Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: apilas - 27.03.13 - klo:11:15
-
Moniko on lahjoittanut tilastaan puolet pois puolisolleen takuuna ollen vain papin aamen kun otetaan huomioon edellisten sukupolvien ja omat panostukset tilaan,Varsinkin kun otetaan mikko9b toteamus että ainakin puolet liitoista päättyy eroon.
-
Höpöhöpö... Korkeintaan kolmannes liitoista päättyy eroon, noin historiallisesti, jos en väärin muista. Avioliiton suosio laskee tasaisesti, kun ihmiset huomaavat, että yhdessä voi olla ihan ilman taikauskohöpinöitä, noin niin kuin keskinäisen sopimuksen perusteella. Ja ikäluokat pienenee. Kun avioliittoja on aikaisempina vuosikymmeninä solmittu reippaasti enemmän kuin nykyään, niin erojakin tulee enemmän suhteessa nykyään solmittuihin avioliittoihin.
Tämä "puolet päättyy eroon" on tätä iltapulutoimittajien tilasto"tiedettä", ja moneen kertaan vääräksi todettu tulkinta.
-
Avioehto... 8)
-
No höpöhöpö, avioliiton pitää jatkua yli kymmenen vuotta, ennenkuin edes teoriassa puoliso tienaa puolta siiitä, samoin molempien omaisuus lasketaan, ei pelkästään miehen omaisuus, sitten vielä velat jaetaan myös ja jos on avioehto, kuten monesti on, niin homma tasoittuu aikalailla 8)
-
Meillä on omistus puoliksi eikä ole avioehtoa, ei tarvita kun olemme ostaneet tilan yhteisesti niin kaikki on puoliksi omaa ja entistä omaisuutta ei ollut kummallakaan.
Minun kotitilaani asumme enkä näe siinä mitään ongelmaa vaikka ero tulisikin, akka saa puolet veloista jos lähtee ja minä lopetan oman puolikkaani pyörittämisen siihen ;D
Tilanne on toinen jos minulla olisi tila ja siihen tulee ulkopuolinen mukaan niin sehän on sitten "palkkalistoilla" silloin on hyvä olla se avioehto, vaikkakin vie se siltikin siitä jotain mennessään
Onko sillä sitten mitään väliä onko tila jomman kumman kotitila vai vieraalta ostettu, mulle se on se ja sama rahalla piti ostaa työpaikka, en ymmärrä tätä "perintötilaa" vai onko täällä joku joka on perinyt oikeasti tilan, voi niitäkin olla jokunen suomessa.
-
Tuo avioehdon tuputtaminen joka välissä on lapsellista.
Jos tila on hankittu yhdessä, niin se omistetaan yhdessä.
Avioehto voi olla salakavala piikki parisuhteessa, joka voi hankalana hetkenä ryömiä esiin.
-
Avioehtoa ei ole ja naimisissa on oltu about 19 vuotta. Tila ostettiin yhteiseksi ja kummallakaan ei ollut omaisuutta ennestään. Jos nyt tulisi ero, niin omaisuudesta vähennettäisiin ensin velat. Exä saisi ykkösauton ja maalikylästä asunto-osakkeen. Jos niiden arvo ei riittäisi, maksettaisiin loppu rahalla. Tarvittaessa maksuaikaa...siis näin teoriassa.
-
Avioehto... 8)
Eipä ollut yllätys, kun miehen tekstiä parikin virkettä lukee. ;) pikkutärkeää läpändeerusta.
Eiköhän tuo ollu epäluottamus miniälle, vai oliko suojalauseke jos menee konkkaan ;)
-
Avioehto... 8)
Ei ole eikä tule avioehtoja, meillä on molemmilla RIITTÄVÄSTI yhdessä hankittua varallisuutta myös maatalouden ulkopuolella, ei tarvi kynsille mitata. 8)
Se on tupukoiden ongelma, kun kaikki varallisuus on kiinni maatalouskoneissa ja 1980-luvun parsinavetassa ja nazi-lipussa piirongin loorassa! ;D
Vituttaishan sitä paskakasaa alkaa vielä jakamaankin. ;D
20 vuotta on yhteiselämää papin aamenen jälkeen takana, eikä ole erosta tietoa, kyytiä on piisannu. 8) ;D
Oletko varma kuka "tosi kyydin " on vaimollesi tarjonnut ,ettei vaan ole kollosen vihtaan kustu,näin on monelle käynyt. ;D
-
Melkein tärkeämpää olisi lahjoittaa koko tila siten että itselle jos jotain tapahtuu niin koko roska siirtyy miniälle/ vävylle. Paras jopa niin että lapsetkaan ei päässis käsiksi omaisuuteen. Tilan olisi hyvä olla aina yhden sukupolven ja pariskunnan hallinnassa josta se sitten luovutettaisi seuraavalle sukupolvelle tai myytäisi tai ihan miten vaan. Senvertaaa pitäisi olla luottoa kumppaniin että kaikissa tilanteeissa mentäisi sen järkevän toiminnan mukaan. Errotilanteeessa tietenkin tulee helposti riitaa mutta se riski on vaan otettava. Pienempi haitta siitä riskistä on kuin että toinen omistajista kokee itsensä aina ulkopuoliseksi.
-
Kuudetta vuotta naimisissa ollaan ja avioehto on. Hehtaariakaan en omista, eikä ole näköpiirissä, että pystyisin hankkimaankaan. Mulla ei ole muutakaan omaisuutta. Yhteistä omaisuutta ja siitä velkaa on omakotitalon verran, talo tosin sijaitsee emännän kiinteistöllä.
-
Ei oo avioehtoo, ei edes harkittu, vaikka tila ollut ennen emännän saapumista taloon. Pitää olla sen verran velkaa, ettei tuu emännälle mieleen lähteä! Aika hyvä keino on myös välttää ositus, on se, että hoitaa asiansa niin, ettei eroamista tarvitse koskaan edes harkita. Se on puolet itsestään kiinni saako sen pidetty niin, oikeastaan yli puolet!
-
Kultaan kannatta sijoittaa. ;)
-
Ei oo avioehtoo, ei edes harkittu, vaikka tila ollut ennen emännän saapumista taloon. Pitää olla sen verran velkaa, ettei tuu emännälle mieleen lähteä! Aika hyvä keino on myös välttää ositus, on se, että hoitaa asiansa niin, ettei eroamista tarvitse koskaan edes harkita. Se on puolet itsestään kiinni saako sen pidetty niin, oikeastaan yli puolet!
Aika sinisilmäistä porukkaa täällä on oikeasti jos akka saa jotakin päähänsä ei siinä auta hyvänä menneet pitämiset ;D :P
-
Älä ota kuunaan oikeaa naista, apilas, kyllä se puhallettavakin välttää. Luulen, että jos emännät alkavat sinua tiirailemaan, ei heillä voi olla muu mielessä kuin omaisuutta...:-X
-
Kyllä tässä pannaan leikiksi nuo avioerot tai toisen lähtemiset,siinä on leikki kaukana joka joutuu sen rumban käymään :-X
-
Kyllä tässä pannaan leikiksi nuo avioerot tai toisen lähtemiset,siinä on leikki kaukana joka joutuu sen rumban käymään :-X
Sitä ei oikein käsittänytkään, miten iso juttu se on, vaikka ensin tuntui helpottavalta. Parin viikon päästä tulee kymmenen vuotta kun selluliitti lähti. Oli hakenut eroa jo edellisenä keväänä, joten virallisesti ero tuli voimaan toukukuun loppupuolella.
Pari vuotta meni ihmetellessä, sitten osui kohdalle tämä nykyinen pelastus. Onnex oli myös PALJON töitä eron JÄLKEENKIN, muuten olis voinu käydä huonosti.
Nuoriso tuossa ruikuttaa välillä, kun ei sitä (seurustelu)kumppania vaan meinaa osua kohdalle. Olenkin sitten sanonut, että vaikeus ei ole löytämisessä vaan pitämisessä! Nurkkiin änkeäviä voi aina toppuutella ja hätistellä, mutta lähtevää ei enää pidättele mikään.
Tuossa se on hiukan toisin ja erittäin hyvin sanottu
... Aika hyvä keino on myös välttää ositus, on se, että hoitaa asiansa niin, ettei eroamista tarvitse koskaan edes harkita. Se on puolet itsestään kiinni saako sen pidetty niin, oikeastaan yli puolet!
-
Aika sinisilmäistä porukkaa täällä on oikeasti jos akka saa jotakin päähänsä ei siinä auta hyvänä menneet pitämiset ;D :P
Kyllä aika ***** idiootti pitää olla, jos ei avioehtoa nykypäivänä tee!! ;D
-
Aika sinisilmäistä porukkaa täällä on oikeasti jos akka saa jotakin päähänsä ei siinä auta hyvänä menneet pitämiset ;D :P
Kyllä aika ***** idiootti pitää olla, jos ei avioehtoa nykypäivänä tee!! ;D
Kyllä mä kans ihmettelen kovin ettei porukat tee avioehtoja, se suojaa kummankin omaisuutta.
-
kylä omaisuus pitää pysyä mulla oli akalla tullessaa vaan levee perä nyt ei oo ees sitä perää.no jos toi ottas ja lähtis niin oon luvannu että pihasta saa valita auton millä lähtee ja asunnun saa mistä si haluaakin mutta muksut taitas jää mulle.
-
Kyllä mä kans ihmettelen kovin ettei porukat tee avioehtoja, se suojaa kummankin omaisuutta.
jos omaisuus on yhdessä hankittua, ei sitä millään ehdolla voi toiselle pelkästään jyvittää. Jos omistat maatilan yksin ja olet suojannut omaisuutesi avioehdolla, kai sitten maksat vaimollesi käypää palkkaa työstä, jonka hän tekee SINUN yrityksesi hyväksi?
Avioehtoa ei tarvi, jos yhtiöittää firmansa ja omistusosuudet on tasan ;) Tietysti eron tullen toinen joutuu puolet ostamaan, mutta yhteisen omaisuuden ollessa kyseessä jotain rahaa on liikuteltava puolin ja toisin. Jos toinen taas on muualla töissä ja hankkii oman elantonsa, avioehto on aivan paikallaan, suojaten tasapuolisesti molempien omaisuutta. Tässä keskustelussa on lähinnä esillä vaan tämmönen sukutilapeijoonien omanapakäsitys MUN omaasuuresta, johon akaalla ei oo mitään osuutta. Ei vaikka olis palkatonta työtä repiny sen eteen vuosikymmenen.
-
Älä ota kuunaan oikeaa naista, apilas, kyllä se puhallettavakin välttää. Luulen, että jos emännät alkavat sinua tiirailemaan, ei heillä voi olla muu mielessä kuin omaisuutta...:-X
Jos apilakselle ja barbaralle tulee ero niin sopimuksen mukaan apilas saa puhaltamansa ilmat takaisin ja barbara saa pitää kuminsa ???
.....eeeeeeeiiiiiiii....siis pitääkö vai onko pelkästään suotavaa harrastaa turvaseksiä barbran kanssa?
-
Ei barbaran kanssa voi täysipäisiä lapsia saada. Todisteeksi vaikka barbaran ja vanhemman Bushin poika Yrjö Puska. :o
-
Ei barbaran kanssa voi täysipäisiä lapsia saada. Todisteeksi vaikka barbaran ja vanhemman Bushin poika Yrjö Puska. :o
sää tarkoitat siis yrjö tyhmempää ;D
-
Tottakai on itsestäänselvää tehdä avioehto.Sehän koskee ennen avioliittoa hankittua omaisuutta ja sen jälkeen yhdessä tienattu on tietenkin yhteistä.Omaisuuden takia avioon meneviä ei sitten eron sattuessa niin lämmitä.Kaupanvahvistajan mukaan nopeimmillaan 2 viikon päästä avioliitosta on alettu kysellä omaisuudenjaosta. ::)
-
Ainoastaan todellinen ******* varastaisi puolisonsa omaisuuden erossa :D Ja kyllä totaaliset *******t pitää osata erotella pois elämästään jo seurusteluaikana ja jättää ne rannalle ruikuttamaan 8)
-
Huonoin tilanne taitaa olla niillä, jotka eivät ole papin aamenta käyneet hakemassa. Huonoimmassa tapauksessa on molempien nimet velkakirjoissa, mutta eron sattuessa ei omistamaton puoli saa mitään muuta kuin velat.
-
Avioehto löytyy ja vaimolle maksan ihan reilua palkkaa tehdystä työstä.
-
Kun arkaan paikkaan osuu niin alkaa angstia pukkaamaan evoluutio teoriat voi heittää helvettiin viimeistään kun menee kontulaan ja katsoo millaista porukkaa siellä on lisääntymässä ja sosiaalihuolto hoitaa sitten lapset ja apilas maksaa sen veroina :o
Jos reppullin mielestä joku sosiaalipummi on kyvykkäämpi jatkamaan sukua kuin apinatsi joka kuitenkin pyörittää keskikokoa suurempaa tilaa niin täytyy sanoa että on arvopohja "kohdillaan" :P :-X
-
Kyllä mä ainakin olen lähes omasta halusta ja saamattomuuttanikin sitä sinisilmäistä tyyppiä. Ennen avioliittoa silloinen morsio, nykyinen vaimo, muistutteli että tehdään avioehto. Tila oli mulla jo silloin ja se opiskeli ilman tuloja ja velkaa, osaksi munkin rahoilla. Tekemättä on vaan jäänyt. Toisaalta uskon että jos tulis ero niin se ei varmaankaan kynis ihan puhtaaksi enkä kyllä minäkään voisi 15v avioliittovuoden jälkeen tyhjinkäsin maailmalle laittaa vaikka olis mikkä sopimukset. Toki ajatukset vois tuos tilantees olla molemmilla sellaiset mitä ei toisesta/ itsestä uskoisi. Toivottavasti ei ikinä tartte tämän enempää asiaa ajatellakkaan, mutta hyvä että edes ny 8) Toisaalta naapurin isäntä ennen vitsaili, että "ny määkin pääsin omaisuuden puolesta verottajan juorukalenterihin, kun akan pihalle maksoin" ::)
-
Aika sinisilmäistä porukkaa täällä on oikeasti jos akka saa jotakin päähänsä ei siinä auta hyvänä menneet pitämiset ;D :P
Kyllä aika ***** idiootti pitää olla, jos ei avioehtoa nykypäivänä tee!! ;D
Näin on ;D
-
Ketjun otsikko kertoo, mistä puhutaan: on MINUN tilani ja sinne on tullut joku hoito ja kahvinkeittäjä. Se saattaa vaatia noita suojauksia.
Mutta jos kaksi yhtä tyhjätaskua lähtee yhdessä rakentamaan yhteistä yritystä, niin siinä ei avioehdoilla paljoa tehdä. Tai sitten se on sellainen monisivuinen yhtiösopimus, missä kaikki mahdolliset örkit on yksityiskohtaisesti kuvattu.
Petri
-
Aika sinisilmäistä porukkaa täällä on oikeasti jos akka saa jotakin päähänsä ei siinä auta hyvänä menneet pitämiset ;D :P
Kyllä aika ***** idiootti pitää olla, jos ei avioehtoa nykypäivänä tee!! ;D
Näin on ;D
Kyllä aika ***** idiootti pitää olla jos lähtee ihmisiä olosuhteista riippumatta leimaamaan idiootiksi. Yleensä myös aika luuseri muutenkin, mutta senhän on ketjun aloittaja tehnyt jo monta kertaa ennenkin selväksi. Mutta vedä kännit ja yritä unohtaa se mitä olet. :)
-
Tässä keskustelussa on lähinnä esillä vaan tämmönen sukutilapeijoonien omanapakäsitys MUN omaasuuresta, johon akaalla ei oo mitään osuutta. Ei vaikka olis palkatonta työtä repiny sen eteen vuosikymmenen.
Tuohon asenteeseen se akka ajan mittaan sitten kypsyykin ja lähtee oikean elämän piiriin.
Eikä se ehtokaan mikään yleispätevä ole. Jos kummatkin ovat työskennelleet tilan eteen pari vuosikymmentä ja omaisuutta on kerrytetty vain toisen nimiin, voipi tulla isännälle (yleensä) totinen paikka ja maksun aika.
-
Kyllä mä ainakin olen lähes omasta halusta ja saamattomuuttanikin sitä sinisilmäistä tyyppiä. Ennen avioliittoa silloinen morsio, nykyinen vaimo, muistutteli että tehdään avioehto. Tila oli mulla jo silloin ja se opiskeli ilman tuloja ja velkaa, osaksi munkin rahoilla. Tekemättä on vaan jäänyt. Toisaalta uskon että jos tulis ero niin se ei varmaankaan kynis ihan puhtaaksi enkä kyllä minäkään voisi 15v avioliittovuoden jälkeen tyhjinkäsin maailmalle laittaa vaikka olis mikkä sopimukset. Toki ajatukset vois tuos tilantees olla molemmilla sellaiset mitä ei toisesta/ itsestä uskoisi. Toivottavasti ei ikinä tartte tämän enempää asiaa ajatellakkaan, mutta hyvä että edes ny 8) Toisaalta naapurin isäntä ennen vitsaili, että "ny määkin pääsin omaisuuden puolesta verottajan juorukalenterihin, kun akan pihalle maksoin" ::)
Sulla on tilan lainhuuto vain omissa nimissä, avioliiton solmimisen jälkeen hankittu omaisuus jakoon mahdollisessa erotilanteessa. Avoehtoja vapaasti tulkiten yhteiselämä mennyt, mutta jos on yhteisiä lapsia, niin hallintaoikeustestamentti kannattaa ehdottomasti tehdä. Jos toiselle avopuolisolle käy kylmät, niin muksut menee holhoukseen. Sosiaalitoimistontäti sanoopi, että ostetaanko tilalle laatikollinen nauloja vaiko vain kilo, kun pesän arvoa eikä varoja saa hukata.
-
Kunnon sukutilalle naidaan naapurikartanon ainut jälkeläinen.
-
Aika sinisilmäistä porukkaa täällä on oikeasti jos akka saa jotakin päähänsä ei siinä auta hyvänä menneet pitämiset ;D :P
Kyllä aika ***** idiootti pitää olla, jos ei avioehtoa nykypäivänä tee!! ;D
Näin on ;D
Kyllä aika ***** idiootti pitää olla jos lähtee ihmisiä olosuhteista riippumatta leimaamaan idiootiksi. Yleensä myös aika luuseri muutenkin, mutta senhän on ketjun aloittaja tehnyt jo monta kertaa ennenkin selväksi. Mutta vedä kännit ja yritä unohtaa se mitä olet. :)
Kyllä elämä opettaa antti x:llekin elämän kovat realiteetit odotappas vain 8)
-
Sisältyykö noihin avioehtoihin minkäänlaisia takuita ja vaihto- tai palautusoikeuksia? Jos valittu puolisko paljastuu vikaantuneeksi, käämit palaneet ja väärä käyttöjärjestelmä, tai on pari kokoa liian iso tai pieni? Jos "eliittikumppanista" tilattu postimyyntiliha paljastuukin hevosen näköiseksi? :-X
-
http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=O-HhGKydiIg toivottavasti tämmönen on väärä tyyli. ::)
-
Onko oma tila vai oma puoliso sinulle tärkeämpi? Luovutko helpommin tilasta vai puolisostasi?
Ymmärrän, että kysymys on aika mahdoton useimmille, mutta voi mitata hieman suhdetta puolisoon. Onhan se monelle hyvä, että edes tila jää eron jälkeen jäljelle. Eli koti, työpaikka, vanhat aaveet yms.
Meillä (siis ei minulla vaan meillä) ei ole avioehtoa, koska kimpassa on kaikki maa-, talo- ja osakekaupat tehty. Mutta keskinäinen testamentti on, joka turvaa vaimoni loppuelämän, kun jotain käy (tai päinvastoin). Ja testamentin teko ei ole sitten iästä kiiinni, jos on jo lapsia. Muutoin lapsen edunvalvoja voi tuhota tilan elämän jarruttamalla kaikkea omaisuuden käyttöä.
-
Onko oma tila vai oma puoliso sinulle tärkeämpi? Luovutko helpommin tilasta vai puolisostasi?
Ymmärrän, että kysymys on aika mahdoton useimmille, mutta voi mitata hieman suhdetta puolisoon. Onhan se monelle hyvä, että edes tila jää eron jälkeen jäljelle. Eli koti, työpaikka, vanhat aaveet yms.
Meillä (siis ei minulla vaan meillä) ei ole avioehtoa, koska kimpassa on kaikki maa-, talo- ja osakekaupat tehty. Mutta keskinäinen testamentti on, joka turvaa vaimoni loppuelämän, kun jotain käy (tai päinvastoin). Ja testamentin teko ei ole sitten iästä kiiinni, jos on jo lapsia. Muutoin lapsen edunvalvoja voi tuhota tilan elämän jarruttamalla kaikkea omaisuuden käyttöä.
eikös tuos ole jotain vikaa jos tulevaa puolisko vaatii puolta tilaa ittelleen varsinkin jos ei ole laittanut tikkuakaan ristiin tilan hyväksi ::)
-
Tuo avioehdon tuputtaminen joka välissä on lapsellista.
Jos tila on hankittu yhdessä, niin se omistetaan yhdessä.
Avioehto voi olla salakavala piikki parisuhteessa, joka voi hankalana hetkenä ryömiä esiin.
Niin, kyllä avioehtosopimus koskee vain omaisuutta, joka on ennen avioliiton solmimista. Jos avioliiton aikana hankitaan esim. lisää maaomaisuutta, menee se kyllä tasajakoon avioerotilanteessa. Avioehtosopimus voi koskea joko vain toisen omaisuutta tai sitten kummankin. Ja avioerotilanteessa jaetaan myös velat, siis jos talo on oikein velkainen, ei lähtevä puoliso saa mitään, jos huonosti käy, niin osan veloista.
-
26,5 vuotta sitten hankittu tila itelle,akka maksanut sitä 26 vuotta,ei avioehtoa.
-
26,5 vuotta sitten hankittu tila itelle,akka maksanut sitä 26 vuotta,ei avioehtoa.
Älä vaan sano että veit Jaakko Tepolta emännän ???http://www.youtube.com/watch?v=C9V2OUGzPFY (http://www.youtube.com/watch?v=C9V2OUGzPFY)
-
Monenlaista tarinaa kuulee kylillä, miten akka on vieny puolet tilasta jos ei vähän enemmänkin. Mutta kuinka monta tarinaa olette kuulleet, kuinka akka onkin tuonu ryhtiä peräkammarin pojan tilanpitoon tai estäny tilan juomisen. Kyllä se akka useamman kohdalla varmaan tuo enemmän kuin vie.
Omalla kohdalla olen tätä dilemmaa pohtinu viime aikoina useampaankin otteeseen ja ollut hyvilläni, että eletyn elämän jälkeen kävi lopulta hyvä flaksi ja sattui kohdalle sellainen emäntä joka tosiaan on tuonu enemmän kuin vieny.
Tilaa ei olisi juotu, mutta vaimon osaamisalueet menevät sopivasti limittäin omien vahvuuksien kanssa, joten kohtuullisen pätevä tiimi on saatu kasaan noin bisnesten kannalta. Bisneksen ulkopuoliset asiat ovat tietysti asia erikseen, eikä niissäkään ole valittamista.
Niin ja ei ole avioehtoa, koska ostettiin (koti)tila yhdessä. Parin vuoden kuluttua asia meinasi alkaa kaivamaan mieltäni, koska olin kuitenkin tehny vuosien saatossa eräänkin tunnin palkatonta työtä tilan eteen, mutta sekin asia selvitettiin.
-
meillä olisi ilman emäntää maaton viljamies nyt velkainen maitomies
-
Tuo avioehdon tuputtaminen joka välissä on lapsellista.
Jos tila on hankittu yhdessä, niin se omistetaan yhdessä.
Avioehto voi olla salakavala piikki parisuhteessa, joka voi hankalana hetkenä ryömiä esiin.
Niin, kyllä avioehtosopimus koskee vain omaisuutta, joka on ennen avioliiton solmimista. Jos avioliiton aikana hankitaan esim. lisää maaomaisuutta, menee se kyllä tasajakoon avioerotilanteessa. Avioehtosopimus voi koskea joko vain toisen omaisuutta tai sitten kummankin. Ja avioerotilanteessa jaetaan myös velat, siis jos talo on oikein velkainen, ei lähtevä puoliso saa mitään, jos huonosti käy, niin osan veloista.
Emäntiä on lähteny kirvesmiehen mukana.
Yllätys vaan on kun mukana lähtee vain velkaa.
;D
Asian valjettua tapahtuu useimmiten ns hiljainen palautus. Pankinjohtajan suosittamana.
;D
-
Kunnon sukutilalle naidaan naapurikartanon ainut jälkeläinen.
;D ;D Ja monta kertaa on nähty että just ne sukujen viimeiset lyö hynttyyt yhteen ja perintöä
ropisee sitten kirkon kellojen tahdissa muutaman vuoden välein. Mikäs siinä sitten on täpistellessä.
Vanha sananlasku: Rikkaat nai suvussa, köyhät nai keskenään... 8)
-
Kunnon sukutilalle naidaan naapurikartanon ainut jälkeläinen.
;D ;D Ja monta kertaa on nähty että just ne sukujen viimeiset lyö hynttyyt yhteen ja perintöä
ropisee sitten kirkon kellojen tahdissa muutaman vuoden välein. Mikäs siinä sitten on täpistellessä.
Vanha sananlasku: Rikkaat nai suvussa, köyhät nai keskenään... 8)
Siinä tulee heti vuosikymmenten kaula tilattomiin tunareihin ei ihme jos rugereita ja muita ottaa sukutilatäpistely päähän kun pöytä on jo katettu valmiiksi ;D ;D
-
Höpöhöpö... Korkeintaan kolmannes liitoista päättyy eroon, noin historiallisesti, jos en väärin muista. Avioliiton suosio laskee tasaisesti, kun ihmiset huomaavat, että yhdessä voi olla ihan ilman taikauskohöpinöitä, noin niin kuin keskinäisen sopimuksen perusteella. Ja ikäluokat pienenee. Kun avioliittoja on aikaisempina vuosikymmeninä solmittu reippaasti enemmän kuin nykyään, niin erojakin tulee enemmän suhteessa nykyään solmittuihin avioliittoihin.
Tämä "puolet päättyy eroon" on tätä iltapulutoimittajien tilasto"tiedettä", ja moneen kertaan vääräksi todettu tulkinta.
Tässä tilastokeskuksen pulujen "höpöhöpöä"
http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_09_02_nieminen.html
.. ja tässä sen loppuyhteenveto
Suomessa kokonaiseronneisuusluku on jo vuosia ollut lähellä 0,50:tä. Tällä erovauhdilla siis puolet avioliitoista päätyisi eroon. Erotilastoa Euroopassa - ja koko maailmassa - johti vuonna 2000 Ruotsi (55 %). Seuraavina tulivat Suomi (51 %), Viro (47 %) ja Tanska (45 %).
-
Kun ei ole avioehtoa, niin voihan silloin itsekin lähteä tukku seteleitä mukanaan. Ei tarvi jäädä yksikseen kärvistelemään sille avioehdon suojaamalle omalle sukutilalle. Pitäköön emäntä tunkin ja navetan. Mutta jos on avioehto, jää tämä valttikortti käyttämättä. :-X
-
Tuurilla... ilman avioehtoa voi voittaa ihan *****moisen omaisuuden pelkällä vitulla tai kalulla ???
-
"Sai prinsessan ja vuoden päästä puoli valtakuntaa..." :-X
-
Itte aattelen niinpäin että vaimon kanssa on kuitenkin jo kohta 30 vuotta yhdessä hoidettu lapsia ja tilaa ja töitä tehty ja ansaittu, niin se on melko sama kumpi sen omaisuuden säilyttää lopunajan ennen lapsille siirtoa.
-
Itte aattelen niinpäin että vaimon kanssa on kuitenkin jo kohta 30 vuotta yhdessä hoidettu lapsia ja tilaa ja töitä tehty ja ansaittu, niin se on melko sama kumpi sen omaisuuden säilyttää lopunajan ennen lapsille siirtoa.
Jotain mäkin näköjään ajattelen samoin kuin PP ;) Just noin mekin on asiaa pähkäilty ja tuohon mä luotankin. Tila tosin on mun työpaikka mutta ei vaimon , joten mihin se sitä edes tarvis. Lapset on meidän yhteisä ja niiden eteenhän tässä nytkin töitä tehdään, molemmat omaansa. Ja taitaa meidän "pelastus" kyllä olla toi molempien oma työ. Toki molempia kiinnostaa toisen tekemiset ja vaimolta mä saan tarvittaessa tukea tekemisille / tekemättäjättämiselleni. Vaimon hommia en kyllä voi mitenkään pönkittää, mutta sillä on oma tukiverkosto työkavereista ja kolleekoista. Kuitenkin mä nostan hattua viljelijöille jotka pariskuntana tekevät töitä yhdessä. Itse en ehkä siihen pystyisi enkä kyllä haluaisikkaan. Persoonallisuus juttu varmaan, mutta ehkä se "uutuuden viehätys" olis jo kadonnnut jos vaimokin aamuisin vetäis navetta haalarit niskaan ja olis koko päivän "kuviossa" mukana. Tälläisiä ajatuksia n 15v papin aamenen jälkeen, tosin oli se tossa jonkun vuoden jo ennemmin "koekaniinina" ;D
Muokkaampa vielä ;D
Tokihan se vaan tahtoo olla niin, että jos nyt ajatellaan yhdessä näin, niin kriisien keskellä sitten vaan ajatukset muutuu. Onneksi ei ole tarvinnut kuin sivullisena tuollaistakin kuviota katsella, ilman että tarvis olla kummankaan puolella, mutta ... Se ihana elämä ei aina tunnu kantavan loppuun asti ja sen jälkeen tapellaan lapsista , tapaamisista, omaisuudesta jopa silmien laser leikkauksista . Ja kahvikupithan voi vaikka rikkoa , niin ei tartte erikseen jakaa. Ja jaon hetkellä se luksus talokin uimaaltaineen voi vaatia hiukka pankinjohtajan puhuttelua, vaikka sen edellisellä kerralla olisikin saanut perinnöillän ostettua ???
-
Minunkin rouva on koko ajan käynyt tilan ulkopuolella töissä, mutta lisäksi hoitanut pääosin kodin ja lapset ja vielä hoitanut ruoka-ja varaosahuoltoa pelloille, tehnyt aidat ja ollu mukana poikimisissa, korvamerkinnöissä ja pakkoimetyksissä.. Siltikin toi ulkopuolinen työ hyvä henkisesti, vaikkei se raha-asioita paljo parannakkaan, pikemminkin päinvastoin kun tilan tuotto noin 7-kertainen palkkatuloon nähden.
-
Se ei muuten välttämättä noin kokonaisuutena oo huono juttu se, että emäntä omistaa tilan yksinään...luulis et jää jokunen kallis (kone)investointi tekemättä, kun painopiste tuotannossa saattaa olla jossain muualla :)
Käytännössä yhdessä tehdään ja yritetään juu. Aika pitkälti on profiloiduttu navettahommissa, kun mää en lypsä ja emäntä yleensä hoitaa lampaat ja kanat. Mut on siinä hommaa mullekin ruokinnassa, sontahommissa ja lämmityksessä et saan aikani kulumaan. Mää sentään pääsen kolmena päivänä viikosta päivätöihin pakoon, emännällä on rientoja vähemmän ja niissäkin yleensä pari jarrua mukana.
Peltotyöt mää olen tehnyt pääosin ja meillähän rehunkorjuun tekee urakoitsija.
Jatko lienee meillä turvattu kun emännän kuudesta lapsesta kolme nyt jo tappelee siitä, kuka tilaa jatkaa vaikka asia ob ajankohtainen about 20 vuoden kuluttua!