Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Jompero - 30.10.12 - klo:10:32
-
Kun ei oo tuosta hakkeesta juurikaan kokemuksia, niin millä helkkaroidilla sen sais pysyyn siellä arinan etupääs, onko kasteleminen ainoo konsti? Vaikka käsikäytöllä ajaa arinan täyteen niin palaa siinä nuotiona ja hetken päästä taas on ruuvin alla valkia. Tuppaa vain hotalehtaan takapalon puolelle kun on siinä alkupäässä se tuli, täytyy koittaa tuo syöttölokero paremmin tiivistää jos se auttais siihen vaivaan mutta onko tuo arinapuolen ongelma ihan asiaan kuuluva?
-
Onko joskus toiminut normaalisti? Eli äkkiä vois sanoo että vastapainetta liikaa, eli kattila tukossa tai piippu huonosti nuohottu. Hakesäiliön kansi pitäisi periaatteessa olla ilmatiivis. Tai saa niin huonosti sitä haketta, että ruuvi on vajaa.
Pyöree vai kantikas syöttöputki?
-
Ilmavuotoa jostain säiliön puolelta tai ruuviputkien jatkojen saumoista on todennäköisin syy .ellei kunnon kumitiivisteet auta asiaan niin jatka kuten ensinmäisessä vastauksessa kirjoitettiin
-
Aika jännä ongelma sulla
Kyllä se vähä siltä kuulostaa että ruuvi ei saa tavaraa ja nuohoukset vähän unohtunu
Onko minkä ikäset laitteet ja minkä merkkiset?
-
Ei kuulosta ollenkaan erikoiselta, siellähän se tuli, ruuvin vieressä. Mikäli hake kunnollista ja pieni tehontarve, huonolla hakkeella ja täydellä teholla tulet sitten koko arinan matkalla.
-
Pärkkele, liian hyvää tavaraa sitte. Kantikas putki, putken täydeltä menee kun säädöt kohillaan, nuohous ei vaikuta ongelmaan, Biolämmön tekemä systeemi. On toiminu automaattisesti ainakin jyrsinturpeella, palaturpeella, turvepelletillä, ohralla, kauralla, rukiilla, rypsillä, kuminalla ja esipuhdistajan moskalla. Mutta tuo hake tuntuu olevan hankalin tähän astisista
-
Ei kuulosta ollenkaan erikoiselta, siellähän se tuli, ruuvin vieressä. Mikäli hake kunnollista ja pieni tehontarve, huonolla hakkeella ja täydellä teholla tulet sitten koko arinan matkalla.
Joo ei se että tuli on ruuvin vieressä vaan se että vetää takapaloa herkästi.
Mulla on 3m suora ruuvi stokerista pannuun eikä mulla ole tollasia ongelmia edes kesäkelillä lämmittäessä
-
Pärkkele, liian hyvää tavaraa sitte. Kantikas putki, putken täydeltä menee kun säädöt kohillaan, nuohous ei vaikuta ongelmaan, Biolämmön tekemä systeemi. On toiminu automaattisesti ainakin jyrsinturpeella, palaturpeella, turvepelletillä, ohralla, kauralla, rukiilla, rypsillä, kuminalla ja esipuhdistajan moskalla. Mutta tuo hake tuntuu olevan hankalin tähän astisista
Tuo on hakkeen polton ominaisus verrattuna viljaan .Vilja palaa palopään päässä tuhkaantumisen ja sen huokoisen karstan vuoksi ja hake puhtaammin ruuvin juuressa . Jos ruuviputki ei kuumene niin ongelman ei tarvi puuttua ,takapalo kielisäiliön ilmavuotoa.
-
kyllä se on kuivan hakkeen ominaisuus. laita turvetta sekaan tai pellettiä. kannattaa myös kattilalämpöä vähän alentaa että voi taukotulella syöttää tiheämmin ettei lämpö nouse liikaa. kuivassa hakkeessa tuli vaan etenee nopeasti.
-
Niin tuosta takapalosta... Suurin syy on kyllä tuo neliskanttinen putki jossa hake kulkee aika löysästi niissä nurkissa. Ja tietysti kuiva hake on vielä herkempää.
Itse olen polttanut haketta parikymmentä vuotta ja tuon takapalon kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia. Syöttöputki onkin kyllä pyöreä.
Ja sitten mulla ei ole (kaikkien ohjeiden vastaisesti) tuo stokerinkaan kansi mikään ilmatiivis. ::)
-
Niin tuosta takapalosta... Suurin syy on kyllä tuo neliskanttinen putki jossa hake kulkee aika löysästi niissä nurkissa. Ja tietysti kuiva hake on vielä herkempää.
Itse olen polttanut haketta parikymmentä vuotta ja tuon takapalon kanssa ei ole koskaan ollut ongelmia. Syöttöputki onkin kyllä pyöreä.
Ja sitten mulla ei ole (kaikkien ohjeiden vastaisesti) tuo stokerinkaan kansi mikään ilmatiivis. ::)
Tota kansijuttuo oon todella ihmetelly.... Ei mullakaan mitään kantta oo ku 2x2 pohjaa vanereilla vielä entisestään levitetty ja haketta päälle nii paljo ku saa mahtumaan ennenku katto tulee vastaan
-
neliskanttinen syöttö putki ei ole ollut takapalo ongelmaa eikä ilmatiiviitä hake säiliöitä en ymmärrä minkä takia pitäs......mutta jos on todella kuivaa haketta tai murskattua rakennusjätettä mitä vuosi sitten itse poltin on takapalon vaara todella suuri tauko tulet pienelle ja useammin syöttö päälle sillä sain eliminoitua pois takapalot. Mutta tämän kesän perusteella ihmettelen jos olet saanut niiiin kuivaaa haketta.......
-
Mulla on taas takuuvarma takapalo jos kansi olisi auki tai raollaankin ,palokunta on käynyt kerran aukinaisesta kannesta ja itse sammutettuja takapaloja 3 vuotavasta kannen tiivisteestä .Syynä on kai kattilan hyvä veto , teräspiippu on 9m korkea .
-
Veto Maxin stokeri ja 8 m3 säiliö on meillä. Kannessa oli joskus tiivisteet. Stokerin putki 2 m ja suoraan kattilaan.
Aiemmin en saanut paloa pidettyä hallinnassa kesällä neliskanttisella putkella. Viime talvena vaihdoin putken siihen, jossa on pohja pyöristetty. Nyt oli kattilassa tuli koko kesän eikä ainuttakaan kertaa takapaloa.
Jos tuli pyrkii jatkuvasti säiliöön päin, niin syöttöä isomalle. Jos kulutusta ei ole, niin kyllä se tuli menee taaksepäin, vaikka olisi millainen kansi siilossa.
-
Tota kansijuttuo oon todella ihmetelly.... Ei mullakaan mitään kantta oo ku 2x2 pohjaa vanereilla vielä entisestään levitetty ja haketta päälle nii paljo ku saa mahtumaan ennenku katto tulee vastaan
Kuten myös: Säätötulen kakskakkosen pohja, pyöreä metrin putki hakevarastosta palopäähän ja varasto hyvin ilmastoitu. Ei ole takapaloa ilmennyt kertaakaan koko käyttöaikana. Pointti hommassa taitaa on että kattilassa ja piipussa on hyvä veto ja putki on kohtuullisen tiivis. Takapalon estoautomatiikka on myös aika toimiva: kun putki lämpenee riittävästi, käynnistyy syöttö ja työntää palavan tai kytevän hakkeen putkesta palopäähän. Pari kertaa olen sen kesällä havainnut toimivan.
Sitten on vielä varmistuksen varmistus eli vesisammutusjärjestelmä, mutta sitä ei ole onneksi tar***** :)
-
Mulla on taas takuuvarma takapalo jos kansi olisi auki tai raollaankin ,palokunta on käynyt kerran aukinaisesta kannesta ja itse sammutettuja takapaloja 3 vuotavasta kannen tiivisteestä .Syynä on kai kattilan hyvä veto , teräspiippu on 9m korkea .
Tuossa se syy, miksi moni ihmettelee takapalon vaaraa.
Itsellä moninkertainen varmistus takapalon varalle, on antureita ja pulssiohjattua vedensyöttöä, viimeisenä keinona kunnon töräys vettä ja ruuvi tyhjenee pesään, pudotussuppilossa lainehtii silloin vesi ja kännykkään tulee tekstiviesti.
Takapaloja uhkaa tulla kesällä, mulla syöttöputki vain reilun metrin ennen pudotussuppiloa. Syöttöputken ollessa pidempi, ei tulisi ongelmia takapalosta yhtä helposti.
Menneenä kesänä ei ollut ongelmia takapalohälytyksistä, viimeinkin sai tehtyä riittävän huonoa haketta kesäkäyttöön ;D Ongelmana liian hyvä veto kattilassa, tämä yhdistettynä kuivaan hakkeeseen sekä pieneen kulutukseen -> ongelmat takuuvarmoja.
Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella, kuuma vesi kiertää kokoajan käyttövesiputkistossa. Kiepillä mittaaa riittävästi kun talolle pannuhuoneesta useampi kymmenen metriä. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa ;D Kesän sähkölasku kasvoi suunnilleen tonnilla, kun käyttöveden lämmitti stokerikattilassa sähkövastuksella :o
-
minun mielestä sillä kannen tiiviydellä ja syöttöputken mallilla ei mitään tekemistä takapalon kanssa. . on ollu neliskanttista .. pyöreää .. ja u- mallista... kaikki on toiminnu. . kannattaisi nuohota itse palopää .. ilmareiät täynnä hiekkaa/muuta shaibaa. Huomasin Ala-talkkarin 40kw palopäässä että kun piisalle kauan polttaa eikä putsaa itse palopäätä .. alkaa tuli pikku hiljaa hiippailemaan syöttööputkeen päin. . nyt ongelmaa ei enään ole kun on molemmissa lämpökeskuksissa Ala-talkkarin 80kw liikkuvat arinat. . 2 vuoden välein otamme silti palomäät irti ja putsaamme kaikki ilmareiät
-
n. + metrin 120mm pyöreä syöttöputki, tokeris ei kantta vaan katto, putki lämpenee vain sillon kun pannu tukos tai tavara loppu ??? automatiikka lykkää 10 sek tavaraa pesään jos lämpö nousee liikaa ja sitte vesivarmistus jota ei oo viä tarvinnu.. usein onkelmat johtuu kulutuksesta suhtees syöttöputken halkasijaan.. se että putki on tiivis ja täynnä tavaraa on tärkiämpää pidemmillä putkilla kuin että kansi on tivis.. pikkutokerilla ja 80mm ruuvilla kansi on pakko olla tivis ja jykevä kun siinä ei kannata yli 0,5m putkea ollakkaan.. jos lokerosyötin niin aattelis että sen täytys syöttää täydemmäksi niin onkelmat vähenis.. tuos ilmareikien tukkoisuudes on kans perää..
-
Mulla on taas takuuvarma takapalo jos kansi olisi auki tai raollaankin ,palokunta on käynyt kerran aukinaisesta kannesta ja itse sammutettuja takapaloja 3 vuotavasta kannen tiivisteestä .Syynä on kai kattilan hyvä veto , teräspiippu on 9m korkea .
Tuossa se syy, miksi moni ihmettelee takapalon vaaraa.
Itsellä moninkertainen varmistus takapalon varalle, on antureita ja pulssiohjattua vedensyöttöä, viimeisenä keinona kunnon töräys vettä ja ruuvi tyhjenee pesään, pudotussuppilossa lainehtii silloin vesi ja kännykkään tulee tekstiviesti.
Takapaloja uhkaa tulla kesällä, mulla syöttöputki vain reilun metrin ennen pudotussuppiloa. Syöttöputken ollessa pidempi, ei tulisi ongelmia takapalosta yhtä helposti.
Menneenä kesänä ei ollut ongelmia takapalohälytyksistä, viimeinkin sai tehtyä riittävän huonoa haketta kesäkäyttöön ;D Ongelmana liian hyvä veto kattilassa, tämä yhdistettynä kuivaan hakkeeseen sekä pieneen kulutukseen -> ongelmat takuuvarmoja.
Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella, kuuma vesi kiertää kokoajan käyttövesiputkistossa. Kiepillä mittaaa riittävästi kun talolle pannuhuoneesta useampi kymmenen metriä. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa ;D Kesän sähkölasku kasvoi suunnilleen tonnilla, kun käyttöveden lämmitti stokerikattilassa sähkövastuksella :o
Mulla on kamppeet jo 17 v ikäisiä ja kehitystä on tapahtunut tuosta esim. takapalon sammutus toimii vapaalla paineella 10l vesisäiliöstä . Mehiläisvahatulppa ruuviputkessa olevassa nipassa pitäisi sulaa ja tyhjentää vedet säiliöstä letkua pitkin ruuviputkeen . On kai toiminut koko aikana vain pari kertaa niin että tuli on sammunut . Silloin kun kerran unohtui kansi auki olikin vesisäiliössä oleva letkun kiinnitysnippa ruostunut tukkoon (rautaa ja korjausnippa onkin messinkiä). Ohjauskeskuksessa ei liioin ollut ruuvimoottorin käyttöajan "valvojaa" ja esim kerran ruuvi lykkäsi kattilan täyteen haketta kun kontaktori meni jumiin. Sen jälkeen uusiittiin koko ohjauskeskus.
Se on totta että takapalo tulee kesällä kun kulutus on vain käyttöveden varassa.
-
Menneenä kesänä ei ollut ongelmia takapalohälytyksistä, viimeinkin sai tehtyä riittävän huonoa haketta kesäkäyttöön ;D Ongelmana liian hyvä veto kattilassa, tämä yhdistettynä kuivaan hakkeeseen sekä pieneen kulutukseen -> ongelmat takuuvarmoja.
Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa ;D
Yhteen huusholliin tehtiin kesäisen käyttöveden lämmittämiseen aurinkopaneeli. Yhtenä syynä oli myös se, että naapureita on aika lähellä eikä haluttu käryttää kitutulta. Kuulemma toimii ihan hyvin, mutta talouslaskelmat kannatti unohtaa kun alkoi laitteita etsimään.
-
Tuota kattilan ja piipun hyvää vetoo en kyllä tajua miksi se olis syy takapaloon? Omasta kokemuksesta jos kattila on aivan tukossa niin se voi aiheuttaa takapalon. Itsellä on tuo säätötulen metri x 2. Ja viretulella syöttöväli yli viisi minuuttia. Eikä siis mitään ongelmia, ja hakekkin on harvinaisen hyvää ::) Stokerin säiliössä on kansi mutta täysin hengittävä ::)
-
Kun ei oo tuosta hakkeesta juurikaan kokemuksia, niin millä helkkaroidilla sen sais pysyyn siellä arinan etupääs, onko kasteleminen ainoo konsti? Vaikka käsikäytöllä ajaa arinan täyteen niin palaa siinä nuotiona ja hetken päästä taas on ruuvin alla valkia. Tuppaa vain hotalehtaan takapalon puolelle kun on siinä alkupäässä se tuli, täytyy koittaa tuo syöttölokero paremmin tiivistää jos se auttais siihen vaivaan mutta onko tuo arinapuolen ongelma ihan asiaan kuuluva?
Meillä Säätötulen systeemi. Reilut viisi vuotta pelasi hyvin ilman esim. hakesäiliön kantta. Palopään ja säiliön välissä vain 30 cm jatkoputki, jonka aikoinaan kertoivat estävän takapalot. Aina lämmitetty kesät talvet. Vanha varaaja jätettiin taloon ja kattila sijoitettiin punkkeriin 30m päähän talosta. Kattila elää omaa eläämäänsä eli on säädetty 80 asteeseen, varaajassa termostaatti joka pyytää tarpeen mukaan lämpöä ja panee kierron kattilan ja varaajan välille. On poltettu haketta, turvetta, pellettiä jne Toimi hyvin reilut viisi vuotta ja yks kaks tuli hiipi säiliöön kytemään. Onneksi eräs tuttu kehoitti katsomaan syöttökierukan kierteen kuntoa. Se oli kulunut ja nähtävästi myös palaturpeen mukana oli mennyt kivi (ä) ja vääntänyt kierteen paikoin nurin. Kyteminen pääsi näin putkea pitkin hivuttautumaan säilöön, vaikka sillä hetkellä oli kulutusta riittävästi ja tavara liikkui. Uuden kierteen sai tehtaalta metri tavarana ja sieltä osasivat kertoa, että kierre pitäisi tarkistaa muistaaksen n kolmen vuoden välein. Korjauksen jälkeen ei enään takapaloja, vaikka palaminen tapahtuu palopään takaosassa, kesällä vähän kulutusta ja kantta ei ole vieläkään.
-
Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella, kuuma vesi kiertää kokoajan käyttövesiputkistossa. Kiepillä mittaaa riittävästi kun talolle pannuhuoneesta useampi kymmenen metriä. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa ;D Kesän sähkölasku kasvoi suunnilleen tonnilla, kun käyttöveden lämmitti stokerikattilassa sähkövastuksella :o
Sähköllä ei kannata pitää putkistoa lämpimänä kesällä. Voisi olla ihan kannattava liike laittaa käyttöveden kulutuspaikkoihin omat sähkövaraajat.
-
Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella, kuuma vesi kiertää kokoajan käyttövesiputkistossa. Kiepillä mittaaa riittävästi kun talolle pannuhuoneesta useampi kymmenen metriä. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa ;D Kesän sähkölasku kasvoi suunnilleen tonnilla, kun käyttöveden lämmitti stokerikattilassa sähkövastuksella :o
Sähköllä ei kannata pitää putkistoa lämpimänä kesällä. Voisi olla ihan kannattava liike laittaa käyttöveden kulutuspaikkoihin omat sähkövaraajat.
Jep, mutta tuossa epäilyttää kuinka käy kattilan, kun on kylmänä kesän? Ellei pidä sielläkin sähkövastuksella lämpöä, mutta sitähän pitäisi olla korroosion estämiseksi yli, ööö, olikos se 80 astetta? Ei ole kuin yksi käyttöpaikka, eli talo, jossa lämmintä vettä tarvitaan, joten erillinen varaaja on ollut mielessä pitkään. Samoin aurinkopaneelit, sekä tuulimylly, vesivoimakin kun reilumpi oja pihan nurkalla ;D
Tuohon yllämainittuun stokerin ruuvin lehtien kulumiseen, samoin kävi aiemmassa säätötulen stokerissa. Ruuvin lehti paloi/kului ohueksi palopään puolella, repesi hitsauksistaan kun akselikin teroittui kuin lyijykynä. Ruuvin lehti junttaantui sitten putkeen kunnes sulake antoi periksi ts. akselin päätylaakerointi. Nykyinen stokeri Aritermin, ihan jees pelittänyt verrattuna aiempiin.
Kolmas stokeri menossa ja kyllä kaikki on olleet parempia kuin aikoinaan koneviestissä piirustuksineen ollut alapalokattilan päälle rakennettu säiliö, josta hake valui vapaasti arinalle. Ne savukaajen posahdukset oli ikimuistoisia, kun kantta raotti tai arinoita kohensi...
-
Mutta tämän kesän perusteella ihmettelen jos olet saanut niiiin kuivaaa haketta.......
Ei ollut edes vaikeaa. Mutta vanha kasa ja aukealla paikalla, ei tokikaan tämän kesän kuivauksia.
Eikös tuos tuu niitä kamalia päästöjä kun joutuu märkää/kasteltua polttaan, kumma kun V. Niinistö ei oo vielä keksiny vaatia pikkustokeroitsijoitakin siirtymään kivihiileen ja ydinvoimaan?
Mun ongelman ydin taitaa nyt tosiaan olla turhan hyvä hake yhdistettynä neliöputkella nykyiseen kulutukseen turhan isoon palopäähän jonka logistiikkaa ohjelmoi osaamaton käyttäjä. Kattilanlämpö ei oo sikäli ongelma kun varaaja on vielä klapilämmityksen jäljiltä voimissaan, täytyy lämmitellä taukotulella. Ja jättää ens kesänä jyviä energiaksi ;D
-
Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella, kuuma vesi kiertää kokoajan käyttövesiputkistossa. Kiepillä mittaaa riittävästi kun talolle pannuhuoneesta useampi kymmenen metriä. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa ;D Kesän sähkölasku kasvoi suunnilleen tonnilla, kun käyttöveden lämmitti stokerikattilassa sähkövastuksella :o
Sähköllä ei kannata pitää putkistoa lämpimänä kesällä. Voisi olla ihan kannattava liike laittaa käyttöveden kulutuspaikkoihin omat sähkövaraajat.
Jep, mutta tuossa epäilyttää kuinka käy kattilan, kun on kylmänä kesän? Ellei pidä sielläkin sähkövastuksella lämpöä, mutta sitähän pitäisi olla korroosion estämiseksi yli, ööö, olikos se 80 astetta? Ei ole kuin yksi käyttöpaikka, eli talo, jossa lämmintä vettä tarvitaan, joten erillinen varaaja on ollut mielessä pitkään. Samoin aurinkopaneelit, sekä tuulimylly, vesivoimakin kun reilumpi oja pihan nurkalla ;D
Tuohon yllämainittuun stokerin ruuvin lehtien kulumiseen, samoin kävi aiemmassa säätötulen stokerissa. Ruuvin lehti paloi/kului ohueksi palopään puolella, repesi hitsauksistaan kun akselikin teroittui kuin lyijykynä. Ruuvin lehti junttaantui sitten putkeen kunnes sulake antoi periksi ts. akselin päätylaakerointi. Nykyinen stokeri Aritermin, ihan jees pelittänyt verrattuna aiempiin.
Kolmas stokeri menossa ja kyllä kaikki on olleet parempia kuin aikoinaan koneviestissä piirustuksineen ollut alapalokattilan päälle rakennettu säiliö, josta hake valui vapaasti arinalle. Ne savukaajen posahdukset oli ikimuistoisia, kun kantta raotti tai arinoita kohensi...
No jos tonni palaa kesässä kattilan lämmittämiseen, niin muutamassa vuodessahan sillä tienaa uuden kattilan jos jättää sen kesäksi kylmilleen. Itellä ainakin korjaamohallissa on puoli vuotta öljypannu kylmänä.. Niin ja kestäähän klapikattilatkin ties kuinka kauan vaikka lämpötila sahaa +20 ja +120 asteen välillä.. Pelkkää taloa varten stokeri vaan kuulostaa ylimitoitetulta kun maalämmöllä se tonni riittäs vuoden sähköihin... ;)
-
Kattilan kastepiste on 75 astetta.Jos kattilan suurin lämpötila on 80 niin se käy jatkuvasti kastepisteen rajalla eli syöpyy.Nykyajan kattila termostaati on 12 asteen käyntivälillä eli liian pitkä stokeri käyttöön jos maksimi on 80 niin käynnistyminen tapahtuu 68 asteessa.Ennen oli käyntiväli 8 astetta se oli hyvä.
Tämä edellä kerrottu on Danfossin kattilatermostaatin käyntiväli.
Saako lyhyemmällä käyntivälillä en ole kysellyt.
Omassa kattilassa talvella maksimi 88 .
Tuli erittäin kuivaa haketta tänäkin kesänä ,vieriää kuin vilja kun kasasta ottaa.
Rangat kannattaa aina peittää ja korkeille niskasille tekee .
-
Toissa kesänä käyttöveden lämmitys sähkövastuksella, kuuma vesi kiertää kokoajan käyttövesiputkistossa. Kiepillä mittaaa riittävästi kun talolle pannuhuoneesta useampi kymmenen metriä. Sähkönkulutus oli järkyttävää kesän aikana, olisikohan talon käyttöveden lämmitys haukannut kesän aikana noin 10 000kWh ylimääräistä. Jokatapauksessa sähkölaitoksen yhteenvetoa/vertailua kuukausittain/vuosittain tutkiessa tulin johtopäätökseen että tarttee tehä huonoa haketta ja jatkaa kesällä kitutulien polttoa ;D Kesän sähkölasku kasvoi suunnilleen tonnilla, kun käyttöveden lämmitti stokerikattilassa sähkövastuksella :o
Sähköllä ei kannata pitää putkistoa lämpimänä kesällä. Voisi olla ihan kannattava liike laittaa käyttöveden kulutuspaikkoihin omat sähkövaraajat.
Jep, mutta tuossa epäilyttää kuinka käy kattilan, kun on kylmänä kesän? Ellei pidä sielläkin sähkövastuksella lämpöä, mutta sitähän pitäisi olla korroosion estämiseksi yli, ööö, olikos se 80 astetta? Ei ole kuin yksi käyttöpaikka, eli talo, jossa lämmintä vettä tarvitaan, joten erillinen varaaja on ollut mielessä pitkään. Samoin aurinkopaneelit, sekä tuulimylly, vesivoimakin kun reilumpi oja pihan nurkalla ;D
Tuohon yllämainittuun stokerin ruuvin lehtien kulumiseen, samoin kävi aiemmassa säätötulen stokerissa. Ruuvin lehti paloi/kului ohueksi palopään puolella, repesi hitsauksistaan kun akselikin teroittui kuin lyijykynä. Ruuvin lehti junttaantui sitten putkeen kunnes sulake antoi periksi ts. akselin päätylaakerointi. Nykyinen stokeri Aritermin, ihan jees pelittänyt verrattuna aiempiin.
Kolmas stokeri menossa ja kyllä kaikki on olleet parempia kuin aikoinaan koneviestissä piirustuksineen ollut alapalokattilan päälle rakennettu säiliö, josta hake valui vapaasti arinalle. Ne savukaajen posahdukset oli ikimuistoisia, kun kantta raotti tai arinoita kohensi...
No jos tonni palaa kesässä kattilan lämmittämiseen, niin muutamassa vuodessahan sillä tienaa uuden kattilan jos jättää sen kesäksi kylmilleen. Itellä ainakin korjaamohallissa on puoli vuotta öljypannu kylmänä.. Niin ja kestäähän klapikattilatkin ties kuinka kauan vaikka lämpötila sahaa +20 ja +120 asteen välillä.. Pelkkää taloa varten stokeri vaan kuulostaa ylimitoitetulta kun maalämmöllä se tonni riittäs vuoden sähköihin... ;)
No miksei tienaakin, mutta kai sen kattilan pitää 30 vuotta tai jotain sinnepäin, kestää?
Lämpeneehän tuossa samalla paja, vanha traktoritalli/korjaamo sekä muutama huone navetan päädyssä. Kuitenkin oikeasti fiksuin ratkaisu taitaisi olla tuo maalämpö, mutta tällä tavoin jokin pakote metsään ;D
-
Kun ei oo tuosta hakkeesta juurikaan kokemuksia, niin millä helkkaroidilla sen sais pysyyn siellä arinan etupääs, onko kasteleminen ainoo konsti? Vaikka käsikäytöllä ajaa arinan täyteen niin palaa siinä nuotiona ja hetken päästä taas on ruuvin alla valkia. Tuppaa vain hotalehtaan takapalon puolelle kun on siinä alkupäässä se tuli, täytyy koittaa tuo syöttölokero paremmin tiivistää jos se auttais siihen vaivaan mutta onko tuo arinapuolen ongelma ihan asiaan kuuluva?
Millaset sääröt sullon kellosa?
Syättö 3,xx s ja tauko 18.xx s ja taukosyättö 3,xx s/ tauko 5,xx min?
Palaakos liäkki rauhasa vai kattoo myärem?
Millases tälliis puhaltime suuluukut om? Tasa molemmat ? 8-10 mm ?
Syättölokerom tiivistes ei auta asiaa, siinom ajastukses ny vika.
-
Kattilan kastepiste on 75 astetta.Jos kattilan suurin lämpötila on 80 niin se käy jatkuvasti kastepisteen rajalla eli syöpyy.Nykyajan kattila termostaati on 12 asteen käyntivälillä eli liian pitkä stokeri käyttöön jos maksimi on 80 niin käynnistyminen tapahtuu 68 asteessa.Ennen oli käyntiväli 8 astetta se oli hyvä.
Tämä edellä kerrottu on Danfossin kattilatermostaatin käyntiväli.
Saako lyhyemmällä käyntivälillä en ole kysellyt.
Omassa kattilassa talvella maksimi 88 .
Tuli erittäin kuivaa haketta tänäkin kesänä ,vieriää kuin vilja kun kasasta ottaa.
Rangat kannattaa aina peittää ja korkeille niskasille tekee .
Mulla tuli uuteen kattilaan tuollainen digitaalitermostaatti http://www.wexon.fi/sivu.php?id=236 tuo atr 243 malli ja siinä on 3 astetta tuo käyntiväli ja se on hyvä. Entisessä mekaanisessa Danfossin termostaatissa oli varmaan juuri tuo kahdeksan astetta.
Käyntiväli on tällähetkellä 82-85 astetta.
-
Kattilan kastepiste on 75 astetta.Jos kattilan suurin lämpötila on 80 niin se käy jatkuvasti kastepisteen rajalla eli syöpyy.Nykyajan kattila termostaati on 12 asteen käyntivälillä eli liian pitkä stokeri käyttöön jos maksimi on 80 niin käynnistyminen tapahtuu 68 asteessa.Ennen oli käyntiväli 8 astetta se oli hyvä.
Tämä edellä kerrottu on Danfossin kattilatermostaatin käyntiväli.
Saako lyhyemmällä käyntivälillä en ole kysellyt.
Omassa kattilassa talvella maksimi 88 .
Tuli erittäin kuivaa haketta tänäkin kesänä ,vieriää kuin vilja kun kasasta ottaa.
Rangat kannattaa aina peittää ja korkeille niskasille tekee .
Mulla tuli uuteen kattilaan tuollainen digitaalitermostaatti http://www.wexon.fi/sivu.php?id=236 tuo atr 243 malli ja siinä on 3 astetta tuo käyntiväli ja se on hyvä. Entisessä mekaanisessa Danfossin termostaatissa oli varmaan juuri tuo kahdeksan astetta.
Käyntiväli on tällähetkellä 82-85 astetta.
Todella mielenkiintoinen ,onko tuossa kaksoistermostaatti eli ylilämmön varokatkaisijasehän on pakollinen ?
Mikä oli hinta ?
-
Jep, mutta tuossa epäilyttää kuinka käy kattilan, kun on kylmänä kesän? Ellei pidä sielläkin sähkövastuksella lämpöä, mutta sitähän pitäisi olla korroosion estämiseksi yli, ööö, olikos se 80 astetta? Ei ole kuin yksi käyttöpaikka, eli talo, jossa lämmintä vettä tarvitaan, joten erillinen varaaja on ollut mielessä pitkään. Samoin aurinkopaneelit, sekä tuulimylly, vesivoimakin kun reilumpi oja pihan nurkalla ;D
Minä olen ymmärtänyt että tuo kastepistehomma ja 80c minimilämpö tarkoittaa tilannetta että kattilassa on tulet. Mistäs niitä syövyttäviä höyryjä sinne muuten kondensoituisi? Varsinkin jos kattilan nuohoaa keväällä kylmäksi jätettäessä niin ei kai se nopeammin ruostu kuin mikään muukaan katon alla oleva rauta.
Aurinkosähkölämmityksestä muuten mielenkiintoista juttua tässä:
http://www.konekansa.net/showthread.php?227-Aurinkovoiman-hinnat-laskussa-uusia-ratkaisuja (http://www.konekansa.net/showthread.php?227-Aurinkovoiman-hinnat-laskussa-uusia-ratkaisuja)
Mika
-
Kattilan kastepiste on 75 astetta.Jos kattilan suurin lämpötila on 80 niin se käy jatkuvasti kastepisteen rajalla eli syöpyy.Nykyajan kattila termostaati on 12 asteen käyntivälillä eli liian pitkä stokeri käyttöön jos maksimi on 80 niin käynnistyminen tapahtuu 68 asteessa.Ennen oli käyntiväli 8 astetta se oli hyvä.
Tämä edellä kerrottu on Danfossin kattilatermostaatin käyntiväli.
Saako lyhyemmällä käyntivälillä en ole kysellyt.
Omassa kattilassa talvella maksimi 88 .
Tuli erittäin kuivaa haketta tänäkin kesänä ,vieriää kuin vilja kun kasasta ottaa.
Rangat kannattaa aina peittää ja korkeille niskasille tekee .
Mulla tuli uuteen kattilaan tuollainen digitaalitermostaatti http://www.wexon.fi/sivu.php?id=236 tuo atr 243 malli ja siinä on 3 astetta tuo käyntiväli ja se on hyvä. Entisessä mekaanisessa Danfossin termostaatissa oli varmaan juuri tuo kahdeksan astetta.
Käyntiväli on tällähetkellä 82-85 astetta.
Todella mielenkiintoinen ,onko tuossa kaksoistermostaatti eli ylilämmön varokatkaisijasehän on pakollinen ?
Mikä oli hinta ?
Joo, se on kaksoistermostaatti, eli sillä voi ohjata kahta laitetta. Tosin tajusin ensin vähän väärin myyntimiehen hehkutuksen sen toiminnasta, eli ei voi yhtäaikaa hallita kahta laitetta vaan pitää kääntää vaihtokytkin käsin. Kun laitoin kattilaan sähkövastuksen varalle, niin luulin että se ei tarvis omaa termostaattia. ???
Kattila on säätötulen (eli tulimax) ja se sisältyi hintaan. Mutta myyntimiehen mukaan se on n 300e erikseen ostettuna.
Varokatkaisija on, mutta nyt en muista asteita missä katkaisee. Sitten kattilassa on vielä oma kiehuntasuoja.
-
Joo, se on kaksoistermostaatti, eli sillä voi ohjata kahta laitetta. Tosin tajusin ensin vähän väärin myyntimiehen hehkutuksen sen toiminnasta, eli ei voi yhtäaikaa hallita kahta laitetta vaan pitää kääntää vaihtokytkin käsin. Kun laitoin kattilaan sähkövastuksen varalle, niin luulin että se ei tarvis omaa termostaattia.
Kattila on säätötulen (eli tulimax) ja se sisältyi hintaan. Mutta myyntimiehen mukaan se on n 300e erikseen ostettuna.
Varokatkaisija on, mutta nyt en muista asteita missä katkaisee. Sitten kattilassa on vielä oma kiehuntasuoja.
Siinä sähkövastuksessahan on oma termostaattinsa mukana :)
Minusta sen pitääkin olla omalla termostaatilla ja omien varokkeiden takana, ihan kattilan ohjauksesta riippumattomana. Silloin se on rinnakkainen varajärjestelmä, ei järjestelmän ohjaama lisälämpö.
-
Joo, se on kaksoistermostaatti, eli sillä voi ohjata kahta laitetta. Tosin tajusin ensin vähän väärin myyntimiehen hehkutuksen sen toiminnasta, eli ei voi yhtäaikaa hallita kahta laitetta vaan pitää kääntää vaihtokytkin käsin.
Oliko hehkuva myyntimies oli jostain muusta firmasta kuin Wexonilta? Jos oli, niin kannattaa plärätä Wexonin myyntiluetteloa tai soittaa firmaan suoraan ja kysyä löytyykö SAS:n toivomaa termostaattia.
-
Joo, se on kaksoistermostaatti, eli sillä voi ohjata kahta laitetta. Tosin tajusin ensin vähän väärin myyntimiehen hehkutuksen sen toiminnasta, eli ei voi yhtäaikaa hallita kahta laitetta vaan pitää kääntää vaihtokytkin käsin. Kun laitoin kattilaan sähkövastuksen varalle, niin luulin että se ei tarvis omaa termostaattia.
Kattila on säätötulen (eli tulimax) ja se sisältyi hintaan. Mutta myyntimiehen mukaan se on n 300e erikseen ostettuna.
Varokatkaisija on, mutta nyt en muista asteita missä katkaisee. Sitten kattilassa on vielä oma kiehuntasuoja.
Siinä sähkövastuksessahan on oma termostaattinsa mukana :)
Minusta sen pitääkin olla omalla termostaatilla ja omien varokkeiden takana, ihan kattilan ohjauksesta riippumattomana. Silloin se on rinnakkainen varajärjestelmä, ei järjestelmän ohjaama lisälämpö.
No, nuukuuksissani ajattelin että sähkövastus ei tarvis omaa termortaattia. ::) Olis säästänyt 150 euroo ::)
Varasysteemiksi se sähkö siinä tuli ja on kyllä tietysti varmempi kun sillä on oma termostaatti, joka toimii kattilatermostaatista riippumatta.
Olishan se tuon kattilatermostaatin kauttakin toiminut, mutta alkuperäinen ajatus sähkön varalla-olosta, ei olisi toiminut. Siis kun pitää käydä kääntämässä vaihtokytkin käsin ???
-
Joo, se on kaksoistermostaatti, eli sillä voi ohjata kahta laitetta. Tosin tajusin ensin vähän väärin myyntimiehen hehkutuksen sen toiminnasta, eli ei voi yhtäaikaa hallita kahta laitetta vaan pitää kääntää vaihtokytkin käsin.
Oliko hehkuva myyntimies oli jostain muusta firmasta kuin Wexonilta? Jos oli, niin kannattaa plärätä Wexonin myyntiluetteloa tai soittaa firmaan suoraan ja kysyä löytyykö SAS:n toivomaa termostaattia.
Oli säätötulen mies :-X Näkyhän tuolla olevan vaikka minkälaisia, kun noita sivuja vähän plaraa.... :P
-
Minä olen ymmärtänyt että tuo kastepistehomma ja 80c minimilämpö tarkoittaa tilannetta että kattilassa on tulet. Mistäs niitä syövyttäviä höyryjä sinne muuten kondensoituisi?
Siiskö kattilan minimilämpötila pitäisi säätää 80 asteeseen?
-
Minä olen ymmärtänyt että tuo kastepistehomma ja 80c minimilämpö tarkoittaa tilannetta että kattilassa on tulet. Mistäs niitä syövyttäviä höyryjä sinne muuten kondensoituisi?
Siiskö kattilan minimilämpötila pitäisi säätää 80 asteeseen?
Eipä varmaakaan ??? Tuossa kattilan asennusohjeessa sanottiin, että PALUUveden minimi lämpötila on 70 astetta ???
-
Olishan se tuon kattilatermostaatin kauttakin toiminut, mutta alkuperäinen ajatus sähkön varalla-olosta, ei olisi toiminut.
Juuri näin :)
Ei se vastus paljon hyödytä, jos tulet sammuvat syystä tai kolmannesta ja olet itse reissussa huutsunhemmetissä, eikä ole ketään kytkintä kääntämässä. 150e on aika pieni raha, jos putket jäätyvät :(
-
http://www.kaukora.fi/sites/default/files/kaukorafiles/kayttoohjeet/Jaspi_Biotriplex_kayttoohje_0711.pdf
Tuossa Kaukoran ohje kattilan lämpöminimi 75 ja kastepiste on 70.Kattilan pinnoilla on aina karstaa ja siihen kun vettä lisätään on tuloksena rikkihappo ja sekös on nannaa mustalleraudalle.
Savukaasut 150 ,meillä ei tuohon päästä ,mutta piippu on haponkestävää.
-
Stokerin takatulen syyksi vielä yksi kokemus. Vetomaatti neliöputkella kärventyi alvariinsa ja ovetkin lentelivät silloin tällöin. Valittelin Hannulle että pitäisi olla vähän turvallisempi, kun on tällä mäellä lapsiakin leikkimässä. Hän oli keksinyt, että joissakin tapauksissa pitkä savupiippu antaa liian kovan vedon. Meillä oli rajoitettu savupellillä , mutta ei auttanut. SITTEN LAITAT LIUSKEKIVEN PIIPUN PÄÄHÄN NIIN ETTÄ KOLMASOSA ON TUKITTUNA, JA AVOT ONGELMA POISTUI KERRASTA.
Uskosin että tätä konstia kannattaa kokeilla, ei ole tarvinnut märkää purua heittää kesäisin kun siitä tulee niin julmettu katku koko mäelle.
-
Stokerin takatulen syyksi vielä yksi kokemus. Vetomaatti neliöputkella kärventyi alvariinsa ja ovetkin lentelivät silloin tällöin. Valittelin Hannulle että pitäisi olla vähän turvallisempi, kun on tällä mäellä lapsiakin leikkimässä. Hän oli keksinyt, että joissakin tapauksissa pitkä savupiippu antaa liian kovan vedon. Meillä oli rajoitettu savupellillä , mutta ei auttanut. SITTEN LAITAT LIUSKEKIVEN PIIPUN PÄÄHÄN NIIN ETTÄ KOLMASOSA ON TUKITTUNA, JA AVOT ONGELMA POISTUI KERRASTA.
Uskosin että tätä konstia kannattaa kokeilla, ei ole tarvinnut märkää purua heittää kesäisin kun siitä tulee niin julmettu katku koko mäelle.
Just noin ,piipussa ei saa olla liian kova veto eikä taas liian heikko ,millä tämän mittaa siinäpä pulma,mutta kantapään kautta oppii.Meilläkin torni alkoi kusemaan sitten pistin uuden sisäputken tiilipiippuun 170mm ja eristin piipun 12 sentin vuorivillalla vesikattoon saakka ulkopuolelta eipä ole kussut sen jälkeen.Savkaasut on meillä alle tuon 150 ,nostettua sen sais kun laittas lattaraudan konventiokuilun yläpäähän.Älkää koskaan muuten ostako kattilaa stokerikäyttöön jossa on konvektiopinnat vaaka asennossa ovat aina täynnä pölyä.
-
Just noin ,piipussa ei saa olla liian kova veto eikä taas liian heikko ,millä tämän mittaa siinäpä pulma,mutta kantapään kautta oppii.Meilläkin torni alkoi kusemaan sitten pistin uuden sisäputken tiilipiippuun 170mm ja eristin piipun 12 sentin vuorivillalla vesikattoon saakka ulkopuolelta eipä ole kussut sen jälkeen.Savkaasut on meillä alle tuon 150 ,nostettua sen sais kun laittas lattaraudan konventiokuilun yläpäähän.Älkää koskaan muuten ostako kattilaa stokerikäyttöön jossa on konvektiopinnat vaaka asennossa ovat aina täynnä pölyä.
Mittaminen saattaisi onnistua, ainakin tarkkanäköiselle :D
http://fi.wikipedia.org/wiki/U-putki
Miksi villaa ulkopuolelle, mikset vermikuliittia hormin ja putken väliin?
-
En tiedä liittyykö huonoon vai hyvään vetoon, mutta kerran on tuo tomu tai kaasut räjähtäneet tuolla stokerissa. Onneksi tuo kansi ei ollut tiivis, vaan päästi paineet läpi, eikä mitään särkynyt ??? Pitäisköhän tuo kansisysteemi patentoida ::) Että omistais edes yhden patentin :-X
-
Kerran viikossa pitäisi ainakin palaturpeella säiliö ajaa lähes tyhjäksi koska ainakin pienissä stokereissa polttoaine kuivuu säiliön pohjalla erittäin kuivaksi ja käy pölyiseksi.Täälläpäin myös ollut noita pullistumia säiliössä.