Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Omituine Höpöttäjä - 08.10.12 - klo:21:10
-
Mitenkä mahtaa olla muilla kyseisen rotiskon omistajilla, et huutaako tuuletin täysillä lähes aina tyhjäkäyntiä lukuunottamatta ? Alkaa nimittäin kyrsimään pikkuhiljaa, kun etenkin alamäissä nappaa visko kiinni ja tuuletin humisee sillee että melkei peltorit pitäs olla päässä >:( Nimittäin -08 141 hiteckkii ei pitänyt ikinä tollasta.
Entä onko yleistä, että uusimman versu päivityksen jälkeen alkanut suuntaa vaihtaessa kytkin nappaamaan kiinni todella rajusti ? Säädetty pehmeimmällä asetukselle ja aluetta vaihtaessa D -> C sama homma ja jokin pamahtaa voimansiirron puolella, mutta ei tee tätä joka kerta.
Myyjältä kyselty näitä ja eikä oikein saanu kunnon vastausta asiaan ::)
Muuten ihan tyytyväinen kyseiseen rotiskoon ;D
Ainiin vielä sellaista, että mahtaako n- ja t-sarjassa olla sama tuo versu voimansiirto vai onko t-sarjalaisessa järeämpi ?
Kiitos ja anteeksi.
-
Mitenkä mahtaa olla muilla kyseisen rotiskon omistajilla, et huutaako tuuletin täysillä lähes aina tyhjäkäyntiä lukuunottamatta ? Alkaa nimittäin kyrsimään pikkuhiljaa, kun etenkin alamäissä nappaa visko kiinni ja tuuletin humisee sillee että melkei peltorit pitäs olla päässä >:( Nimittäin -08 141 hiteckkii ei pitänyt ikinä tollasta.
Entä onko yleistä, että uusimman versu päivityksen jälkeen alkanut suuntaa vaihtaessa kytkin nappaamaan kiinni todella rajusti ? Säädetty pehmeimmällä asetukselle ja aluetta vaihtaessa D -> C sama homma ja jokin pamahtaa voimansiirron puolella, mutta ei tee tätä joka kerta.
Myyjältä kyselty näitä ja eikä oikein saanu kunnon vastausta asiaan ::)
Muuten ihan tyytyväinen kyseiseen rotiskoon ;D
Ainiin vielä sellaista, että mahtaako n- ja t-sarjassa olla sama tuo versu voimansiirto vai onko t-sarjalaisessa järeämpi ?
Kiitos ja anteeksi.
Muusta en tiedä mutta viikonloppuna oli testissä tuore N163 versu. Sekin piti kolauksen kun vaihtoi Deeltä-Ceelle reilun parinkymmenen tonnin kuormalla.
Ja joo oli se pikkasen hätänen sen suunnanvaihdon kanssa kun tottunu oman 121 turbiiniin, on se vaan niiiin mukava eikä saa sammumaan kuin avaimella. Tosin en minä tiedä vaikka siihen jotain säätöjäkin olis ollu.
-
Kyl ne ihan ominaisuuksia on. Ei päivittämällä saa kuriin.
Saattaapi jopa olla vääriä osia pakoissa.
-
Millaisessa tilanteessa vaihdetaan d-->c ? Maantiellä? Pellolla tuskin kuitenkaan
-
Millaisessa tilanteessa vaihdetaan d-->c ? Maantiellä? Pellolla tuskin kuitenkaan
No kyllä se tosi useesti vaihto kun täälläpäin on noita isojakin mäkiä, silloin ei kyllä kolahdellut. Lähinnä kolahteli kun risteyksessä hiljenti ja käänty ja kärry vähän työnti, eikä se kyllä koukulta kuulunut vaan lootasta.
-
Millaisessa tilanteessa vaihdetaan d-->c ? Maantiellä? Pellolla tuskin kuitenkaan
No kyllä se tosi useesti vaihto kun täälläpäin on noita isojakin mäkiä, silloin ei kyllä kolahdellut. Lähinnä kolahteli kun risteyksessä hiljenti ja käänty ja kärry vähän työnti, eikä se kyllä koukulta kuulunut vaan lootasta.
Tuttu tunne.... Puhallin huutaa melkein aina mutta tarkista että ei tuulilasi vuoda mittariston kohdalta. Muuten mikä vuos malli?? Laatikko on nyt mikä on että repii,paukkuu ja miettii.... Suunnan vaihtoo ei saada viiven takia koskaan hyväksi.
-
Millaisessa tilanteessa vaihdetaan d-->c ? Maantiellä? Pellolla tuskin kuitenkaan
No kyllä se tosi useesti vaihto kun täälläpäin on noita isojakin mäkiä, silloin ei kyllä kolahdellut. Lähinnä kolahteli kun risteyksessä hiljenti ja käänty ja kärry vähän työnti, eikä se kyllä koukulta kuulunut vaan lootasta.
Tuttu tunne.... Puhallin huutaa melkein aina mutta tarkista että ei tuulilasi vuoda mittariston kohdalta. Muuten mikä vuos malli?? Laatikko on nyt mikä on että repii,paukkuu ja miettii.... Suunnan vaihtoo ei saada viiven takia koskaan hyväksi.
Toi 163 oli paikallinen esittelykone tunteja tais olla 107 et eiköhän se ihan tuore ole.
Jotenki tuntuu et sen miettimisen takia vauhti tippuu suurissa mäissä sinne 7 kilometrin korville kun se ropotti hidastelee mut eiköhän se ole kaikkien ropottivaihteiden ongelma. Eikä se helposti anna vaihtaa esim D4 jo sinne Cee alueelle vaan haluaa periä niitä pikavaihteita ensin ja silleen tappaa vauhdin. Kepillä kun voi heittää 4 3 ja 2 sitten vasta käyttää pikavaihteita. Onko millään merkillä sellasta nappivaihteistoa joka ei turhia miettisi vai oisko se jontin tuplakytkn ainoa? En oo päässy kyl sitä viel kokeilee. Muuteman kerran ku vaihdot ei menny nappiin ku Deeltä tiputti Ceelle ni vaihteeksi tuli C2 tai C1 ja kierroksia jäi 1600 mutta monesti se jakso lähtee vetämään 1400 kieroksen kohdalla, että tuntuu siellä sitkeyttä olevan mutta jos joutu tiputtaa vielä Beelle ni vauhdin sai sillä joskus ihan stoppiin. Jotenkin tuntu et en paljon häviäisi 121 haitekilla nopeudessa vaikka voimaa on vähemmin mutta tunnustettava että ei sen perään tuu tota 13m3 (vesitilavuus) kärriä kukkupäälle hiekkaa/soraa laitettuu et pikkasen on vähemmin painoo.
-
Ja se suunnanvaihto on ihan tottumis kysymys omalla ku vaihtaa suuntaa ni voi sitten vasta antaa kaasua ku ei sammu tuo taas tarvii kaasua ennen mut jotenkin kytkin ei aina kytkenyt pehmeesti vaan pikkasen nykäsee mut toi on ihan tottumis kysymys viikon jälkee ei varmaan sitä edes huomaisi enää. Vähän samanlainen ku ton meidän -02 mallin 6550 ht2 suunnanvaihto. Se välillä osaa ampua aika kovaa mut normaalisti vaihtaa pehmiäst. Siit on suunnanvahtimen venttiili eteepäin vaihdettu ni muuttu räväkämmäx mitä se joskus oli.
-
Ja se suunnanvaihto on ihan tottumis kysymys omalla ku vaihtaa suuntaa ni voi sitten vasta antaa kaasua ku ei sammu tuo taas tarvii kaasua ennen mut jotenkin kytkin ei aina kytkenyt pehmeesti vaan pikkasen nykäsee mut toi on ihan tottumis kysymys viikon jälkee ei varmaan sitä edes huomaisi enää. Vähän samanlainen ku ton meidän -02 mallin 6550 ht2 suunnanvaihto. Se välillä osaa ampua aika kovaa mut normaalisti vaihtaa pehmiäst. Siit on suunnanvahtimen venttiili eteepäin vaihdettu ni muuttu räväkämmäx mitä se joskus oli.
Ei siihen totu!! Rupee vaan viikon jälkeen enemmäm vituttaa kun ei se siitään muutu..... Itellä kokemusta 142V n.1700h verran enkä oppinu ajaa :o
-
Meillä oli samoja ongelmia. Tuulettajan huutaminen johtui vaihteiston lämpöanturista, kone luuli että vaihteiston lämmöt oli tapissa. Paukahtelu korjaantui kun vaihtoivat stropoventtiilin. Oulussa molemmat vaihdettiin "takuuseen".
-
Empäs ole koskaan millään directi/versu valmetilla ajanut, mutta kohta se kai täytyy uskoa ettei moisella ole mitään virkaa kun näitä juttuja aikansa lukee :o Pikku viat nyt ymmärtää uudessa mallissa, jos/kun niitä takuun piikkiin parsitaan, mutta tuollaiset kolinat, vauhdin hiipumiset mäissä ja kaasulla kikkailut suuntaa vaihdettaessa yms.. on kyllä niin lapsellisia ominaisuuksia ettei voi ymmärtää.. nämä kaikki mainitut kun pitäisi olla juuri niitä etuja tuollaisessa sähköhimmelissä :D
-
Tutulla oli ihan ensimmäisestä tuotannosta 182v, oli vaihtanut 183:n kun ei tullut kuntoon takuuaikana. Jotenkin tuntuu että valtran v ja d malleista tulee uusi "20-sarjan autopowr". Paitsi tietty tässä maassa missä valtusta ei vikoja löydetä, ikävää että valmistajat ei ole vieläkään oppinut virheistä.
-
Millaisessa tilanteessa vaihdetaan d-->c ? Maantiellä? Pellolla tuskin kuitenkaan
No kyllä se tosi useesti vaihto kun täälläpäin on noita isojakin mäkiä, silloin ei kyllä kolahdellut. Lähinnä kolahteli kun risteyksessä hiljenti ja käänty ja kärry vähän työnti, eikä se kyllä koukulta kuulunut vaan lootasta.
Tuttu tunne.... Puhallin huutaa melkein aina mutta tarkista että ei tuulilasi vuoda mittariston kohdalta. Muuten mikä vuos malli?? Laatikko on nyt mikä on että repii,paukkuu ja miettii.... Suunnan vaihtoo ei saada viiven takia koskaan hyväksi.
Toi 163 oli paikallinen esittelykone tunteja tais olla 107 et eiköhän se ihan tuore ole.
Jotenki tuntuu et sen miettimisen takia vauhti tippuu suurissa mäissä sinne 7 kilometrin korville kun se ropotti hidastelee mut eiköhän se ole kaikkien ropottivaihteiden ongelma. Eikä se helposti anna vaihtaa esim D4 jo sinne Cee alueelle vaan haluaa periä niitä pikavaihteita ensin ja silleen tappaa vauhdin. Kepillä kun voi heittää 4 3 ja 2 sitten vasta käyttää pikavaihteita. Onko millään merkillä sellasta nappivaihteistoa joka ei turhia miettisi vai oisko se jontin tuplakytkn ainoa? En oo päässy kyl sitä viel kokeilee. Muuteman kerran ku vaihdot ei menny nappiin ku Deeltä tiputti Ceelle ni vaihteeksi tuli C2 tai C1 ja kierroksia jäi 1600 mutta monesti se jakso lähtee vetämään 1400 kieroksen kohdalla, että tuntuu siellä sitkeyttä olevan mutta jos joutu tiputtaa vielä Beelle ni vauhdin sai sillä joskus ihan stoppiin. Jotenkin tuntu et en paljon häviäisi 121 haitekilla nopeudessa vaikka voimaa on vähemmin mutta tunnustettava että ei sen perään tuu tota 13m3 kärriä kukkupäälle hiekkaa/soraa laitettuu et pikkasen on vähemmin painoo.
Ainakin oman kokemuksen mukaan nyykkärin nappivaihteet ei mieti isossakaan rinteessä niin paljon, että vauhtia ehtisi paljon hävitä.. Yks valtran mieskin myönsi, että versu miettii enemmän kuin tuo sun nyykkäris, kun sattu kuulemaan kun rinnettä kuormalla nousin. Tutustu ja koeaja nyykkärin RC tai PC vaihteisto, tai miks ei EC:kin.. PC:ssä ei niitä alueita ole, joten vaihteet voi kelata ihan ilman miettimisiäkin pienestä suurimpaan.
-
Empäs ole koskaan millään directi/versu valmetilla ajanut, mutta kohta se kai täytyy uskoa ettei moisella ole mitään virkaa kun näitä juttuja aikansa lukee :o Pikku viat nyt ymmärtää uudessa mallissa, jos/kun niitä takuun piikkiin parsitaan, mutta tuollaiset kolinat, vauhdin hiipumiset mäissä ja kaasulla kikkailut suuntaa vaihdettaessa yms.. on kyllä niin lapsellisia ominaisuuksia ettei voi ymmärtää.. nämä kaikki mainitut kun pitäisi olla juuri niitä etuja tuollaisessa sähköhimmelissä :D
No kyllähän kaikki koneet hyytyy jos edessä riittävä mäki. Kritisoin sitä hidasta alaspäin vaihtamista johon kylläkin saattaa löytyä apu sieltä automatiikan säätämisestä. Ainakin Hitekissä pystyy säätämään pikavaihdeautomatiikan vaihtokohdan kierrosarvoja niin miksei tuossakin. Laittaa että tiputtaa alaspäin 1900kierroksen kohdalla ja ylös vaihtaa vasta 2200 -2300kierroksessa olisi hieman eri kun nyt alas vaihto tapahtuu 1500 ja ylös jo 1900 kohdalla. En tuossa vaan kerinny pähkäilemään niitä. Ja keppivaihteella pystyy hyppimään vaihteiden yli kun varmaan kaikki powersiftit joutuu käyttää kaikkien vaihteiden kautta. Eli halutaanko keppi siihen aluevaihteelle ni hyvätulee.
Ja siitä suunnanvaihdosta että varmaan kaikki koneet kovalla lootalla tarvii kaasua jos ei ole turbiinia kun on iso vaihde silmässä. Toi versu tarjoo aina C1 mut kai senkin saa muuttaneen. Pitäs siis olla nappi siin vaihdenappien lähellä josta saisi ajomoodeja vaihtaa eritilanteisiin.
Epäilen siis että nämä mun ongelmat jostuivat osaksi ainakin kuskin taidoista säätä kone mieleisekseen ja se taas johtui siitä kun navetan välillä sitä koitti testata niin ei niitä tunteja niin kauhiasti ollut ja sitä vähää tehokasta työaikaa ei kehdannut käyttää opiskeluun.
Mut lopputulemana kyllä sellanen mulle kelpais ihan mieluustikin, taidan lähteä tarjousta kyselemään että jos ne ajatukset siitä vaikka muuttus. Tosin kyllä se on ajettava muutemaa muutakin merkkiä kun noilla Valtroilla ajellu lähes pelkästään 7 viimestä vuotta ja isommat kokemukset muista on ajalta ennen sitä.
-
Onko pakko pitää automaatilla vaihtaminen?
-
Onko pakko pitää automaatilla vaihtaminen?
Ei. Ei suinkaan, puolet ajasta ajelin ja testailin manuaalilla. Mutta mitä iloa niistä nappivaihteista ja ropooteista on jos itse joutuu työt tekemään ja niitä nappuloita itse naputtelemaan? Samahan se sitten vaikka olisivat kepissä.
Kesällä koeajoin jotain tuoretta 6930 Jontikkaa ja siitä en nappia löytäny jolla sen ois saanu pikavaihteet kelaamaan automaattisesti. Minne lie piilotettu.
-
Onko pakko pitää automaatilla vaihtaminen?
Ei. Ei suinkaan, puolet ajasta ajelin ja testailin manuaalilla. Mutta mitä iloa niistä nappivaihteista ja ropooteista on jos itse joutuu työt tekemään ja niitä nappuloita itse naputtelemaan? Samahan se sitten vaikka olisivat kepissä.
Kesällä koeajoin jotain tuoretta 6930 Jontikkaa ja siitä en nappia löytäny jolla sen ois saanu pikavaihteet kelaamaan automaattisesti. Minne lie piilotettu.
noo tuo keinoäly ei kyllä noissa roboteissa korvaaa ihmissilmää ja ennakointia, niin ne sanoo sora ja puukuskit että käsin sitä ohjataan robottia kuorman kans pikkuvauheissa vauhti vaan kuolee jos väärällä hetkellä vaihteen vaihto tapahtuu. Toki traktoreissa hieman eri kun pakoilla toimitaan, portaaton taas sitte oma luku....
-
Onko pakko pitää automaatilla vaihtaminen?
Ei. Ei suinkaan, puolet ajasta ajelin ja testailin manuaalilla. Mutta mitä iloa niistä nappivaihteista ja ropooteista on jos itse joutuu työt tekemään ja niitä nappuloita itse naputtelemaan? Samahan se sitten vaikka olisivat kepissä.
Kesällä koeajoin jotain tuoretta 6930 Jontikkaa ja siitä en nappia löytäny jolla sen ois saanu pikavaihteet kelaamaan automaattisesti. Minne lie piilotettu.
Ööö oisko vaihdekeppiin??
-
Onko pakko pitää automaatilla vaihtaminen?
Ei. Ei suinkaan, puolet ajasta ajelin ja testailin manuaalilla. Mutta mitä iloa niistä nappivaihteista ja ropooteista on jos itse joutuu työt tekemään ja niitä nappuloita itse naputtelemaan? Samahan se sitten vaikka olisivat kepissä.
Kesällä koeajoin jotain tuoretta 6930 Jontikkaa ja siitä en nappia löytäny jolla sen ois saanu pikavaihteet kelaamaan automaattisesti. Minne lie piilotettu.
Ööö oisko vaihdekeppiin??
Joo, vaihdekepissä se on. Paitsi tietty std malleissa ei ollenkaan.
-
Onko pakko pitää automaatilla vaihtaminen?
Ei. Ei suinkaan, puolet ajasta ajelin ja testailin manuaalilla. Mutta mitä iloa niistä nappivaihteista ja ropooteista on jos itse joutuu työt tekemään ja niitä nappuloita itse naputtelemaan? Samahan se sitten vaikka olisivat kepissä.
Kesällä koeajoin jotain tuoretta 6930 Jontikkaa ja siitä en nappia löytäny jolla sen ois saanu pikavaihteet kelaamaan automaattisesti. Minne lie piilotettu.
Ööö oisko vaihdekeppiin??
Mikälie karvalakki, tainnut jäädä pois koko nappi!
-
Eikö premiumeihinkin saa kahta eri manuaalia. Aq ja Pq:ko ne nyt oli. Pq taisi olla tämä huonompi ja siinä ei tosiaan automatiikka ole muulloin kuin vaihdetta vaihtaessa.
-
Eikö premiumeihinkin saa kahta eri manuaalia. Aq ja Pq:ko ne nyt oli. Pq taisi olla tämä huonompi ja siinä ei tosiaan automatiikka ole muulloin kuin vaihdetta vaihtaessa.
on saanut joo, mutta 99% taitaa olla aq koska hintaero oli uutena olematon.
-
Kaikkien ihan kaikkien pitäisi traktorinajon uran alussa opetella Nuffilla ja majorilla vaihteiston käyttö se olisi hyvä koulu ja siitä olisi myöhemmin hyötyä.
Siinä tulisi opittua välikaasun käyttö ja kaksoispoljenta kytkimellä.
Mursketta ajettiin automaatiloottalla olevalla kuormaautolla ja aina kuljettaja vaihto kuorma päällä ollessa jyrkässä mäessä manuaalisesti pienemmälle ,sanoi että paremmin toimii kun ihminen ohjaa vaihtoa.
Nykyajan hienot sähkövitkuttimet vaativat perehtymistä ja taas perehtymistä.
Niitä pitää osata ihan oikeasti ajaa että suurin hyöty niistä saadaan.
-
Taas on joku vasenkätinen ostanu liian hienon traktorin eikä osaa sitä käyttää!
-
Taas on joku vasenkätinen ostanu liian hienon traktorin eikä osaa sitä käyttää!
mutta tohti sentäs tunnustaa sen, se on jo paljon se ja tie parempaan huomiseen ;) ;) ;) ;)
-
Meillä oli samoja ongelmia. Tuulettajan huutaminen johtui vaihteiston lämpöanturista, kone luuli että vaihteiston lämmöt oli tapissa. Paukahtelu korjaantui kun vaihtoivat stropoventtiilin. Oulussa molemmat vaihdettiin "takuuseen".
Pitää kysellä huollosta, jos takuuseen sais nuo vaihtanee nii jos pääsis eroo noista "ominaisuuksista".
Tuo suunnanvaihto toimi siihen asti kuin ajatus, ennen kuin siihen päivitettiin uusin versu päivitys. Ennen päivitystä vaihteen vaihto oli erittäin hidas ja kuorman kanssa pysähtyi mäkeen sen takia mutta päivityksen jälkeen se ongelma poistui. Mutta sitten rupesi tuo suunnanvaihto temppuilemaan ja paikat kolisemaan. Valtra tyyliin, kun yksi vika poistuu toinen tulee tilalle >:(
Taas on joku vasenkätinen ostanu liian hienon traktorin eikä osaa sitä käyttää!
En tiedä keneen tässä viittaat, mutta kyllä mää tota suunnanvaihtoa osasin ennen versu päivitystä ihan hyvin käyttää ?
-
Kaikkien ihan kaikkien pitäisi traktorinajon uran alussa opetella Nuffilla ja majorilla vaihteiston käyttö se olisi hyvä koulu ja siitä olisi myöhemmin hyötyä.
Siinä tulisi opittua välikaasun käyttö ja kaksoispoljenta kytkimellä.
Mursketta ajettiin automaatiloottalla olevalla kuormaautolla ja aina kuljettaja vaihto kuorma päällä ollessa jyrkässä mäessä manuaalisesti pienemmälle ,sanoi että paremmin toimii kun ihminen ohjaa vaihtoa.
Nykyajan hienot sähkövitkuttimet vaativat perehtymistä ja taas perehtymistä.
Niitä pitää osata ihan oikeasti ajaa että suurin hyöty niistä saadaan.
Nimen omaan. Eikä mitään huviajelua, vaan aivan töitä. Nuhvin loota on sen verta liukas, että vaihtaminen vauhdissa onnistuu kyllä vaikka kylvökoneen kanssa, mutta esim. valmetin synkroloota tuolta samalta aikakaudelta toppaa sen verta, että ei kerkeä vauhdin liikaa hidastumatta vaihtaa pykälää.
Koeajoin kaverin N142V:n nopeasti taannoin, istuin myös kyydissä eikä siinnä ollut nuita mitään ongelmia. Siihen oli päivitetty myös 3 sarjalaisten ohjelma. Uskoisin, että päivityksen jälkeen vaihteisto pitäisi multitoolilla "ajaa sisään", eli pakkojen rampit yms. säätää uudestaan. Uskoisin sen onnistuvan multitoolilla suoraan ajamatta metriäkään. Liekkö tämä tehty?
-
Nimen omaan. Eikä mitään huviajelua, vaan aivan töitä. Nuhvin loota on sen verta liukas, että vaihtaminen vauhdissa onnistuu kyllä vaikka kylvökoneen kanssa, mutta esim. valmetin synkroloota tuolta samalta aikakaudelta toppaa sen verta, että ei kerkeä vauhdin liikaa hidastumatta vaihtaa pykälää.
--Mä olen kans opetellut ajelemaan noilla synkrottomilla.
--Leylandin olen joskus omistanutkin.Anteeksi vaan Nuhvimasterille,mutta en ole koskaan näistä lordin tekeleistä tykännyt.Viimeksi kun ajoin koko päivän Leylantilla joskus 15v sitten kylvökonetta vedellen,niin kyllä vaihdekeppi söi kämmenen melkein puhki.Mulla oli tuolloin 70-90 Fiat jonka vaihdoin Simultan eteen ja alko käsi kestämään.
-
Mielestäni Sisun käyttämä synkonoimaton Fuller on vieläkin kova sana keppilootasissa.
-
Mielestäni Sisun käyttämä synkonoimaton Fuller on vieläkin kova sana keppilootasissa.
Ja niinpä niitä Fuller-Sisuja edelleen myydään ja asiakkaiden pyynnöstä nyt myös tienhoitoautoihin saa Fullerin lootan. Se vaan ei sovi kaikille kuskeille, toiset taas ei muilla ajakaan kuin pakosta.
-
Mikä siinä synkronoimattomassa viehättää?
-
Mikä siinä synkronoimattomassa viehättää?
Kas... nopeampi ja kevyempi vaihtaa, siis kuorma-autossa. Traktoriin valitsen synkronoidun.
-
Vaihtonopeus tupla esim ZF:ään verraten.
-
Vaihtonopeus tupla esim ZF:ään verraten.
Tai sitten ei mee ollenkaan ;D
Koeajoin joskus ihan uutta Volvo 2254 peltoveturia.Siinä on muistaakseni synkronoimaton laatikko ja kytkinjarru.
Jos painaa kytkimen vauhdissa vaihdon yhteydessä liian syvälle,vaihteisto pysähtyy ja meno myös,tai siis vaihde ei mene päälle ennen kuin häkkyrä pysähtyy...
Osaavalle hyvä...olihan kokemus.
-
Vaihtonopeus tupla esim ZF:ään verraten.
Tai sitten ei mee ollenkaan ;D
Koeajoin joskus ihan uutta Volvo 2254 peltoveturia.Siinä on muistaakseni synkronoimaton laatikko ja kytkinjarru.
Jos painaa kytkimen vauhdissa vaihdon yhteydessä liian syvälle,vaihteisto pysähtyy ja meno myös,tai siis vaihde ei mene päälle ennen kuin häkkyrä pysähtyy...
Osaavalle hyvä...olihan kokemus.
Kaksoispoljenta on onnistuneen vaihtamisen salaisuus, sekä ylös- että alaspäin. Opuksia (http://www.roadranger.com/ecm/idcplg?IdcService=GET_FILE&allowInterrupt=1&RevisionSelectionMethod=LatestReleased&Rendition=Primary&&dDocName=RR_TRDR-0800) löytyy ainakin amerikaksi.
Mutta kuten sanottu, traktorissa hyvin synkronoitu on parempi, sillä ylöspäin vaihdossa traktorin nopeus tahtoo hiipua nopeammin kuin moottorin kierrokset ehtivät laskea.
-
Vaihtonopeus tupla esim ZF:ään verraten.
Tai sitten ei mee ollenkaan ;D
Koeajoin joskus ihan uutta Volvo 2254 peltoveturia.Siinä on muistaakseni synkronoimaton laatikko ja kytkinjarru.
Jos painaa kytkimen vauhdissa vaihdon yhteydessä liian syvälle,vaihteisto pysähtyy ja meno myös,tai siis vaihde ei mene päälle ennen kuin häkkyrä pysähtyy...
Osaavalle hyvä...olihan kokemus.
Kaksoispoljenta on onnistuneen vaihtamisen salaisuus, sekä ylös- että alaspäin. Opuksia (http://www.roadranger.com/ecm/idcplg?IdcService=GET_FILE&allowInterrupt=1&RevisionSelectionMethod=LatestReleased&Rendition=Primary&&dDocName=RR_TRDR-0800) löytyy ainakin amerikaksi.
Mutta kuten sanottu, traktorissa hyvin synkronoitu on parempi, sillä ylöspäin vaihdossa traktorin nopeus tahtoo hiipua nopeammin kuin moottorin kierrokset ehtivät laskea.
--niin,mä olen ihan oikeasti osannut vaihtaa välikaasun kanssa MF:llä,Fordilla,Fortsonnilla yms.
--em.koneissahan ei ole kytkinjarrua.2254:llä ajoin 15 minuuttia,ei mennyt ihan heti jakeluun,varsinkin kun kytkinjarrun olemassaolo kerrottiin koeajon jälkeen ;D
-
Vaihtonopeus tupla esim ZF:ään verraten.
Tai sitten ei mee ollenkaan ;D
Koeajoin joskus ihan uutta Volvo 2254 peltoveturia.Siinä on muistaakseni synkronoimaton laatikko ja kytkinjarru.
Jos painaa kytkimen vauhdissa vaihdon yhteydessä liian syvälle,vaihteisto pysähtyy ja meno myös,tai siis vaihde ei mene päälle ennen kuin häkkyrä pysähtyy...
Osaavalle hyvä...olihan kokemus.
Kaksoispoljenta on onnistuneen vaihtamisen salaisuus, sekä ylös- että alaspäin. Opuksia (http://www.roadranger.com/ecm/idcplg?IdcService=GET_FILE&allowInterrupt=1&RevisionSelectionMethod=LatestReleased&Rendition=Primary&&dDocName=RR_TRDR-0800) löytyy ainakin amerikaksi.
Mutta kuten sanottu, traktorissa hyvin synkronoitu on parempi, sillä ylöspäin vaihdossa traktorin nopeus tahtoo hiipua nopeammin kuin moottorin kierrokset ehtivät laskea.
--niin,mä olen ihan oikeasti osannut vaihtaa välikaasun kanssa MF:llä,Fordilla,Fortsonnilla yms.
--em.koneissahan ei ole kytkinjarrua.2254:llä ajoin 15 minuuttia,ei mennyt ihan heti jakeluun,varsinkin kun kytkinjarrun olemassaolo kerrottiin koeajon jälkeen ;D
Zetkassakin on kytkinjarru niin ylöspäin vaihdettaessa ei tarvii kaksoispoljentaa..
-
Vaihtonopeus tupla esim ZF:ään verraten.
Tai sitten ei mee ollenkaan ;D
Koeajoin joskus ihan uutta Volvo 2254 peltoveturia.Siinä on muistaakseni synkronoimaton laatikko ja kytkinjarru.
Jos painaa kytkimen vauhdissa vaihdon yhteydessä liian syvälle,vaihteisto pysähtyy ja meno myös,tai siis vaihde ei mene päälle ennen kuin häkkyrä pysähtyy...
Osaavalle hyvä...olihan kokemus.
Kaksoispoljenta on onnistuneen vaihtamisen salaisuus, sekä ylös- että alaspäin. Opuksia (http://www.roadranger.com/ecm/idcplg?IdcService=GET_FILE&allowInterrupt=1&RevisionSelectionMethod=LatestReleased&Rendition=Primary&&dDocName=RR_TRDR-0800) löytyy ainakin amerikaksi.
Mutta kuten sanottu, traktorissa hyvin synkronoitu on parempi, sillä ylöspäin vaihdossa traktorin nopeus tahtoo hiipua nopeammin kuin moottorin kierrokset ehtivät laskea.
--niin,mä olen ihan oikeasti osannut vaihtaa välikaasun kanssa MF:llä,Fordilla,Fortsonnilla yms.
--em.koneissahan ei ole kytkinjarrua.2254:llä ajoin 15 minuuttia,ei mennyt ihan heti jakeluun,varsinkin kun kytkinjarrun olemassaolo kerrottiin koeajon jälkeen ;D
Zetkassakin on kytkinjarru niin ylöspäin vaihdettaessa ei tarvii kaksoispoljentaa..
sisus kielletäänn jyrkästi polkemasta kytkinjarrullisessa kytkin pohjaan vauhdissa, sehän toppaa laatikon pyörimisen sen takii että eka pykälä saadaan päälle vai onko vaihteistojarru ja kytkinjarru jotenkin eri asia :o :o :o :o
-
Vaihtonopeus tupla esim ZF:ään verraten.
Tai sitten ei mee ollenkaan ;D
Koeajoin joskus ihan uutta Volvo 2254 peltoveturia.Siinä on muistaakseni synkronoimaton laatikko ja kytkinjarru.
Jos painaa kytkimen vauhdissa vaihdon yhteydessä liian syvälle,vaihteisto pysähtyy ja meno myös,tai siis vaihde ei mene päälle ennen kuin häkkyrä pysähtyy...
Osaavalle hyvä...olihan kokemus.
Kaksoispoljenta on onnistuneen vaihtamisen salaisuus, sekä ylös- että alaspäin. Opuksia (http://www.roadranger.com/ecm/idcplg?IdcService=GET_FILE&allowInterrupt=1&RevisionSelectionMethod=LatestReleased&Rendition=Primary&&dDocName=RR_TRDR-0800) löytyy ainakin amerikaksi.
Mutta kuten sanottu, traktorissa hyvin synkronoitu on parempi, sillä ylöspäin vaihdossa traktorin nopeus tahtoo hiipua nopeammin kuin moottorin kierrokset ehtivät laskea.
--niin,mä olen ihan oikeasti osannut vaihtaa välikaasun kanssa MF:llä,Fordilla,Fortsonnilla yms.
--em.koneissahan ei ole kytkinjarrua.2254:llä ajoin 15 minuuttia,ei mennyt ihan heti jakeluun,varsinkin kun kytkinjarrun olemassaolo kerrottiin koeajon jälkeen ;D
Zetkassakin on kytkinjarru niin ylöspäin vaihdettaessa ei tarvii kaksoispoljentaa..
sisus kielletäänn jyrkästi polkemasta kytkinjarrullisessa kytkin pohjaan vauhdissa, sehän toppaa laatikon pyörimisen sen takii että eka pykälä saadaan päälle vai onko vaihteistojarru ja kytkinjarru jotenkin eri asia :o :o :o :o
--sama asia...
-
Siinä isossa Volvon traktorissahan on lisäksi vielä vaihdekaavio hyvin poikkeuksellinen, pykälät eivät ole perinteisen H-kaavion mukaisessa järjestyksessä.
-
Vaihtonopeus tupla esim ZF:ään verraten.
Tai sitten ei mee ollenkaan ;D
Koeajoin joskus ihan uutta Volvo 2254 peltoveturia.Siinä on muistaakseni synkronoimaton laatikko ja kytkinjarru.
Jos painaa kytkimen vauhdissa vaihdon yhteydessä liian syvälle,vaihteisto pysähtyy ja meno myös,tai siis vaihde ei mene päälle ennen kuin häkkyrä pysähtyy...
Osaavalle hyvä...olihan kokemus.
Kaksoispoljenta on onnistuneen vaihtamisen salaisuus, sekä ylös- että alaspäin. Opuksia (http://www.roadranger.com/ecm/idcplg?IdcService=GET_FILE&allowInterrupt=1&RevisionSelectionMethod=LatestReleased&Rendition=Primary&&dDocName=RR_TRDR-0800) löytyy ainakin amerikaksi.
Mutta kuten sanottu, traktorissa hyvin synkronoitu on parempi, sillä ylöspäin vaihdossa traktorin nopeus tahtoo hiipua nopeammin kuin moottorin kierrokset ehtivät laskea.
--niin,mä olen ihan oikeasti osannut vaihtaa välikaasun kanssa MF:llä,Fordilla,Fortsonnilla yms.
--em.koneissahan ei ole kytkinjarrua.2254:llä ajoin 15 minuuttia,ei mennyt ihan heti jakeluun,varsinkin kun kytkinjarrun olemassaolo kerrottiin koeajon jälkeen ;D
Zetkassakin on kytkinjarru niin ylöspäin vaihdettaessa ei tarvii kaksoispoljentaa..
sisus kielletäänn jyrkästi polkemasta kytkinjarrullisessa kytkin pohjaan vauhdissa, sehän toppaa laatikon pyörimisen sen takii että eka pykälä saadaan päälle vai onko vaihteistojarru ja kytkinjarru jotenkin eri asia :o :o :o :o
--sama asia...
Juu ei missään nimessa saa painaa pohjaan asti ainakaan vauhdissa...
-
Se kytkinjarru on tosiaan vain paikaltaan liikkeellelähtöä varten, yleensä vanhemmissa sisuissakin (ainakin niissä millä olen ajanut) on jarru särjetty väärinkäytöllä. Eli vanhemmiten sitä ei sitten enää olekaan.
-
Se kytkinjarru on tosiaan vain paikaltaan liikkeellelähtöä varten, yleensä vanhemmissa sisuissakin (ainakin niissä millä olen ajanut) on jarru särjetty väärinkäytöllä. Eli vanhemmiten sitä ei sitten enää olekaan.
Juurikin näin.
Fuller... ai että on hyvä. Alkuun opetutti, mutta kyl toi 100tkm jälkeen taittuu vieläkin, vaikka jo vuosia kun tullut noi oppi kilometrit ajettua.
-
Se kytkinjarru on tosiaan vain paikaltaan liikkeellelähtöä varten, yleensä vanhemmissa sisuissakin (ainakin niissä millä olen ajanut) on jarru särjetty väärinkäytöllä. Eli vanhemmiten sitä ei sitten enää olekaan.
Zetkan ohjekirjassa oli että ylöspäin vaihtaessa ei saa painaa pohjaan asti mutta sen verran että vaihteet menee päälle... Ja alaspäin vaihdettaessa ei missään tapauksessa saa kytkinjarrua käyttää kun tekee helposti päinvastaisen ilmiön eli vaihdetta ei saa enää päälle rattaiden suuren nopeuseron takia... Noiden oppien mukaan tuli 14 vuotiaana harjoiteltua kun tuon oman traktorin ostin ja hyvin loksahtelee vaihteet paikkaansa ::)
-
Pitää kysellä huollosta, jos takuuseen sais nuo vaihtanee nii jos pääsis eroo noista "ominaisuuksista".
Tuo suunnanvaihto toimi siihen asti kuin ajatus, ennen kuin siihen päivitettiin uusin versu päivitys. Ennen päivitystä vaihteen vaihto oli erittäin hidas ja kuorman kanssa pysähtyi mäkeen sen takia mutta päivityksen jälkeen se ongelma poistui. Mutta sitten rupesi tuo suunnanvaihto temppuilemaan ja paikat kolisemaan. Valtra tyyliin, kun yksi vika poistuu toinen tulee tilalle >:(
Tuohon suunnanvaihdon muutokseen vaikuttaa se että sinne on ajettu uudet softat ni tehtaalla tehdyt säädöt muuttuu. Eli karkeasti pikavaihteet ja suunnanvaihto tarviis säätää uudestaan. Liikkeellelähdöt, f-r ja päinvastoin, n auto ja uudelleenkytkentä. uudelleenkytkentä vaikuttaa myös alueen vaihtoon.