Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Reginan vanki - 13.11.07 - klo:23:30
-
Alkaa olla paalimuovin hinnat niin ylhäällä ja nousu varmasti jatkuu, että pakko etsiä rehuntekoon edullisempaa menetelmää.
Toki täydentävänä menetelmänä paalaus käy edelleen, jos kaikki ei mahdu siiloon (urakoitsijan toimesta).
Kuinka eri ruokintamenetelmät (esimerkiksi mattoruokkija tai kiskoilla kulkeva vaunu) selviytyvät noukinvaunun silpusta, vai onko silppurivaunu ehdoton näille?
-
Minun käsittääkseni alfan, mulrepin (ape, yhdistelmävaunut) tarvitsee aina vähintään silputun rehun. Eli silpurivaunu näille ruokkijoille. Myyjä sanoi kerran että kyseiset ruokintalaitteet joka merkillä vaatii tarkuus silputun ja paalit ajettava vähintään paalisilpurin läpi, jos haluaa ruokkijan toimivan kunnolla
-
Omat kokemukset rajoittuu Mullerupiin. Parhain toimintavarmuus saavutetaan tarkkuussilputulla rehulla, se on fakta. Ja eniten ongelmia saa paalirehulla, vaikka sen ajaisi paalihajottajan läpi. Paalisilppuri-nimitys näille fööneille on aika mairitteleva.
Noukinvaunurehu sitten sijoittuu siihen välimaastoon. Tiedän tiloja, jossa noukinvaunurehu toimii ongelmitta, mutta alkuvaikeuksia niilläkin on ollut.
Itse aion jatkossakin pitäytyä tarkkuussilppurivaunussa nimenomaan ruokintaketjun toimintavarmuuden vuoksi.
-
Omat kokemukset rajoittuu Mullerupiin. Parhain toimintavarmuus saavutetaan tarkkuussilputulla rehulla, se on fakta. Ja eniten ongelmia saa paalirehulla, vaikka sen ajaisi paalihajottajan läpi. Paalisilppuri-nimitys näille fööneille on aika mairitteleva.
Noukinvaunurehu sitten sijoittuu siihen välimaastoon. Tiedän tiloja, jossa noukinvaunurehu toimii ongelmitta, mutta alkuvaikeuksia niilläkin on ollut.
Itse aion jatkossakin pitäytyä tarkkuussilppurivaunussa nimenomaan ruokintaketjun toimintavarmuuden vuoksi.
Millainen vaunu sinulla on, vai tekeekö urakoitsija?
-
Omat kokemukset rajoittuu Mullerupiin. Parhain toimintavarmuus saavutetaan tarkkuussilputulla rehulla, se on fakta. Ja eniten ongelmia saa paalirehulla, vaikka sen ajaisi paalihajottajan läpi. Paalisilppuri-nimitys näille fööneille on aika mairitteleva.
Noukinvaunurehu sitten sijoittuu siihen välimaastoon. Tiedän tiloja, jossa noukinvaunurehu toimii ongelmitta, mutta alkuvaikeuksia niilläkin on ollut.
Itse aion jatkossakin pitäytyä tarkkuussilppurivaunussa nimenomaan ruokintaketjun toimintavarmuuden vuoksi.
Kaverin kotona on mullerupille noukinvaunulla tehtyä rehua. Aluksi oli ollut ongelmia mutta ei ilmeisesti enää tätä nykyä. Laakasiiloihin tehdään rehut ja etukuormaimen laatikkoleikkurilla nostellaan täyttöpöydälle. Täyttöpöydälle nostettaessa kerran tai pari puraistaan vielä laatikolla niin se ilmeisesti ratkaisi ongelman. Että pienestä se on kiinni joskus. :D
Minkälainen ero työtehossa on muutes tuon silppurivaunun ja noukinvaunun välisnä?
-
Minkälainen ero työtehossa on muutes tuon silppurivaunun ja noukinvaunun välisnä?
Ikinä en ole noukinvaunua ajanut, mutta kovempaa kuuluvat ajavan ja isompaa karhetta. Lisäksi kyyttiin sopii tavaraa isommalta alalta, joten voisi olettaa noukinvaunun olevan työteholtaan tehokkaampi. Silppurivaunulla nopeus on käytännössä aina alle 10 km/h riippuen karhon koosta.
-
Millainen vaunu sinulla on, vai tekeekö urakoitsija?
Mulla on ihan oma täptäp-vaunu, JF ES-3500. Eli silppuriosa vastaa FCT-900:sta, ja vaunu on 34 kuution kokoinen ja pohjapurkaimella varustettu.
-
Kaverin kotona on mullerupille noukinvaunulla tehtyä rehua. Aluksi oli ollut ongelmia mutta ei ilmeisesti enää tätä nykyä. Laakasiiloihin tehdään rehut ja etukuormaimen laatikkoleikkurilla nostellaan täyttöpöydälle. Täyttöpöydälle nostettaessa kerran tai pari puraistaan vielä laatikolla niin se ilmeisesti ratkaisi ongelman. Että pienestä se on kiinni joskus. :D
Minkälainen ero työtehossa on muutes tuon silppurivaunun ja noukinvaunun välisnä?
Onkos kaverisi tykönä sitten ollut heti se pitkäkortisen rehun sekoitin Mullerupissa? Yhdessä paikassa oli ollut se vakiomallin sekoitin, joka mullakin on, ja sen kanssa oli ollut ongelmia. Mutta kun se oli vaihdettu, niin sitten alkas tapahtumaan.
Samaten kuin Maalaispoika, niin itse en ole noukkaria ajellut. Mutta vastaavaan tilavuuteen noukkari sulloo enemmän rehua. Ei varmaan kauaksi heitä, jos arvioisin että vastaavan kokoluokan vaunuilla noukkari saattaisi saada kahdella kuormalla sen mitä tarkkuussilppurivaunu kolmella. Mutta tämä perustuu sitten vahvasti mutuun.
-
Noukinvaunu on nopeampi ja toimintavarmempi kuin tark.vaunu.
Eikös navettaan voisi laittaa apevaunun täyttöpöydäksi?
Voisi tarvittaessa käyttää vaikka paaleja!
-
Noukinvaunu on nopeampi ja toimintavarmempi kuin tark.vaunu.
Eikös navettaan voisi laittaa apevaunun täyttöpöydäksi?
Voisi tarvittaessa käyttää vaikka paaleja!
Pystyruuvillinen kaiketi paaleilla tehokkain?
-
Noukinvaunu on nopeampi ja toimintavarmempi kuin tark.vaunu.
Nopeutta en kiistä, mutta kuinka niin noukinvaunu toimintavarmempi? Perinteinen tarkkuussilppuri on jo aika koeteltua tekniikkaa, joten harvemmin sen kanssa teknisiä ongelmia on. Pian on 10 vuotta ajettu ilman terienkään vaihtoa.
-
Kyllä se varmaan tarkuussilpurivaunu on kestävämpi kuin noukinvaunu ja osat löytyy helpommin kun samaa silpuria tehdään ilman vaunua ja vaunun kanssa. Nopeudesta en osaa sanoa kumpi on nopempi mutta tarkuussilpurivaunulla voi kaiketi ajaa vähän kuivempaakin rehua siiloon kun noukinvaunun kanssa pitää varoa liikaa kuivumista. Itsellä kokemusta juuri tästä noukinvaunusta
-
Minä teetän urakoitsijalla rehun, noukinvaunu hänellä käytössä. Silpun pituus on kaksoissilppurin ja kelasilppurin välimaastossa, ei voi verrata tarkkuussilputtuun rehuun. Teettäisin ehdottomasti tarkkuussilppurilla jos vaan sellainen urakoitsija löytyisi, siiloon mahtuu enemmän ja esikuivauksen kanssa ei ole niin tarkkaa. Samoin navetassa tarkkuusilputtu menee helpommin repijävaunusta läpi. Tosin hyvin se esikuivattu noukkarirehukin mennee, märkä rehu sitten eri asia.
Olkapääpilaantuminen suurempaa noukivaunurehussa, oltava tarkkana siilon peitossa, eikä sekään aina auta kun rehun pinta laskee paljon enemmän kuin muilla menetelmillä (silpun pituus/täyttöaika).
-
mulla on kokemuksia molemmista. noukinvaunu ehdottomasti toiminta varmempi ja tehokkaampi. naapurin urakoitsija teki viime kesänä pöttingerin vaunulla 1500 ha ilman ongelmia
-
Minä teetän urakoitsijalla rehun, noukinvaunu hänellä käytössä. Silpun pituus on kaksoissilppurin ja kelasilppurin välimaastossa, ei voi verrata
Mullon tämmönen perstuntuma, jotta noukinvaunus, samoon kuin paalaimes, vaikuttaa silpun lyhyyteen/pituuteen terävälin lisäksi ajonopeus/karheen vahvuus. Eli roottorilla/terillä pitää olla jatkuvasti riittävästi tavaraa, ettei rehumassa mahdu väistämään teriä. Karhottaminen siis lähes välttämätöntä.
-
Minä teetän urakoitsijalla rehun, noukinvaunu hänellä käytössä. Silpun pituus on kaksoissilppurin ja kelasilppurin välimaastossa, ei voi verrata
Mullon tämmönen perstuntuma, jotta noukinvaunus, samoon kuin paalaimes, vaikuttaa silpun lyhyyteen/pituuteen terävälin lisäksi ajonopeus/karheen vahvuus. Eli roottorilla/terillä pitää olla jatkuvasti riittävästi tavaraa, ettei rehumassa mahdu väistämään teriä. Karhottaminen siis lähes välttämätöntä.
***Kyllä tuo KJL:n perstuntuma on ihan oikein, mutta ei siinä välttämättä karhotinta tarvita. Karhonsiirtäjäkin hoitaa samanasian.
-
Minä teetän urakoitsijalla rehun, noukinvaunu hänellä käytössä. Silpun pituus on kaksoissilppurin ja kelasilppurin välimaastossa, ei voi verrata
Mullon tämmönen perstuntuma, jotta noukinvaunus, samoon kuin paalaimes, vaikuttaa silpun lyhyyteen/pituuteen terävälin lisäksi ajonopeus/karheen vahvuus. Eli roottorilla/terillä pitää olla jatkuvasti riittävästi tavaraa, ettei rehumassa mahdu väistämään teriä. Karhottaminen siis lähes välttämätöntä.
***Kyllä tuo KJL:n perstuntuma on ihan oikein, mutta ei siinä välttämättä karhotinta tarvita. Karhonsiirtäjäkin hoitaa samanasian.
No juu. Ei pääse liian kuivaksi, ja yks kuski/kone/ajokerta vähempi, kun esim. mattoja käytös. Pääpaino oli tai ainaki ois pitäny olla siinä karheen koossa, ettei tarvi liian suurta ajonopeutta tavootella.
-
Ei kai mitään oikein yhden miehen ketjua olekaan, aina vähintään sen kaksi vaatii, että homma toimii. Kahden hengen porukalla meilläkin tehtiin rehut viime kesänä, vaikka karhotinta käytettiinkin. Ensin toinen niitti ja toinen karhotti, sitten taas toinen ajoi silppurivaunua ja toinen oli siilolla. Vaikka ES 3000:ssa onkin vain 900 silppuri, niin kyllä senkin teho kasvoi karhottamalla ja ei tarvinnut ajaa niin lujaa. Varsinkin vihantaviljaa ja kolmatta satoa korjattaessa karhotin on ehdoton.
-
Karheensiirtäjällä ei kuivu liikaa ekalla sadolla ja taas ei kuiva mitään kesä/syyssadolla. Karhotin ei sovellu yhdenmiehen ketjuun, vaan karhotimme pitää löytää oma kuski ja traktori.
Ellei siis haluu kaikkia härpäkkeitä omakseen ostaa, voipi toiselle sadolle ottaa jonkun urakoimaan karhotuksen.
-
Ellei siis haluu kaikkia härpäkkeitä omakseen ostaa, voipi toiselle sadolle ottaa jonkun urakoimaan karhotuksen.
Se kyllä helpotti kummasti, kun syyssadolla kävi urakoittija laittamassa karhoja yhteen. Aivan tarpeeksi sai istua traktorin pukilla, kun päivässä veti kaikki kerralla kumoon.
-
Karhotuksen sopiva ajoittaminen niiton jälkeen luo pelivaraa erilaisissa olosuhteissa.
Koppavat engelsmannit sumuisella saarellaan kaiketi harrastaa semmosta, että aamupäivän mittaan niitetään heinä hetkeksi levälleen, sitten karhotus ja korjuu, ja sitten iltapäivällä tai illalla sataa tai on sumuista... ;D
-
koppavista en tiedä, mutta me ei ainakaan niitetä kahta karhetta päällekäin.
***yhden kesän kokemuksella pidän karhonsiirtäjää hyvänä vaihtoehtona. Hitaampi kuivuminen täytyy huomioida niittoajankohdassa eikä liian kostetaan laihoon ole asiaa, mutta työajansäästö on huomattava verrattuna karhotukseen. Lisäksi karhonsiirtäjä on huomattavasti hygieenisempi. Tämä mielipide perustuu yhden tilan kalustoon eli urakointitasolla tilanne on tietysti toinen.
-
***yhden kesän kokemuksella pidän karhonsiirtäjää hyvänä vaihtoehtona.
Kronen niittomurskainkos sulla oli? Menopaluumalli pitää ilmeisesti olla, jos mattoperä on käytössä? Nykyiseen JD:n niittokoneeseen (1365) saisi myös karhonsiirtäjän, mutta taitaa olla aika kallis jälkikäteen ostettuna. Myös pinnallapysymisen kanssa voi tulla vielä isompia ongelmia, kun jo pelkkä niittokone meinaa painua märissä olosuhteissa.
-
***yhden kesän kokemuksella pidän karhonsiirtäjää hyvänä vaihtoehtona.
Kronen niittomurskainkos sulla oli? Menopaluumalli pitää ilmeisesti olla, jos mattoperä on käytössä? Nykyiseen JD:n niittokoneeseen (1365) saisi myös karhonsiirtäjän, mutta taitaa olla aika kallis jälkikäteen ostettuna. Myös pinnallapysymisen kanssa voi tulla vielä isompia ongelmia, kun jo pelkkä niittokone meinaa painua märissä olosuhteissa.
***Jep, täällä niin kovasti ylistetty ;D kronen menopaluukone. Mattoperä ei missään nimessä vaadi menopaaluukonetta, mutta ei siitä toki haittaakaan ole. Mulla oli kans ennen jontikka ja selvitin mattoperää siihen, mutta uuden hankinta oli paljon järkevämpi vaihtoehto. Otin sen vakiota leveämmillä pyörillä, joten painumisongelmia ei ole ollut.
-
***Jep, täällä niin kovasti ylistetty ;D kronen menopaluukone. Mattoperä ei missään nimessä vaadi menopaaluukonetta, mutta ei siitä toki haittaakaan ole.
Kuinka se ajo käytännössä menee mattoperän kanssa? 1. vedolla karho toiseen reunaan ja takaisin tullessa matto heittää karhon edellisen päälle? Eikö karho osu sitten suoraan traktorin renkaiden alle, jos se siirtyy pois keskilinjasta?
-
Ensimmäisellä vedolla karho normaalisti ja toisella vedolla mattoperällä edellisen viereen. Heikommassa kasvustossa ajoin kovalla tuulella ensimmäisen mattoperällä kasvuston päälle ja toisella vedolla koneesta jäi säännöllisempi karho.
Toinen sato kuivui yllättävänkin nopeasti, ensimmäisellä ei vielä mattoperää ollutkaan. Kolmas sitten tehtiinkin sateiden välissä märkänä. Toinen sato oli vahvin.
-
Ensimmäisellä vedolla karho normaalisti ja toisella vedolla mattoperällä edellisen viereen. Heikommassa kasvustossa ajoin kovalla tuulella ensimmäisen mattoperällä kasvuston päälle ja toisella vedolla koneesta jäi säännöllisempi karho.
Toinen sato kuivui yllättävänkin nopeasti, ensimmäisellä ei vielä mattoperää ollutkaan. Kolmas sitten tehtiinkin sateiden välissä märkänä. Toinen sato oli vahvin.
ajotaktiikka riippuu siitä millä kerätään. noukinvaunu vaatii kapeemman karhon kuin ajosilppuri.
-
Nyt kun kerran päästiin työvaihees tuon noukinvaunun ja silppurivaunun edelle niin jatketaan samaa rataa..
Eli millainen yhdistelmä olisi sitten perhosyhdistelmä mattoperien kanssa? Kolme karhetta tulisi yhteen yhdellä ajolla. Esikuivatuksessa pitäisi hieman joustaa mutta se on joskus muutenkin hieman yliarvostettua. ;D
-
kuhnin 7m matolla vois olla hyvä.. tarvii vain traktoriin taakseajolaitteet..
-
***Jep, täällä niin kovasti ylistetty ;D kronen menopaluukone. Mattoperä ei missään nimessä vaadi menopaaluukonetta, mutta ei siitä toki haittaakaan ole.
Kuinka se ajo käytännössä menee mattoperän kanssa? 1. vedolla karho toiseen reunaan ja takaisin tullessa matto heittää karhon edellisen päälle? Eikö karho osu sitten suoraan traktorin renkaiden alle, jos se siirtyy pois keskilinjasta?
***Mä lähden reunasta ihan normaalisti kiertämään. Jos on kova heinä, niin ajan kaksi kierrosta mattoperä ylhäällä ja sitten käänny kiertämään ulkoringin ensimmäisen karheen päälle. Huonommassa heinässä vedän jo toisen kierroksen ensimmäisen päälle ja sitten ulkoringin kolmanneksi samaan karhoon.
Ainakin kronessa saa säädettyä heittomatka, joten ajan karheen edellisen päälle. Viereen ajettaessa karheesta tulee liian leveä noukinvaunukeruuseen.
-
ajotaktiikka riippuu siitä millä kerätään. noukinvaunu vaatii kapeemman karhon kuin ajosilppuri.
Ja silppurivaunu vielä kapeamman kuin noukinvaunu.
-
ajotaktiikka riippuu siitä millä kerätään. noukinvaunu vaatii kapeemman karhon kuin ajosilppuri.
Ja silppurivaunu vielä kapeamman kuin noukinvaunu.
ja suurin karhonleveyteen vaikuttava tekijä on vetotraktorin raideleveys..
-
ja suurin karhonleveyteen vaikuttava tekijä on vetotraktorin raideleveys..
Ja korkeutta rajoittaa tietyissä merkeissä suojaamaton kartaani... ;D
-
Apemiehen noukkari päässyt mediaan
-
Pakkoko se oli kolari ajaa, että sai mainoksen lehteen....
-
Apemiehen noukkari päässyt mediaan
????????? ???
-
No ei siin lehtikuvassa nimeä ollut. Ajattelin vaan että tunnusmerkit sopis, seinäjoen agrin piha siellä taustalla
-
No ei siin lehtikuvassa nimeä ollut. Ajattelin vaan että tunnusmerkit sopis, seinäjoen agrin piha siellä taustalla
***Jahas en ole sitä lehtikuvaa nähnyt, mutta kyllä se Seinäjoen agrin pihas oleva vaunu on nykyään ihan agrin ikioma... Ne halus sen välttämättä multa ostaa.... ;)
-
Jokku ne tekee kaikkensa saadakseen julkisuutta. :D
-
Mihinkä hehtaari hintaan urakoitsijat tekee tarkkuussilppurilla tai noukkarilla koko homman? Pellot näyttä ja ite auman peittää. Olettaen että pellot noin kolmen kilsan säteellä. Entäs hapot, ostaako yleensä isäntä ite vai tuoko urakoitsija tulleessaan?
-
Mihinkä hehtaari hintaan urakoitsijat tekee tarkkuussilppurilla tai noukkarilla koko homman? Pellot näyttä ja ite auman peittää. Olettaen että pellot noin kolmen kilsan säteellä. Entäs hapot, ostaako yleensä isäntä ite vai tuoko urakoitsija tulleessaan?
Etippä lähin urakoitsija ja kysy sieltä-saatat saaja tarkemman vastauksen
-
Mihinkä hehtaari hintaan urakoitsijat tekee tarkkuussilppurilla tai noukkarilla koko homman? Pellot näyttä ja ite auman peittää. Olettaen että pellot noin kolmen kilsan säteellä. Entäs hapot, ostaako yleensä isäntä ite vai tuoko urakoitsija tulleessaan?
Etippä lähin urakoitsija ja kysy sieltä-saatat saaja tarkemman vastauksen
meillä päin happo+polkemisen+peittämisen on isäntä hoitanut itse. Tai polkemiseen eri urakoitsija..
-
Mihinkä hehtaari hintaan urakoitsijat tekee tarkkuussilppurilla tai noukkarilla koko homman? Pellot näyttä ja ite auman peittää. Olettaen että pellot noin kolmen kilsan säteellä. Entäs hapot, ostaako yleensä isäntä ite vai tuoko urakoitsija tulleessaan?
Noukkarilla korjuu on meillä ollu satasen paikkeilla hehtaari, niittomurskaus runsaat kolmekymppiä. Siilolla on toinen urakoitsija levittämässä ja sotkemassa ja sen veloitus on ollu kolmekymppiä/tunti. Viitisentoista tuntia on veloitus yleensä, kun puolitoistapäivää menee ruohojen kanssa pelatessa.
Hapot on hankittu itse, sitä kun sentään satoja litroja menee niin täytyis urakoitsijankin erikseen kuljettaa. Toista se on paalauksessa käytetty maitohappobakteeri - kulkee raktorin hytissä viikon aineet. Siilon peittäminen ja painotus on tehty itse. Johonkin viestiketjuun laskin viime kesänä kokonaishinnan/hehtaari vaan tuostapa sen vois ynnäillä.
-
Alkaa olla paalimuovin hinnat niin ylhäällä ja nousu varmasti jatkuu, että pakko etsiä rehuntekoon edullisempaa menetelmää.
Toki täydentävänä menetelmänä paalaus käy edelleen, jos kaikki ei mahdu siiloon (urakoitsijan toimesta).
Kuinka eri ruokintamenetelmät (esimerkiksi mattoruokkija tai kiskoilla kulkeva vaunu) selviytyvät noukinvaunun silpusta, vai onko silppurivaunu ehdoton näille?
De Lavalin kamppeista saa koottua sellaisen vaunun, että menee läpi jäinen kelasilppuroitu rehu. Ainoo murhe on ruotsalaisten logiikka, prkl. Naisellakin fiksumpi ;D
http://www.fellow.fi/galpop.php?i=img_5239.jpg&t=Img_5239 (http://www.fellow.fi/galpop.php?i=img_5239.jpg&t=Img_5239)
-
Alkaa olla paalimuovin hinnat niin ylhäällä ja nousu varmasti jatkuu, että pakko etsiä rehuntekoon edullisempaa menetelmää.
Mihis se hinta on noussu, 5 vuotta ollu 62-70 euron huitteilla.