkäistä karhotuksessa.Pakkaa normaalisti pellon pinta kuivaa kun on niitetty ,kertokaa nyt ihmeessä miten se estetään.
-
Miten pölyn nousemisen voi ehkäistä karhotuksessa.Pakkaa normaalisti pellon pinta kuivaa kun on niitetty ,kertokaa nyt ihmeessä miten se estetään.
Tiheä nurmi riittää kyllä ihan hyvin...
-
Elhosta vielä, miten käy roottoreille jos jotain ylimääräistä sotkeentuu mukaan?
Videoita löytyy tuolta.
http://www.elho.fi/tuotteet/karhottimet-ja-poyhimet/elho-v-twin-600.html
Viteoitten koneissa ei näyttänyt olevan siinä roottorin edessä kaarirautoja, jotka ohjaavat heinän eteenpäin pois "kierrokselta". Eipä ole, muuta roottoriin jäänyt, kuin kerran käärintämuovin liehuke, se oli yhden putken ympäri kierroksen, mutta ei kiertynyt roottorin ympärille.
Itellä on tuo 750 hinattava. Seuraa mukavasti traktorin jälkiä, ei kannata kauheasti ottaa ennakkoa, koska kone kiertää vaikka ojaan, jos penkalta asti kiertää. Ei muuten juuri heinä maata tapaa, kun antaa vaan mennä, ajetaan yleensä n.9 km/h normaalia tasaista peltoa, ei kynnöstä!. Eikä nosta kiviä, ja oikein säädettynä jää kuloheinäkin sänkeen. Eilen vedettiin jotain hiton jokirantajättömaita, viikko sitten kaadettua "kesantoja" kuivikkeeksi kun oli loppuneet oljet. Heinä oli jo kasvanut kaadetusta läpi, mutta siitä nätisti nosti ottamatta tuoretta mukaan. Tämähän siis on periaatteessa hiukan levee talikko, joka nostaa ja heittää tavaraa karheelle, ei vedä maata pitkin.
Ps. Jos kolme kertaa ajaa noukkimella, tai kerran tällä ja karheen noukkimella, niin ei yhtään enempää piikkejä peltoa raavi...... ;)
-
Miten pölyn nousemisen voi ehkäistä karhotuksessa.Pakkaa normaalisti pellon pinta kuivaa kun on niitetty ,kertokaa nyt ihmeessä miten se estetään.
Tikusta asiaa.
-
Paljonko tuo Twin mahtaa haukata tehoja käytännössä ja toimiikohan se kuormaajasovitteisena? Jäis yksi kone remmistä pois, olettaen että tuo veturi jaksais puskea.. :P
-
Paljonko tuo Twin mahtaa haukata tehoja käytännössä ja toimiikohan se kuormaajasovitteisena? Jäis yksi kone remmistä pois, olettaen että tuo veturi jaksais puskea.. :P
Ymmärsin että paalaustraktorin keulaan meinaat laittaa? Ei käytännössä vie voimaa ollenkaan jos tiputat marssinopeutta pari km/h paalatessa. Vauhti nimittäin vie voimat. ::)
Täälläpäin jotkut vetelee kolmen metrin niittokoneen karhoa Kroonen XXXXXX poljentavaunun kyytiin. Jompaa kumpaa edellämainittua niille kaivattais. Siinä kun kolmatta hehtaaria heinää tunkee kärryyn vesisateessa pelkkää niittokoneen jälkiä ajellen, tulee melkein täyden kärryn kanssa melkoisesti ajometrejä pellolla.. Siinä kun samaa tahtia jatkaa niin muutaman vuoden päästä menee jo kymmenen hehtaaria kuormaan kun pellot on pilalle poljettu... No tyhmyydestä sakotetaan.. :P
-
Tuo elho on hyvä sen minäkin hyväksyn ,olen sen käytännössä nähnyt ja oli tosi hyvä työnjälki.
Puolaliset karhottimet saa viedä heti suoraan sulattoon.
-
Paljonko tuo Twin mahtaa haukata tehoja käytännössä ja toimiikohan se kuormaajasovitteisena? Jäis yksi kone remmistä pois, olettaen että tuo veturi jaksais puskea.. :P
Ymmärsin että paalaustraktorin keulaan meinaat laittaa? Ei käytännössä vie voimaa ollenkaan jos tiputat marssinopeutta pari km/h paalatessa. Vauhti nimittäin vie voimat. ::)
Täälläpäin jotkut vetelee kolmen metrin niittokoneen karhoa Kroonen XXXXXX poljentavaunun kyytiin. Jompaa kumpaa edellämainittua niille kaivattais. Siinä kun kolmatta hehtaaria heinää tunkee kärryyn vesisateessa pelkkää niittokoneen jälkiä ajellen, tulee melkein täyden kärryn kanssa melkoisesti ajometrejä pellolla.. Siinä kun samaa tahtia jatkaa niin muutaman vuoden päästä menee jo kymmenen hehtaaria kuormaan kun pellot on pilalle poljettu... No tyhmyydestä sakotetaan.. :P
Tuo nopeusasia on totta. Karhotuksen ansiosta ei sitten tarvis ajaakaan kuin joku 5 km/h tai tilanteesta riippuen. Olen miettinyt tuota polkemisasiaa ihan kombipaalaimellakin, välillä paalattu 2.4 metrisen jäljiltä karhottamatta niin käytännössähän pellossa ei juuri polkematonta kohtaa ole. Yksi niistä muutamista hommista joissa tuntee itsensä idiootiksi.. :-[
-
Nyt tuli karhoteltua ekan kerran paalaajalle,eikä jää varmasti viimeiseksi.Oli kiva paalata hienoja hyvän muotoisia karheita joita oli pellolla harvassa.Karhotus tulee
lisääntymään rajusti vaikka jotkut sitäkin vastusteleva.Laitetaanhan heinää vielä jossain seipäillekin...On kokemuksia kellään kronen yksiroottorisesta karhottajasta ?
-
Löytyy kronen 1-roottorinen, se "väärälle" puolelle karhottava malli. Karhottimen työjäljessähän ei mitään valittamista ole, sivulle karhottavissa ja varsinkin 1-roottorisissa on vaan omat ongelmansa. Oletan että keskelle karhottava on paljon mukavampi ja helpompi ajettava etenkin mutkissa.
Mutta on se tietenkin älyttömän paljon halvempikin kuin 2-roottorinen.
Tuo nopeusasia on totta. Karhotuksen ansiosta ei sitten tarvis ajaakaan kuin joku 5 km/h tai tilanteesta riippuen. Olen miettinyt tuota polkemisasiaa ihan kombipaalaimellakin, välillä paalattu 2.4 metrisen jäljiltä karhottamatta niin käytännössähän pellossa ei juuri polkematonta kohtaa ole. Yksi niistä muutamista hommista joissa tuntee itsensä idiootiksi.. :-[
Paljon se sun jontikka jaksaa puskia öljyä minuutissa? Nimittäin ottaa ihan mukavasti jo ihan paalatessakin tehoa hydrauliikan pyörittäminen.
Karhotetulla harvemmin tulee ajettua edes 5km/h kylläkään. Tehot loppuu kesken jos kovin lujaa meinaa ajaa.
-
Jos Twin on etukuormaajassa, tai etunostolaitteessa, niin mitenkäs homma toimii mutkissa? Meinaan että eihän se karho osu lähellekään noukinta yhdistelmän oikaistessa karhon sisäpuolelta.
-
Tuo elho on hyvä sen minäkin hyväksyn ,olen sen käytännössä nähnyt ja oli tosi hyvä työnjälki.
Puolaliset karhottimet saa viedä heti suoraan sulattoon.
Tuolta löytyi tuommoinen kotimainen.
http://www.youtube.com/watch?v=bCA6HkINay4