Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: emo-heikki - 26.08.08 - klo:11:40
-
Suomalainen elintarviketeollisuus on hyvin keskittynyttä ja itseasiassa tuottajien valvonnassa, voisi sanoa että kilpailu puuttuu tai on vajavaista.
Tästä on ilmeisesti seurannut sellainen asia, etä jokainen on ensisijaisesti valvonut reviiriään ja omat tuottajat on seisoneet valitun linjan takana, hinnat on jääneet jälkeen maailmanmarkkinahinnoista, eikä toiminnan ja uusien tuotteiden kehittäminen ole ollut etusijalla, kehitys on painottunut yksikkökokojen kasvattamiseen ja volyymien lisäämiseen.
Itseasiassa ehkä nykyisellä jalostussektorilla ei edes ole varaa maksaa raaka-aineesta enempää, nykyisellä kustannusrakenteella.
Toiminnasta puuttuu uudet hyvä katteiset tuotteet, joista jäisi katetta myös tuottajille maksettavaksi.
-
Suomalainen elintarviketeollisuus on hyvin keskittynyttä ja itseasiassa tuottajien valvonnassa, voisi sanoa että kilpailu puuttuu tai on vajavaista.
Tästä on ilmeisesti seurannut sellainen asia, etä jokainen on ensisijaisesti valvonut reviiriään ja omat tuottajat on seisoneet valitun linjan takana, hinnat on jääneet jälkeen maailmanmarkkinahinnoista, eikä toiminnan ja uusien tuotteiden kehittäminen ole ollut etusijalla, kehitys on painottunut yksikkökokojen kasvattamiseen ja volyymien lisäämiseen.
Itseasiassa ehkä nykyisellä jalostussektorilla ei edes ole varaa maksaa raaka-aineesta enempää, nykyisellä kustannusrakenteella.
Toiminnasta puuttuu uudet hyvä katteiset tuotteet, joista jäisi katetta myös tuottajille maksettavaksi.
Kirjoituksesi osoittaa ,että tuottajien ns. omistama ja hallitsema :D lihateollisuus on tullut tiensä päähän. Ehkä kannattaisi ottaa käyttöön Paavo Väyrysen talvisodan henki :D
-
Suomalainen elintarviketeollisuus on hyvin keskittynyttä ja itseasiassa tuottajien valvonnassa, voisi sanoa että kilpailu puuttuu tai on vajavaista.
Tästä on ilmeisesti seurannut sellainen asia, etä jokainen on ensisijaisesti valvonut reviiriään ja omat tuottajat on seisoneet valitun linjan takana, hinnat on jääneet jälkeen maailmanmarkkinahinnoista, eikä toiminnan ja uusien tuotteiden kehittäminen ole ollut etusijalla, kehitys on painottunut yksikkökokojen kasvattamiseen ja volyymien lisäämiseen.
Itseasiassa ehkä nykyisellä jalostussektorilla ei edes ole varaa maksaa raaka-aineesta enempää, nykyisellä kustannusrakenteella.
Toiminnasta puuttuu uudet hyvä katteiset tuotteet, joista jäisi katetta myös tuottajille maksettavaksi.
Kirjoituksesi osoittaa ,että tuottajien ns. omistama ja hallitsema :D lihateollisuus on tullut tiensä päähän. Ehkä kannattaisi ottaa käyttöön Paavo Väyrysen talvisodan henki :D
Taitaa olla jo käytössä, talvisodan hengessähän se lihan hinta menee maailmalle ...
-
Suomalainen elintarviketeollisuus on hyvin keskittynyttä ja itseasiassa tuottajien valvonnassa, voisi sanoa että kilpailu puuttuu tai on vajavaista.
Tästä on ilmeisesti seurannut sellainen asia, etä jokainen on ensisijaisesti valvonut reviiriään ja omat tuottajat on seisoneet valitun linjan takana, hinnat on jääneet jälkeen maailmanmarkkinahinnoista, eikä toiminnan ja uusien tuotteiden kehittäminen ole ollut etusijalla, kehitys on painottunut yksikkökokojen kasvattamiseen ja volyymien lisäämiseen.
Itseasiassa ehkä nykyisellä jalostussektorilla ei edes ole varaa maksaa raaka-aineesta enempää, nykyisellä kustannusrakenteella.
Toiminnasta puuttuu uudet hyvä katteiset tuotteet, joista jäisi katetta myös tuottajille maksettavaksi.
Harvinaisen selväjärkinen kannanotto.
Mun silmiin tilanne on seurausta siitä mahdollisimman korkean "tilityshinnan" tavoittelusta. Tuottajien omistamat yritykset on johdettu liian tuotantokeskeisesti ja se kuuluisa "bisnes" on hukkunut juuri noin kuin sanoit. Maajusseille kun abstrakti ajattelu on hiukka vaikea sana, eikä markkinointia perusteta siihen, mitä ihmiset haluavat vaan siihen, mitä luullaan niiden tarvivan....
Me voidaan omistaa jalostusta ja hyötyä siitä vain silloin, kun oikeasti ollaan tietoisia siitä mitä tehdään. Pelkkä hinnan vaatiminen ei riitä.
-
Suomalainen elintarviketeollisuus on hyvin keskittynyttä ja itseasiassa tuottajien valvonnassa, voisi sanoa että kilpailu puuttuu tai on vajavaista.
Tästä on ilmeisesti seurannut sellainen asia, etä jokainen on ensisijaisesti valvonut reviiriään ja omat tuottajat on seisoneet valitun linjan takana, hinnat on jääneet jälkeen maailmanmarkkinahinnoista, eikä toiminnan ja uusien tuotteiden kehittäminen ole ollut etusijalla, kehitys on painottunut yksikkökokojen kasvattamiseen ja volyymien lisäämiseen.
Itseasiassa ehkä nykyisellä jalostussektorilla ei edes ole varaa maksaa raaka-aineesta enempää, nykyisellä kustannusrakenteella.
Toiminnasta puuttuu uudet hyvä katteiset tuotteet, joista jäisi katetta myös tuottajille maksettavaksi.
Harvinaisen selväjärkinen kannanotto.
Mun silmiin tilanne on seurausta siitä mahdollisimman korkean "tilityshinnan" tavoittelusta. Tuottajien omistamat yritykset on johdettu liian tuotantokeskeisesti ja se kuuluisa "bisnes" on hukkunut juuri noin kuin sanoit. Maajusseille kun abstrakti ajattelu on hiukka vaikea sana, eikä markkinointia perusteta siihen, mitä ihmiset haluavat vaan siihen, mitä luullaan niiden tarvivan....
Me voidaan omistaa jalostusta ja hyötyä siitä vain silloin, kun oikeasti ollaan tietoisia siitä mitä tehdään. Pelkkä hinnan vaatiminen ei riitä.
Isot olkoot isoja ja jatkakoot, sekä kehittäkööt omaa liiketoimintaansa, mutta alalle selvästi tarvitaan uusia pieniä toimijoita, jotka jalostaa omia tuotteita, sekä saavat aikaan kilpailua lihanostomarkkinoille.
Jalosteissa se kate tulee, uusia innovaatisia yrityksiä kehiin lisää, pieniä ja erikoistuotteita paikallisille markkinoille.
-
Niinpä ja rahaa palaa ja kuka siitä lopulta hyötyy/pankki vai kuinka se nyt olikaan.
-
Tässa taannoin oli juttua Keskipohjanmaa-lehdessä Kokkolaan tulevasta pienteurastamosta, ja liha/tuotemyymälästä. Muistelisin, että suunniteltu kapasiteetti oli 50 teurastettua sikaa vuorokaudessa(paljon parjatulla Atrialla 8:ssa minutissa sama määrä). Henkilökuntaa yrittäjäperheen lisäksi(perheellä oli pari sikalaa) taisi olla tulossa reipas kymmenen.
Miljoonainvestointi ja pyörittämisen kulut saavat tällaisen maallikon kauhistelemaan, että löytyykö maksuhaluista asiakaskuntaa pienestä maakunnasta tällaiseen Premium-lihan ostoon. Hinta varmaan tulee olemaan kaksinkertaista markettien valmispakattuihin tuotteisiin. Monesti tällaiseen liiketoimintaan ja asioimiseen on tietty alkukiinnostus, mutta jos tuotteiden hyvyys ei tuo riittävää lisäarvoa, ajan kuluesssa asiakaskunta häviää.
Moni kaupunkilainen kaipaa ihania keski-eurooppalaistyylisiä juustoloita ja lihakauppoja, mutta eivät ymmärrä, että Suomalaisella kustannusrakenteella ja asiakaspohjalla niitä ei voi rakentaa jokaiseen peräkylään.
Ps. Menestys paljon kaivattuun pienyrittäjyyteen
-
Nimenomaan tässä se pointti,asiakaskuntaa ei ole riittävästi joka kylän lihakauppiaalle/makkaratehtailijalle.Ja ne vaatimukset mitä Evira asettaa pienellekin elintarvikeyritykselle katkaisevat siivet heti alkuunsa.Kyllä se yrittäjäperheen työllistää ja muutaman sivullisenkin ,mutta toiminnalla olisi myös tarkoitus ilmeisesti elääkin ja saada katetta kuluille ja sijoitetulle pääomalle.Emme ole Keski -Euroopassa missä asiakaskuntaa on aivan eri lailla joka kulmakunnalla.Tämähän ols jo ajat sitten toiminut jos se olisi toimiva ja kannattava systeemi.Kesä aika ehkä menettelee mutta loma aikojen loputtua maakunta on suht hiljainen.
-
Eikös melkein kaikki liha firmat ole osuuskuntien omistamia pörsiyhtiöitä?
Pörsiyhtiön(Atria,hk-ruokatalo) pitää osakeyhtiölainsäädännön mukaan taata omistajilleen mahdollisimman suuri tuotto sijoitetulle pääomalle.
Eroten valiosta joka on myös osakeyhtiö, valion omistaa 100% tuottajat. Valio ei ole listautunut pörsiin, vaikka on osuuskuntien omistama osakeyhtiö.
Liha firmoissa on myös muittenkin sijoittamaa rahaa kuin tuottajien.
-
Tuntuu siltä, että maataloutta lähellä olevat yritykset ovat pärjänneet muita huonommin. On paha sanoa, mutta kyllä totuus on se, että puhtaasti voittoa tavoittelevat kapitalistiset yhtiöt ovat tehneet parhaita tuloksia.
Niissä lähdetään siitä, että tuotannon tulee olla kannattavaa. Jos tehdas tuottaa jatkuvasti tappiota, niin ei se pysty kovin kauvaa toimimaan.
Maaseutuväen piirissä näitä asioita on katsottu pitkän aikaa läpi sormien. Palkatut johtajat ovat lähteneet siitä, että jos tuotanto on tappiollista, niin osakkaat ja osuuksien omistajat maksavat. Monen maa- ja metsätaloutta lähellä olevan firman osakkeiden arvo on mennyt alaspäin kuin lehmän häntä.
Taloudellista taantumaa on turha syyttää, jos kehitys on ollut jo pitkän aikaa alamäessä.
Kyllä nykyään on yrityksen toimivan johdon asia, kuinka mennään eteenpäin. Jos kapitalistisessa firmassa menee huonosti, niin johdolle näytetään ulko-ovea. Samalla hallitusta uusitaan niin että voidaan tehdä suunnanmuutos.
Viljelijöiden firmoissa on isoja hallintoneuvostoja. Voiko siellä olevilla maallikkojäsenillä olla todellista tietoa siitä, kuinka nykyaikaista pörssiyhtiötä tulee johtaa?
Eräs keino on luopua hallintoneuvostoista. Yhtiökokousten tulisi valita toimiva johto ja kyvykäs hallitus, joka voisi olla aina ajan hermolla ja tehdä ripeitäkin päätöksiä.
Nykyinen järjestelmä on tullut tiensä päähän. Hallintoneuvostojen jäsennyys on usein kunniasvirka. Siihen valikoituu uransa päättäneitä politiikkoja ja sellaisia ihmisiä, jotka haluavat nauttia firman matkoista ja kestityksistä.
Tälläinen "hyvä veli" järjestelmä ei ole kovin onnekas myöskään asiakassuhteessa oleville. Saattaa olla, että suurten kulujen rasittama yritys ei pysty tulevaisuudessa kilpailemaan. Suuret kustannukset ja heikko tuottavuus tulee aiheuttamaan suuria taloudellisia vaikeuksia. Jos on "syöty kuormasta" niin tulee kohtalon hetket. Silloin firman ahdinkoon johtanut toimiva johto lähtee talosta. Uusien johtajien ja johtokunnan on vaikea näiltä hiililtä nousta.
-
Tässa taannoin oli juttua Keskipohjanmaa-lehdessä Kokkolaan tulevasta pienteurastamosta, ja liha/tuotemyymälästä. Muistelisin, että suunniteltu kapasiteetti oli 50 teurastettua sikaa vuorokaudessa(paljon parjatulla Atrialla 8:ssa minutissa sama määrä). Henkilökuntaa yrittäjäperheen lisäksi(perheellä oli pari sikalaa) taisi olla tulossa reipas kymmenen.
Miljoonainvestointi ja pyörittämisen kulut saavat tällaisen maallikon kauhistelemaan, että löytyykö maksuhaluista asiakaskuntaa pienestä maakunnasta tällaiseen Premium-lihan ostoon. Hinta varmaan tulee olemaan kaksinkertaista markettien valmispakattuihin tuotteisiin. Monesti tällaiseen liiketoimintaan ja asioimiseen on tietty alkukiinnostus, mutta jos tuotteiden hyvyys ei tuo riittävää lisäarvoa, ajan kuluesssa asiakaskunta häviää.
Moni kaupunkilainen kaipaa ihania keski-eurooppalaistyylisiä juustoloita ja lihakauppoja, mutta eivät ymmärrä, että Suomalaisella kustannusrakenteella ja asiakaspohjalla niitä ei voi rakentaa jokaiseen peräkylään.
Ps. Menestys paljon kaivattuun pienyrittäjyyteen
Niin, tosiasia vaan on, että jos katsotaan kapitalismin yli 200 vuotista historiaa, niin perheyritykset on olleet kannattavimpia ja pysyneet parhaiten pystyssä, myös huonoina aikoina, ouuskunnat on olleet kaikista huonoiten kannatavia ja menneet useimmin konkurssiin, osakeyhtiöt on siinä välissä.
-
Ja kaikista huonoiten on pärjänny punapääoma niin osuuskunnis kuin yhtiöis.
-
Ja kaikista huonoiten on pärjänny punapääoma niin osuuskunnis kuin yhtiöis.
Juu... ehkä... mutta kannattaisi "vähän" analysoida... ja kun sen tekee niin huomaa, että "punapääomaa" hukattiin vain murto-osa siitä mitä osaavat kapitalistit ja kepulaiset ovat hassanneet vuosisatojen - ja vuosikymmenten - saatossa ;D :D ::)
-
Ja kaikista huonoiten on pärjänny punapääoma niin osuuskunnis kuin yhtiöis.
Juu... ehkä... mutta kannattaisi "vähän" analysoida... ja kun sen tekee niin huomaa, että "punapääomaa" hukattiin vain murto-osa siitä mitä osaavat kapitalistit ja kepulaiset ovat hassanneet vuosisatojen - ja vuosikymmenten - saatossa ;D :D ::)
Jooo ja kun analysoidaan pitemmälle, niin huomataan että pääomat on kertyneet nimenomaan sinne, missä ne ei ole punaisia ....
-
Taloudellinen ajattelu puuttuu aika monelta isonkin firman johtajalta. Yhtiön johdolta tulisi vaatia aina sitä, että firma kannattaa ja kehittyy.
Meillä on monta esimerkkiä yrityksistä, jotka on luotu tyhjästä.
Kovalla työllä ja yritämisellä on tullut yhden miehen alusta menestyvä liikelaitos.
Monet kunnat lahjoittavat tontteja ja rakentavat teollisuushalleja. Usein muualta tulleet "valkokaulusherrat" saavat kuntien isät ja äidit sinisilmäisesti luottamaan näihin "asiantuntijoihin".
Yritys saattaa olla pystyssä niin kauan kun kunnalta saadaan takauksia, mutta sitten tulee konkka ja herrat häipyvät.
Oman pitäjän yrittäjä ei ole saanut kunnan tukea, mutta laajentaa silti ja palkkaa lisää väkeä.
Tämä tuttu tarina pätee myös isompiinkin yrityksiin. Maataloutta lähellä olevat isotkin yhtiöt potevat kroonillista johtajapulaa. Usein johtaja on korkeapalkkainen ja lukenut mies. Hänen taloustaitonsa on kuitenkin se, ettei revi rahoja.
Nalle Walroosin kaltaiset talousnerot voisivat pelastaa monta kituvaa yhtiötä kuiville. Mistä sellaisia saataisiin maa- ja metsäalan yrityksiin?
-
Taloudellinen ajattelu puuttuu aika monelta isonkin firman johtajalta. Yhtiön johdolta tulisi vaatia aina sitä, että firma kannattaa ja kehittyy.
Meillä on monta esimerkkiä yrityksistä, jotka on luotu tyhjästä.
Kovalla työllä ja yritämisellä on tullut yhden miehen alusta menestyvä liikelaitos.
Monet kunnat lahjoittavat tontteja ja rakentavat teollisuushalleja. Usein muualta tulleet "valkokaulusherrat" saavat kuntien isät ja äidit sinisilmäisesti luottamaan näihin "asiantuntijoihin".
Yritys saattaa olla pystyssä niin kauan kun kunnalta saadaan takauksia, mutta sitten tulee konkka ja herrat häipyvät.
Oman pitäjän yrittäjä ei ole saanut kunnan tukea, mutta laajentaa silti ja palkkaa lisää väkeä.
Tämä tuttu tarina pätee myös isompiinkin yrityksiin. Maataloutta lähellä olevat isotkin yhtiöt potevat kroonillista johtajapulaa. Usein johtaja on korkeapalkkainen ja lukenut mies. Hänen taloustaitonsa on kuitenkin se, ettei revi rahoja.
Nalle Walroosin kaltaiset talousnerot voisivat pelastaa monta kituvaa yhtiötä kuiville. Mistä sellaisia saataisiin maa- ja metsäalan yrityksiin?
Kyllä tulee vahvasti mieleen kakkosen maalaiskomediat. "Turvetta ja timantteja" paras esimerkki. Meilläkin yksi muualta tullut "kokenut" (konkursseja) osasi puhaltaa kunnalta toistasataatuhatta euroa, ennen kuin tuli stoppi. Konkurssi iski taas ja kuntalaisille lasku kouraan.
-
Meilläkin yksi muualta tullut "kokenut" (konkursseja) osasi puhaltaa kunnalta toistasataatuhatta euroa, ennen kuin tuli stoppi. Konkurssi iski taas ja kuntalaisille lasku kouraan.
Kuka on syyllinen... hölmö kepulainen kunnanjohto... vai puhaltaja... kukin miettiköön tykönään ;D :D ::)
-
Meilläkin yksi muualta tullut "kokenut" (konkursseja) osasi puhaltaa kunnalta toistasataatuhatta euroa, ennen kuin tuli stoppi. Konkurssi iski taas ja kuntalaisille lasku kouraan.
Kuka on syyllinen... hölmö kepulainen kunnanjohto... vai puhaltaja... kukin miettiköön tykönään ;D :D ::)
Auliksen logiikalla, syyllinen on kepulainen kunnanjohtaja, joka lopetti toimivan yrityksen "tukemisen" ja aiheutti toiminnallaan näinollen konkurssin ...
-
Puhaltajat saa oppisa kakon koulutus leiriltä ;D
Käsi toesen taskuun , ja sitte repäsy;D
-
Puhaltajat saa oppisa kakon koulutus leiriltä ;D Käsi toesen taskuun , ja sitte repäsy;D
Ohoh... ja asiantuntijalausunnon antoi meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoilla koko ikänsä pankolla makoillut luuseri >:( :( :o
-
Eipähä oo aenakkaan ne rahat sitte hukassa.
-
Puhaltajat saa oppisa kakon koulutus leiriltä ;D Käsi toesen taskuun , ja sitte repäsy;D
Ohoh... ja asiantuntijalausunnon antoi meidän kunnon ihmisten - veronmaksajien - rahoilla koko ikänsä pankolla makoillut luuseri >:( :( :o
Eihän se luuseri ole, joka pankolla makaamisesta rahaa saa :D :D :D :D