Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: koivikko - 17.04.13 - klo:23:31
-
Minulla on ollut kahtena vuonna härkäpapua ja molempina vuosina on jäänyt papua pintaan n.30%. Orastuminen on ollut epätasaista, mutta ekojen sateitten jälkeen se on parantunut ja puitaessa kasvusto on ollut yllättävän tasaista.
Mutta kuitenkin papujen jääminen pintaan ärsyttää. Kylvö kone on tume 2500 hkl laahavannaskone. Pelto on äestetty 6-7cm. Jouset on säädetty täysille ja vantaitten kyllä pitäisi mennä pohjaan asti. Ajonopeus on ollut 7,5-8 km/h. Onko ajonopeudella vaikutusta asiaan? Ajattelin tälle kaudelle vähän tuunata kylvövantaita...
Onko muilla ollut samoja ongelmia ja miten se on saatu ratkaistua.
-
Suarakylvökoneella kun pökkää 7 senttiin, niin ei enää jaksa juuri nostaa papua pintaan.....
Hiukan saattaa olla kitsasta tumella saada papua riittävän syvään....
-
Mikset sie kylvä niitä apulantapuolelta?
-
Taitaa olla savimaa kyseessä, kun on tuollainen ongelma? Savella on kai lähes kaikki toisin kuin näillä pehmoisilla hiekkaisilla pelloilla, joihin ite on tottunut. Meikäläisittäin äestys menee melkeinpä väkisin 10 senttiin, vaikka yrittäisikin matalampaan säätää. Ja siemenet piiloutuu peltoon melkein millä vaan kylvökoneen säädöllä.
Kumminkin epäilisin, että onko 6-7 cm äestys liian matala? Sellaisen kun polkee traktorin pyörillä, on kylvökoneen vantailla aika työ päästä maan sisään. Laahavantaan ominaisuuksia en tunne, mutta esim. Simultan kiilajyrävannas on rakenteeltaan sellainen, että se ei juuri mene yli normaalin viljankyvösyvyyden (4 cm) vaikka olisi kuinka syvään äestetty pelto. Eikä minun mielestä tarviikaan mennä, jos muokkauspohja on syvemmällä ja pelto jyrätty, niin ei papu itäessään tuolta 4 sentistä enää pellon pinnalle pullahda.
-
Taitaa olla savimaa kyseessä, kun on tuollainen ongelma? Savella on kai lähes kaikki toisin kuin näillä pehmoisilla hiekkaisilla pelloilla, joihin ite on tottunut. Meikäläisittäin äestys menee melkeinpä väkisin 10 senttiin, vaikka yrittäisikin matalampaan säätää. Ja siemenet piiloutuu peltoon melkein millä vaan kylvökoneen säädöllä.
Kumminkin epäilisin, että onko 6-7 cm äestys liian matala? Sellaisen kun polkee traktorin pyörillä, on kylvökoneen vantailla aika työ päästä maan sisään. Laahavantaan ominaisuuksia en tunne, mutta esim. Simultan kiilajyrävannas on rakenteeltaan sellainen, että se ei juuri mene yli normaalin viljankyvösyvyyden (4 cm) vaikka olisi kuinka syvään äestetty pelto. Eikä minun mielestä tarviikaan mennä, jos muokkauspohja on syvemmällä ja pelto jyrätty, niin ei papu itäessään tuolta 4 sentistä enää pellon pinnalle pullahda.
Tuo toimii niillä kevyillä mailla mutta kyllä jäykemmillä maalajeilla olisi ihan suotavaa saada se siemen sinne muokkauspohjaan jos haluaa että kuivempana keväänä ne ylipäätänsä itää..
-
Kiekkovantailla kylvetty max viiteen senttiin, maalajit vaihdelleet aitosavesta hienoon hietaan.. Joskus joku jää pintaan joskus ei.
Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria ??? Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja ???
-
Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria ??? Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja ???
Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.
Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.
-
Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria ??? Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja ???
Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.
Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.
Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan ??? Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..
-
Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria ??? Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja ???
Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.
Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.
Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan ??? Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..
Ei se välttämättä vaikuta siihen millä korkeudella ensimmäiset palot on. Viime kesänä kasvuolot kuitenkin oli varsin erinomaiset, kosteutta eikä liian kuuma, saattaa olla että kasvoi vaan huvikseen tuota kortta ennenkuin alloitti kukinnan, mun mielestä muutenkin kasvusto kaikkinensa oli paljon korkeampaa kuin aiempina vuosina.
-
Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria ??? Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja ???
Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.
Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.
Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan ??? Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..
Ei se välttämättä vaikuta siihen millä korkeudella ensimmäiset palot on. Viime kesänä kasvuolot kuitenkin oli varsin erinomaiset, kosteutta eikä liian kuuma, saattaa olla että kasvoi vaan huvikseen tuota kortta ennenkuin alloitti kukinnan, mun mielestä muutenkin kasvusto kaikkinensa oli paljon korkeampaa kuin aiempina vuosina.
Joo.. Mutta kukinta alkoi samalta korkeudelta, palkoja ei vaan tullut. Eli pölytystä ei tapahtunut. Ehkä mikroilmasto vaikutti. Papu kasvaa joka vuosi ihan erilaisena, vielä kerran jos viitsisi kokeilla. Laittaisi vaikka jotain lannoitettakin vaihteeksi ;D Jotain "boorilannoitetta" 50 kilon kovettuneissa säkeissä löytyy joitakin satoja kiloja :D
-
Onnistuuko hajakylvönä jos ei ole liian raskaat maat?
-
Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria ??? Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja ???
Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.
Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.
Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan ??? Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..
Ei se välttämättä vaikuta siihen millä korkeudella ensimmäiset palot on. Viime kesänä kasvuolot kuitenkin oli varsin erinomaiset, kosteutta eikä liian kuuma, saattaa olla että kasvoi vaan huvikseen tuota kortta ennenkuin alloitti kukinnan, mun mielestä muutenkin kasvusto kaikkinensa oli paljon korkeampaa kuin aiempina vuosina.
Joo.. Mutta kukinta alkoi samalta korkeudelta, palkoja ei vaan tullut. Eli pölytystä ei tapahtunut. Ehkä mikroilmasto vaikutti. Papu kasvaa joka vuosi ihan erilaisena, vielä kerran jos viitsisi kokeilla.
Jaa, no sitten mahdollista syyllistä voinee hakea pölytyksestä. Pahus kun ittellä ei härkistä ole ollut niin kukintaa ei ole tullut seurattua niin tarkkaan, kaverin pellolla ei viitsi käydä niin usein tonkimassa.
-
Onnistuuko hajakylvönä jos ei ole liian raskaat maat?
On kokeiltu, uskon että 90 itävyyteen pääsi... Maalaji "muuraushiekkaa", perään äestys eikä muuta. Linnut söivät jokaisen joka jäi pintaan ::)
-
Minulla on ollut kahtena vuonna härkäpapua ja molempina vuosina on jäänyt papua pintaan n.30%. Orastuminen on ollut epätasaista, mutta ekojen sateitten jälkeen se on parantunut ja puitaessa kasvusto on ollut yllättävän tasaista.
Mutta kuitenkin papujen jääminen pintaan ärsyttää. Kylvö kone on tume 2500 hkl laahavannaskone. Pelto on äestetty 6-7cm. Jouset on säädetty täysille ja vantaitten kyllä pitäisi mennä pohjaan asti. Ajonopeus on ollut 7,5-8 km/h. Onko ajonopeudella vaikutusta asiaan? Ajattelin tälle kaudelle vähän tuunata kylvövantaita...
Onko muilla ollut samoja ongelmia ja miten se on saatu ratkaistua.
Aja hiljempaa. Ne sun vantaas lepattaa ku realistin avonainen Ursus-takki Seinäjoen tangomarkkinoiden nakkijonossa.
Tottakai ne pavut lentää huitsin nevadaan jos noin lujaa koohotat.
-
Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria ??? Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja ???
Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.
Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.
Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan ??? Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..
Oli viime kesänä Borealin kanssa kokeiluprojekti,kun on muutakin kaistaviljelyä.kylvö joka kolmannella ,eli rv 37,5cm on minimi joka on harattavissa..voisi ehkä olla 48cm..menisi sj-säädöillä jos haraa.Siemenmäärä puolet normaalista eli 50-100-150-200kg/ha.Savella 150kg/ha oli hyvä ja hiedalla ehkä vähempi olisi parempi.Kukinta alkoi yhden lehdukän alempaa ja oli puolet rusaampaa.Suklaalaikkutautikin pysyi poissa kauemmin.Tuli puitua raaán rajamailla.ainoa ongelma oli elevaattorin yläpää joka ahdisti.Kaikkien kokeilujen sato oli 3-4tn,mutta koeruuduilta savelta 6700-8400kg/ha!!!!! ja hiedalta vain 4500kg/ha...joka näytti silmällä katsottuna paremmalta.Kokeilua jatketaan ja saa matkia jos uskaltaa.. ::)
-
Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria ??? Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja ???
Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.
Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.
Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan ??? Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..
Oli viime kesänä Borealin kanssa kokeiluprojekti,kun on muutakin kaistaviljelyä.kylvö joka kolmannella ,eli rv 37,5cm on minimi joka on harattavissa..voisi ehkä olla 48cm..menisi sj-säädöillä jos haraa.Siemenmäärä puolet normaalista eli 50-100-150-200kg/ha.Savella 150kg/ha oli hyvä ja hiedalla ehkä vähempi olisi parempi.Kukinta alkoi yhden lehdukän alempaa ja oli puolet rusaampaa.Suklaalaikkutautikin pysyi poissa kauemmin.Tuli puitua raaán rajamailla.ainoa ongelma oli elevaattorin yläpää joka ahdisti.Kaikkien kokeilujen sato oli 3-4tn,mutta koeruuduilta savelta 6700-8400kg/ha!!!!! ja hiedalta vain 4500kg/ha...joka näytti silmällä katsottuna paremmalta.Kokeilua jatketaan ja saa matkia jos uskaltaa.. ::)
Minä uskon tähän tutkimukseen hyvin vankasti :) Härkäpapu tuottaa parhaimmillaan 24 palkoa joissa jokaisessa on 4 papua. Ja tuo onnistuu vain jos kylvää harvaan.. 300 kg:n siemenmäärällä kylvettynä kasvusto jotenkin tukehtuu omaan mahdottomuuteensa ja 50% kasveista mätänee pystyyn.
Olen myös huomannut, että härkäpapu ei kasva keskellä lohkoa. Sato tulee laidoilta, keskellä on pelkkää lehtimassaa. Esikasviarvo on taas päinvastoin, seuraavana vuotena keskellä peltoa vehnä tuottaa 8 tonnia ja laidoilla 5 :D Kai sekin tukee tätä teoriaa :D
Luultavasti tänä vuonna kylvömäärä on 200 kg/ha (lajittelematonta TOSsia) ja jos viitsin, niin pienennän määrää keskemmällä lohkoa johonkin 150 kiloon.
-
Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria ??? Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja ???
Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.
Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.
Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan ??? Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..
Oli viime kesänä Borealin kanssa kokeiluprojekti,kun on muutakin kaistaviljelyä.kylvö joka kolmannella ,eli rv 37,5cm on minimi joka on harattavissa..voisi ehkä olla 48cm..menisi sj-säädöillä jos haraa.Siemenmäärä puolet normaalista eli 50-100-150-200kg/ha.Savella 150kg/ha oli hyvä ja hiedalla ehkä vähempi olisi parempi.Kukinta alkoi yhden lehdukän alempaa ja oli puolet rusaampaa.Suklaalaikkutautikin pysyi poissa kauemmin.Tuli puitua raaán rajamailla.ainoa ongelma oli elevaattorin yläpää joka ahdisti.Kaikkien kokeilujen sato oli 3-4tn,mutta koeruuduilta savelta 6700-8400kg/ha!!!!! ja hiedalta vain 4500kg/ha...joka näytti silmällä katsottuna paremmalta.Kokeilua jatketaan ja saa matkia jos uskaltaa.. ::)
Minä uskon tähän tutkimukseen hyvin vankasti :) Härkäpapu tuottaa parhaimmillaan 24 palkoa joissa jokaisessa on 4 papua. Ja tuo onnistuu vain jos kylvää harvaan.. 300 kg:n siemenmäärällä kylvettynä kasvusto jotenkin tukehtuu omaan mahdottomuuteensa ja 50% kasveista mätänee pystyyn.
Olen myös huomannut, että härkäpapu ei kasva keskellä lohkoa. Sato tulee laidoilta, keskellä on pelkkää lehtimassaa. Esikasviarvo on taas päinvastoin, seuraavana vuotena keskellä peltoa vehnä tuottaa 8 tonnia ja laidoilla 5 :D Kai sekin tukee tätä teoriaa :D
Luultavasti tänä vuonna kylvömäärä on 200 kg/ha (lajittelematonta TOSsia) ja jos viitsin, niin pienennän määrää keskemmällä lohkoa johonkin 150 kiloon.
Puuttuuko pölyttäjiä vai onko veden korkeudella vaikutusta?
-
Ja tuo onnistuu vain jos kylvää harvaan.. 300 kg:n siemenmäärällä kylvettynä kasvusto jotenkin tukehtuu omaan mahdottomuuteensa ja 50% kasveista mätänee pystyyn.
Olen myös huomannut, että härkäpapu ei kasva keskellä lohkoa. Sato tulee laidoilta, keskellä on pelkkää lehtimassaa. Esikasviarvo on taas päinvastoin, seuraavana vuotena keskellä peltoa vehnä tuottaa 8 tonnia ja laidoilla 5 :D Kai sekin tukee tätä teoriaa :D
Luultavasti tänä vuonna kylvömäärä on 200 kg/ha (lajittelematonta TOSsia) ja jos viitsin, niin pienennän määrää keskemmällä lohkoa johonkin 150 kiloon.
Itse sain satoa vain laidoilta 10 metrin kehyksistä. Keskemmältä taipui 31.7. myrskyssä vinoon ja puintisateissa maahan asti. Oli melkoista viidakkoa kesällä, miehenmittaista hietapaikoissa. Paljon olisi opittavaa tuon kasvin kanssa, kun viisi kertaa kylvänyt ja vain kerran täysin onnistunut. Niin, multamaalle tavoiteltiin 70 ja savelle 80 itävää/neliömetri, eli 200 kg/ha tienoilla.
-
Eli härkäpapu kannattaa kylvää sarkapeltoon?? 8)
-
Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria ??? Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja ???
Joo, jostain jäänyt mieleen että hyönteispölytyksen osuus olisi 30% ja siitä mehiläisten osuus 40%.
Hyvästä pölytyksestä on ainakin se etu että pölyttyminen on tasaisempaa, ts. kun pölyttäjiä on paljon kaikki kukat pölyttyvät lyhyemmässä ajassa ja kukinta-aika jää lyhyemmäksi jolloin tuleentuminen on aikaisempaa ja tasaisempaa.
Joo... on pölyttäjiä, itsepölytystä ja hybridejä. Viime vuoden sato jäi huonoksi, just tuo 40% jäi puuttumaan. Toinen havainto oli, että ensimmäiset palot tulivat vasta 40 sentin korkeuteen. Lämpimänä vuotena palot kasvavat matalammalla. Ehkä juuri pölyttäjien määrä vaikuttaa tähän asiaan ??? Viime kesänä ei pahemmin mehiläisiä pellolla ollut..
Oli viime kesänä Borealin kanssa kokeiluprojekti,kun on muutakin kaistaviljelyä.kylvö joka kolmannella ,eli rv 37,5cm on minimi joka on harattavissa..voisi ehkä olla 48cm..menisi sj-säädöillä jos haraa.Siemenmäärä puolet normaalista eli 50-100-150-200kg/ha.Savella 150kg/ha oli hyvä ja hiedalla ehkä vähempi olisi parempi.Kukinta alkoi yhden lehdukän alempaa ja oli puolet rusaampaa.Suklaalaikkutautikin pysyi poissa kauemmin.Tuli puitua raaán rajamailla.ainoa ongelma oli elevaattorin yläpää joka ahdisti.Kaikkien kokeilujen sato oli 3-4tn,mutta koeruuduilta savelta 6700-8400kg/ha!!!!! ja hiedalta vain 4500kg/ha...joka näytti silmällä katsottuna paremmalta.Kokeilua jatketaan ja saa matkia jos uskaltaa.. ::)
Minä uskon tähän tutkimukseen hyvin vankasti :) Härkäpapu tuottaa parhaimmillaan 24 palkoa joissa jokaisessa on 4 papua. Ja tuo onnistuu vain jos kylvää harvaan.. 300 kg:n siemenmäärällä kylvettynä kasvusto jotenkin tukehtuu omaan mahdottomuuteensa ja 50% kasveista mätänee pystyyn.
Olen myös huomannut, että härkäpapu ei kasva keskellä lohkoa. Sato tulee laidoilta, keskellä on pelkkää lehtimassaa. Esikasviarvo on taas päinvastoin, seuraavana vuotena keskellä peltoa vehnä tuottaa 8 tonnia ja laidoilla 5 :D Kai sekin tukee tätä teoriaa :D
Luultavasti tänä vuonna kylvömäärä on 200 kg/ha (lajittelematonta TOSsia) ja jos viitsin, niin pienennän määrää keskemmällä lohkoa johonkin 150 kiloon.
Puuttuuko pölyttäjiä vai onko veden korkeudella vaikutusta?
Ko. peltojen vesitalous toimii loistavasti. "Tukehtuminen" alkaa ehkä 50 metriä reunasta.. Voisi olla fiksua kylvää tahallaan 50 senttiä leveämmällä jaolla kuin mitä kylvökone on... Näyttäisi tietysti todella rumalta.. Ehkä suljen pari keskimmäistä vannasta ja sitten kylvän 25 senttiä leveämmältä ::) ::)
-
Ainaskin parikymmentä vuotta sitten Saksassa luomuväki kylvi härkäpavun säännönmukaisesti noin 50 cm rivivälillä ja harasi sitten. Ainakin sen 37,5 cm rivivälin kasvusto täyttää kyllä hyvin.
Petri
-
Minulla on ollut kahtena vuonna härkäpapua ja molempina vuosina on jäänyt papua pintaan n.30%. Orastuminen on ollut epätasaista, mutta ekojen sateitten jälkeen se on parantunut ja puitaessa kasvusto on ollut yllättävän tasaista.
Mutta kuitenkin papujen jääminen pintaan ärsyttää. Kylvö kone on tume 2500 hkl laahavannaskone. Pelto on äestetty 6-7cm. Jouset on säädetty täysille ja vantaitten kyllä pitäisi mennä pohjaan asti. Ajonopeus on ollut 7,5-8 km/h. Onko ajonopeudella vaikutusta asiaan? Ajattelin tälle kaudelle vähän tuunata kylvövantaita...
Onko muilla ollut samoja ongelmia ja miten se on saatu ratkaistua.
Tumeen sai ainakin kymmenisen vuotta sitten kohtuu hintaan tuplajousisysteemin: jousen päähän/päihin tuli jakokappale, jolloin vannasta sai painottamaan toisen jousen vakiona olevan rinnalle.
Ajonopeuden pudotus jonnekin 5-6 km auttaa myös: vannas seuraa nätimmin, eikä ylös pompatessaan vippaa siemeniä pintaan. Vaatii toki hermoja, köröttely. 8)
-
Mites jos yrittää hajakylvöä syvään äestettyyn maahan, meneekö siemen riittävän syvälle jos ajaa kylvökoneella muut (seoskasvuston) siemenet peltoon vai vaatiiko järeämpiä peittelyjä?
-
Mites jos yrittää hajakylvöä syvään äestettyyn maahan, meneekö siemen riittävän syvälle jos ajaa kylvökoneella muut (seoskasvuston) siemenet peltoon vai vaatiiko järeämpiä peittelyjä?
Jaa-a... vois olla että hajakylvö ja sitten kylvön jälkeen muokkaus harjoille kuten syyskylvöksille olen tehnyt.. ???
-
Mites jos yrittää hajakylvöä syvään äestettyyn maahan, meneekö siemen riittävän syvälle jos ajaa kylvökoneella muut (seoskasvuston) siemenet peltoon vai vaatiiko järeämpiä peittelyjä?
Jaa-a... vois olla että hajakylvö ja sitten kylvön jälkeen muokkaus harjoille kuten syyskylvöksille olen tehnyt.. ???
"Juu.. ei näytä Arktika hyvältä.. mutta ootellaan nyt vielä
Paksun lumikerroksen vuoksi pellon pinnassa liian "lämmintä" -> lumihomeet "
Hajakylvöä harjoille??????
-
Mites jos yrittää hajakylvöä syvään äestettyyn maahan, meneekö siemen riittävän syvälle jos ajaa kylvökoneella muut (seoskasvuston) siemenet peltoon vai vaatiiko järeämpiä peittelyjä?
Jaa-a... vois olla että hajakylvö ja sitten kylvön jälkeen muokkaus harjoille kuten syyskylvöksille olen tehnyt.. ???
"Juu.. ei näytä Arktika hyvältä.. mutta ootellaan nyt vielä
Paksun lumikerroksen vuoksi pellon pinnassa liian "lämmintä" -> lumihomeet "
Hajakylvöä harjoille??????
juu... Syysrypsillä on pelittänyt hyvin, syysvehnällä( Urho) viime vuonna ihan ok tulos..
-
Mites jos yrittää hajakylvöä syvään äestettyyn maahan, meneekö siemen riittävän syvälle jos ajaa kylvökoneella muut (seoskasvuston) siemenet peltoon vai vaatiiko järeämpiä peittelyjä?
Jaa-a... vois olla että hajakylvö ja sitten kylvön jälkeen muokkaus harjoille kuten syyskylvöksille olen tehnyt.. ???
"Juu.. ei näytä Arktika hyvältä.. mutta ootellaan nyt vielä
Paksun lumikerroksen vuoksi pellon pinnassa liian "lämmintä" -> lumihomeet "
Hajakylvöä harjoille??????
juu... Syysrypsillä on pelittänyt hyvin, syysvehnällä( Urho) viime vuonna ihan ok tulos..
Arktika on muuten ihan paskaa syysvehnää, aina.
-
Ainaskin parikymmentä vuotta sitten Saksassa luomuväki kylvi härkäpavun säännönmukaisesti noin 50 cm rivivälillä ja harasi sitten. Ainakin sen 37,5 cm rivivälin kasvusto täyttää kyllä hyvin.
Petri
Vanhoissa viljelyohjeissa, 1930-40 luku, suositellaan riviväliksi 25-50 cm.
-
Ainaskin parikymmentä vuotta sitten Saksassa luomuväki kylvi härkäpavun säännönmukaisesti noin 50 cm rivivälillä ja harasi sitten. Ainakin sen 37,5 cm rivivälin kasvusto täyttää kyllä hyvin.
Petri
Vanhoissa viljelyohjeissa, 1930-40 luku, suositellaan riviväliksi 25-50 cm.
Joo, mutta papu oli luultavasti eri lajiketta? Ja se ehkä ssyötiin vihreänä, siementavara kuivattiin seipäällä ?? Uskon että Euroopassakaan ei viljellä tätä pienisiemenistä "Kontua" vaan sitä isoa joka ei Suomessa kypsy, se selittäisi tuon 50 sentin rivivälin.
Joskus tuota ruokapapua viljeltiin puutarhassa. Oli noin 2 metristä ja palko kuin pieni banaani.
-
Ainaskin parikymmentä vuotta sitten Saksassa luomuväki kylvi härkäpavun säännönmukaisesti noin 50 cm rivivälillä ja harasi sitten. Ainakin sen 37,5 cm rivivälin kasvusto täyttää kyllä hyvin.
Petri
Vanhoissa viljelyohjeissa, 1930-40 luku, suositellaan riviväliksi 25-50 cm.
Joo, mutta papu oli luultavasti eri lajiketta? Ja se ehkä ssyötiin vihreänä, siementavara kuivattiin seipäällä ?? Uskon että Euroopassakaan ei viljellä tätä pienisiemenistä "Kontua" vaan sitä isoa joka ei Suomessa kypsy, se selittäisi tuon 50 sentin rivivälin.
Joskus tuota ruokapapua viljeltiin puutarhassa. Oli noin 2 metristä ja palko kuin pieni banaani.
Kyllä niissä ensisijaisesti puhutaan näistä pienisiemenisistä kotimaisista maatiaiskannoista mistä Kontukin polveutuu.
Mainitaan toki että riviväli valitaan siemenen koon mukaan, tuo 50 cm on varmaan ollut lähinnä keskiaurooppalaisille lajikkeille? ???
Ihan tuleentuneena korjattavaksi sitä on viljelty, toki sehän on tarkoittanut siihen aikaan sitä että leikkuu aloitetaan kun alimmat palot alkaa mustumaan, ts. sato on jälkituleentunut seipäällä tms.
-
Ainaskin parikymmentä vuotta sitten Saksassa luomuväki kylvi härkäpavun säännönmukaisesti noin 50 cm rivivälillä ja harasi sitten. Ainakin sen 37,5 cm rivivälin kasvusto täyttää kyllä hyvin.
Petri
Vanhoissa viljelyohjeissa, 1930-40 luku, suositellaan riviväliksi 25-50 cm.
Joo, mutta papu oli luultavasti eri lajiketta? Ja se ehkä ssyötiin vihreänä, siementavara kuivattiin seipäällä ?? Uskon että Euroopassakaan ei viljellä tätä pienisiemenistä "Kontua" vaan sitä isoa joka ei Suomessa kypsy, se selittäisi tuon 50 sentin rivivälin.
Joskus tuota ruokapapua viljeltiin puutarhassa. Oli noin 2 metristä ja palko kuin pieni banaani.
Kyllä niissä ensisijaisesti puhutaan näistä pienisiemenisistä kotimaisista maatiaiskannoista mistä Kontukin polveutuu.
Mainitaan toki että riviväli valitaan siemenen koon mukaan, tuo 50 cm on varmaan ollut lähinnä keskiaurooppalaisille lajikkeille? ???
Ihan tuleentuneena korjattavaksi sitä on viljelty, toki sehän on tarkoittanut siihen aikaan sitä että leikkuu aloitetaan kun alimmat palot alkaa mustumaan, ts. sato on jälkituleentunut seipäällä tms.
joo.. Härkäpapuhan on vanhimpia viljeltyjä lajikkeita. Just nämä "Kontun" esi-isät..
Mutta... aion kokeilla tuota harvennettua riviväliä. Vakiorivivälillä homma ei pelaa kunnolla, 50% mätänee ja loput ovat laossa :'(
-
Oletteko muuten lannoittaneet härkäpavulle erityisesti rikkiä tai booria ??? Mulle on syntynyt sellainen ajatus, että noita lisäämällä saisi sadon nousemaan säälittävästä 2500-3200 kilosta tavoitteeseen, eli 4 tonniin. Toinen selitys voisi olla pölytyksen puute, hp taitaa käyttää vaihtelevasti kaikkia pölytystapoja ???
Mä muuten mietin että kuinka moni niin härkäpavun kuin herneenkään viljelijöistä kiinnittää huomiota lannoituksessa edes muihin pääravinteisiin kuin typpeen?
Aika usein taitaa olla niin että sinne vedetään sitä mitä sattuu olemaan viljoillekin hankittuna sen 20-30 kilon starttityppi annokseen tarvittava määrä ja fosforia sekä kalia sitten tulee siinä se muutama kilo mitä sattuu tulemaan.. ???