Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: RÖLLI - 08.12.12 - klo:11:44
-
Kuinka olette toteuttaneet käytännössä? Ilmeisesti hygrostaatilta -tai termostaatilta käskyt lämpökeskukselle, ennakoiden, että tiputtaa lämpöjä pannusta ennen jäähdytystä?
En pysty hyödyntämään lämpökeskuksen ns. hukkalämpöä erän kuivuttua. Mikä olisi viisain ratkaisu kiehumisen estämiseksi? Pannu on kyllä 6 barin pannu, että kärsii hieman lämpöjä nostella.
Kattila on arimaxin ja mitsubishin logiikalla.
Kuivurin koneikosta -ja keskuksesta en ole vielä kauppaa tehnyt mutta olisi hyvä tietää mitä tarvitsisi/ voisi jättää pois kuivurin keskuksesta, koska kattilan keskus pystyy monta toimintoa niistä hoitamaan.
Onko antaa vinkkejä viikoksi, kuka "kyläseppä" olisi näitä kuivureiden ja lämpökeskusten logiikkoja yhdistellyt/ rakentanut.
-
Kuinka olette toteuttaneet käytännössä? Ilmeisesti hygrostaatilta -tai termostaatilta käskyt lämpökeskukselle, ennakoiden, että tiputtaa lämpöjä pannusta ennen jäähdytystä?
En pysty hyödyntämään lämpökeskuksen ns. hukkalämpöä erän kuivuttua. Mikä olisi viisain ratkaisu kiehumisen estämiseksi? Pannu on kyllä 6 barin pannu, että kärsii hieman lämpöjä nostella.
Kattila on arimaxin ja mitsubishin logiikalla.
Kuivurin koneikosta -ja keskuksesta en ole vielä kauppaa tehnyt mutta olisi hyvä tietää mitä tarvitsisi/ voisi jättää pois kuivurin keskuksesta, koska kattilan keskus pystyy monta toimintoa niistä hoitamaan.
Onko antaa vinkkejä viikoksi, kuka "kyläseppä" olisi näitä kuivureiden ja lämpökeskusten logiikkoja yhdistellyt/ rakentanut.
Kuivaamon logiikkaan ei tarvitse tehdä muutoksia, jos sieltä saa
apureleellä kuivaus ja jäähdytys tilatiedot
n. 15 minuutin viive kiertovesipumpuille, kun jäähdytys käynnistyy,
Jäähdytysilma ohjataan kuivaamon lämmityskennon ohi.
ev
-
Kuinka olette toteuttaneet käytännössä? Ilmeisesti hygrostaatilta -tai termostaatilta käskyt lämpökeskukselle, ennakoiden, että tiputtaa lämpöjä pannusta ennen jäähdytystä?
En pysty hyödyntämään lämpökeskuksen ns. hukkalämpöä erän kuivuttua. Mikä olisi viisain ratkaisu kiehumisen estämiseksi? Pannu on kyllä 6 barin pannu, että kärsii hieman lämpöjä nostella.
Kattila on arimaxin ja mitsubishin logiikalla.
Kuivurin koneikosta -ja keskuksesta en ole vielä kauppaa tehnyt mutta olisi hyvä tietää mitä tarvitsisi/ voisi jättää pois kuivurin keskuksesta, koska kattilan keskus pystyy monta toimintoa niistä hoitamaan.
Onko antaa vinkkejä viikoksi, kuka "kyläseppä" olisi näitä kuivureiden ja lämpökeskusten logiikkoja yhdistellyt/ rakentanut.
Kuivaamon logiikkaan ei tarvitse tehdä muutoksia, jos sieltä saa
apureleellä kuivaus ja jäähdytys tilatiedot
n. 15 minuutin viive kiertovesipumpuille, kun jäähdytys käynnistyy,
Jäähdytysilma ohjataan kuivaamon lämmityskennon ohi.
ev
Ei varmaan riitä lämmön hukkaamiseksi pelkkä kennossa kierrätys, jos kennon läpi ei mene enää ilmaa. Muutenkin tuo olisi hyvä tehdä vähän sivistyneemmin.
Olisi tosiaan hyvä jos hieman ennen kuivauksen loppua saataisiin kattila taukotulelle. Semmoista "kohta kuivaus loppuu" -tietoa kuivurista ei sellaisenaan oikein saa, mutta jospa kuivauksen lopetustermostaatti (tai hygrostaatti, kumpaa sitten käytetään) korvattaisiinkin pienellä logiikalla ja lämpö(/kosteus)anturilla, niin voitaisiin kuivauslämpöjen lähestyessä haluttua ajaa kattila ensin alas ja sitten käskeä kuivuri jäähdyttämään. Eräänlainen "välilogiikka" siis hoitamaan tuota kuivurin ja lämpökeskuksen yhteispeliä. Tuo välilogiikka voisi sitten hoitaa myös vaikka kennon ohituksen ohjauspellin ja tekstiviestit käyttäjälle.
Voisi kai tuon hoitaa jomman kumman laitoksen omakin logiikka, mutta jos lähdetään siitä että valmiisiin laitteisiin kajoaminen on hankalaa/kallista (kun ei ne siellä tehtaalla kuitenkaan tajua mitä haetaan, eivätkä anna ohjelmien lähdekoodeja itselle roplattavaksi), niin tuo välilogiikka olisi ihan toimiva ratkaisu.
Semmoinen villi idea tuli kanssa mieleen, että voisiko jäähdytyksessä puhaltimen laittaa pyörimään toiseen suuntaan? Vaikka hetkeksi? Ei tarttisi ilmanohjauspeltejä ja kattilakin saataisiin varmasti jäähtymään... :)
Mika
-
Missä kokoluokassa tuo tulee eteen, että tarttis jo kattilaa alkaa jähdytteleen ennenkuin varsinainen viljan jäähdytys alkaa? Ja jos niin, niin eipä taida viljankuivauksen tehokkuutta nyt ihan älyttömästi syödä se, että varsinaisen jäähdytysajan alusta muutama minuutti vielä vettä kierrätetään radiaattorin läpi. Uskoisin että jos siinä vaiheessa, kun vilja on kuivaa ja kuivuri siirtyy jäähdytykseen, laittaisi stokerin taukotulelle, niin viidessä minuutissa on kyllä kattilan lämpö jo aika hyvin laskenut mikäli sen aikaa vesi kierrätetään radiaatorin läpi.
Itsellä tietenkään ei moista ongelmaa ole, kun lämpökeskukselta otetaan "kaikki irti" kuivaajalle, joten kattilan lämpö on jokatapauksessa sen verta reilusti alle säädetyn, että kierron saa sammuttaa heti, ja silti jonkin aikaa menee että stokeri menee taukotulelle.
-
Ilmeisesti systeemissä ei ole varaajaa?
Mä joskus ajattelin, että jos kattilan teho ei aivan riittäisikään, se voisi ladata sopivaa varaajaa sillävälin kun jäähdytellään ja satsia vaihdetaan. Sitten saisi taas reippaasti tehoa ja purkaa sitä varaajaa kattilan apuna.
-
Eikö asiaa voisi ratkaista seuraavasti:
Esim. kaksi kappaletta sähköisesti ohjattavaa 'ohikiertoa' radiaattorin rinnalle.
Kun jäähdytys alkaa avataan ensimmäinen vaikka 15min ajaksi.Toinen auki 15min kuluttua,molemmat auki vartin.
Sitten suljetaan radiaattorin kierto.
Jäähdytysaikaa pidennetään tuo puoli tuntia.
Ohikierrot mitoitetaan siten että virtauksesta 30% menee läpi.
Tällä järjestelyllä paluuveden lämpötilaa nostetaan portaittain ja annetaan kattilalle aikaa sopeutua.
Ajat kuvitteellisia...nehän säädetään jonkinmoisella aikareleellä.
Itsellä apulämpösysteemissä ei moista ole,mutta luulisin toimivan esim.arinakattilassa jossa vesitila suht.pieni.
Sunttiventtiilin voi laittaa ohitukseen.
Yksi mahdollisuus olisi omalla puhaltimella varustettu radiaattori jossa puhaltimen tehoa vähennettäisiin asteittain jäähdyttyksen alettua.
Variaatioita voi tehdä monenlaisiakin jotka toimii...
-
Eikö asiaa voisi ratkaista seuraavasti:
Esim. kaksi kappaletta sähköisesti ohjattavaa 'ohikiertoa' radiaattorin rinnalle.
Kun jäähdytys alkaa avataan ensimmäinen vaikka 15min ajaksi.Toinen auki 15min kuluttua,molemmat auki vartin.
Sitten suljetaan radiaattorin kierto.
Jäähdytysaikaa pidennetään tuo puoli tuntia.
Ohikierrot mitoitetaan siten että virtauksesta 30% menee läpi.
Tällä järjestelyllä paluuveden lämpötilaa nostetaan portaittain ja annetaan kattilalle aikaa sopeutua.
Ajat kuvitteellisia...nehän säädetään jonkinmoisella aikareleellä.
Itsellä apulämpösysteemissä ei moista ole,mutta luulisin toimivan esim.arinakattilassa jossa vesitila suht.pieni.
Sunttiventtiilin voi laittaa ohitukseen.
Yksi mahdollisuus olisi omalla puhaltimella varustettu radiaattori jossa puhaltimen tehoa vähennettäisiin asteittain jäähdyttyksen alettua.
Variaatioita voi tehdä monenlaisiakin jotka toimii...
Ei huono tämäkään, mutta mielestäni on kyllä helpompaa käskeä se kattila taukotulelle avaamalla ajoissa termostaattipiiri kuin järjestää noita ohikiertoja tai muuta asteittaista tehon laskua.
Mika
-
Pannu taukotulelle ja jäähdytysilma aletaan ottaa suoraan ulko
radiaattori ohittaen jollain ilmaputken läpällä.
-
Eikö asiaa voisi ratkaista seuraavasti:
Esim. kaksi kappaletta sähköisesti ohjattavaa 'ohikiertoa' radiaattorin rinnalle.
Kun jäähdytys alkaa avataan ensimmäinen vaikka 15min ajaksi.Toinen auki 15min kuluttua,molemmat auki vartin.
Sitten suljetaan radiaattorin kierto.
Jäähdytysaikaa pidennetään tuo puoli tuntia.
Ohikierrot mitoitetaan siten että virtauksesta 30% menee läpi.
Tällä järjestelyllä paluuveden lämpötilaa nostetaan portaittain ja annetaan kattilalle aikaa sopeutua.
Ajat kuvitteellisia...nehän säädetään jonkinmoisella aikareleellä.
Itsellä apulämpösysteemissä ei moista ole,mutta luulisin toimivan esim.arinakattilassa jossa vesitila suht.pieni.
Sunttiventtiilin voi laittaa ohitukseen.
Yksi mahdollisuus olisi omalla puhaltimella varustettu radiaattori jossa puhaltimen tehoa vähennettäisiin asteittain jäähdyttyksen alettua.
Variaatioita voi tehdä monenlaisiakin jotka toimii...
Ei huono tämäkään, mutta mielestäni on kyllä helpompaa käskeä se kattila taukotulelle avaamalla ajoissa termostaattipiiri kuin järjestää noita ohikiertoja tai muuta asteittaista tehon laskua.
Mika
--niin.Jospa sattuu olemaan semmoinen systeemi jossa ei vaikka ole kaapelia kuivaamon ja lämpökeskuksen välillä tai muuten vaikeata tuo taukotulelle siirtyminen.
--joku visionääri on ajatellut laittaa suunnilleen nuo kaikki kun ei kuulemma mikään riitä
-
Ilmeisesti systeemissä ei ole varaajaa?
...se voisi ladata sopivaa varaajaa sillävälin kun jäähdytellään ja satsia vaihdetaan.
Varaaja voisi ratkaista ongelman helpointen, mutta vaatii vissiin suurempia muutoksia nyky systeemiin kuin logiikoiden rakentaminen. Samalla hetkellä kun kytkeytyy kuivurin jäähdytys päälle, kattila siirtyy taukotulelle ja veden kierto radiaattoriin katkeaa.
-
Olin pentuna hoitamassa kylän kartanon kuivuria jossa oli 2 kaappia siten että sai käännetyä luukuilla ilman niin että jäähdytysilma tuli ensteks sen kuivatun lämpimän kennon läpi ja radiaattorin kautta siihen toiseen märkään kennoon,Senjälkeen kun oli vilja jäähtynyt,uusi satsi sinne tilalle ja taas luukut toisinpäin kun oli se toinen kuivunut ja tätä kolmatta sitten kuivaamaan,ei mennyt lämpö hukkaan eikä kattilaa tarvinnut ajaa alas.ja sillä aikaa kun se kuivattava siilo kuivui sai sen toisen täytettyä valmiiks.
-
Ilmeisesti systeemissä ei ole varaajaa?
...se voisi ladata sopivaa varaajaa sillävälin kun jäähdytellään ja satsia vaihdetaan.
Varaaja voisi ratkaista ongelman helpointen, mutta vaatii vissiin suurempia muutoksia nyky systeemiin kuin logiikoiden rakentaminen. Samalla hetkellä kun kytkeytyy kuivurin jäähdytys päälle, kattila siirtyy taukotulelle ja veden kierto radiaattoriin katkeaa.
--kuivaamoiden tehoilla varaajan pitää olla suuri jotta siitä olis mitään hyötyä.Toki vähän pienempikin auttaa tähän kattilalämmön tasaukseen.
-
Hyviä vinkkejä tuli paljon.
Eli järjestelmässä ei ole varaajaa, ainakaan vielä. Ostin käytössä olleen laitoksen ja se pitäisi viritellä kuivaajan yhteyteen.
Pannu on "hieman" ylikokoinen kuivuriin nähden. Pannun nestetilavuus on kuitenkin 3m2, että jonkinmoinen varaus on. Todennäköisesti pannu jähtyy melko nopeasti, kun on pinta-alaakin.
Monella näitä systeemeitä on valmiiksi rakennettuina ja kokemuksia on tullut. Kun olisi itse asiassa vähän viisaampi niin ei tarvitsisi kantapään kautta kokeilla eri variaatioita.
Toivotaan, että saisi sellaisen systeemin, että toimii hienosäätöä vaille kuivauskauden alkaessa.
Lämpökeskus on rakentamatta. Luvat on hakusassa.
-
Näistä ohjauksista vielä, yleensä valmistajat tietävät kuinka ohjaukset tehdään, toivomuksia voi silti esittää.
Hyvä olisi kun kuivauksen ja jäähdytyksen tilatietoreleet olis kuivaamon keskuksessa valmiina.
Kuivaamon keskuksessa pitäisi olla valintakytkin: ÖLJYPOLTIN/0/LÄMMITYSKENNO ja tilatieto valinnasta.
Ja kuivaamon ohjaukset riippumattomia öljypolttimesta kun poltin ei ole käytössä.
Uuden kuivaamokeskuksen kytkentöjä ei saisi muuttaa CE merkinnän takia,
tai muutokset pitää olla valmistajan tekemiä.
Muutama ohjaus on toteutettu kiertovesipumppujen viiveellä
jäähdytyksen alussa (n. 15 min). Hyvin on toiminut.
Jäähdytysilma ohjataan karamoottorilla avattavien luukkujen kautta,
osa jäähdytysilmasta voi päästä lämmitys kennon läpi.
Kuivaamon keskus ohjaa luukut auki jäähdytyksen aikana.
Vaikka pumput pysähtyvät on isossa kaukolämpölinjassa vapaakiertoa,
joskus tarvitaan moottoriventtiili tai magneettiventtiilii sulkemaan lammitys.
Kuivauslämpötilan asetus ja käynnistys ja lopetus voidaan tehdä tekstiviestillä
jos kaapelointia ei ole.
Yhden kattilan logiikassa on portaaton tehonsäätö lämmityksen aikana,
polttoaineen syöttöä pienennetään kun kattilan lämpö lähestyy asetusarvoa.
Kun kattilan lämpötila on yli 90 astetta, pitää kattilan ylikuumenemissuoja olla säädettävä, 100 asteeseen tai yli.
Täss muutama huomio, mitä on nähty, mutta on silti monta tapaa tehdä nämä työt.
-
Mut näissä systeemeissä menee kaikki se satsin lämpö harakoille jäähdytyksessä toisin kun tuossa kahden kaapin systeemissä missä se jäähdytyksessä lähtevä lämmin ilma esilämmittää sitä kuivausilmaa..
-
Kuinka olette toteuttaneet käytännössä? Ilmeisesti hygrostaatilta -tai termostaatilta käskyt lämpökeskukselle, ennakoiden, että tiputtaa lämpöjä pannusta ennen jäähdytystä?
En pysty hyödyntämään lämpökeskuksen ns. hukkalämpöä erän kuivuttua. Mikä olisi viisain ratkaisu kiehumisen estämiseksi? Pannu on kyllä 6 barin pannu, että kärsii hieman lämpöjä nostella.
Kattila on arimaxin ja mitsubishin logiikalla.
Kuivurin koneikosta -ja keskuksesta en ole vielä kauppaa tehnyt mutta olisi hyvä tietää mitä tarvitsisi/ voisi jättää pois kuivurin keskuksesta, koska kattilan keskus pystyy monta toimintoa niistä hoitamaan.
Onko antaa vinkkejä viikoksi, kuka "kyläseppä" olisi näitä kuivureiden ja lämpökeskusten logiikkoja yhdistellyt/ rakentanut.
Ookko Aritermiltä kysyny, pystyiskl keskuksen silloonen alihankkija tekemähän asialle nätisti mitään? Nykyyset Siemensit saa aika hyvällä kuivuriohjelmistolla suoraan tehtaalta.
-
Onko jollain käytössä hakesysteemi +radiaattori 330kw:n pannun edessä? Korvaako kokonaan öljyn vai onko osittain öljyllä? Minkä kokoisia laitteita olette tällöin käyttänyt ja keittääkö satsinvaihdon yhteydessä taukotulella , jos kattila on ajettu alas ennen satsin jäähdytystä? Ja mikä vielä voi mennä pieleen jos tämmöisen meinaa rakentaa? Ja kiitos ei "Alatalkkari on paras"-juttuja.
-
Onko jollain käytössä hakesysteemi +radiaattori 330kw:n pannun edessä? Korvaako kokonaan öljyn vai onko osittain öljyllä? Minkä kokoisia laitteita olette tällöin käyttänyt ja keittääkö satsinvaihdon yhteydessä taukotulella , jos kattila on ajettu alas ennen satsin jäähdytystä? Ja mikä vielä voi mennä pieleen jos tämmöisen meinaa rakentaa? Ja kiitos ei "Alatalkkari on paras"-juttuja.
en mä näistä kuivurisysteemeistä mitään tiedä, mutta
ALATALKKARI ON PARAS!!!!
-
Onko jollain käytössä hakesysteemi +radiaattori 330kw:n pannun edessä? Korvaako kokonaan öljyn vai onko osittain öljyllä? Minkä kokoisia laitteita olette tällöin käyttänyt ja keittääkö satsinvaihdon yhteydessä taukotulella , jos kattila on ajettu alas ennen satsin jäähdytystä? Ja mikä vielä voi mennä pieleen jos tämmöisen meinaa rakentaa? Ja kiitos ei "Alatalkkari on paras"-juttuja.
Ei ihan tuollaista, mutta hakesysteemi + radiaattori 250 kW:n pannun edessä. Se, korvaako vai ei, riippuu tietenkin hakejärjestelmän tehosta. Itselläni korvaa arviolta kolmasosan öljystä, kun lämpölaitos on vain 80 kW:n kokoinen.
Ps. Biofire on paras!
-
No Bioire varmaan onkin parhaasta päästä....
Olisin vielä kysynyt, että onko teillä tiedossa ketään l. keskuksen automaatiokeskuksen tekijää. Mahtaako tulla ns. kaupalliset tehdasvalmisteet kyseeseen, jos ei ole ko firmasta ostamssa nyt koko uutta lämmityskalustoa?
-
No Bioire varmaan onkin parhaasta päästä....
Olisin vielä kysynyt, että onko teillä tiedossa ketään l. keskuksen automaatiokeskuksen tekijää. Mahtaako tulla ns. kaupalliset tehdasvalmisteet kyseeseen, jos ei ole ko firmasta ostamssa nyt koko uutta lämmityskalustoa?
Kai noita tekee kuka tahansa osaava ja luvat omaava sähkömies. Uskoisin että voi vaan tulla hintaa enempi kuin valmiille keskukselle, eli lähinnä voisi tulla kyseeseen jos halutaan jotain erikoista jota ei suoraan kaupasta saa. Kyllä kai noita keskuksia myydään ilman koko kaluston ostamistakin.
Asennus kannattaa teettää sitten jollain joka ihan oikeasti tietää lämpökekuksista jotain. Kävin katsomassa yhtäkin isoa lämpökeskusta joka oli asennettu päin h**ttiä. Kiehuntatermostaattia ei ollut asennettu ollenkaan (koska putkimies ei ollut jättänyt sille tyhjää yhdettä) vaan se nökötti paketissa pannuhuoneen nurkassa. Sitten logiikan lämpöanturin pettäessä tuo keitti ja aiheutti aika vakavan vaaran, lämpö kattilassa oli jo 160 astetta ja höyryä tuli joka puolelta. Onneksi ei mossahtanut. Lisäksi tuossa oli takapaloautomatiikka joka tyhjentää kattilan ruuvin jos siinä lämpötila nousee. Eipä siinä mitään, niinhän se toimikin mutta kun kattilaruuvia syöttävä ruuvi ei kuitenkaan takapalotilanteessa pysähtynyt vaan syötti kiltisti lisää tavaraa kuumentuneeseen ruuviin.
Mika
-
Liittyy aihepiiriin, joten jatkan tähän ketjuun:
Aion laitattaa ylipaineisen kuivurin uunipuhaltimeen taajuusmuuttajan. Pitäisi piensiemenen kuivauksen kanssa pärjätä paremmin; ei tartte kuristella ilmaa (ainakaan niin paljon) eli hyötysuhteet ja sähkönkulutus pitäisi mennä parempaan suuntaan. Onko kokemusta näistä?:
1) Kuinka paljon puhaltimen kierrosnopeutta uskaltaa pudottaa % maksimissaan, ettei lämmönvaihtimen tuubit käy liian kuumana tai tule muita lieveilmiöitä pannussa?
2) Miten olisi toteutettavissa jälkiasenteisena säätö, jossa ulkoilman viiletessä kierroslukua pudotetaan? Tästä voi sitten filosofoida, että mitataanko kuivauslämpöä, ulkolämpöä vai esim. 2-suuttimen päälläoloajasta haistellen.
-
Liittyy aihepiiriin, joten jatkan tähän ketjuun:
Aion laitattaa ylipaineisen kuivurin uunipuhaltimeen taajuusmuuttajan. Pitäisi piensiemenen kuivauksen kanssa pärjätä paremmin; ei tartte kuristella ilmaa (ainakaan niin paljon) eli hyötysuhteet ja sähkönkulutus pitäisi mennä parempaan suuntaan. Onko kokemusta näistä?:
1) Kuinka paljon puhaltimen kierrosnopeutta uskaltaa pudottaa % maksimissaan, ettei lämmönvaihtimen tuubit käy liian kuumana tai tule muita lieveilmiöitä pannussa?
2) Miten olisi toteutettavissa jälkiasenteisena säätö, jossa ulkoilman viiletessä kierroslukua pudotetaan? Tästä voi sitten filosofoida, että mitataanko kuivauslämpöä, ulkolämpöä vai esim. 2-suuttimen päälläoloajasta haistellen.
Ei ole kokemusta, mutta maalaisfyysikkona pohdiskellen:
1) prosentteja on mahdoton sanoa (riippuu puhaltimen ominaisuuksista, vastapaineesta jne), mutta ilmamäärää ei voi laskea sen alemmas kuin kuristamallakaan on voinut pudottaa. Siis pienentämättä suuttimia tms.
2) Tamuissa on potentiometrin tms nappulasäädön lisäksi yleensä jokin standarditulo (jännite- tai virtaviesti, 0-10 V / 4-20 mA tms) jolla nopeutta ohjataan. Hienoimmissa jopa väyläohjaus...
Tarvitaan siis lämpöanturi, joka sopivasti skaalattuna antaa tarvittavaa tietoa. Automaatiopuolen kaveri osaa varmasti auttaa, vakiojuttuja nuo.
Oletko varma että saavutettava säästö on olennainen? Jotkin puhaltimet vähentävät energiantarvettaan reilusti jos niitä sopivasti kuristetaan. Jos on mahdollista mitata moottorin ottama virta niin kannattaisi ehkä tarkistaa tehontarve normaalitilanteessa ja sitten imupuolelta kuristetuna. Tulos saattaa yllättää niin että taajuusmuuttaja ei enää houkuttelekaan niin paljoa.
Jos mottorin pyörimisnopeutta lasketaan merkittävästi, niin kannattaa tarkistaa samalla että sen moottorin oma jäähdytyspuhallin jaksaa vielä jäähdyttää tarpeeksi. Eli seurata että moottori ei ylikuumene. Muuten voidaan tarvita erillinen moottorinjäähdytyspuhallin...
-
Ei ole kokemusta, mutta maalaisfyysikkona pohdiskellen:
1) prosentteja on mahdoton sanoa (riippuu puhaltimen ominaisuuksista, vastapaineesta jne), mutta ilmamäärää ei voi laskea sen alemmas kuin kuristamallakaan on voinut pudottaa. Siis pienentämättä suuttimia tms.
2) Tamuissa on potentiometrin tms nappulasäädön lisäksi yleensä jokin standarditulo (jännite- tai virtaviesti, 0-10 V / 4-20 mA tms) jolla nopeutta ohjataan. Hienoimmissa jopa väyläohjaus...
Tarvitaan siis lämpöanturi, joka sopivasti skaalattuna antaa tarvittavaa tietoa. Automaatiopuolen kaveri osaa varmasti auttaa, vakiojuttuja nuo.
Oletko varma että saavutettava säästö on olennainen? Jotkin puhaltimet vähentävät energiantarvettaan reilusti jos niitä sopivasti kuristetaan. Jos on mahdollista mitata moottorin ottama virta niin kannattaisi ehkä tarkistaa tehontarve normaalitilanteessa ja sitten imupuolelta kuristetuna. Tulos saattaa yllättää niin että taajuusmuuttaja ei enää houkuttelekaan niin paljoa.
Jos mottorin pyörimisnopeutta lasketaan merkittävästi, niin kannattaa tarkistaa samalla että sen moottorin oma jäähdytyspuhallin jaksaa vielä jäähdyttää tarpeeksi. Eli seurata että moottori ei ylikuumene. Muuten voidaan tarvita erillinen moottorinjäähdytyspuhallin...
En ole varma onko säästö olennainen. Voisi kyllä pihtimittarilla tehdä virranmittauksen esittämälläsi tavalla . Toinen peruste on kuitenkin se, että pelkällä virtausta kuristamalla ei meinaa rypsit pysyä kuivauskaapissa.
Moottorin jäähdytys on hyvä huomio, ja siihen muistan nähneeni ohjearvoja min. 25% kevyessä kuormituksessa (13 Hz) tai 30% kohtuullisesssa kuormituksessa (15 Hz), en tiedä kuinka luotettava tieto tämä on. Puhallinkäyttö taitaa mennä kevyen kuormituksen osastoon.
Yksi kysymys on, että voiko puhaltimella ilmetä kavitointia, jos imua riittävästi kuristetaan. Kertaalleen olen nimittäin vaihtanut kyseisen puhaltimen siivikon, kun siivekkeet olivat repeilleet hitsauksistaan ja siipipyörä oli tämän johdosta pahasti epätasapainossa.
-
Soittakaa Inkivaaran Arille Alfa Flane Oy Salo, Oli ennen Antilla töissä nyt tekee itse hake systeemejä. Tietää varmasti eniten suomessa hakkeella kuivaamisesta. On itsellä maatila
-
Moottorin jäähdytys on hyvä huomio, ja siihen muistan nähneeni ohjearvoja min. 25% kevyessä kuormituksessa (13 Hz) tai 30% kohtuullisesssa kuormituksessa (15 Hz), en tiedä kuinka luotettava tieto tämä on. Puhallinkäyttö taitaa mennä kevyen kuormituksen osastoon.
Viljaruuvin (kaatosuppilon) moottorilla alaraja 20Hz tienoilla, sen alle kun menee, taajusmuuntaja sammuttaa ruuvin aika nopeasti suojellakseen moottoria. Tuokin säätö aika kireä, 15Hz:n taajuudella stoppi tulee hetkessä, 20Hz:n taajuudella täydellä kuormalla noin 10-12 minuuttia ja moottori vaatii jäähdytystä. Puhallin käyttö lienee kevyttä, varsinkin kun nopeuden pudottaminen keventää kuormaa huomattavasti?
-
Vähän jälkiviisastelua, mutta 15 vuotta suomalaisella hakehärvelillä lämmittäneenä, seuraava vehe tulee olemaan keski-eurooppalainen. On sen verran tekniikka edistyneempää.
Noh nykyinen säätötulilainen tosin on toiminut ihan hyvin ei siinä mitään, mutta joku juttu niissä on. Vähän niinkuin Sisu ja Scania. Joku siinä Sisussa on.
-
Moottorin jäähdytys on hyvä huomio, ja siihen muistan nähneeni ohjearvoja min. 25% kevyessä kuormituksessa (13 Hz) tai 30% kohtuullisesssa kuormituksessa (15 Hz), en tiedä kuinka luotettava tieto tämä on. Puhallinkäyttö taitaa mennä kevyen kuormituksen osastoon.
Viljaruuvin (kaatosuppilon) moottorilla alaraja 20Hz tienoilla, sen alle kun menee, taajusmuuntaja sammuttaa ruuvin aika nopeasti suojellakseen moottoria. Tuokin säätö aika kireä, 15Hz:n taajuudella stoppi tulee hetkessä, 20Hz:n taajuudella täydellä kuormalla noin 10-12 minuuttia ja moottori vaatii jäähdytystä. Puhallin käyttö lienee kevyttä, varsinkin kun nopeuden pudottaminen keventää kuormaa huomattavasti?
Puhallinkäyttö ei ole kevyttä ellei moottori ole sitten reilusti ylimitoitettu. Siinähän on normaalisti täysi kuorma koko ajan ja pitkään. Kokonaan toinen juttu on sitten se että kierrosten pudottaminen vähentää puhaltimen vaatimaa tehoa melko jyrkästi. Oikeastaan jatkuvaa puhallinkäyttöä raskaampaa on vain toistuvia käynnistyksiä sisältävä, muuten jatkuva puhallinkäyttö :-)
Viisaammat taajuusmuuttajat pyrkivät laskemaan moottoriin kohdistuvan termisen rasituksen käytön historian perusteella. Joissakin käytetään myös moottoriin sijoitettua lämpöanturia. Vaativiin tamukäyttöihin valitaan myös siihen erityisesti suunniteltuja moottoreita.
Nopeudensäädössä olennaista on moottorilta otettava teho, suurikaan nopeuden pudotus ei ole sinänsä moottorille pahasta, mutta jos siltä vaaditaan samalla yhtä paljon tehoa / vääntöä kuin nimelliskierroksilla niin sitten menee hankalaksi.
Puhaltimen siivet saaattavat kyllä joutua koville jos ilma alkaa värähdellä kuristamisen seurauksena. Virtausaukko siiville pitäisi kai pysyä ainakin symmmetrisenä, eli ei pidä kuristaa niin että alkaa sulkea imuaukkoa vain toisesta reunasta tms.
-
Uusi Vaconin tai Danfossin TaMu 5,5 kW moottorille maksaa alta 600e ALV 0 + asennus. Tuolta pohjalta voi lähteä laskemaan kannattavuutta. Varmaan tonni palaa, jos vielä automaattisäätöä siihen halajaa.
-
Liittyy aihepiiriin, joten jatkan tähän ketjuun:
Aion laitattaa ylipaineisen kuivurin uunipuhaltimeen taajuusmuuttajan. Pitäisi piensiemenen kuivauksen kanssa pärjätä paremmin; ei tartte kuristella ilmaa (ainakaan niin paljon) eli hyötysuhteet ja sähkönkulutus pitäisi mennä parempaan suuntaan. Onko kokemusta näistä?:
1) Kuinka paljon puhaltimen kierrosnopeutta uskaltaa pudottaa % maksimissaan, ettei lämmönvaihtimen tuubit käy liian kuumana tai tule muita lieveilmiöitä pannussa?
2) Miten olisi toteutettavissa jälkiasenteisena säätö, jossa ulkoilman viiletessä kierroslukua pudotetaan? Tästä voi sitten filosofoida, että mitataanko kuivauslämpöä, ulkolämpöä vai esim. 2-suuttimen päälläoloajasta haistellen.
Mikä siemen aiheuttaa ongelmaa ja millä kuivurilla?
Ja sähkönsäästökin saattaa olla aika pientä, koska imuilmaa kuristamalla moottorikin pääsee vähemmällä. Ei mulla mitään numeroita ole tähän heittää.
-
Liittyy aihepiiriin, joten jatkan tähän ketjuun:
Aion laitattaa ylipaineisen kuivurin uunipuhaltimeen taajuusmuuttajan. Pitäisi piensiemenen kuivauksen kanssa pärjätä paremmin; ei tartte kuristella ilmaa (ainakaan niin paljon) eli hyötysuhteet ja sähkönkulutus pitäisi mennä parempaan suuntaan. Onko kokemusta näistä?:
1) Kuinka paljon puhaltimen kierrosnopeutta uskaltaa pudottaa % maksimissaan, ettei lämmönvaihtimen tuubit käy liian kuumana tai tule muita lieveilmiöitä pannussa?
2) Miten olisi toteutettavissa jälkiasenteisena säätö, jossa ulkoilman viiletessä kierroslukua pudotetaan? Tästä voi sitten filosofoida, että mitataanko kuivauslämpöä, ulkolämpöä vai esim. 2-suuttimen päälläoloajasta haistellen.
Mikä siemen aiheuttaa ongelmaa ja millä kuivurilla?
Riidansiemen, yhteiskuivurilla?
-
Liittyy aihepiiriin, joten jatkan tähän ketjuun:
Aion laitattaa ylipaineisen kuivurin uunipuhaltimeen taajuusmuuttajan. Pitäisi piensiemenen kuivauksen kanssa pärjätä paremmin; ei tartte kuristella ilmaa (ainakaan niin paljon) eli hyötysuhteet ja sähkönkulutus pitäisi mennä parempaan suuntaan. Onko kokemusta näistä?:
1) Kuinka paljon puhaltimen kierrosnopeutta uskaltaa pudottaa % maksimissaan, ettei lämmönvaihtimen tuubit käy liian kuumana tai tule muita lieveilmiöitä pannussa?
2) Miten olisi toteutettavissa jälkiasenteisena säätö, jossa ulkoilman viiletessä kierroslukua pudotetaan? Tästä voi sitten filosofoida, että mitataanko kuivauslämpöä, ulkolämpöä vai esim. 2-suuttimen päälläoloajasta haistellen.
Mikä siemen aiheuttaa ongelmaa ja millä kuivurilla?
Riidansiemen, yhteiskuivurilla?
;D
-
Liittyy aihepiiriin, joten jatkan tähän ketjuun:
Aion laitattaa ylipaineisen kuivurin uunipuhaltimeen taajuusmuuttajan. Pitäisi piensiemenen kuivauksen kanssa pärjätä paremmin; ei tartte kuristella ilmaa (ainakaan niin paljon) eli hyötysuhteet ja sähkönkulutus pitäisi mennä parempaan suuntaan. Onko kokemusta näistä?:
1) Kuinka paljon puhaltimen kierrosnopeutta uskaltaa pudottaa % maksimissaan, ettei lämmönvaihtimen tuubit käy liian kuumana tai tule muita lieveilmiöitä pannussa?
2) Miten olisi toteutettavissa jälkiasenteisena säätö, jossa ulkoilman viiletessä kierroslukua pudotetaan? Tästä voi sitten filosofoida, että mitataanko kuivauslämpöä, ulkolämpöä vai esim. 2-suuttimen päälläoloajasta haistellen.
Mikä siemen aiheuttaa ongelmaa ja millä kuivurilla?
Riidansiemen, yhteiskuivurilla?
Riidansiemen, yhteispuimurilla.
-
Liittyy aihepiiriin, joten jatkan tähän ketjuun:
Aion laitattaa ylipaineisen kuivurin uunipuhaltimeen taajuusmuuttajan. Pitäisi piensiemenen kuivauksen kanssa pärjätä paremmin; ei tartte kuristella ilmaa (ainakaan niin paljon) eli hyötysuhteet ja sähkönkulutus pitäisi mennä parempaan suuntaan. Onko kokemusta näistä?:
1) Kuinka paljon puhaltimen kierrosnopeutta uskaltaa pudottaa % maksimissaan, ettei lämmönvaihtimen tuubit käy liian kuumana tai tule muita lieveilmiöitä pannussa?
2) Miten olisi toteutettavissa jälkiasenteisena säätö, jossa ulkoilman viiletessä kierroslukua pudotetaan? Tästä voi sitten filosofoida, että mitataanko kuivauslämpöä, ulkolämpöä vai esim. 2-suuttimen päälläoloajasta haistellen.
Mikä siemen aiheuttaa ongelmaa ja millä kuivurilla?
Riidansiemen, yhteiskuivurilla?
Riidansiemen, yhteispuimurilla.
Ihan sama, onnistuuko muka jos on yhteisvaimo???? Sitä voi pitää esimerkkinä kun aletaan hommaamaan erillaisia "yhteis"-juttuja.
-
Onhan noita välillä yhteisvaimojakin. Toimii hyvin niin kauan kun isännät eivät tiedä että kyseessä on 'shared resource' eli jaettu resurssi :-))
Alkuperäiseen aiheeseen, katso mitä virtapihti sanoo, ja kerro meillekin. Yhden vaiheen mittaushan riittää.
-
Onhan noita välillä yhteisvaimojakin. Toimii hyvin niin kauan kun isännät eivät tiedä että kyseessä on 'shared resource' eli jaettu resurssi :-))
Alkuperäiseen aiheeseen, katso mitä virtapihti sanoo, ja kerro meillekin. Yhden vaiheen mittaushan riittää.
Tuli mieleen alottajasta....
Kuivurin rölli. ;D
-
Moottorin jäähdytys on hyvä huomio, ja siihen muistan nähneeni ohjearvoja min. 25% kevyessä kuormituksessa (13 Hz) tai 30% kohtuullisesssa kuormituksessa (15 Hz), en tiedä kuinka luotettava tieto tämä on. Puhallinkäyttö taitaa mennä kevyen kuormituksen osastoon.
Viljaruuvin (kaatosuppilon) moottorilla alaraja 20Hz tienoilla, sen alle kun menee, taajusmuuntaja sammuttaa ruuvin aika nopeasti suojellakseen moottoria. Tuokin säätö aika kireä, 15Hz:n taajuudella stoppi tulee hetkessä, 20Hz:n taajuudella täydellä kuormalla noin 10-12 minuuttia ja moottori vaatii jäähdytystä. Puhallin käyttö lienee kevyttä, varsinkin kun nopeuden pudottaminen keventää kuormaa huomattavasti?
Puhallinkäyttö ei ole kevyttä ellei moottori ole sitten reilusti ylimitoitettu. Siinähän on normaalisti täysi kuorma koko ajan ja pitkään. Kokonaan toinen juttu on sitten se että kierrosten pudottaminen vähentää puhaltimen vaatimaa tehoa melko jyrkästi. Oikeastaan jatkuvaa puhallinkäyttöä raskaampaa on vain toistuvia käynnistyksiä sisältävä, muuten jatkuva puhallinkäyttö :-)
No, ilmaisin itseäni huonosti, juuri tuota tarkoitin. Viljaruuvissa ei tätä ilmiötä samassa mittakaavassa ole, lievempänä kyllläkin. Hiljaakin pyörittämällä vaatii voimaa ja tämä hiljaa pyörittäminen kuormittaa moottoria ja jäähdytys jää vajaaksi, ellei hertzejä riittävästi.
-
Yksi kysymys on, että voiko puhaltimella ilmetä kavitointia, jos imua riittävästi kuristetaan. Kertaalleen olen nimittäin vaihtanut kyseisen puhaltimen siivikon, kun siivekkeet olivat repeilleet hitsauksistaan ja siipipyörä oli tämän johdosta pahasti epätasapainossa.
Kavitaatiossa neste kaasuuntuu paineen äkillisesti alentuessa ja/tai lämpötilan noustessa. Kuivausilma on jo valmiiksi kaasua (toivottavasti).