Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Mikkis - 21.10.12 - klo:20:59
-
Onko kellään kokemusta Agrosil Liquid säilöntäaineesta ?
Kiinnostaa, koska ei ole happo, eikä biologinen.
RaisioAgron mainoslehtisessäkin oli jotain kemiallista säilöntainetta kaupan.
Onko kukaan kokeillu Agrosil Liquidia ?
-
On sitä varmaan joku kokeillut, koska tuo aine on ollut maailmalla käytössä ainakin 10 vuotta.
Keski-Euroopassa ainakin siis.
-
vannoutunut haponkäyttäjä käänsi kelkkansa, ensikesänä kaikki rehut Agrosil liquidilla. Rehu säilynyt hyvin ei lämpeämis ongelmia. muovin päältä painot(turve/hieta) pois aina viikon syötön verran. rehu tehty noukkarilla
alla raaka-aine näyte ja näyte aumasta joka on ollu kuukauden syötössä, liquidia 2L/T
agrosil liquid 1600€ sis alv 1000 litran kontti pihaan toimitettuna
raision Safesil 1590€ + alv+rahti 1000L käyttömäärä 3L/T
Näytteenottopvm: 30.06.2012 Rehu: Sr:n raaka-aine Neuvonta >
Säilöntäaine: Säilötyyppi:
Näytetunniste: Näytenumero: 8341212793
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 465 g/kg
Raakavalkuainen > 133 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 585 g/kg ka 500 - 600
Sokeri > 138 g/kg ka
D-arvo > 657 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 10,5 MJ/kg ka
OIV > 78 g/kg ka
PVT > 16 g/kg ka
Näytteenottopvm: 30.10.2012 Rehu: Nurmisäilörehu Neuvonta >
Säilöntäaine: Agrosil liquid Säilötyyppi: Auma Tulkinta >
Näytetunniste: Näytenumero: 8341232723
Sato: Kevät
Analyysi Tulos Yksikkö Tavoite/normaali
Säilönnällinen laatu SJ >
pH > 4,35 alle 4,96 (ka 459 g/kg)
Ammoniakkityppi > 43 g/kg N alle 70
Maito- ja muurahaishappo > 28 g/kg ka 35 - 80
Haihtuvat rasvahapot > 12 g/kg ka alle 20
Liukoinen typpi > 393 g/kg N alle 500
Sokeri > 125 g/kg ka 50 - 150
Koostumus SJ >
Kuiva-aine > 459 g/kg
Raakavalkuainen > 94 g/kg ka 130 - 160
Kuitu (NDF) > 587 g/kg ka 500 - 600
D-arvo > 695 g/kg ka 680 - 700
Rehuarvot SJ >
ME (energia-arvo) > 11,1 MJ/kg ka
OIV > 78 g/kg ka 71 - 88
PVT > -23 g/kg ka 14 - 46
Syönti-indeksi > 113 90 - 120
ME-indeksi > 112 85 - 130
-
Vaikuttaa erittäiin mielenkiintoiselta. Mikä firma myy? Mihin säiöntä perustuu jos ei ole happo eikä biologinen?
-
Vaikuttaa erittäiin mielenkiintoiselta. Mikä firma myy? Mihin säiöntä perustuu jos ei ole happo eikä biologinen?
säilöntäaineena toimii elintarvikkeista tuttu Natriumnitriitti
myyjä W* A*** OY eihän täällä saanut mainita nimiä mut googleta toi agrosil liquid niin löytyy ;)
-
Onkos tullut uusia kokemuksia tästä säilöntäaineesta?
-
Onkos Optimize + käyttäjiä tällä foorumilla? Ei pitäisi myöskään olla happo eikä maitohappobakteeripohjainen, vaan perustuu uuteen entsyymiteknologiaan. Mainosdokumentissa puhuttiin lehmän kuiva-aineen syöntikyvystä. Siinä tarjottiin uudenlaista teoriaa, että maitohappokäymisessä luotu suuri maitohappojen määrä varmistaa säilönnällisen laadun, mutta huonontaa syöntikykyä. Optimizen entsyymit ilmeisesti onnistuivat laskemaan rehun pH:ta siten, että energiapitoinen sokeri saadaan säilytettyä rehussa sekä maitohappojen määrä pysyy kohtuullisena. Lisäksi aineen pitäisi hajottaa raakakuitua sulavampaan muotoon. Hmm.. pioneereja tarttis.
-
Kysyin optimizesta suoraan maahantuojalta ja kertoi tulevan myyntiin meijereiden kautta... Vielä odottelen mielenkiinnolla postia ::) Meijerit kyllä myy mieluummin happoa tutkimustuloksiin perustuen mutta mulla hapot ei ole edes vaihtoehtona.
-
Onkos Optimize + käyttäjiä tällä foorumilla? Ei pitäisi myöskään olla happo eikä maitohappobakteeripohjainen, vaan perustuu uuteen entsyymiteknologiaan. Mainosdokumentissa puhuttiin lehmän kuiva-aineen syöntikyvystä. Siinä tarjottiin uudenlaista teoriaa, että maitohappokäymisessä luotu suuri maitohappojen määrä varmistaa säilönnällisen laadun, mutta huonontaa syöntikykyä. Optimizen entsyymit ilmeisesti onnistuivat laskemaan rehun pH:ta siten, että energiapitoinen sokeri saadaan säilytettyä rehussa sekä maitohappojen määrä pysyy kohtuullisena. Lisäksi aineen pitäisi hajottaa raakakuitua sulavampaan muotoon. Hmm.. pioneereja tarttis.
Tuo ei ole uusi teoria, artturin maittavuusarvo perustuu muunmuassa käymistuotteiden määrään. Merkittävä vaikutus on vasta yli 100g/kgka arvoilla. Ongelma on tietysti maittavuuden ja hyötysuhteen välillä: mitä enemmän sokeria, sen maittavampaa. Lehmä ei kuitenkaan kykene sokeria kunnolla hyödyntämään, se vain kiihdyttää pötsitoimintaa lisäten läpivirtausta. Syönti kyllä lisääntyy, mutta hyötysuhde heikkenee eli ruokinta kallistuu. Näkyy erityisen hyvin vähän liian kuivaksipäässeessä sokeripitoisessa happorehussa. Ei kestä paljoa tärkkelyksen lisäämistä ja rehua kuluu 1:1 suhteella maitoon.
Maitohapot ovat lehmälle suoraan hyödynnettävää energiaa sokeriin verrattuna. Mutta iso määrä maitohappoa ilman riittävää etikkahapon osuutta tekee rehusta epästabiilia. Missä kohdalla aleneva maittavuus kohtaa parantuneen energiatason, on mulle arvoitus. Taatusti se on kuitenkin ylempänä kuin 45g/kgka, koskapa muualla tavoitetaso on yli 80 mutta alle 100. Etikkahapot pitäisi jatkossa saada määriteltyä erikseen muista rasvahapoista.
-
No näinpä... Etikkahappoa tulee monilla biologisilla säilöntäaineilla ja sitä ei eritellä muista rasvahapoista joka heikentää rehun säilönnällistä arvosanaa. Eikös se buchner bakteeri ollut just se bakteerikanta josta muodostuu etikkahappoa? Adami muistaa paremmin ;D
-
Onkos Optimize + käyttäjiä tällä foorumilla? Ei pitäisi myöskään olla happo eikä maitohappobakteeripohjainen, vaan perustuu uuteen entsyymiteknologiaan. Mainosdokumentissa puhuttiin lehmän kuiva-aineen syöntikyvystä. Siinä tarjottiin uudenlaista teoriaa, että maitohappokäymisessä luotu suuri maitohappojen määrä varmistaa säilönnällisen laadun, mutta huonontaa syöntikykyä. Optimizen entsyymit ilmeisesti onnistuivat laskemaan rehun pH:ta siten, että energiapitoinen sokeri saadaan säilytettyä rehussa sekä maitohappojen määrä pysyy kohtuullisena. Lisäksi aineen pitäisi hajottaa raakakuitua sulavampaan muotoon. Hmm.. pioneereja tarttis.
Tuo ei ole uusi teoria, artturin maittavuusarvo perustuu muunmuassa käymistuotteiden määrään. Merkittävä vaikutus on vasta yli 100g/kgka arvoilla. Ongelma on tietysti maittavuuden ja hyötysuhteen välillä: mitä enemmän sokeria, sen maittavampaa. Lehmä ei kuitenkaan kykene sokeria kunnolla hyödyntämään, se vain kiihdyttää pötsitoimintaa lisäten läpivirtausta. Syönti kyllä lisääntyy, mutta hyötysuhde heikkenee eli ruokinta kallistuu. Näkyy erityisen hyvin vähän liian kuivaksipäässeessä sokeripitoisessa happorehussa. Ei kestä paljoa tärkkelyksen lisäämistä ja rehua kuluu 1:1 suhteella maitoon.
Maitohapot ovat lehmälle suoraan hyödynnettävää energiaa sokeriin verrattuna. Mutta iso määrä maitohappoa ilman riittävää etikkahapon osuutta tekee rehusta epästabiilia. Missä kohdalla aleneva maittavuus kohtaa parantuneen energiatason, on mulle arvoitus. Taatusti se on kuitenkin ylempänä kuin 45g/kgka, koskapa muualla tavoitetaso on yli 80 mutta alle 100. Etikkahapot pitäisi jatkossa saada määriteltyä erikseen muista rasvahapoista.
Aika hyvin pitää onnistua, jos nurmisäilörehuun saa liikaa sokeria. Yleensä ongelmana on juuri biologisten kanssa, että sokeria ei ole niille tarpeeksi. Sokeripitoisuus kuitenkjn laskee niitosta alkaen siihen hetkeen kun käyminen muovin alla pysähtyy.
-
Aika hyvin pitää onnistua, jos nurmisäilörehuun saa liikaa sokeria. Yleensä ongelmana on juuri biologisten kanssa, että sokeria ei ole niille tarpeeksi. Sokeripitoisuus kuitenkjn laskee niitosta alkaen siihen hetkeen kun käyminen muovin alla pysähtyy.
Ei kun useimmilla maitohappovalmisteilla sokeri käy kaikki maitohapoiksi. Pienen osan kun saa suoraa etikkahapoksi aikaisessa vaiheessa, pysähtyy fermentaatio hiukan aikaisemmin. Hapot ja muut säilöntäaineethan keskeyttää käymisen alkuvaiheeseen ja happorehulla saa aikaan juuri liikasokerisia rehuja.
-
Aika hyvin pitää onnistua, jos nurmisäilörehuun saa liikaa sokeria. Yleensä ongelmana on juuri biologisten kanssa, että sokeria ei ole niille tarpeeksi. Sokeripitoisuus kuitenkjn laskee niitosta alkaen siihen hetkeen kun käyminen muovin alla pysähtyy.
Ei kun useimmilla maitohappovalmisteilla sokeri käy kaikki maitohapoiksi. Pienen osan kun saa suoraa etikkahapoksi aikaisessa vaiheessa, pysähtyy fermentaatio hiukan aikaisemmin. Hapot ja muut säilöntäaineethan keskeyttää käymisen alkuvaiheeseen ja happorehulla saa aikaan juuri liikasokerisia rehuja.
Juuri näin. Kokemukseni juurikin samoja Adamin kanssa. Meillä ainakin oli yleisesti sokeriarvo melkoisen korkealla "onnistuneessa" happosäilönnässä, mikäli rehu oli vielä erittäin sulavaa, oli ruokkimisessa haastetta kerrakseen. Ruokinta on nyttemmin ollut helpompaa suunnitellakin bakteerimömmöjen kanssa.... :-X
-
Täällä nyt on esitetty termi, että syönti lisääntyy sokerien myötä ja laskee maitohappojen myötä. Energiatasapaino maitohappojen määrällä tietenkin on parempi. Kun kuitenkin pelaa hiuppasta alle 40 prosentin väkirehutasoilla, niin lisääntynyt karkearehun syönti kiittää kyllä monen muunkin kuin maitotuotoksen kautta. Alle 6 kuukauden ikäiset vasikatkin kun ovat 3 viikon jälkeen lehmien apetta napsimassa, niin kyllä se maittavuus on mielestäni ehkä tärkein tekijä säilörehussa.
Ja jos käy ulkomailla katsomassa, niin se Artturin täydellisen säilörehuanalyysin metsästäminen on kyllä turhaa yöunien menettämistä. Kaikenlaista karkearehua tarvitaan. Kyllähän maississakin on korkea sokeripitoisuus, jonka vuoksi säilyy helposti ilman säilöntäaineita. Apereseptin energiaväkevyyden ja raakavalkuaisen kun saa kohdilleen alhaisella väkirehun osuudella, niin kyllä maittavuuteen tulee pyrkiä. Tuota en Adamilta ihan ymmärtänyt, kun sanoit, että sokeripitoinen rehu ei salli tärkkelyksen lisäämistä, kun rehua menee 1:1 suhteessa maitoon?
-
Niin no ainakin robottilypsyssä ongelmaksi tulee tärkkelys+sokeri. Eli jos on paljon sokeria rehussa ei kestä paljon tärkkelystä. Voisi kuvitella että tätät pitää ottaa huomioon myös asemalypsäjien? Eli voiko tästä vetää sen johtopäätöksen että robottilypsyssä pitäis olla rehut tehty biologisella että voi laittaa viljaakin appeeseen ja maitoo tulee :P