Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Maalaispoika - 27.05.12 - klo:07:01
-
Minkälaisilla ehdoilla/vuokralla olette lietesäiliöitä vuokranneet? Tarkoituksena olisi ottaa lopettavan lypsykarjatilan lietesäiliöt vuokralle ja sopivaa korvausta siitä olen miettinyt. Kyseisen tilan kanssa tehdään myös lannan vastaanottosopimus, eli liete saa jäädä säiliöön ja tila käyttää sen omilla pelloillaan.
-
Josko se lanta itsessään toimis vuokran maksuna? Aina parempi ku ei tarviis rahaa puljata tililtä toiselle :-*
Onko miten isosta ammeesta kyse?
-
Kohtuullinen hehkutus riittää
(http://www.marmai.fi/multimedia/dynamic/00027/JALLU_27203b.jpg)
ja posket punaisina visioitte lisää molempia hyödyttäviä tulevaisuuden kuvioita...
-
Josko se lanta itsessään toimis vuokran maksuna? Aina parempi ku ei tarviis rahaa puljata tililtä toiselle :-*
Onko miten isosta ammeesta kyse?
Tuhannesta kuutiosta on ollut puhetta. Sitä itsekin ajattelin, että kävisikö liete maksuna vuokrasta. Varsinkin jos se menisi niin hienosti, että vuokraaja hoitaisi itse lietteenajon pelloillensa.
-
Josko se lanta itsessään toimis vuokran maksuna? Aina parempi ku ei tarviis rahaa puljata tililtä toiselle :-*
Onko miten isosta ammeesta kyse?
Tuhannesta kuutiosta on ollut puhetta. Sitä itsekin ajattelin, että kävisikö liete maksuna vuokrasta. Varsinkin jos se menisi niin hienosti, että vuokraaja hoitaisi itse lietteenajon pelloillensa.
Vieläkö näitä laskutaidottomia raakoja tomaatteja löytyy?
-
Josko se lanta itsessään toimis vuokran maksuna? Aina parempi ku ei tarviis rahaa puljata tililtä toiselle :-*
Onko miten isosta ammeesta kyse?
Tuhannesta kuutiosta on ollut puhetta. Sitä itsekin ajattelin, että kävisikö liete maksuna vuokrasta. Varsinkin jos se menisi niin hienosti, että vuokraaja hoitaisi itse lietteenajon pelloillensa.
Vieläkö näitä laskutaidottomia raakoja tomaatteja löytyy?
Josko se lanta itsessään toimis vuokran maksuna? Aina parempi ku ei tarviis rahaa puljata tililtä toiselle :-*
Onko miten isosta ammeesta kyse?
Tuhannesta kuutiosta on ollut puhetta. Sitä itsekin ajattelin, että kävisikö liete maksuna vuokrasta. Varsinkin jos se menisi niin hienosti, että vuokraaja hoitaisi itse lietteenajon pelloillensa.
Vieläkö näitä laskutaidottomia raakoja tomaatteja löytyy?
Mitenpäin laskutaidottomuus ilmenee. Iskeekö ahneus että karjatilan pitäisi saada lietteestä rahaa vai pitäiskö säiliön omistajalle maksaa vuokraa. Jossain oli puhetta että tollanen 1000 allas maksaa karjatilalle 30000 jos sen ittelle pykää. Mun mielestäni on itseasiassa aika hyvä diili jos lannan saa kelkkoa ilmaiseksi naapurin altaaseen ja se lietteen kustannukset ja ongelmat poistuu siihen ja se on sen toisen ongelma saada se liete hukattua pellolle. Mikä on skännän mielipide.
-
1€/m3/a "maksan" naapurille. Se on muunnettu heidän pihan lumenauraukseksi. Näillä lannoitteen hinnoilla voisi sopiva diili olla, että toimitat sen lietteen sinne altaaseen ja ehkä lainaat kalustoa sen levittämiseen. (jos siis on semmonen tyyppi jolle voi lainata muutakin, kuin rautakangen)
-
Josko se lanta itsessään toimis vuokran maksuna? Aina parempi ku ei tarviis rahaa puljata tililtä toiselle :-*
Onko miten isosta ammeesta kyse?
Tuhannesta kuutiosta on ollut puhetta. Sitä itsekin ajattelin, että kävisikö liete maksuna vuokrasta. Varsinkin jos se menisi niin hienosti, että vuokraaja hoitaisi itse lietteenajon pelloillensa.
Vieläkö näitä laskutaidottomia raakoja tomaatteja löytyy?
Tarkoitat ilmeisesti meikäläistä? Kompromisseja joutuu tekemään, mikäli laajennusta suunnittelee, eikä levitysalaa löydy itseltä riittävästi. Mikäli vuokrasäiliötä ei tulisi, joutuisi puuttuvan tilavuuden rakentamaan itselle.
Säiliön omistajalla on siis oma kalusto lietteen levitykseen, koska on vielä karjatila.
-
Josko se lanta itsessään toimis vuokran maksuna? Aina parempi ku ei tarviis rahaa puljata tililtä toiselle :-*
Onko miten isosta ammeesta kyse?
Tuhannesta kuutiosta on ollut puhetta. Sitä itsekin ajattelin, että kävisikö liete maksuna vuokrasta. Varsinkin jos se menisi niin hienosti, että vuokraaja hoitaisi itse lietteenajon pelloillensa.
Vieläkö näitä laskutaidottomia raakoja tomaatteja löytyy?
Tarkoitat ilmeisesti meikäläistä? Kompromisseja joutuu tekemään, mikäli laajennusta suunnittelee, eikä levitysalaa löydy itseltä riittävästi. Mikäli vuokrasäiliötä ei tulisi, joutuisi puuttuvan tilavuuden rakentamaan itselle.
Säiliön omistajalla on siis oma kalusto lietteen levitykseen, koska on vielä karjatila.
En vaan sitä paskanhaistelijaa........
-
Josko se lanta itsessään toimis vuokran maksuna? Aina parempi ku ei tarviis rahaa puljata tililtä toiselle :-*
Onko miten isosta ammeesta kyse?
Tuhannesta kuutiosta on ollut puhetta. Sitä itsekin ajattelin, että kävisikö liete maksuna vuokrasta. Varsinkin jos se menisi niin hienosti, että vuokraaja hoitaisi itse lietteenajon pelloillensa.
Vieläkö näitä laskutaidottomia raakoja tomaatteja löytyy?
Josko se lanta itsessään toimis vuokran maksuna? Aina parempi ku ei tarviis rahaa puljata tililtä toiselle :-*
Onko miten isosta ammeesta kyse?
Tuhannesta kuutiosta on ollut puhetta. Sitä itsekin ajattelin, että kävisikö liete maksuna vuokrasta. Varsinkin jos se menisi niin hienosti, että vuokraaja hoitaisi itse lietteenajon pelloillensa.
Vieläkö näitä laskutaidottomia raakoja tomaatteja löytyy?
Mitenpäin laskutaidottomuus ilmenee. Iskeekö ahneus että karjatilan pitäisi saada lietteestä rahaa vai pitäiskö säiliön omistajalle maksaa vuokraa. Jossain oli puhetta että tollanen 1000 allas maksaa karjatilalle 30000 jos sen ittelle pykää. Mun mielestäni on itseasiassa aika hyvä diili jos lannan saa kelkkoa ilmaiseksi naapurin altaaseen ja se lietteen kustannukset ja ongelmat poistuu siihen ja se on sen toisen ongelma saada se liete hukattua pellolle. Mikä on skännän mielipide.
Skännä toimii tuon samparin systeemillä osittain. Riippuu tuotteesta. Ajoa sekä omasta pussista että toisten. Kakkaa kannattaa ottaa, korvausta vastaan ja tietyissä tapauksissa korvauksetta. Riippuu niin kauheesti asioista. Mutta missään tapauksessa en ilmaiseksi ottas pihan nurkalle allasta haisemaan jos kysyttäs. Patterin vois laittaa vaikka tuvan klasin alle, se kun ei haise.
-
Skännä toimii tuon samparin systeemillä osittain. Riippuu tuotteesta. Ajoa sekä omasta pussista että toisten. Kakkaa kannattaa ottaa, korvausta vastaan ja tietyissä tapauksissa korvauksetta. Riippuu niin kauheesti asioista. Mutta missään tapauksessa en ilmaiseksi ottas pihan nurkalle allasta haisemaan jos kysyttäs. Patterin vois laittaa vaikka tuvan klasin alle, se kun ei haise.
Kakka haisee vaan sekottaessa ja levitettäessä. Ihan niinkun se patterikin haisee jos sitä sekotetaan. Se on ihan kelpo korvaus että saa ilmasta lannotetta pihaan tuotuna. Meilläpäin saa sianlietettä peltoon levitettynä ilmaiseksi mutta se taas on sikafarmareiden tyhmyyttä ja laskutaidottomuutta. Mistäköhän niiden talousvaikeudet mahtaa johtua...
-
Skännä toimii tuon samparin systeemillä osittain. Riippuu tuotteesta. Ajoa sekä omasta pussista että toisten. Kakkaa kannattaa ottaa, korvausta vastaan ja tietyissä tapauksissa korvauksetta. Riippuu niin kauheesti asioista. Mutta missään tapauksessa en ilmaiseksi ottas pihan nurkalle allasta haisemaan jos kysyttäs. Patterin vois laittaa vaikka tuvan klasin alle, se kun ei haise.
Naapuri oli kovasti innoissaan, kun kyselin lietesäiliön vuokrausmahdollisuutta. Kun karja lähtee ja lietteen tulo loppuu, niin hajallehan säiliöt menee tyhjillään talvella. Nyt pysyy säiliöt kunnossa ja saa lietettä pelloillensa.
-
Minkälaisilla ehdoilla/vuokralla olette lietesäiliöitä vuokranneet? Tarkoituksena olisi ottaa lopettavan lypsykarjatilan lietesäiliöt vuokralle ja sopivaa korvausta siitä olen miettinyt. Kyseisen tilan kanssa tehdään myös lannan vastaanottosopimus, eli liete saa jäädä säiliöön ja tila käyttää sen omilla pelloillaan.
Naapuri voi noutaa ilmaiseksi sinulta sen lietteen tai maksaa sinulle siirron
omaan kaivoonsa.
Paska on sen verran kallista ainetta ettei siihen tarvii antaa rahaa mukaan :P
-
Minkälaisilla ehdoilla/vuokralla olette lietesäiliöitä vuokranneet? Tarkoituksena olisi ottaa lopettavan lypsykarjatilan lietesäiliöt vuokralle ja sopivaa korvausta siitä olen miettinyt. Kyseisen tilan kanssa tehdään myös lannan vastaanottosopimus, eli liete saa jäädä säiliöön ja tila käyttää sen omilla pelloillaan.
Naapuri voi noutaa ilmaiseksi sinulta sen lietteen tai maksaa sinulle siirron
omaan kaivoonsa.
Paska on sen verran kallista ainetta ettei siihen tarvii antaa rahaa mukaan :P
Jos vastaanottajan pelloissa on fosforit ja kalit valmiina, nautalietteen typen arvolla ei kateta edes levityskustannuksia. Jos on leimat punaisella, alkaa arvoa muodostua lietteelle. Tärkkelysperunan viljelijälle ostokali on kovinkin kallis paukku.
Täällä Suomen sikapääkaupungissa alkaa pellot olla pimeässä hohtavaa sorttia, eikä skeidalle oikein muodostu hintaa.
-
Täälläpäin ei ole edes keskusteltu siitä, että jotain vuokraa pitäs säiliöstä maksaa. Joutavanahan ne seisos.
-
Minkälaisilla ehdoilla/vuokralla olette lietesäiliöitä vuokranneet? Tarkoituksena olisi ottaa lopettavan lypsykarjatilan lietesäiliöt vuokralle ja sopivaa korvausta siitä olen miettinyt. Kyseisen tilan kanssa tehdään myös lannan vastaanottosopimus, eli liete saa jäädä säiliöön ja tila käyttää sen omilla pelloillaan.
Täh, pitäskö sun maksaakin tuosta lystistä :o Itse otan vastaan samanmoisella sopimuksella eikä rahasta ole edes keskusteltu, luovuttaja saa kyllä osallistua pitkän matkan (reilui 10km sivu) siirtokustannuksiin...
-
Kyllähän viimeistään siinä tapauksessa että säiliöstä pitäisi vuokraa maksaa että saa ajaa sinne lietettä varastoon ja jonka säiliön omistaja levittää omaan peltoon pitäisi määrittää lietteelekkin jokin hinta. Eihän yaran pussi jauhekkaan tule ilmaiseksi pihaan ja ei yaran merirosvot maksa mitään siitä säkin säilytyksestä tontilla.
-
Kyllähän viimeistään siinä tapauksessa että säiliöstä pitäisi vuokraa maksaa että saa ajaa sinne lietettä varastoon ja jonka säiliön omistaja levittää omaan peltoon pitäisi määrittää lietteelekkin jokin hinta. Eihän yaran pussi jauhekkaan tule ilmaiseksi pihaan ja ei yaran merirosvot maksa mitään siitä säkin säilytyksestä tontilla.
Yara ja elukan paska on hiukan eri planeetoilta. Yara on maasta ja elukan paska plutosta. Kai sitä sitten kaikki tuttais sontaa peltoon jos se olis yaran kanssa samalla viivalla. C-C tuolla jo mainittikin asiasta. Jos muut ravinteet näyttää vihreetä, on paska jätettä.
-
Kyllähän viimeistään siinä tapauksessa että säiliöstä pitäisi vuokraa maksaa että saa ajaa sinne lietettä varastoon ja jonka säiliön omistaja levittää omaan peltoon pitäisi määrittää lietteelekkin jokin hinta. Eihän yaran pussi jauhekkaan tule ilmaiseksi pihaan ja ei yaran merirosvot maksa mitään siitä säkin säilytyksestä tontilla.
Yara ja elukan paska on hiukan eri planeetoilta. Yara on maasta ja elukan paska plutosta. Kai sitä sitten kaikki tuttais sontaa peltoon jos se olis yaran kanssa samalla viivalla. C-C tuolla jo mainittikin asiasta. Jos muut ravinteet näyttää vihreetä, on paska jätettä.
No kyllä se Yaran paskakin on lähinnä ympäristön kannalta vain ongelma jätettä. Yaran paskan fosfori on kasvien kanalta huonosti saatavassa muodossa eli 50% on vain vesiliukoisessa muodossa ja sama on myös typellä. Eli yaran paska pitäisi oikeastaan ajattaa ostajansa laskuun ekokemille. ;D
-
Kyllähän viimeistään siinä tapauksessa että säiliöstä pitäisi vuokraa maksaa että saa ajaa sinne lietettä varastoon ja jonka säiliön omistaja levittää omaan peltoon pitäisi määrittää lietteelekkin jokin hinta. Eihän yaran pussi jauhekkaan tule ilmaiseksi pihaan ja ei yaran merirosvot maksa mitään siitä säkin säilytyksestä tontilla.
Yara ja elukan paska on hiukan eri planeetoilta. Yara on maasta ja elukan paska plutosta. Kai sitä sitten kaikki tuttais sontaa peltoon jos se olis yaran kanssa samalla viivalla. C-C tuolla jo mainittikin asiasta. Jos muut ravinteet näyttää vihreetä, on paska jätettä.
niin kyllä se on niin että karjananta täytyy löytää käyttäjä joka sitä arvostaa. Itse olen kokenut että kuivalanta tuo humusta peltoon ja mielestäni lietekin on tarpeeksi käytettynä tuonut kaatmataudin viljalle mutta jos vastaanottaja on eri mieltä niin sitten täytyy tosiaan etsiä toinen vastaanottaja. Lannalla on vähän sellainen asia että paperilla asia ei näytä kovin hyvältä mutta käytäntö on eri.
-
Eräs samaa asiaa pohdiskellut tuumasi aikoinaan että ravinteet voi ostaa pussissa, mutta maaperän rakennetta ei voi.
-
Apilanurmi 3 vuotta. Syksyllä lopetus ja 60mottia kyytipojas peetä. Keväällä annostellaan 60mottia peetä ja koneesta 650kg Yy viitosta hehtaarille. Voin sanoa että trappe ja eepos muistuttaa tiheään istutettuja pylvästuijia. Ainoo ongelma on pystyssä pysyminen ja valmistuminen.
-
Kyllähän viimeistään siinä tapauksessa että säiliöstä pitäisi vuokraa maksaa että saa ajaa sinne lietettä varastoon ja jonka säiliön omistaja levittää omaan peltoon pitäisi määrittää lietteelekkin jokin hinta. Eihän yaran pussi jauhekkaan tule ilmaiseksi pihaan ja ei yaran merirosvot maksa mitään siitä säkin säilytyksestä tontilla.
Yara ja elukan paska on hiukan eri planeetoilta. Yara on maasta ja elukan paska plutosta. Kai sitä sitten kaikki tuttais sontaa peltoon jos se olis yaran kanssa samalla viivalla. C-C tuolla jo mainittikin asiasta. Jos muut ravinteet näyttää vihreetä, on paska jätettä.
No kyllä se Yaran paskakin on lähinnä ympäristön kannalta vain ongelma jätettä. Yaran paskan fosfori on kasvien kanalta huonosti saatavassa muodossa eli 50% on vain vesiliukoisessa muodossa ja sama on myös typellä. Eli yaran paska pitäisi oikeastaan ajattaa ostajansa laskuun ekokemille. ;D
Terminaattori on asian ytimessä. Kaiken lisäksi ravinteet on "imeytetty" teollisuuden jätekipsiin,
millä on peltoja happamoittava vaikutus entisestään. Ne jätekipsikasat alkaa olemaan muutenkin
ongelma teollisuudelle. Eikös sitä kipsiä suositella peltoon levitettäväksi fosforivalumien ehkäisemiseen... 8)
-
Kyllähän viimeistään siinä tapauksessa että säiliöstä pitäisi vuokraa maksaa että saa ajaa sinne lietettä varastoon ja jonka säiliön omistaja levittää omaan peltoon pitäisi määrittää lietteelekkin jokin hinta. Eihän yaran pussi jauhekkaan tule ilmaiseksi pihaan ja ei yaran merirosvot maksa mitään siitä säkin säilytyksestä tontilla.
Yara ja elukan paska on hiukan eri planeetoilta. Yara on maasta ja elukan paska plutosta. Kai sitä sitten kaikki tuttais sontaa peltoon jos se olis yaran kanssa samalla viivalla. C-C tuolla jo mainittikin asiasta. Jos muut ravinteet näyttää vihreetä, on paska jätettä.
No kyllä se Yaran paskakin on lähinnä ympäristön kannalta vain ongelma jätettä. Yaran paskan fosfori on kasvien kanalta huonosti saatavassa muodossa eli 50% on vain vesiliukoisessa muodossa ja sama on myös typellä. Eli yaran paska pitäisi oikeastaan ajattaa ostajansa laskuun ekokemille. ;D
Terminaattori on asian ytimessä. Kaiken lisäksi ravinteet on "imeytetty" teollisuuden jätekipsiin,
millä on peltoja happamoittava vaikutus entisestään. Ne jätekipsikasat alkaa olemaan muutenkin
ongelma teollisuudelle. Eikös sitä kipsiä suositella peltoon levitettäväksi fosforivalumien ehkäisemiseen... 8)
Tämä Kipsi homma on mielenkiintoista. Ensin myydään apulantaa joka happamoitta maan ettei fosfori liukia maasta kasvien käyttöön, sitten ajetaan tonni sotalla kalkkia pellolle että saadaan se fosfori irti ja lopuksi taas ajetaan kipsiä pellolle että fosfori saataisiin sidottua maahan ettei se huuhtoudu.
että mitähän sitten myydään kun se fosfori on saatu sidottua maahan kiini?
-
Ihmettelen vähän tätä lieteonkelmaa nautatilalla?? Ostatteko te niiden mullien säilörehutkin??
Mun laskukaavan ja naapurin kokemuksien mukaan lietettä ei riitä mullattavaksi kaikille niille hehtaareille, joissa kasvaa niiden lietteentuottajien säilörehut, joka vuosi liete loppuu ennen kuin pelto :o Jos lehmä syö liki hehtaarin rehua ja tuottaa 20 mottia paskaa, jota voi pumpata 30-40 mottia hehtaarille maan sisään :)
Sillai yksinkertaisesti sanoen karjaa liika paljon tai peltoa liian vähän, jos ei liemet mahdu ainaski täällä suotuisalla B-alueella ::)
-
Ihmettelen vähän tätä lieteonkelmaa nautatilalla?? Ostatteko te niiden mullien säilörehutkin??
Mun laskukaavan ja naapurin kokemuksien mukaan lietettä ei riitä mullattavaksi kaikille niille hehtaareille, joissa kasvaa niiden lietteentuottajien säilörehut, joka vuosi liete loppuu ennen kuin pelto :o Jos lehmä syö liki hehtaarin rehua ja tuottaa 20 mottia paskaa, jota voi pumpata 30-40 mottia hehtaarille maan sisään :)
Sillai yksinkertaisesti sanoen karjaa liika paljon tai peltoa liian vähän, jos ei liemet mahdu ainaski täällä suotuisalla B-alueella ::)
Meillä ainakin lietetuotos on 45-50 m3/lehmä, jos otetaan nuorikarja mukaan. Säilörehua on 0,6 ha/lehmä. Ei kai se mikään synti ole, jos lietettä on ajettavaksi naapureillekin, kun peltoa ei kerran itsellä ole riittävästi.
-
Ihmettelen vähän tätä lieteonkelmaa nautatilalla?? Ostatteko te niiden mullien säilörehutkin??
Mun laskukaavan ja naapurin kokemuksien mukaan lietettä ei riitä mullattavaksi kaikille niille hehtaareille, joissa kasvaa niiden lietteentuottajien säilörehut, joka vuosi liete loppuu ennen kuin pelto :o Jos lehmä syö liki hehtaarin rehua ja tuottaa 20 mottia paskaa, jota voi pumpata 30-40 mottia hehtaarille maan sisään :)
Sillai yksinkertaisesti sanoen karjaa liika paljon tai peltoa liian vähän, jos ei liemet mahdu ainaski täällä suotuisalla B-alueella ::)
Meillä lehmä syö noin 30 aarin säilörehut ja naapurissa on vielä kovempi nurmen satotaso, pärjäävät 25 aarilla. Sulla on joko ahne lehmä tai olematon satotaso, jos hehtaarin tarvit lehmää kohti. Ja niin, kyl väkirehutaso on yleensä alle 50 ja tavoite on alle 35%...
Maalaispojalle: sulla on huikea paskantuotto. Vai onko mukana pesuvedetkin? Meillä tulee noin 25m3 per lehmä, umppareilta ja niiltä muutamalta hieholta 16-18m3 vuodessa....loppu on pesu- ja sadevesiä ;)
-
Apilanurmi 3 vuotta. Syksyllä lopetus ja 60mottia kyytipojas peetä. Keväällä annostellaan 60mottia peetä ja koneesta 650kg Yy viitosta hehtaarille. Voin sanoa että trappe ja eepos muistuttaa tiheään istutettuja pylvästuijia. Ainoo ongelma on pystyssä pysyminen ja valmistuminen.
Meneekös alle 15 tonnin satotasolla ravinnetaseet kohdilleen?
Petri
-
Apilanurmi 3 vuotta. Syksyllä lopetus ja 60mottia kyytipojas peetä. Keväällä annostellaan 60mottia peetä ja koneesta 650kg Yy viitosta hehtaarille. Voin sanoa että trappe ja eepos muistuttaa tiheään istutettuja pylvästuijia. Ainoo ongelma on pystyssä pysyminen ja valmistuminen.
Meneekös alle 15 tonnin satotasolla ravinnetaseet kohdilleen?
Petri
;D ;D ;D ;D
Mitäs luulet. ;D
Niin, ja toi oli vaan esimerkki, ei kai KETÄÄN hullu tollasta tee :o
-
Ihmettelen vähän tätä lieteonkelmaa nautatilalla?? Ostatteko te niiden mullien säilörehutkin??
Mun laskukaavan ja naapurin kokemuksien mukaan lietettä ei riitä mullattavaksi kaikille niille hehtaareille, joissa kasvaa niiden lietteentuottajien säilörehut, joka vuosi liete loppuu ennen kuin pelto :o Jos lehmä syö liki hehtaarin rehua ja tuottaa 20 mottia paskaa, jota voi pumpata 30-40 mottia hehtaarille maan sisään :)
Sillai yksinkertaisesti sanoen karjaa liika paljon tai peltoa liian vähän, jos ei liemet mahdu ainaski täällä suotuisalla B-alueella ::)
Meillä lehmä syö noin 30 aarin säilörehut ja naapurissa on vielä kovempi nurmen satotaso, pärjäävät 25 aarilla. Sulla on joko ahne lehmä tai olematon satotaso, jos hehtaarin tarvit lehmää kohti. Ja niin, kyl väkirehutaso on yleensä alle 50 ja tavoite on alle 35%...
Maalaispojalle: sulla on huikea paskantuotto. Vai onko mukana pesuvedetkin? Meillä tulee noin 25m3 per lehmä, umppareilta ja niiltä muutamalta hieholta 16-18m3 vuodessa....loppu on pesu- ja sadevesiä ;)
;D ;D
-
Ihmettelen vähän tätä lieteonkelmaa nautatilalla?? Ostatteko te niiden mullien säilörehutkin??
Mun laskukaavan ja naapurin kokemuksien mukaan lietettä ei riitä mullattavaksi kaikille niille hehtaareille, joissa kasvaa niiden lietteentuottajien säilörehut, joka vuosi liete loppuu ennen kuin pelto :o Jos lehmä syö liki hehtaarin rehua ja tuottaa 20 mottia paskaa, jota voi pumpata 30-40 mottia hehtaarille maan sisään :)
Sillai yksinkertaisesti sanoen karjaa liika paljon tai peltoa liian vähän, jos ei liemet mahdu ainaski täällä suotuisalla B-alueella ::)
Meillä ainakin lietetuotos on 45-50 m3/lehmä, jos otetaan nuorikarja mukaan. Säilörehua on 0,6 ha/lehmä. Ei kai se mikään synti ole, jos lietettä on ajettavaksi naapureillekin, kun peltoa ei kerran itsellä ole riittävästi.
Ei, se on häpeä!! ;D
-
Ei kai se mikään synti ole, jos lietettä on ajettavaksi naapureillekin, kun peltoa ei kerran itsellä ole riittävästi.
Ei, se on häpeä!! ;D
Jep. Näillä kulmilla menestyneimpiä tiloja ovat olleet ne, joilla on ollut vähän peltoa suhteessa eläinmäärään. Tää korrelaatio on kärjistynyt 2000-luvulla ;D
-
Kun nurmen perustamisessa käyttää lantaa, niin 1. vuoden apilapitoiseen nurmeen ei kannattaisi levittää mitään. Vasta toisena vuotena.
Eri asia sitten jos haluaa tai joutuu dumppaamaan kaiken lannan omille pelloille. Onneksi toiset osaavat laskea juuri fosforin ja kalin arvon lannasta.
Toiset tuuttaa sen 50 kg (N) Pellon Y-3:na vuodesta toiseen viljalle. Ei mene vilja lakoon, oljen määrä ei haittaa muokkausta, alhaiset kuivauskustannukset ja vähäinen varastotilan tarve sekä hyvä tukisumma/tuotettu viljakilo.
-
Ei kai se mikään synti ole, jos lietettä on ajettavaksi naapureillekin, kun peltoa ei kerran itsellä ole riittävästi.
Ei, se on häpeä!! ;D
Jep. Näillä kulmilla menestyneimpiä tiloja ovat olleet ne, joilla on ollut vähän peltoa suhteessa eläinmäärään. Tää korrelaatio on kärjistynyt 2000-luvulla ;D
Teiltä taisi jäädä se viimenen lause ymmärtämättä :o
Tommosta nurmen satotasoa ei näillä kulmilla saa millään vaikka itkis, nussis ja laulais virsiä kaiken maailman jaaralaisten lisäx :'(
100 lypsylehmän ja nuorkarjan rehut 25 hehtaarilta, ei onnistu näin "etelässä" :-X
-
Teiltä taisi jäädä se viimenen lause ymmärtämättä :o
Tommosta nurmen satotasoa ei näillä kulmilla saa millään vaikka itkis, nussis ja laulais virsiä kaiken maailman jaaralaisten lisäx :'(
100 lypsylehmän ja nuorkarjan rehut 25 hehtaarilta, ei onnistu näin "etelässä" :-X
Ehkä unohtui. Olen kotoisin lounaissuomalaisilta savilta ja vaikka pienenä sieltä lähdin, niin useasti on tullut käytyä. Se on nurmiviljelyn kannalta huonoimpia alueita, raskas savi ja vähän sadantaa.... :-X
-
En nyt viitsi taas aloittaa tätä iänikuista, mutta huonointa nurmialuetta ja sitten ne huonoimmat tuet....
Joitain vuosia sitten kun Seinejoella oli Farmari, niin käytiin tutustumassa Nurmon silloiseen kahden vemssin retkikohdenavettaan. Tuli siellä aukaistua suu paikallisten meijerimiesten kuullen kuinka siellä nurmi kasvaa paljon paremmin kuin täällä kotipuolessa missä 9 kevättä kymmenestä on liian kuivia.
Saatiin siitä kuulla seuraavana päivänä Valion osastolla että jotkut etelästä olivat tulleet *****ilemaan paremmista nurmikasvustoista...ja huonommista tuista...
-
Aja sääki Kyösti vaan taksia ;D
-
Ehkä unohtui. Olen kotoisin lounaissuomalaisilta savilta ja vaikka pienenä sieltä lähdin, niin useasti on tullut käytyä. Se on nurmiviljelyn kannalta huonoimpia alueita, raskas savi ja vähän sadantaa.... :-X
Se viimenen lause kyllä sisälsi sen, että täällä suotuisalla beellä, jos peltoala on pienempi kuin lehmämäärä, niin verotettavaa ei jää yhtään, ainakaan verokalenteri tutkielman perusteella :o
-
Ehkä unohtui. Olen kotoisin lounaissuomalaisilta savilta ja vaikka pienenä sieltä lähdin, niin useasti on tullut käytyä. Se on nurmiviljelyn kannalta huonoimpia alueita, raskas savi ja vähän sadantaa.... :-X
Se viimenen lause kyllä sisälsi sen, että täällä suotuisalla beellä, jos peltoala on pienempi kuin lehmämäärä, niin verotettavaa ei jää yhtään, ainakaan verokalenteri tutkielman perusteella :o
Tukipolitiikka vielä vahvistaa tätä tosiasiaa. Etelässä tuet painottuvat enemmän peltoalaan kuin pohjoisessa.
-
En nyt viitsi taas aloittaa tätä iänikuista, mutta huonointa nurmialuetta ja sitten ne huonoimmat tuet....
Joitain vuosia sitten kun Seinejoella oli Farmari, niin käytiin tutustumassa Nurmon silloiseen kahden vemssin retkikohdenavettaan. Tuli siellä aukaistua suu paikallisten meijerimiesten kuullen kuinka siellä nurmi kasvaa paljon paremmin kuin täällä kotipuolessa missä 9 kevättä kymmenestä on liian kuivia.
Saatiin siitä kuulla seuraavana päivänä Valion osastolla että jotkut etelästä olivat tulleet *****ilemaan paremmista nurmikasvustoista...ja huonommista tuista...
Olisikohan kasvivalinassakin toivomisen varaa? KUiville maille syväjuurisia kasveja, kuten sinimailanen, puna-apila.
-
Olisikohan kasvivalinassakin toivomisen varaa? KUiville maille syväjuurisia kasveja, kuten sinimailanen, puna-apila.
No siinä on toivomisen varaa alueesta riippumatta. Maastullia myöten ruikutetaan lannoiterajoituksista, kun ei isun puhdasta timppaa enää saa kasvamaan... :D :D
-
Olisikohan kasvivalinassakin toivomisen varaa? KUiville maille syväjuurisia kasveja, kuten sinimailanen, puna-apila.
No siinä on toivomisen varaa alueesta riippumatta. Maastullia myöten ruikutetaan lannoiterajoituksista, kun ei isun puhdasta timppaa enää saa kasvamaan... :D :D
Samaa katsoin ja ajattelin, että pohjoisessa tuohonkin on vielä varaa. :-X
-
Aja sääki Kyösti vaan taksia ;D
Aina joskus joku kyytiäkin kyselee ties minne, mutta en mää, jääkööt viisaammille. Ja noista kasveista, apila on jo laajasti käytössä, sinimailasta kylvetään kun uskalletaan kokeilla jotain uutta. Ruokonadan hävittämistä tuolla jotkut pohtivat, onko se sittenkään hyvä.
-
Aja sääki Kyösti vaan taksia ;D
Aina joskus joku kyytiäkin kyselee ties minne, mutta en mää, jääkööt viisaammille. Ja noista kasveista, apila on jo laajasti käytössä, sinimailasta kylvetään kun uskalletaan kokeilla jotain uutta. Ruokonadan hävittämistä tuolla jotkut pohtivat, onko se sittenkään hyvä.
Tiedän ruokonadan ongelmallisuuden, mutta se kuitenkin on meillä puna-apilan ohella pelastanut säilörehun määrällisen sadon kuivina vuosina. Ei sitä uskalaa enää pois jättää. Kaveriksi tänä vuonna engl.raiheinää myös ja timppaa vain vähemmän kaveriksi. Nyt meni kylvöön mailasia..odotetaan mielenkiinnolla mitä tulee.
-
olen tossa naapurilla seuraillut koiranheinän kasvua ja nyt sillä tulee maissi kokeiluun. Näistäkin tuntuu tulevan kovasti satoa kuivilla alueilla. Koiranheinä on selkeämmin kolmen niiton kasvi kuin timppa jolloin sekin puoltaa koiranheinän käyttöä. Samoiten kunnon viljasadot tunnutaan ottavan jokavuosi syysvehnällä ja rukiilla. Jostainsyystä niitä ei vaan kauheasti näy. Kevätkuivuus tuntuu lounaassa vaan olevan jokavuotinen ongelma.
-
Olisikohan kasvivalinassakin toivomisen varaa? KUiville maille syväjuurisia kasveja, kuten sinimailanen, puna-apila.
No siinä on toivomisen varaa alueesta riippumatta. Maastullia myöten ruikutetaan lannoiterajoituksista, kun ei isun puhdasta timppaa enää saa kasvamaan... :D :D
Adamia on varmaan istutettu pienenä kuivan timppasängen päällä paljaalla takapuolella.
-
olen tossa naapurilla seuraillut koiranheinän kasvua ja nyt sillä tulee maissi kokeiluun. Näistäkin tuntuu tulevan kovasti satoa kuivilla alueilla. Koiranheinä on selkeämmin kolmen niiton kasvi kuin timppa jolloin sekin puoltaa koiranheinän käyttöä. Samoiten kunnon viljasadot tunnutaan ottavan jokavuosi syysvehnällä ja rukiilla. Jostainsyystä niitä ei vaan kauheasti näy. Kevätkuivuus tuntuu lounaassa vaan olevan jokavuotinen ongelma.
Koiranheinä, ruokonata juu kasvaa kuivassa mutta niillä maidon heruttaminenkin voi olla aika kuivaa.. Maissille ei näin pohjoisessa etelässä riitä lämpösumma :(
-
Maalaispojalle: sulla on huikea paskantuotto. Vai onko mukana pesuvedetkin? Meillä tulee noin 25m3 per lehmä, umppareilta ja niiltä muutamalta hieholta 16-18m3 vuodessa....loppu on pesu- ja sadevesiä ;)
Tuo määrä siis navetasta. :-) Joo siinä on mukana kaikki, mitä laariin kertyy, eli pesu- ja sadevedet myös mukana.