Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Peurajussi - 22.10.12 - klo:07:30
-
Kuinka todellisesti laskette kulut traktorityötuntia kohden?
Pyörittelin varsin agron konelaskureita. Yllätyin siitä, kuinka loppujen lopuksi kallista on tuo "halpa työ" mitä itsekin teen jollakin vanhemmalla traktorilla. Kun koneen käyttöaste on alhainen (muutama sata tuntia), on sen tekemä työ kuitenkin yllättävän kallista. Poiston osuus on kuitenkin vain yksi tekijä kustannuksissa.
Itse kuulun siihen ryhmään, joka käyttää paljon vanhoja koneita ja traktoreitakin on siunaantunut useampia (tähän on myös syynsä, mutta se ei ole tässä pointti). Jos lasketaan todelliset kulut kutakin prosessia kohden, saadaan lopputulemana järkyttäviä summia. Jos töitä saisi järkeistettyä että pärjäis vähemmällä arsenaalilla, kannattais noita laittaa nippuun ja vaihtaa tilalle tuoreempi kampe jolla myös työt maistuu ja todennäköisyys korjauskulujen räjähtämiseen ehkä pienenee.
Kysymys kuuluukin, lasketteko oikeasti mitä konetyö tilalla maksaa? Onko sillä väliä? Vai meneekö porukka kassaorientoituneesti, onhan se "halvempaa" tehdä asiat siten että kovia euroja kuluu mahdollisimman vähän..? ???
-
Liika laskeminen on pahasta. Kaikki muuttuu kannattamattomaksi. Mulla on kolme 70- ja 80-luvun takatuupparia muistona vanhoista hyvistä ajoista. Yksi on viettänyt eläkepäiviään käyttämättömänä navetan parvessa. Toinen on ainoa kone jolla voi asioida heinäladoissa ja kolmas on ainoa passeli klapikoneen edessä, jossa se on tainnut olla kohta vuoden kiinni. Jos tässä laskisi tuntien perusteella paljonko hintaa kertyy yhdelle ladossa käynnille, niin olisi se varmaan huikea ;D Aina ajoittain tekee mieli pistää noista pari kappaletta lihoiksi. Se vaan on henkisesti raskas asia pyörittää 120hevosvoimaisella traktorilla klapikonetta. Tuntuu meinaan hieman koomiselta. Emminä tiedä mikä olisi enempi, vähempi parempi ratkaisu.
-
...ys kuuluukin, lasketteko oikeasti mitä konetyö tilalla maksaa? Onko sillä väliä? Vai meneekö porukka kassaorientoituneesti, onhan se "halvempaa" tehdä asiat siten että kovia euroja kuluu mahdollisimman vähän..? ???
Joo, näin yritetään pyristellä, ts. rahaa ei ulkopuolelle jaettavaksi ole.
Puinti on hyvä esimerkki, urakoitsijalla teetettynä olis maksanu jotain kolmetonnia, joka raha olis tarvinnu olla ja maksaa ulos. Ei olis ollu...polttoainetta sai vähän pidemmällä maksuajalla. Tosin vastapainona oli neljä-viisi puinnin keskeyttänyttä remonttia, osa jäi puimatta. Luultavasti jos ei puimuria olisi niin ei sitä näille hehtaareille myöskään hankittaisi.
Tiedä sitten onko tässä hyvää tapaa ollenkaan. Rehuntekoonkin menee valtavasti rahaa, kun teetetään urakoitsijalla. Tosin vaihtoehtoa ei ole, tarvittavaa koneistusta ei ole itsellä lainkaan.
Toinen hyvä esimerkki on klapilämmitys. JOS kaikki työt laskee ja itsellekin jonkinlaisen tuntihinnan (vaikka vaan puiden pilkkominen/kattilaan lappaminen), niin kysymys kuuluu: voisiko tän systeemin lämmityksen hoitaa toisinkin ja mitä yleensä on tarpeellista lämmittää?
-
Kuinka todellisesti laskette kulut traktorityötuntia kohden?
Pyörittelin varsin agron konelaskureita. Yllätyin siitä, kuinka loppujen lopuksi kallista on tuo "halpa työ" mitä itsekin teen jollakin vanhemmalla traktorilla. Kun koneen käyttöaste on alhainen (muutama sata tuntia), on sen tekemä työ kuitenkin yllättävän kallista. Poiston osuus on kuitenkin vain yksi tekijä kustannuksissa.
Itse kuulun siihen ryhmään, joka käyttää paljon vanhoja koneita ja traktoreitakin on siunaantunut useampia (tähän on myös syynsä, mutta se ei ole tässä pointti). Jos lasketaan todelliset kulut kutakin prosessia kohden, saadaan lopputulemana järkyttäviä summia. Jos töitä saisi järkeistettyä että pärjäis vähemmällä arsenaalilla, kannattais noita laittaa nippuun ja vaihtaa tilalle tuoreempi kampe jolla myös työt maistuu ja todennäköisyys korjauskulujen räjähtämiseen ehkä pienenee.
Kysymys kuuluukin, lasketteko oikeasti mitä konetyö tilalla maksaa? Onko sillä väliä? Vai meneekö porukka kassaorientoituneesti, onhan se "halvempaa" tehdä asiat siten että kovia euroja kuluu mahdollisimman vähän..? ???
" todennäköisyys korjauskulujen räjähtämiseen ehkä pienenee." ;D Aina yhtä lystikäs väite että uusiin koneisiin ei tulisi vikoja..
Raktori ny on sinänsä halpa ku vakuutus ei maksa paljo mitää. Ja poisto on nolla ja jos tulee isoa vikaa niin purkupörssi kutsuu :D Ja niisä romuista tiä. ne voi kestää hyvinki 10 vuotta. Ja työnteko on aina yhtäö vastentahtosta, sitä on niin helppo keksiä mielekkäämpää tekemistä ko istuanököttää raktorin kopis jotaki peltua kynsimäs.
-
Meinasinkin että jos muutaman vanhan laittas nippuun ja sille yhdelle riittäis käyttöastetta niin että sen vois pitää aina esim. huoltosopimuksen alaisena.
Tänä kesänä on ollut kokemusta siitä, että kaikki leviää. Mutta, ei tuo korjauskulu ollutkaan se pointti vaan käyttöasteen ja hankintahinnan suhde.
-
Liika laskeminen on pahasta. Kaikki muuttuu kannattamattomaksi. Mulla on kolme 70- ja 80-luvun takatuupparia muistona vanhoista hyvistä ajoista. Yksi on viettänyt eläkepäiviään käyttämättömänä navetan parvessa. Toinen on ainoa kone jolla voi asioida heinäladoissa ja kolmas on ainoa passeli klapikoneen edessä, jossa se on tainnut olla kohta vuoden kiinni. Jos tässä laskisi tuntien perusteella paljonko hintaa kertyy yhdelle ladossa käynnille, niin olisi se varmaan huikea ;D Aina ajoittain tekee mieli pistää noista pari kappaletta lihoiksi. Se vaan on henkisesti raskas asia pyörittää 120hevosvoimaisella traktorilla klapikonetta. Tuntuu meinaan hieman koomiselta. Emminä tiedä mikä olisi enempi, vähempi parempi ratkaisu.
Hanki sähkökäyttöinen klapikone. :)
-
Toinen hyvä esimerkki on klapilämmitys. JOS kaikki työt laskee ja itsellekin jonkinlaisen tuntihinnan (vaikka vaan puiden pilkkominen/kattilaan lappaminen), niin kysymys kuuluu: voisiko tän systeemin lämmityksen hoitaa toisinkin ja mitä yleensä on tarpeellista lämmittää
]Minkäläistä tuntihintaa olette laskeneet täällä roikkumiseen..?
-
Toinen hyvä esimerkki on klapilämmitys. JOS kaikki työt laskee ja itsellekin jonkinlaisen tuntihinnan (vaikka vaan puiden pilkkominen/kattilaan lappaminen), niin kysymys kuuluu: voisiko tän systeemin lämmityksen hoitaa toisinkin ja mitä yleensä on tarpeellista lämmittää
]Minkäläistä tuntihintaa olette laskeneet täällä roikkumiseen..?
Mää roikun täällä kuukausipalkalla, en oo laskenu :)
-
Mein vanhan Deeren huolto- ja korjauskulut ovat olleet 72 senttiä/h välillä 11500 h - 14050 h
Olisivat pienemmät jos peräöljyä ei vuotaisi niin järkyttävästi ;D
-
]Minkäläistä tuntihintaa olette laskeneet täällä roikkumiseen..?
Kallis nettiliittymä pitää täällä kuolettaa.
Tosin en roikukaan täällä, mutta ajan vain vanhoilla tai puolivanhoilla koneilla. Ja väitän että yllätysseisokkeja on vähemmän kuin uusimpien kamppeiden omistajilla. Neljä yli 150 hv konetta alle yhden uuden pääomalla. Kaikki valmiina täysiin töihin. Huoltokulut ovat yhtä konetta isommat, mutta valinnanvaraa on vaikka yhden ajaisikin telakalle. Ressi on pienempi kuin pyörittää vaikka kahta uutta konetta täysillä.
-
Meinasinkin että jos muutaman vanhan laittas nippuun ja sille yhdelle riittäis käyttöastetta niin että sen vois pitää aina esim. huoltosopimuksen alaisena.
Tänä kesänä on ollut kokemusta siitä, että kaikki leviää. Mutta, ei tuo korjauskulu ollutkaan se pointti vaan käyttöasteen ja hankintahinnan suhde.
Tuossa onkin jo saatu ajatuksesta kiinni tuossa "jos muutaman vanhan laittas nippuun" :) Traktoritunnin hintaa on aivan turha itkeä jos se traktori joka tapauksessa on ::)
-
Ääripään esimerkkejä mutta kuitenkin....
150000euron punavanteinen johon tunteja tulee 150vuodessa.
20000euron valkovanteinen 05-sarjalainen johon tulee tunteja 200.
Kumpi on sitten mukavampi kuskin kannalta oleskella, on asia erikseen.
Toiset ajaa ladalla ja toiset mersulla.......
-
Nää on aika pitkälti tilakohtaisia juttuja, mutta oma näkemys on, että paremmassa kunnossa ne koneet on, jos niiden määrän pitää minimissään. Jos nimittäin huoltoihin on varattu joku tietty aika, niin vähempiin koneisiin kerkeää tehdä ehkä jotain ylläpitohuoltoakin pakollisten huoltojen ja korjausten lisäksi. Vaikka traktori olis sata tuntia vuodessa töissä, niin pitää siihen silti vaihtaa moottoriöljyt vuosittain ja löpösuotimet ja ilmansuotimet parin vuoden välein. Peräöljyjä ja jäähdytysnesteitäkin kannattais muutaman vuoden välein vaihdella. Aina niistä kuluja ja lisätyötä tulee.
Se on toki järkevää, jos talossa on reservissä ykköskoneen lisäksi toinen, jolla sesonkiaikaan saa tehtyä välttämättömät ykköskoneen työt vaikkapa 70% tehokkuudella. Monesti on kuitenkin kiireaikaan järkevämpää vaihtaa konetta omassa pihassa, kuin lähteä kyliltä haalimaan korvaavaa konetta.
Ihmeen paljon tunneasiat tuntuvat olevan vallalla traktorin valinnassa, vaikka periaatteessa se on vaan yksi tulonmuodostuksen apuväline ?
PS. Sitä on taas aika vaikea järjellä perustella, jos talossa on vaikkapa 10 traktoria... ;D
-
Ääripään esimerkkejä mutta kuitenkin....
150000euron punavanteinen johon tunteja tulee 150vuodessa.
20000euron valkovanteinen 05-sarjalainen johon tulee tunteja 200.
Kumpi on sitten mukavampi kuskin kannalta oleskella, on asia erikseen.
Toiset ajaa ladalla ja toiset mersulla.......
Mutta kuitenkin tuon valkovanteisen vuosikustannus on yli kolmasosa punavanteisen kustannuksista, vaikka luulis että se on järkyttävän paljon halvempaa.
-
Kyllä se valitettava tosiasia on että kun oikeasti ruvetaan tekemään hommia niin yksi uusi tai uudehko kone per työmies on kaikkein edullisin. Yhtälössä on vaan yksi miinus. Sitten KUN tämä kone laukeaa sesonkiaikana niin korvaavan koneen saaminen on todellisen työn ja tuskan takana. Tällöin puhutaan yli tuhannen tunnin vuotuisista ajomääristä. Tätä yhtälöä voi laskea sillä että miettii vaikka etuperän hajoamista takuualaisessa koneessa ja ilman takuuta.Toki uuden koneen arvo laskee mutta saa siitä kuitenkin aika hyvin vaihdossa kolmen vuoden jälkeen.
-
Ääripään esimerkkejä mutta kuitenkin....
150000euron punavanteinen johon tunteja tulee 150vuodessa.
20000euron valkovanteinen 05-sarjalainen johon tulee tunteja 200.
Kumpi on sitten mukavampi kuskin kannalta oleskella, on asia erikseen.
Toiset ajaa ladalla ja toiset mersulla.......
Mutta kuitenkin tuon valkovanteisen vuosikustannus on yli kolmasosa punavanteisen kustannuksista, vaikka luulis että se on järkyttävän paljon halvempaa.
eikös se oo pointtina tuossa 3 vuoden vaihtovälissä että verottaja jää nuolemaan näppejään ;D ;D ;D ;D
-
Samasta putiikista saa varmaan huoltopaketit kumpaankin? Hinta vaan saattaa olla eri. Punavanteisen ilmansuodattimen hinnalla taitaa saada suolahdetelaiseen pitkänokkaseen varmaan kaikki suodattimet? Ojala vois valaista? Nollaäkäseen käy universaali lähes joka paikkaan, laitappa varioon universaalia........
-
Punavanteiseen KAIKKI mahdolliset suodattimet taisi olla reilu 700€. Ohjekirja suosittelee useampaankin kohtaan STOU-öljyä mut Fendtin omaa olen voimansiirrossa käyttänyt.
-
Punavanteiseen KAIKKI mahdolliset suodattimet taisi olla reilu 700€. Ohjekirja suosittelee useampaankin kohtaan STOU-öljyä mut Fendtin omaa olen voimansiirrossa käyttänyt.
Mä oon käyttäny ihan omia öljyjä. Tosin purkkien kyljissä saatta lukea joku merkki, esim. Shell. Ainakin siinä vaiheessa viimeistään niistä on tullut omia, kun huoltofirman lasku on maksettu. ;)
-
Itsellähän jokapäiväsessä käytössä on -91 vuoden 755 valmet "paskalapio" Talon vanhin kone mutta mukavempi pitää tuolla paskahommissa kun ei kauheesti tartte sääliä. Osia on vaihdettu laturi, startti ja hydepumppu eli vanhaanhan joutuu tekemään niin saatanasti remppaa eikö?
Kolme muuta konetta joihin tunteja tulee 500-1000h vuodessa mukaanlukien pelkästään metsäajossa oleva traktori.
Uusin kone on -07 johon palanu rahaa remontteihin +8000€ missä ollut myös kaikkein kalleimmat käyttötunnit
Yhden koneen myin pois kun ei omasta mielestä kannata pitää nurkissa notkumassa 300 tunnin vuotusen käytön takia.
Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää
-
Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää
Pari, kolmesataa tuntia riittää, kunhan tuntihinta vähintään 200 ekeä... Eli ei se käyttö, vaan mihin ja miten käyttää.
-
Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää
Pari, kolmesataa tuntia riittää, kunhan tuntihinta vähintään 200 ekeä... Eli ei se käyttö, vaan mihin ja miten käyttää.
Voihan se kalliilta tuntua, jos ei oo itellä rahaa...
Tuossa kultaisella kasikytä luvulla näyttelyssä, että montako lehmää tarvii olla rehunjakovaunun ostoon? Ei yhtään, markat käy maksuvälineenä...
-
Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää
Pari, kolmesataa tuntia riittää, kunhan tuntihinta vähintään 200 ekeä... Eli ei se käyttö, vaan mihin ja miten käyttää.
Tasan ei käy onnen lahjat.Toiset ajaa uusilla koneilla vähän ja vaihtaa ne uusiin usein.
Toiset ajaa paljon ajetuilla koneilla paljon eikä saa niitä vaihdettua uusiin mitenkään.
Kylmiksen kanssa samaa mieltä,jos alkaa oikein kauhiasti laskemaan niin mikään ei kannata....
-
Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää
Pari, kolmesataa tuntia riittää, kunhan tuntihinta vähintään 200 ekeä... Eli ei se käyttö, vaan mihin ja miten käyttää.
Tasan ei käy onnen lahjat.Toiset ajaa uusilla koneilla vähän ja vaihtaa ne uusiin usein.
Toiset ajaa paljon ajetuilla koneilla paljon eikä saa niitä vaihdettua uusiin mitenkään.
Kylmiksen kanssa samaa mieltä,jos alkaa oikein kauhiasti laskemaan niin mikään ei kannata....
Ei niin :) Mulla vanhat koneet ja ajan niillä vähän ;D
Jos kaiken laskisi kannattavuuden ehdoilla, monta hankintaa jäisi tekemättä. Vaihtoehtoiskustannukset/vaihtoehdot tosin usein utopistisia, eikä niissä laskelmissa ole lainkaan omalle mielenrauhalle tms. mitään hintaa. Eikä tämä tarkoita mitään ylikoneellistamista ::)
Ei paljoa auta vaikka laskelmien mukaan saa jäädä joka kymmenes vuosi kaikki puimatta, jos tämä vuosi on se vuosi jolloin kaikki jäi puimatta kun laskukone niin sanoi... Jää ne tulotkin saamatta siltä vuodelta, aiheuttaa enemmän harmaita hiuksia yhdessä vuodessa kuin keskimäärin kymmenen prosenttia huonompi tuotto jokaisena vuonna...
-
Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää
Pari, kolmesataa tuntia riittää, kunhan tuntihinta vähintään 200 ekeä... Eli ei se käyttö, vaan mihin ja miten käyttää.
Jos ajaa 1500-2000 tuntia vuodessa huonolla hinnalla, niin kone on 3-4 vuoden päästä viimeistään vaihtoiässä ja taas palaa rahaa. Jos taas ajaa ijasja2:n esimerkin mukaan vähemmän kalliimmalla, jää varmasti viivan alle enemmän, eikä tarvi koko elämäänsä kuluttaa traktorin pukilla. Meinaan ei niitä "hyviä" hommia ole koko vuodeksi kuitenkaan. Tämä ei ollut mitenkään henk.kohtaista vaan ihan esimerkkinä itsekseen laskeskelin.
-
Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää
Pari, kolmesataa tuntia riittää, kunhan tuntihinta vähintään 200 ekeä... Eli ei se käyttö, vaan mihin ja miten käyttää.
Jos ajaa 1500-2000 tuntia vuodessa huonolla hinnalla, niin kone on 3-4 vuoden päästä viimeistään vaihtoiässä ja taas palaa rahaa. Jos taas ajaa ijasja2:n esimerkin mukaan vähemmän kalliimmalla, jää varmasti viivan alle enemmän, eikä tarvi koko elämäänsä kuluttaa traktorin pukilla. Meinaan ei niitä "hyviä" hommia ole koko vuodeksi kuitenkaan. Tämä ei ollut mitenkään henk.kohtaista vaan ihan esimerkkinä itsekseen laskeskelin.
Mä kirjotin samat rimpsut mutta poistin, kun kehdannut laittaa, ettei kukaan vedä herneitä nenään ;D
Tämä unohtuu niin monelta tekijältä, iso työmäärä tärkeämpää kuin päämäärä miksi töitä tehdään ::)
-
Kolmeen viikkoon ei ole traktorin ohjaamossa käyty, viimeksi ajoin silloin puimurin halliin. Metillä oltu pohjoisessa ja huomenna ois tarkoitus siirtää kaivuria ja saada joku työkone vielä katon alle ennenkuin palataan pohjoiseen. Kyllä eniten tulosta viivan alle tuo nuo ajamattomat tunnit väitti kuka mitä tahansa.
-
Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää
Pari, kolmesataa tuntia riittää, kunhan tuntihinta vähintään 200 ekeä... Eli ei se käyttö, vaan mihin ja miten käyttää.
Jos ajaa 1500-2000 tuntia vuodessa huonolla hinnalla, niin kone on 3-4 vuoden päästä viimeistään vaihtoiässä ja taas palaa rahaa. Jos taas ajaa ijasja2:n esimerkin mukaan vähemmän kalliimmalla, jää varmasti viivan alle enemmän, eikä tarvi koko elämäänsä kuluttaa traktorin pukilla. Meinaan ei niitä "hyviä" hommia ole koko vuodeksi kuitenkaan. Tämä ei ollut mitenkään henk.kohtaista vaan ihan esimerkkinä itsekseen laskeskelin.
Mä kirjotin samat rimpsut mutta poistin, kun kehdannut laittaa, ettei kukaan vedä herneitä nenään ;D
Tämä unohtuu niin monelta tekijältä, iso työmäärä tärkeämpää kuin päämäärä miksi töitä tehdään ::)
Kyllä näkee surullisia tarinoita ihan elävästä elämästä, kun ajetaan pyhät ja arjet, yöt ja päivät...ja silti pitää vielä mainostaa "ilmaiseksi." Ei niistä huonolla katteella mittariin kertyneistä tunneista hyödy kuin konekauppias ja öljy-yhtiö.
-
Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää
Pari, kolmesataa tuntia riittää, kunhan tuntihinta vähintään 200 ekeä... Eli ei se käyttö, vaan mihin ja miten käyttää.
Jos ajaa 1500-2000 tuntia vuodessa huonolla hinnalla, niin kone on 3-4 vuoden päästä viimeistään vaihtoiässä ja taas palaa rahaa. Jos taas ajaa ijasja2:n esimerkin mukaan vähemmän kalliimmalla, jää varmasti viivan alle enemmän, eikä tarvi koko elämäänsä kuluttaa traktorin pukilla. Meinaan ei niitä "hyviä" hommia ole koko vuodeksi kuitenkaan. Tämä ei ollut mitenkään henk.kohtaista vaan ihan esimerkkinä itsekseen laskeskelin.
Mä kirjotin samat rimpsut mutta poistin, kun kehdannut laittaa, ettei kukaan vedä herneitä nenään ;D
Tämä unohtuu niin monelta tekijältä, iso työmäärä tärkeämpää kuin päämäärä miksi töitä tehdään ::)
Kyllä näkee surullisia tarinoita ihan elävästä elämästä, kun ajetaan pyhät ja arjet, yöt ja päivät...ja silti pitää vielä mainostaa "ilmaiseksi." Ei niistä huonolla katteella mittariin kertyneistä tunneista hyödy kuin konekauppias ja öljy-yhtiö.
Jännä kun nää keskustelut kääntyy aina urakointiin ;D Vaikka alunperin tais kyse kuitenkin olla ihan omaan käyttöön olevista koneista....
-
Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää
Pari, kolmesataa tuntia riittää, kunhan tuntihinta vähintään 200 ekeä... Eli ei se käyttö, vaan mihin ja miten käyttää.
Jos ajaa 1500-2000 tuntia vuodessa huonolla hinnalla, niin kone on 3-4 vuoden päästä viimeistään vaihtoiässä ja taas palaa rahaa. Jos taas ajaa ijasja2:n esimerkin mukaan vähemmän kalliimmalla, jää varmasti viivan alle enemmän, eikä tarvi koko elämäänsä kuluttaa traktorin pukilla. Meinaan ei niitä "hyviä" hommia ole koko vuodeksi kuitenkaan. Tämä ei ollut mitenkään henk.kohtaista vaan ihan esimerkkinä itsekseen laskeskelin.
Mä kirjotin samat rimpsut mutta poistin, kun kehdannut laittaa, ettei kukaan vedä herneitä nenään ;D
Tämä unohtuu niin monelta tekijältä, iso työmäärä tärkeämpää kuin päämäärä miksi töitä tehdään ::)
Kyllä näkee surullisia tarinoita ihan elävästä elämästä, kun ajetaan pyhät ja arjet, yöt ja päivät...ja silti pitää vielä mainostaa "ilmaiseksi." Ei niistä huonolla katteella mittariin kertyneistä tunneista hyödy kuin konekauppias ja öljy-yhtiö.
Jännä kun nää keskustelut kääntyy aina urakointiin ;D Vaikka alunperin tais kyse kuitenkin olla ihan omaan käyttöön olevista koneista....
Kuka tässä urakoinnista on puhunut :P :) Ei niitä omia hommiakaan kannata talkoilla tehdä, silloin kannattaa vuokrata/myydä maat ja miettiä muita hommia. Työtapoja ja kalustoa viilaamalla saa usein ihan ok. tulosta, tekemättä "mitään"....
-
Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää
Pari, kolmesataa tuntia riittää, kunhan tuntihinta vähintään 200 ekeä... Eli ei se käyttö, vaan mihin ja miten käyttää.
Jos ajaa 1500-2000 tuntia vuodessa huonolla hinnalla, niin kone on 3-4 vuoden päästä viimeistään vaihtoiässä ja taas palaa rahaa. Jos taas ajaa ijasja2:n esimerkin mukaan vähemmän kalliimmalla, jää varmasti viivan alle enemmän, eikä tarvi koko elämäänsä kuluttaa traktorin pukilla. Meinaan ei niitä "hyviä" hommia ole koko vuodeksi kuitenkaan. Tämä ei ollut mitenkään henk.kohtaista vaan ihan esimerkkinä itsekseen laskeskelin.
Mä kirjotin samat rimpsut mutta poistin, kun kehdannut laittaa, ettei kukaan vedä herneitä nenään ;D
Tämä unohtuu niin monelta tekijältä, iso työmäärä tärkeämpää kuin päämäärä miksi töitä tehdään ::)
Kyllä näkee surullisia tarinoita ihan elävästä elämästä, kun ajetaan pyhät ja arjet, yöt ja päivät...ja silti pitää vielä mainostaa "ilmaiseksi." Ei niistä huonolla katteella mittariin kertyneistä tunneista hyödy kuin konekauppias ja öljy-yhtiö.
Jännä kun nää keskustelut kääntyy aina urakointiin ;D Vaikka alunperin tais kyse kuitenkin olla ihan omaan käyttöön olevista koneista....
Kenelläkös nimerkillä lukee allekirjoituksena: Ensin rahahommat ja sitten vasta omille pelloille. :D
-
Mun vaari sano aina että kyl tän kokoses talos pitää olla joka rekeen aisat ja joka housuihin henkselit. Pätee noihin koneisiinkin. mä en luopuis edes tosta vanhasta 165:sta. Laturin siihen vois joskus vaihtaa tehokkaampaan mutta ei siinä oo mitään remonttikuluja koskaan ja se vakuutus maksaa sen 38€ vuodes. Ei paljoo hyödyttäis se 2tonnia minkä siitäkin sais mutta v....as pitää ruiskun kytkentäsulkeisia pitkin kesää. Noissa työkoneissa kun alkaa olla niitä ohjausbokseja ja hydrauliletkuja useammin kappalein. Niin mulla on 6 konetta ja kaikille on omat hommansa. Ja vain 1 on 2000-luvulta. Ja kahdessa on yli 15000 tuntia mittarissa.
-
Mun vaari sano aina että kyl tän kokoses talos pitää olla joka rekeen aisat ja joka housuihin henkselit. Pätee noihin koneisiinkin. mä en luopuis edes tosta vanhasta 165:sta. Laturin siihen vois joskus vaihtaa tehokkaampaan mutta ei siinä oo mitään remonttikuluja koskaan ja se vakuutus maksaa sen 38€ vuodes. Ei paljoo hyödyttäis se 2tonnia minkä siitäkin sais mutta v....as pitää ruiskun kytkentäsulkeisia pitkin kesää. Noissa työkoneissa kun alkaa olla niitä ohjausbokseja ja hydrauliletkuja useammin kappalein. Niin mulla on 6 konetta ja kaikille on omat hommansa. Ja vain 1 on 2000-luvulta. Ja kahdessa on yli 15000 tuntia mittarissa.
Eipä riiitä se paritonnia kummoseenkan remontin poikaseen,puhumattakan oikein remonteista....
Kyllä pitäs olla sellasia karvalakkimallejakin vielä uusia joilla vois tehdä töitä silloin kun nää hienoudet sairastavat..
Mulle olis kyllä riittänyt tuollaset 80-luvun Fendtin ajomikavuus ja toiminnot,nestekytkimellä ei saa outokaan kuski masiinaa sammumaan ja lähdöt sekä luistatukset ovat kaasuvarpaan päässä,ei tarvitse mitään ohjelmointeja kun johonkin ryhtyy..
No,jos joku katsoo tarvitsevansa sitä jatketta niin onhan se silloin paikallaan,mutta keihin se tehoaa,ei olla enää 60-luvulla jolloin yksikin mies tanssien päätyttyä huusi lavalla etä kuka lähtee mun mukaani,meillä on Allis-Hammers ja Mullerup...
-
Koko pohdinta lähti alunalkaen siitä, kun mietin että mitä todellisuudessa maksaa tuollainen pyöröpaali minkä kannan lehmien eteen pureskeltavaksi. Taitaapi olla niin, että jos laskee todelliset kulut niin kovinkaan montaa konetta ei kannattaisi itse omistaa. ;D
Täällä onkelma tuleekin vähäisestä urakoinnista. Melkein ainut mahdollisuus olis saada konekimppa aikaiseksi, mutta välimatkat ovat melkoisen pitkiä. Saadaanhan kimpassa kuitenkin koneen käyttöaste ihan eri tasolle kuin yksin turatessa..
Totta lienee, että tunteja pitäisi periaatteessa tulla mahdollisimman vähän traktoriin. Mutta samalla pitäis kuitenkin niiden hommien tulla tehtyä. Siinäpä tullaankin tähän alkuperäiseen kysymykseen, että kohtuullinen konekanta ja riittävä käyttöaste lienee taloudellisin vaihtoehto. Talouttahan on helppo jekuttaa niin pitkälle kun itse tekee sitä "ilmaista" työtä, mutta siinä vaiheessa kun rengit ajaa niin alkaa jo kulut kiinnostaa.. :D
-
Oikein laskemaan kun lähdetään, niin ei viikonloppuisin ja vapaapäivinä saisi syödä, se kun ei tuota mitään...... ::) Siksipä en vietä vapaapäiviä! :'(
Elämä on, ja kaiken pitää tuottaa. Kaikki, ihan kaikki, pitää mitata rahassa, ja muu ei merkkaa mitään??
-
Elämä on, ja kaiken pitää tuottaa. Kaikki, ihan kaikki, pitää mitata rahassa, ja muu ei merkkaa mitään??
Sähän olet pahempi chillailija kuin mä.. ;D
Maatalous nyt sattuu olemaan jonkin asteista yritystoimintaa jota lisäksi subventoidaan varsin runsaasti, niin lienee ihan kohtuullista vaatia myös maataloudelta jonkinlaista arvonlisää ja tuottavuutta. Elämä on, mutta ei maatalous voi olla sukutilapuuhamaa jossa ollaan miten huvittaa ja yhteikunta maksaa lystin. Ehkä siksi tätä mitataan rahassa.
Sitten kun näitä laskelmia tehdään, niin ensimmäisenä pitää ymmärtää irroittaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Työpäivä ei ala herätessä ja lopu nukahtaessa, iskra taisi viitata klapeihin, niin mä en ainakaan klapihommille laske kannattavuutta kun se on kokonaan yksityistalouden hommia.
Kannattavuuslaskennassa ei ole mitään tilakohtaista, kaikki on matematiikkaa. Jos tuottavuus ei millään mittarilla lisäänny, niin kalliimpi investointi on kalliimpi ihan tilasta riippumatta.
Mä olen hyvin tietoinen omasta tr-tuntihinnastani, mutta laskelmissa en käytä todellista konekantaani vaan sitä mikä olisi käyttämäni traktoriluokan hinta nykyään uutena hankittaessa. Olisi silkkaa itsepetosta ajatella että laitan laskelman lähtökohdaksi traktorin jonka hankinta-arvo on 20 000 euroa ja jälleenmyyntiarvo muutaman vuoden kuluttua 18 500 euroa ja sellä perusteella alkaa arvioda tr-työn tuntihintaa. Mä käytän laskuissani hintaa joka vastaa traktoria jolla todennäköisimmin ajaisin, eli pätkäsen aina lähtöhinnaksi noin 60 000 euroa. Tämä ihan senkin vuoksi että tuntihinta ei pompi edes-takaisin koneiden uusimisen yhteydessä, pitkänaikavälin visiolla tätä on helppo toteuttaa.
Tietenkin asia on eri jos kyseessä olisi selkeä projekti jota varten hankitaan tilapäisesti koneet ja työntekijät, silloin laskelma pitää tehdä niin lähelle todellisuutta kuin mahdollista.
-
Elämä on, ja kaiken pitää tuottaa. Kaikki, ihan kaikki, pitää mitata rahassa, ja muu ei merkkaa mitään??
Sähän olet pahempi chillailija kuin mä.. ;D
Maatalous nyt sattuu olemaan jonkin asteista yritystoimintaa jota lisäksi subventoidaan varsin runsaasti, niin lienee ihan kohtuullista vaatia myös maataloudelta jonkinlaista arvonlisää ja tuottavuutta. Elämä on, mutta ei maatalous voi olla sukutilapuuhamaa jossa ollaan miten huvittaa ja yhteikunta maksaa lystin. Ehkä siksi tätä mitataan rahassa.
Sitten kun näitä laskelmia tehdään, niin ensimmäisenä pitää ymmärtää irroittaa työ ja vapaa-aika toisistaan. Työpäivä ei ala herätessä ja lopu nukahtaessa, iskra taisi viitata klapeihin, niin mä en ainakaan klapihommille laske kannattavuutta kun se on kokonaan yksityistalouden hommia.
Kannattavuuslaskennassa ei ole mitään tilakohtaista, kaikki on matematiikkaa. Jos tuottavuus ei millään mittarilla lisäänny, niin kalliimpi investointi on kalliimpi ihan tilasta riippumatta.
Mä olen hyvin tietoinen omasta tr-tuntihinnastani, mutta laskelmissa en käytä todellista konekantaani vaan sitä mikä olisi käyttämäni traktoriluokan hinta nykyään uutena hankittaessa. Olisi silkkaa itsepetosta ajatella että laitan laskelman lähtökohdaksi traktorin jonka hankinta-arvo on 20 000 euroa ja jälleenmyyntiarvo muutaman vuoden kuluttua 18 500 euroa ja sellä perusteella alkaa arvioda tr-työn tuntihintaa. Mä käytän laskuissani hintaa joka vastaa traktoria jolla todennäköisimmin ajaisin, eli pätkäsen aina lähtöhinnaksi noin 60 000 euroa. Tämä ihan senkin vuoksi että tuntihinta ei pompi edes-takaisin koneiden uusimisen yhteydessä, pitkänaikavälin visiolla tätä on helppo toteuttaa.
Tietenkin asia on eri jos kyseessä olisi selkeä projekti jota varten hankitaan tilapäisesti koneet ja työntekijät, silloin laskelma pitää tehdä niin lähelle todellisuutta kuin mahdollista.
Tässä aletaan olla jo melko lähellä omaa ajatustani. Itseäni ainakin kiinnostaa se, mitä hommat oikeasti maksaa. Se, miten tämä asia vaikuttaa omiin käytäntöihin, on jokaisen oma asia.
Pankissa ollaan huolissaan isäntien maksuvalmiudesta. Hyvä maksuvalmius pitkällä aikavälillä edellyttää myös sitä kannattavuutta. Toisilla on vaikeuksia saada pysymään kassa elossa.. ???
-
Kannattavuuslaskennassa ei ole mitään tilakohtaista, kaikki on matematiikkaa. Jos tuottavuus ei millään mittarilla lisäänny, niin kalliimpi investointi on kalliimpi ihan tilasta riippumatta.
Pankissa ollaan huolissaan isäntien maksuvalmiudesta. Hyvä maksuvalmius pitkällä aikavälillä edellyttää myös sitä kannattavuutta. Toisilla on vaikeuksia saada pysymään kassa elossa.. ???
[/quote]
Mut eikös rahoituskin vaikuta siihen kannattavuuteen,,onks mitään eroa sillä ostaako velaksi vaiko investointivarauksien purulla..tietenkin olettaen että sitä tuloakin on olemassa..
-
Mut eikös rahoituskin vaikuta siihen kannattavuuteen,,onks mitään eroa sillä ostaako velaksi vaiko investointivarauksien purulla..tietenkin olettaen että sitä tuloakin on olemassa..
Kenellä ne varaukset on jemmassa? Verotusta ei pitäisi sotkea kannattavuuslaskelmiin, se aiheuttaa yleensä vain huonoja investointeja.
Myös kannattavuus ja maksuvalmius kannattaa pitää ihan omina käsitteinään. Jos maksuvalmius on kuralla, niin se saattaa tilapäisesti johtua muustakin kuin kannattavuudesta, pitkällä aikavälillä kannattavuus tietenkin luo maksuvalmiutta. Hyvä maksuvalmius ei taas kerro yhtään mitään kannattavuudesta...
Hyviä kauppoja ei ole olemassa, on vain niitä mitkä pitää tehdä.
-
Älkää ny liikaa laskeko ja ressakko :'( Kyllä koneita pitää olla jo sentakiaki,että ne on kivoja 8) Ja miksei muka työ ja harrastus voi olla sama asia? Ennemmin harrastan kaivinkoneella kun hevosella.Toisesta on hiukan hyötyäki 8)
-
250 ihan oikeessa. Onkos ne niitä laskelmien mukaan toimijoita joilla on sielä 150hv koneen perässä se vanha 3metrinen potila tai tume ja 2m simulta. Käyttöaste kolminkertastuu ja tuntikustannus laskee kohisten. Ja miten voi olla kannattavaa jos pussin pohja paistaa? Mä en ole noita laskeskellu muuta kuin että mitä on omaisuus ja tilisaldo vuoden mittaan kasvanu ja olen luullu sen riittävän? Eiköhän siihen konehankintaan riitä se että työ pitää saada tehdyksi ja suht ajallaan. Ellei seudulla ole urakoitsijaa tai sen lasku tuntuu liian suurelta niin sitten kattoo sitä tiliä ja miettii että kuinka paljon voisi käyttää ko. härpäkkeeseen. Jos on jo paljon velkaa ennestään niin joku laskennallisesti järkevä investointikin voi olla liikaa. Ja sitten pitää tyytyä johonkin käytettyyn laitteeseen ja vaihtaa se sitten myöhemmin uuteen. On noi osamaksusopimuksetkin aika menoerä jos menee vaikka tonni kuussa seuraavat viis vuotta.
-
En mäkään tiedä mikä viisasta olis, mutta oon pyrkiny pitämään kahta kunnon konetta. Vaihtovälinä se noin 5000h JOS ei tarpeet muutu. Koneet sellaisia että kaikki työt onnistuu ainakin välttävästi molemmilla. Yhden 80-luvun takapotkun hävitin juuri pois, kun suurin tarve sille oli keväin ja syksyin siirtää hallista pois kun järjesteli muut koneet halliin.
Kyllä mä ainakin maksan ihan mieluusti vaikka harrastuksen piikkiin etujouset ja muut "mukavuusvarusteet".
-
Romuilla on ajettava, kun ei urakointia tai yhteistyötä ole mahdollista käyttää.
-
Romuilla on ajettava, kun ei urakointia tai yhteistyötä ole mahdollista käyttää.
Jep, nin tehdään ja äes perässä on arvokkaampi kuin veturi. Näillä mennään.
-
Romuilla on ajettava, kun ei urakointia tai yhteistyötä ole mahdollista käyttää.
Onko 6630 romu? :D
-
Onko 6630 romu? :D
Ei, mutta ne koneet joilla ei oikeasti paljoa käyttöä ole, ovat vanhoja. Paalain ja toinen traktori ovat ainoat "hyvät" koneet, muiden arvo tuskin yhteensäkkään on yhtä yhtä paljoa kuin kummankaan näistä paremmista koneista.
Eli ei siis ole 5-siipisiä ilmajäähdytteisiä auroja parinkymmenen hehtaarin kynnöille, tai sadantonnin lietevaunua muutamalle sadalle motille yms. Koneet kuitenkin on näihin töihin, koska ei ole oikein muitakaan vahtoehtoja.
Tosin lietevaunu alko tänään vuotamaan niin pahasti, ettei yleiselle tielle kehtaa enään mennä ;D
-
Onko 6630 romu? :D
Ei, mutta ne koneet joilla ei oikeasti paljoa käyttöä ole, ovat vanhoja. Paalain ja toinen traktori ovat ainoat "hyvät" koneet, muiden arvo tuskin yhteensäkkään on yhtä yhtä paljoa kuin kummankaan näistä paremmista koneista.
Eli ei siis ole 5-siipisiä ilmajäähdytteisiä auroja parinkymmenen hehtaarin kynnöille, tai sadantonnin lietevaunua muutamalle sadalle motille yms. Koneet kuitenkin on näihin töihin, koska ei ole oikein muitakaan vahtoehtoja.
Tosin lietevaunu alko tänään vuotamaan niin pahasti, ettei yleiselle tielle kehtaa enään mennä ;D
Ei tässä koneilla pröystäillä vaikka pinta-alaa on. 4 traktorilla ei saa yhteenlaskettunakaan uutta N:ää, kyntöaurat 4-siipiset classicit, arvokkain lienee tuo sampo. Koneet kuitenkin toimii puolentoista sadan pinta-alalla hyvin ja jos nuo ois uudempia niin ei tästä puhtaalla omalla tunnolla viikkoja pyörittäis erämaissa. Kulut kuriin niin ei tarvii yötä myöten raataa uusien koneiden osamaksuihin. :)
-
Jos traktorista maksetaan 150000€ niin kyllä siihen pitäis minimissään tulla 1500h tai likemmäs pari tonnia vuotees että se oikeesti olis järkevää
Pari, kolmesataa tuntia riittää, kunhan tuntihinta vähintään 200 ekeä... Eli ei se käyttö, vaan mihin ja miten käyttää.
tiiä tuosta ajomäärästä itse tulee ajettua noin 1300h keskimäärin vuodessa eli normaalin työntekijän tuntimäärä.
nopeasti laskeskellut jotta tuollaisen 150000€ maksava´n koneen kannattava pitoon tarvitaan noin 110000 € llikevaihto jotta homma pyörii ja jää vielä vähän viivan allekkin, HUOM tämä oli vasta traktori. työkoneet päälle. Joten itse mene tuonne 100t liikevaihtoon 50000 € traktorilla. Jokainen voi miettiä kummalle jää viivan alle enemmän.
-
Kolmeen viikkoon ei ole traktorin ohjaamossa käyty, viimeksi ajoin silloin puimurin halliin. Metillä oltu pohjoisessa ja huomenna ois tarkoitus siirtää kaivuria ja saada joku työkone vielä katon alle ennenkuin palataan pohjoiseen. Kyllä eniten tulosta viivan alle tuo nuo ajamattomat tunnit väitti kuka mitä tahansa.
Tuohon tulisi jokaisen pyrkiä !
Eli tehdä järkevästi ja tehokkaasti senverran työtä että saisi siitä riittävän toimeentulon ja käyttää ylimääräinen vapaa-aika virkistäytymiseen ja oman työkyvyn ylläpitoon tähtääviin toimenpiteisiin. Olokoon se sitten vaikka sen 2. tai 3. harrastekoneen ropaamista tai hyötyliikuntaa, mut pääasia olisi päästä irti arkirutiineista. Eihän ne uusimmatkaan koneet liiku jos ei ole itse kunnossa niitä liikuttamaan.
-
Voisi löytyä markkinoita traktorille, jossa olisi mekaaninen etujousitus ja -hytinjousitus, hiljainen ohjaamo, kova laatikko, mekaaninen ruisku, isoo mylly, painoa alle 5tn ja kaikki sähkökytkimet mekaanisia. Eikä siis yhtään elektronista ohjausboksia moottorille, jousitukselle, vaihteistolle, nostolaitteelle, kojetaulun instrumenteille
tai työvaloille.
Moottorinohjauspuolella taitaa tulla nykyään päästörajoitteet vastaan, mutta muuten tuo olisi ihan tehtävissä ja hintaa tulisi 30% vähemmän kun nykyisillä, kun softa- ja elektroniikkamiehet voisi lomauttaa suunnitteluosastolta suunnittelun ajaksi.
Ylläpidon osalta kustannukset ensimmäisen 20 käyttövuoden osalta varmaan jäisi 10% nykyisestä, kun jäisi ne vuosittaiset viikon vianetsintä ja boksinvaihtotalkoot väliin.
Eipä tuo varmaan valmistaalle olisi kovin hyvää bisnestä kun jälkimarkkinointitulot jäisivät saamatta ensimmäiseltä 20 vuodelta, mutta näin loppukäyttäjälle kyllä kelpaisi.
Ja lääkkeeksi on turha tarjota vanhaa valamettia, kun se ergonomia pitäisi olla ei-rampauttavaa ja -kuurouttavaa tasoa.
-
Voisi löytyä markkinoita traktorille, jossa olisi mekaaninen etujousitus ja -hytinjousitus, hiljainen ohjaamo, kova laatikko, mekaaninen ruisku, isoo mylly, painoa alle 5tn ja kaikki sähkökytkimet mekaanisia. Eikä siis yhtään elektronista ohjausboksia moottorille, jousitukselle, vaihteistolle, nostolaitteelle, kojetaulun instrumenteille
tai työvaloille.
....
Kyllä olen samaa mieltä, mutta nämä mekaaniset kepit tuovat melua hyttiin. Sähköohjaus jättää mekaanisen melun pois hytistä.
Toki on kai olemassa korvaavia ohjausmenetelmiä?
-
Voisi löytyä markkinoita traktorille, jossa olisi mekaaninen etujousitus ja -hytinjousitus, hiljainen ohjaamo, kova laatikko, mekaaninen ruisku, isoo mylly, painoa alle 5tn ja kaikki sähkökytkimet mekaanisia. Eikä siis yhtään elektronista ohjausboksia moottorille, jousitukselle, vaihteistolle, nostolaitteelle, kojetaulun instrumenteille
tai työvaloille.
Moottorinohjauspuolella taitaa tulla nykyään päästörajoitteet vastaan, mutta muuten tuo olisi ihan tehtävissä ja hintaa tulisi 30% vähemmän kun nykyisillä, kun softa- ja elektroniikkamiehet voisi lomauttaa suunnitteluosastolta suunnittelun ajaksi.
Ylläpidon osalta kustannukset ensimmäisen 20 käyttövuoden osalta varmaan jäisi 10% nykyisestä, kun jäisi ne vuosittaiset viikon vianetsintä ja boksinvaihtotalkoot väliin.
Eipä tuo varmaan valmistaalle olisi kovin hyvää bisnestä kun jälkimarkkinointitulot jäisivät saamatta ensimmäiseltä 20 vuodelta, mutta näin loppukäyttäjälle kyllä kelpaisi.
Ja lääkkeeksi on turha tarjota vanhaa valamettia, kun se ergonomia pitäisi olla ei-rampauttavaa ja -kuurouttavaa tasoa.
Käytettynä on vähän ajettuja NH120 classic ja Valtra T170 classic ja mikä Meko se nyt oli Case mx140 ja kormikki. Tosin kevyttä alle 5tn löytyy Fiat NH 110-90 turbolla 4400 kg 160 hv.
-
Joo classikki mallit Valtrasta ja Nyykkäristä toteuttaa useimmat noista toiveista mutta ovat vähän painavan puoleisia riviviljely-pyörille, mistä juontaa tuo toivomus alle 5tn painosta. Fiiu on kyllä kovaa rautaa mutta vähän meluisa kampe pidempiin sessioihin, joita riittää kun työleveys työkoneissa on keskimäärin 1,5m. Vaatimukset senverran ristiriitaisia tuossa osa-aikaisessa sirkkelinterä-pyörillä ajelussa, että ei kai siihen valmista parasta vaihtoehtoa ole. Pitänee tehdä itse puusta, tai parista eri traktorista. Isoo kone vaatimuksen kyllä täyttää tässä tapauksessa jo 6l,ei tarvi olla 7,5l.
-
Olen joskus konemyyjiä haastatellut asian tiimoilta ja sanoma oli, että vaikka näistä sähköpuolen ongelmista puhutaan, niin silti vanhat mekaaniset vaihtoehdot vaan tuppasi jäämään hyllyyn ja sitä uudempaa tekniikkaa oleva sitten kuitenkin otettiin. Eli menekkiä ei vaan oikein ollut.
-
Olen joskus konemyyjiä haastatellut asian tiimoilta ja sanoma oli, että vaikka näistä sähköpuolen ongelmista puhutaan, niin silti vanhat mekaaniset vaihtoehdot vaan tuppasi jäämään hyllyyn ja sitä uudempaa tekniikkaa oleva sitten kuitenkin otettiin. Eli menekkiä ei vaan oikein ollut.
Näinhän se juurikin on, mutta käytetyn ostaja sitten arvostaisikin peruskonetta, mutta eihän sellaisia tule vaihtoon kun uuden ostaja haluaa kaikkilla herkuilla koneensa. Oma edellinen traktorihankinta oli 9 vuotta vanha ja 6700 ajettu kone 6 vuotta sitten, ja vastaava hankinta tulee taas varmaan vuoden-parin sisällä eteen mutta ajattelin taas kiertää hieman kauempaa nuo "liian hienot" konemallit josko vaikka sitten pääsisi samaan luotettavuuteen kuin nykyinen nyt jo yli 10 th ajettu "ykköspeli". Onhan tuossa sitten pari traktoria 80-luvulta aktiivisesti ja muutama 70-luvun takavetokin vähän vähemmän aktiivisesti remmissä mukana tarvittaessa. Ei se nyt niin kalliksi ole tainnut tulla tuota liikkuvaa maatalouskonemuseota ylläpitää, ja kaksi traktoria on pakko olla nykyisellä käyttötarpeella.
-
Kolme 80-90 hv traktoria 60 ha nurmi-viljanviljelyyn, hankintahinta 17500 euroa yhteensä. Eri merkkejä, ergonimiassa joo tietty sanomista (istuimia kuitenkin vaihdettu) ja Peltoorit aina päässä. Ajatus on kuitenkin se, että esmes rehuntekoaikaan niittomurskaimella, paalaimella ja käärijällä on kullakin oma traktori, hommat joutuu ja jos (kun) joku laukeaa, niin jokainen kelpaa mihin tahansa hommaan ilman remonttitaukoja. Se uusi yksi 17500 euron vehjekään tuskin olisi ylivertaisen luotettava, lisäksi jatkuva työkoneiden vaihtorumba vaivoineen ja riskeineen.
Näillä mennän toistaiseksi. Tiedä jos joskus vaurastuisi niin paljon, että tuplaa kalustonsa arvon tai saisi peltonsa geometrialtaan siihen kuntoon, että voisi vai olvia maistellen seurata urakoitsijan työtä. Taskulaskimen ostoa olen harkinnut.
Petri
-
Taskulaskimen ostoa olen harkinnut.
Petri
Varo sitten niitä digitaaleja, niistä menee tietokoneet juntturaan, mekaaninen vaihtoehto on varmatoimisempi.
-
Kolme 80-90 hv traktoria 60 ha nurmi-viljanviljelyyn, hankintahinta 17500 euroa yhteensä. Eri merkkejä, ergonimiassa joo tietty sanomista (istuimia kuitenkin vaihdettu) ja Peltoorit aina päässä.
Sitä ei tietysti täällä saa ääneen sanoa mutta jos kaikilla maatiloilla konekalustoon sijoitettu pääoma per hehtaari olisi tätä luokkaa niin meillä ei olisi mitään kannattavuuskriisiä. Mukavuudesta tietty joutuisi tinkimään ja naapureita ei saisi kateelliseksi... Aimolla on toimiva taskulaskin ja siinä hyvät patterit ja koska ideana on että maatalouden pitää tulla omillaan toimeen, siihen ei sijoiteta metsästä saatuja tuloja tai palkkatuloja niin tuota luokkaa per hehtaari saa kalustoon maksimissaan sijoittaa.
Niin ja hommat tulisivat silti tehtyä. Ei se pelto tiedä oliko äkeen veturina 80.000 euron ventti vai 12.000 euron 80-luvun takaveto voorti. Ja esimerkiksi viljatilalla ne traktorin hytissä vietetyt tuntimäärät ovat sitä luokkaa että sillä mukavuudella ei ole oikein mitään väliä.
-
Monesti olen miettinyt onko maatiloilla laskimessa joku oma merkki niiden peruslaskumerkkien lisäksi joka tuo laskutoimitukseen mukaan isännän viihtyvyyden, arvovallan, mielihyvän ja turhamaisuuden.
Esimekiksi 3000 tuntia ajetun trakorin vaihtoa laskeskelevalle tällainen merkki jolla edellämainitut seikat vakioidaan olisi hyvä olla olemassa, se toisi varmuutta talouden pitoon ja suunnitelmallisuuteen :-\ :-\ :-\ :-\
-
Pitää myös muistaa kateusaspekti. Tärkeintä on, että naapurit kadehtii ja kylillä juorutaan. :-X
-
Monesti olen miettinyt onko maatiloilla laskimessa joku oma merkki niiden peruslaskumerkkien lisäksi joka tuo laskutoimitukseen mukaan isännän viihtyvyyden, arvovallan, mielihyvän ja turhamaisuuden.
Esimekiksi 3000 tuntia ajetun trakorin vaihtoa laskeskelevalle tällainen merkki jolla edellämainitut seikat vakioidaan olisi hyvä olla olemassa, se toisi varmuutta talouden pitoon ja suunnitelmallisuuteen :-\ :-\ :-\ :-\
Sen kuuluisan alimman rivin saa kauniiksi +/- näppäimellä ja alhainen kannattavuuskerroin fixataan 1/X:llä.
-
Monesti olen miettinyt onko maatiloilla laskimessa joku oma merkki niiden peruslaskumerkkien lisäksi joka tuo laskutoimitukseen mukaan isännän viihtyvyyden, arvovallan, mielihyvän ja turhamaisuuden.
Esimekiksi 3000 tuntia ajetun trakorin vaihtoa laskeskelevalle tällainen merkki jolla edellämainitut seikat vakioidaan olisi hyvä olla olemassa, se toisi varmuutta talouden pitoon ja suunnitelmallisuuteen :-\ :-\ :-\ :-\
Ketä muka pitää konetta noin kauan??? Sehän on jo ihan paska tolla tuntimäärällä, vaihtoriviin ja vahinko kiertämään jo reilusti ennen tota tuntimäärää.
-
Monesti olen miettinyt onko maatiloilla laskimessa joku oma merkki niiden peruslaskumerkkien lisäksi joka tuo laskutoimitukseen mukaan isännän viihtyvyyden, arvovallan, mielihyvän ja turhamaisuuden.
Esimekiksi 3000 tuntia ajetun trakorin vaihtoa laskeskelevalle tällainen merkki jolla edellämainitut seikat vakioidaan olisi hyvä olla olemassa, se toisi varmuutta talouden pitoon ja suunnitelmallisuuteen :-\ :-\ :-\ :-\
Onko se sinun ongelma/sinulta pois jos joku vaihtaa traktoria vaikka 1000h välein.
On se hyvä että täällä jaksetaan huolehtia toisten taloudesta. Ihan koskettaa timpankin huoli siitä, että mistä broiler paronit jontikkansa tulevaisuudessa ostavat ;D
-
Meillä kansankynttilöillä on suorastaan velvollisuus opastaa vähälahjaisempia veljiämme välttämään pahimmat sudenkuopat. ;D
Oma vika jos ei hyvät neuvot kelpaa...
-
Monesti olen miettinyt onko maatiloilla laskimessa joku oma merkki niiden peruslaskumerkkien lisäksi joka tuo laskutoimitukseen mukaan isännän viihtyvyyden, arvovallan, mielihyvän ja turhamaisuuden.
Esimekiksi 3000 tuntia ajetun trakorin vaihtoa laskeskelevalle tällainen merkki jolla edellämainitut seikat vakioidaan olisi hyvä olla olemassa, se toisi varmuutta talouden pitoon ja suunnitelmallisuuteen :-\ :-\ :-\ :-\
Sen kuuluisan alimman rivin saa kauniiksi +/- näppäimellä ja alhainen kannattavuuskerroin fixataan 1/X:llä.
Kun laskee yhteen tulot, menot ja velat niin saadaan tase ja se jaetaan yhdellä, niin tulee kannattavuuskerroin, mulla laskimessa vähempi nappuloita kuin cosmikilla...
-
Monesti olen miettinyt onko maatiloilla laskimessa joku oma merkki niiden peruslaskumerkkien lisäksi joka tuo laskutoimitukseen mukaan isännän viihtyvyyden, arvovallan, mielihyvän ja turhamaisuuden.
Esimekiksi 3000 tuntia ajetun trakorin vaihtoa laskeskelevalle tällainen merkki jolla edellämainitut seikat vakioidaan olisi hyvä olla olemassa, se toisi varmuutta talouden pitoon ja suunnitelmallisuuteen :-\ :-\ :-\ :-\
Sen kuuluisan alimman rivin saa kauniiksi +/- näppäimellä ja alhainen kannattavuuskerroin fixataan 1/X:llä.
Kun laskee yhteen tulot, menot ja velat niin saadaan tase ja se jaetaan yhdellä, niin tulee kannattavuuskerroin, mulla laskimessa vähempi nappuloita kuin cosmikilla...
:D Saatu luku toiseen potenssiin on sopiva hinta peltohehtaarista ja vuotuinen koneenostovelvoite.
-
Meillä kansankynttilöillä on suorastaan velvollisuus opastaa vähälahjaisempia veljiämme välttämään pahimmat sudenkuopat. ;D
Oma vika jos ei hyvät neuvot kelpaa...
plussaa tuli, mutta nämä jonnikkamiehet on semmosia jukolan jusseja että ne oppii kaiken kantapään kautta ja silläkin tapaa vasta useamman kerran kokeiltuaan :D :D :D :D