Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 01.01.13 - klo:18:42
-
Jollekkin tämäkin on itsestään selvää mulle ei :(
Eli miten pystytään vaikuttamaan maidon rasvaan ja valkuaisprosenttiin. Sen tiedän että rotu ja maitomäärä vaikuttaa mutta miten muuten näihin vaikutetaan. Meillä rasvat on järjestäen alle keskiarvon ja valkuainen suurinpiirtein keskiarvossa. Mutta mitä pitää tehdä jotta nämä nousisivat.
-
Mites kuntoluokat ja sonta? Valkuaisen ja energian epätasapaino joka tapauksessa vaikuttais olevan, eli jotain muutakin häikkää kuin vain "laiha maito".
-
Ruokinta.
-
Samaa mäkin olen ihmetellyt, kun kahdessa viime näytteessä molemmat olivat pompanneet ylöspäin ja urea tippunut.
-
Ruokinta vaikuttaa. Meillä käytetty sen aikaa Amino-Maituri 12000E:tä, kun sitä ollut kaupan ja emännän kirjanpidon mukaan on nostanut pitoisuuksia, kuten firma on mainostanutkin. Muuten ei ole ruokinta muuttunut, kuin tuo puolitiiviste vaihtunut ja säiliskin arvoiltaan samaa kuin ennen.
-
Ruokinta vaikuttaa. Meillä käytetty sen aikaa Amino-Maituri 12000E:tä, kun sitä ollut kaupan ja emännän kirjanpidon mukaan on nostanut pitoisuuksia, kuten firma on mainostanutkin. Muuten ei ole ruokinta muuttunut, kuin tuo puolitiiviste vaihtunut ja säiliskin arvoiltaan samaa kuin ennen.
onko tli kasvanu enemmän kuin rehulasku?
-
Jollekkin tämäkin on itsestään selvää mulle ei :(
Eli miten pystytään vaikuttamaan maidon rasvaan ja valkuaisprosenttiin. Sen tiedän että rotu ja maitomäärä vaikuttaa mutta miten muuten näihin vaikutetaan. Meillä rasvat on järjestäen alle keskiarvon ja valkuainen suurinpiirtein keskiarvossa. Mutta mitä pitää tehdä jotta nämä nousisivat.
robolla rasva aina alle keskiarvon,ainakin meillä.
-
Naapurille nous rasva ja valkuainen yli kolme kymmenystä Maituri 12000 :lla Rasva vissiin yli viis..
Meillä rasva ja valkuainen laskenut viimeisen 3kk aikana kuin lehmän häntä. Otin kokeiluun Raision 18E täysrehun, jolla pitäisi olla samoja pitoisuuksia nostattavia ominaisuuksia kuin tuolla 12000. Ei tehonnut meillä..
Meillä syy pitousuuksien laskuun on heikossa säilörehussa :-\
-
Rotu vaikuttaa todella paljon, holsteinit nyt vaan lypsää laihempaa maitoa kun ay:t. Jerseyt ja muut rodut sitten vielä erikseen.
Ruokinta vaikuttaa myös paljon, itse ainakin olen huomannut että korkea tuotos, korkea väkirehu%=matalat rasvat, valkuainen optimi. Keskitason tuotos, väkirehu% n. 40 ja rasvat myös mustilla hyvät, valkuiainen optimi ja ureat alle 30, jos alkaa valkuaisen kans oikein kikkailee, niin nousee se valkuainen ja ureakin mutta sontakin on sen mukaista joten ei maksa vaivaa..Huono tuotos, liian paljon väkirehua=kovat prosentit, lihavia lehmiä ja kaikkea muutakin vaivaa sen myötä..
Okei, aika raaka yleistys kun säilörehu vaikuttaa tuohon kaikista eniten. Laitumella on aina ureat korkealla, mutta ei se näy välttämättä niin hurjasti valkuaisessa ja rasvat taas laskee aina laitumella.
Asia jota ei sovi unohtaa, on jalostus. Tietyt lehmät lypsää aina parempaa/huonompaa pitoisuusmaitoa vaikka kuinka ruokkis.
Vaikka ei mun kyllä kannata ketään näissä asioissa neuvoa kun en aina ittekään tiedä, mutta heitimpähän vaan omat huomioni esille.
-
ka sivutaanpas vähän aiheesta... näitähän on näitä poikkeavia pitoisuuksia lypsääviä lehmiä... mites muilla parhaimmat pitoisuudet? meillä tais olla joku 9.000 rapiat maitoa n.4,5 rasva ja valk.n.3,7 ekm siten liki 11.000
-
ka sivutaanpas vähän aiheesta... näitähän on näitä poikkeavia pitoisuuksia lypsääviä lehmiä... mites muilla parhaimmat pitoisuudet? meillä tais olla joku 9.000 rapiat maitoa n.4,5 rasva ja valk.n.3,7 ekm siten liki 11.000
Noin 8000 kiloa lypsävä holstein löytyy. Keskimäärin rasva 5,67 ja valkuainen 3,74. Rasvan mukaan paras koelypsy viime vuonna rasva 7,08 valkuainen 3,91 ja maitoa vajaat 30 kiloa. Taas valkuaisen mukaan yli 4,7 ja maitoa noin 20 kiloa.
Eli tällä EKM noin kympin.
-
komiat o pitoisuuet :o
kyl tää meidänkin piikki pitoisuudet sai vastaaviks rasvas ennen umpeen menoa.. nyt saatiin viel holstein jälkeläinen niin jos sais viel jalkoja ja litroja :) (ay siis)
-
Mun mielestä ekm maito kertoo paremmin kokonaisuudesta... Sillä jotenkin mielekkäämpää mitata onnistumista/epäonnistumista. Aika lähellä ilmeisesti ekm maidot on kuitenkin eri rotujen välillä :-\
Eikös maidon rasva- ja valkuaispitoisuuteen ole aika yksinkertaista vaikuttaa ruokinnalla. Kuidulla lisää rasvaa ja energialla valkuaista, vai olenko ihan väärässä ??? Meillä kun siirryttiin täysappeelle käsiruokinnasta vähän aikaa sitten niin paljon helpompaa vaikuttaa ruokintaan. Tällä hetkellä aika kovat rasvat taitaa olla ja valkuainenkin hyvä. Mutta eipä ole keskimaitokaan tällä hetkellä kovin hyvä kun on umpeen meneviä tai muuten huonosti lypsäviä paljon. Appeeseeen siirtyminen on mennyt oikein hyvin ja vähän aikaa sitten poikineet hiehon lypsää liki 30 litraa päivässä ja heruminen on ollut tasaista. Appeessa säilörehua, puolitiivistettä, ohraa, heinää + kivennäiset ja vitamiinit. Itse olen laskenut kuinka paljon mitäkin pitäisi laittaa ja hyvin on mun mielestä toiminut. Viljan ja puolitiivisteen määrissä on tehty hieman kokeiluja. Vr% jonkin verran alle 50. Appeeseen kun siirryttiin niin jotkin lehmät lisäsi maitoa ja jotkut taas vähensi... Aikansa varmaan ottaa että eläimet tottuu ::)
Näytelypsyissä tulee välillä niin mielenkiintoisia tuloksia että mulla on mennyt luotto omiin taitoihin siinä suhteessa. Liian paljon vaihtelua että pitäisin tuloksia luotettavana rasvan osalta.
-
Minkäverran kiloissa ilmaisten annatte väkirehua lehmää kohti keskimäärin päivässä ?
-
Minkäverran kiloissa ilmaisten annatte väkirehua lehmää kohti keskimäärin päivässä ?
0-16kg riippuen tuotostasosta.
Meillä lehmt kait aika kuntoluokkien keskellä ja lanta päsääntöisesti ehkä vähän löysää.
Kuitenkin tuntuu ett mitän kikkailukonsteja noihin rasvaan ja valkuaiseen ei ole vaan siihen on melkein tyydyttävä mitä sattuu tulemaan. Aika paljon pitää viellä elinaineksen kehitty ennen kun kytän jalostus syynä rasvaprosentteja.
Mun mielestä muutenkin karjantarkkailunytteeet ei aina kerro koko totuutta kun ne kuitenkin otetaan niin harvoin ja vähän riippuu kait missä syöntivaiheessa eläin käy lypsyllä ja miten nyte hoidetaan lypsyn jälkeen.
Sit enemmin peränkuulutan että miten pitää ruokintaa muuttaa jottapitoisuudet nousisi...
vms1
(piti kokeilla tota allekirjoitusta kun jotkut sitä kyttää. Siin se nyt möllöttä)
-
allekirjotukset näyttä lähinnä huvittavalta nimimerkillä tehtäessä... :)
etunimi on parempi.
-
Minkäverran kiloissa ilmaisten annatte väkirehua lehmää kohti keskimäärin päivässä ?
4-12kg maitotilan 1 täysrehua, elukat on siitäkin hiukan kuralla kaikki. Valkuaiset ok mutta rasvaa tarvis lisää parikolme kymmenystä.
-
ka sivutaanpas vähän aiheesta... näitähän on näitä poikkeavia pitoisuuksia lypsääviä lehmiä... mites muilla parhaimmat pitoisuudet? meillä tais olla joku 9.000 rapiat maitoa n.4,5 rasva ja valk.n.3,7 ekm siten liki 11.000
Ay-karja. Parhaat pitoisuudet lypsää neljä kertaa poikinut, rapiat 9000 kg/305 pv, keskivalkuainen neljän kantturoissa, rasva 4,6. Kärkilehmä lypsää 12 - 14 tonnia (305 päivän siis), V 3,4% ja R 4,8%. Viljalla ja yksinkertaisella puolitiivisteellä ruokitaan. Helppo säätää tasapainoa.
-
Minkäverran kiloissa ilmaisten annatte väkirehua lehmää kohti keskimäärin päivässä ?
Mulla menee appeessa laskennallisesti 10 kg lehmää kohti. Se on sitten lehmästä kiinni paljonko syö apetta ::)
-
Jäätynyt säilis nostaa ureaa ja laskee valk.pitoisuutta.Kesällä jää lisäruokinnalla nuo ureapiikit pienemmäksi suuntaan ja toiseen tai kokonaan pois.Kauraan tottumattomilla elukoilla saa rasvaa maitoon lisään antamalla kauraa,n.prosentin nousi rasva aluksi...Todella märän kesän jälkeen täälä ainakin,tämän vuoden rehuissa ei oikein todellisuudessa ole mitään millä niitä pitoisuuksia tehtäisiin,vaatii enemmän tekemistä asian hyväksi,kuiva-ainetta mm.Hyvällä säiliksellä tehdään helpommin pitoisuuksia kuin väkkärivaltaisella ruokinnalla.jne.Ja tuosta Raision käänteentekevästä E-rehukeksinnöstä,näitähän tulee noin yksi per vuosi ja veikkaisin ettei tämäkään keksintö ole mikään ruudinkeksijöiden keksimä.Nämä asiat saattaa olla hyvin pienestä kiinni ja tätä käytetään hyväksi,mainostamalla ja käyttämällä hienoja sanoja,joilla todellisuudessa ei jurikaan ole merkitystä.No helpommallahan näiden kanssa saattaa päästä,mutta kyllä siitä joutuu maksamaankin.
-
Minkäverran kiloissa ilmaisten annatte väkirehua lehmää kohti keskimäärin päivässä ?
Mulla menee appeessa laskennallisesti 10 kg lehmää kohti. Se on sitten lehmästä kiinni paljonko syö apetta ::)
Olen appeessa 11-12 kg/lehmä tavoitellut. On kaura/ vehnä jauhoa ohrarehua, A rehun kuituseosta, ja rapsia , elävähiiva kivenn. vitam. rasva.
-
Ruokinta vaikuttaa. Meillä käytetty sen aikaa Amino-Maituri 12000E:tä, kun sitä ollut kaupan ja emännän kirjanpidon mukaan on nostanut pitoisuuksia, kuten firma on mainostanutkin. Muuten ei ole ruokinta muuttunut, kuin tuo puolitiiviste vaihtunut ja säiliskin arvoiltaan samaa kuin ennen.
mua niin kovasti kiinnostais,et paljonko jäit pitoisuuksien ja rehulaskun jälkeen plussalle Meillä mennään suomenrehun halvimmalla puolitiivisteellä ja kauralla,koska en usko että pitoisuudet nousee rehulaskua enemmän kalliimmilla rehuilla.
-
Ruokinta vaikuttaa. Meillä käytetty sen aikaa Amino-Maituri 12000E:tä, kun sitä ollut kaupan ja emännän kirjanpidon mukaan on nostanut pitoisuuksia, kuten firma on mainostanutkin. Muuten ei ole ruokinta muuttunut, kuin tuo puolitiiviste vaihtunut ja säiliskin arvoiltaan samaa kuin ennen.
mua niin kovasti kiinnostais,et paljonko jäit pitoisuuksien ja rehulaskun jälkeen plussalle Meillä mennään suomenrehun halvimmalla puolitiivisteellä ja kauralla,koska en usko että pitoisuudet nousee rehulaskua enemmän kalliimmilla rehuilla.
Lompakkokannattavuutta. Mua kiinnostaisi tietää, paljon rehua kuluu kokonaisuudessa. Isännät trossaa tämän ja tuon rehun olevan sitä parempaa ja toinen menee halvimmalla. Kahden eri rehustuksen eroa ratkoo karkearehun kulutus yhtä paljon kuin rehulasku. Toisella dieetillä menee karkearehua x-määrä ja toisella x*1.2....samalla maitomäärällä.
-
Ruokinta vaikuttaa. Meillä käytetty sen aikaa Amino-Maituri 12000E:tä, kun sitä ollut kaupan ja emännän kirjanpidon mukaan on nostanut pitoisuuksia, kuten firma on mainostanutkin. Muuten ei ole ruokinta muuttunut, kuin tuo puolitiiviste vaihtunut ja säiliskin arvoiltaan samaa kuin ennen.
mua niin kovasti kiinnostais,et paljonko jäit pitoisuuksien ja rehulaskun jälkeen plussalle Meillä mennään suomenrehun halvimmalla puolitiivisteellä ja kauralla,koska en usko että pitoisuudet nousee rehulaskua enemmän kalliimmilla rehuilla.
Lompakkokannattavuutta. Mua kiinnostaisi tietää, paljon rehua kuluu kokonaisuudessa. Isännät trossaa tämän ja tuon rehun olevan sitä parempaa ja toinen menee halvimmalla. Kahden eri rehustuksen eroa ratkoo karkearehun kulutus yhtä paljon kuin rehulasku. Toisella dieetillä menee karkearehua x-määrä ja toisella x*1.2....samalla maitomäärällä.
tälläisen tupputuottajan on vaikea löytää oikeaa totuutta,koska ruokintaryhmiä on lypsävissä vain yksi.Loppu menee arvailujen varassa.Mutten siltikään osta 100 ekua tonnihinnaltaan kalliimpaa rehua.Siis puolitiivistettä.
-
Ruokinta vaikuttaa. Meillä käytetty sen aikaa Amino-Maituri 12000E:tä, kun sitä ollut kaupan ja emännän kirjanpidon mukaan on nostanut pitoisuuksia, kuten firma on mainostanutkin. Muuten ei ole ruokinta muuttunut, kuin tuo puolitiiviste vaihtunut ja säiliskin arvoiltaan samaa kuin ennen.
Pakko se on pitoisuuksien noustakin tuon hintaisella rehulla,mutta tilipussi kertoo totuuden,ja tosta se olis helppo laskee.
-
Ruokinta vaikuttaa. Säilörehun laatu ja vr-% vaikuttaa pitoisuuksiin. Appeella apilasr (60%ka) + kaura-vehnä littavilja + rypsirouhe ja kivennäiset, niin pitoisuudet on pyörineet r 4,7 ja v 3,8 keskiarvossa. Hyvällä apilalla pääsee parhaaseen taloudelliseen tulokseen. Ei tartte rikastuttaa lannoite- eikä rehukauppiaita.
-
Nämä käänteen tekevät ihme rehut toimivat yleensä parhaiten optimaaliseen aikaan korjatulla hyvä laatuisella säilörehulla. Meillä on parsinavetassa tavan ruokinta : kaura-vehnä viljaseos, edullinen ja vahva täysrehu, rypsirouhe, sr, säilöheinä. Parhaimmillaan valkuainen on ollut tankissa 3.75. Kuitu lehmän pötsissä tekee tässäkin asiassa kutaa. Oli se sitten heinää tai olkea (ape). Nurmiseos on sr:ssä timotei - nurminata - puna-apila. Säilöheinässä ei apilaa. Lajikevalinnassa kiinnitetään huomiota d-arvon "myöhäisyyteen". Timppana on nyt nuutti, natana Inkeri, apila bjursele vaihtuu nyt yngveksi.
-
Ruokinta vaikuttaa. Meillä käytetty sen aikaa Amino-Maituri 12000E:tä, kun sitä ollut kaupan ja emännän kirjanpidon mukaan on nostanut pitoisuuksia, kuten firma on mainostanutkin. Muuten ei ole ruokinta muuttunut, kuin tuo puolitiiviste vaihtunut ja säiliskin arvoiltaan samaa kuin ennen.
mua niin kovasti kiinnostais,et paljonko jäit pitoisuuksien ja rehulaskun jälkeen plussalle Meillä mennään suomenrehun halvimmalla puolitiivisteellä ja kauralla,koska en usko että pitoisuudet nousee rehulaskua enemmän kalliimmilla rehuilla.
Maitotileistä raakasti laskien:
Meillä litraa kohti on Aminon hinta noussut 0,01 senttiä/tuottettu maitolitra, ja toisaalta valkuaisen osuus on noussut 0,24 senttiä/ litra sekä rasvan osuus on noussut 0,51 senttiä/litra. Siis tuo on laskettu maitotileistä saaduilla tiedoilla (vanhalla ja uudella Aminolla laskettu 1/2 vuoden tiedoilla ja vielä samoista kuukausista eri vuosilta).
Tuotos ei ole noussut, eikä sitä olekaan haettu, sillä noin 12 000 kg keskituotoksella pitäisi tuotoksen parantamiseksi mennän muuttamaan muutakin ja siihen ei ole tarvetta lähteä, kun tämäkin vielä riittää.
Meillä väkirehut annetaan yksilöruokinnalla ja esim. 64 kg:n maitotuoksella annetaan 9 kg kauraa sekä 9 kg Amino-maituria. Ja siitä väkirehua laskien tuotoksen laskiessa.
-
Kun rasvat ja valkuaiset nousee -ei kai ne tyhjästä tule-kai rehunkulutuskin nousee. Kun olis tieteellinen tutkimus Raision ihmerehusta niin tietäisimme mistä todella on kysymys. Uskon että kolmannes halvemmalla väkirehuseoksella jossa omaa viljaa on yli puolet on taloudellisempi. Mutta se on uskon asia.
-
Isot poiat kertoi essolla, että tämän rehun vaikutus perustuu siihen että lehmä syö enemmän säilörehua. Eli jos rehu on paskaa tällä ei kannata yrittää paikata tulosta.
-
Nimenomaan, se kun tahtoo unohtua että lehmä on kuitenkin luotu karkearehun syöjäksi. Viljoilla, tiivisteillä yms. sitten paikataan niitä ennen Juhannusta tehtyjä virheitä 8)
-
Rehun laatu riippuu ratkaisevasti minkälaiset ilmat sattuu tulemaan. Ei siinä halut tehda hyvää rehua auta jos luonto on vastaan. Vaikka on oma ketju rehua tekemässä niin pieleen tahtoo menemään jos joka toinen päivä sataa . Ei rehunteko eristy kun pitääs saada kuivattuakin ettei olisi talvella siilon rehu jäässä. Oma ketju on hyvä olemas saa jotenkuten rehunteon onnistumaan. Kevät rehun syötamme lehmille kokoviljasäilörehun kanssa.Syyssato pääasiassa hiehojen appeeseen.
-
Urakoitsija tekee rehut päivässä, on paljon helpompi löytää sellainen poutajakso. 1. ja 2. sato ka reilu 30 ja kolmannestakaan ei juurikaan tullut puristemehua.
-
Kyllähän ajosilppuri urakoitsija tekee osalle asiakaita hyvää rehua. Mutta on pian entinen urakoitsija kos vain muutamalle tekee . Rehua tulee niin nopeasti että pitää olla kaksi siiloa jota harvoilla on kun on oltava syyssatoonki oma siilo ja syöttösiilo myös. Sinänsä urakointi on hyvä mutta haitta puoliakin on. Oma ketju vaikka tehottomanpikin on ihanne. Myös se että voi rehua tehdä lohkojen kasvuvaiheen mukaan on etu.
-
Juuri näin! kun etenee kasvulohkojen mukaan rehuntekoon on varsin ruhtinaallisesti aikaa sanoisin helposti puolitoista viikkoa ja d-arvo ei ole tippunut kuin muutaman pykälän. Otan pääsääntöisesti joka lohkolta näytteen ja näin se vain menee. Tässä tietysti on sellainen varjo puoli että täytyy oikeasti käydä siellä pellolla ja suunnitella järjestystä. omalla rehu ketjulla kerkeää tekemään melko suuren alan tähän aikaan ja lopuilla jos menee vanhaksi voi hyvin syöttää hiehoja. Lajike valinnoilla voi vielä jatkaa tätä aikaa, itse keskityn jatkossa lajike valintoihin enemmän.