Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Timppa - 10.05.12 - klo:09:59
-
Kasvipeitteisyysprosentti -toimenpidettä vois kuulemma viel muuttaa.
Jos on ollu 30% niin vois lisätä 50%in.
Ilmeisesti maksettava tuki kasvais 15€/ha.
Mitä mieltä raati on että kannattaisko lähteä tuohon kelkkaan?
-
Lissee sänkee, Novalla onnistuu. :D
-
Ennen luomuilua mulla oli 50% kasvipeitteisyys ja se tarkoitti sitä että rikkakasvien määrä lisääntyi 150%. Mä en ymmärrä mikä sen 50% kasvipeitteisyyden ympäristönäkökohta oikein oli kun myrkkyjen käyttö siinä vain lisääntyi. :o
-
Ennen luomuilua mulla oli 50% kasvipeitteisyys ja se tarkoitti sitä että rikkakasvien määrä lisääntyi 150%. Mä en ymmärrä mikä sen 50% kasvipeitteisyyden ympäristönäkökohta oikein oli kun myrkkyjen käyttö siinä vain lisääntyi. :o
Mitä myrkkyjä jouduit enemmän käyttämään?
Rounruppia ny joka tapauksessa joutuu ruiskuttamaan lähes koko alan vaikka miten viljelis.
-
Ennen luomuilua mulla oli 50% kasvipeitteisyys ja se tarkoitti sitä että rikkakasvien määrä lisääntyi 150%. Mä en ymmärrä mikä sen 50% kasvipeitteisyyden ympäristönäkökohta oikein oli kun myrkkyjen käyttö siinä vain lisääntyi. :o
Mitä myrkkyjä jouduit enemmän käyttämään?
Rounruppia ny joka tapauksessa joutuu ruiskuttamaan lähes koko alan vaikka miten viljelis.
Eikö nuo Monitorit ja Broadwayt vähennä Roundupin tarvetta ? Eli kesärikat Broadwaylla ja syksyllä sitten Roonduppia niinkö muukkin ihmiset. No kynnöllä voi pitää välivuoden tai kaks eikö.
-SS-
-
Täällä päin kyttäävät nyt noita kasvipeitteisyyksiä ely-keskuksen toimesta. Olivat käyneet mm. neljän hehtaarin hevostilalla
-
Meikäläinen on tuon toimenpiteen valinnut. Maat ovat suurelta osin karkeea ja hienoa hietaa(kevätmuokkaus onnistuu hyvin tarvittaessa suoraan sängestä ja voi kyntää keväällä), viljelykierrossa 25-30% alasta kuminaa ja osa pelloista VLN:lla ja huonommat hömmpäheinällä. Että oikealla kasvinvaliinalla ja maalajeilla onnistuu helposti, kannattaa myös harkita syysviljoja kasviohjelmaan.
-
Kasvipeitteisyysprosentti -toimenpidettä vois kuulemma viel muuttaa.
Jos on ollu 30% niin vois lisätä 50%in.
Ilmeisesti maksettava tuki kasvais 15€/ha.
Mitä mieltä raati on että kannattaisko lähteä tuohon kelkkaan?
Minä olen sitä mieltä, että ei kannata, mutta meidän mielipide-erot kun tietää, niin tämä vastaus on sinulle sama kuin "kyllä ehdottomasti" ;D
-
Kasvipeitteisyysprosentti -toimenpidettä vois kuulemma viel muuttaa.
Jos on ollu 30% niin vois lisätä 50%in.
Ilmeisesti maksettava tuki kasvais 15€/ha.
Mitä mieltä raati on että kannattaisko lähteä tuohon kelkkaan?
Minä olen sitä mieltä, että ei kannata, mutta meidän mielipide-erot kun tietää, niin tämä vastaus on sinulle sama kuin "kyllä ehdottomasti" ;D
Tämäkin päivä nähtiin, että mä komppaan kylmistä. Oli sukupolvenvaihdoksen yhteydessä mahdollista jättää 30% kevennetty muokkaus pois ja sen tein. Tulee varmaan ajeltua kevyemmin osaa vieläkin, mutta voi itte päättää mikä sopii mihin ja koska!!!
-
Mää tykkään mun 50% kasvipeitteisyydestä. Tasaa mukavasti töitä ja hermoja keväisin kun ensin tekee kynnetyt kun sänki kuivuu. Siitä helppo sit jatkaa sänkimaihin. Mukana kierrossa toki LHP kumina ja siementimotei jotka helepottaa.
-
Kasvipeitteisyysprosentti -toimenpidettä vois kuulemma viel muuttaa.
Jos on ollu 30% niin vois lisätä 50%in.
Ilmeisesti maksettava tuki kasvais 15€/ha.
Mitä mieltä raati on että kannattaisko lähteä tuohon kelkkaan?
Minä olen sitä mieltä, että ei kannata, mutta meidän mielipide-erot kun tietää, niin tämä vastaus on sinulle sama kuin "kyllä ehdottomasti" ;D
Miksi ei kannata valita 50% vaihtoehtoa? Perustele.
Elikkä katso millai Kylmis tekee ja tee päinvastoin.
;D
-
RIKKA SILMÄSSÄ,toki kannattaa miettiä.
-
Kasvipeitteisyysprosentti -toimenpidettä vois kuulemma viel muuttaa.
Jos on ollu 30% niin vois lisätä 50%in.
Ilmeisesti maksettava tuki kasvais 15€/ha.
Mitä mieltä raati on että kannattaisko lähteä tuohon kelkkaan?
Minä olen sitä mieltä, että ei kannata, mutta meidän mielipide-erot kun tietää, niin tämä vastaus on sinulle sama kuin "kyllä ehdottomasti" ;D
Miksi ei kannata valita 50% vaihtoehtoa? Perustele.
Elikkä katso millai Kylmis tekee ja tee päinvastoin.
;D
Juu. Jos Kylmis jättää 50% pelloista ilman kasvipeitettä, niin laitetaan me kiusaksi 50% kasvipeitteiseksi ;D
-
Kasvipeitteisyysprosentti -toimenpidettä vois kuulemma viel muuttaa.
Jos on ollu 30% niin vois lisätä 50%in.
Ilmeisesti maksettava tuki kasvais 15€/ha.
Mitä mieltä raati on että kannattaisko lähteä tuohon kelkkaan?
Minä olen sitä mieltä, että ei kannata, mutta meidän mielipide-erot kun tietää, niin tämä vastaus on sinulle sama kuin "kyllä ehdottomasti" ;D
Miksi ei kannata valita 50% vaihtoehtoa? Perustele.
Elikkä katso millai Kylmis tekee ja tee päinvastoin.
;D
Juu. Jos Kylmis jättää 50% pelloista ilman kasvipeitettä, niin laitetaan me kiusaksi 50% kasvipeitteiseksi ;D
Juu. Ei kylmis huomaa mitään jujua tuossa. ;D
-
Kasvipeitteisyysprosentti -toimenpidettä vois kuulemma viel muuttaa.
Jos on ollu 30% niin vois lisätä 50%in.
Ilmeisesti maksettava tuki kasvais 15€/ha.
Mitä mieltä raati on että kannattaisko lähteä tuohon kelkkaan?
Minä olen sitä mieltä, että ei kannata, mutta meidän mielipide-erot kun tietää, niin tämä vastaus on sinulle sama kuin "kyllä ehdottomasti" ;D
Miksi ei kannata valita 50% vaihtoehtoa? Perustele.
Elikkä katso millai Kylmis tekee ja tee päinvastoin.
;D
Juu. Jos Kylmis jättää 50% pelloista ilman kasvipeitettä, niin laitetaan me kiusaksi 50% kasvipeitteiseksi ;D
Juu. Ei kylmis huomaa mitään jujua tuossa. ;D
Kylmis vääntää illalla Excelillä pari tuntia ja keksii jujun ;D
-
Ennen luomuilua mulla oli 50% kasvipeitteisyys ja se tarkoitti sitä että rikkakasvien määrä lisääntyi 150%. Mä en ymmärrä mikä sen 50% kasvipeitteisyyden ympäristönäkökohta oikein oli kun myrkkyjen käyttö siinä vain lisääntyi. :o
Mitä myrkkyjä jouduit enemmän käyttämään?
Rounruppia ny joka tapauksessa joutuu ruiskuttamaan lähes koko alan vaikka miten viljelis.
Vastasit omaan kysymykseesi. Mä olen selvinnyt ihan hyvin sillä että rounduppaan vuosittain noin viidenneksen pinta-alasta, parhaat jannut ei rounduppaa ollenkaan... :D
-
Joo, ei tullut mitään, ensin meni jumiin exceli ja sitten mies...
Puolet pelloista sängelle on aika kova juttu. Ensin joutuu miettimään mitä lohkoja jättää talven yli muokkaamatta. Tarvisi olla rypsin tai ohransänkeä, jottei keväällä ole liian isoa ongelmaa pahnasta. Pystyykö tämän järjestämään viljelykierron puitteissa? Parhaiten kevätmuokkaukseen sopivat kovat savet. Pehmeillä mailla tulee heti ongelmaksi sängen multaaminen keväällä. Isännän täytyy tuntea maidensa soveltuvuus kevätmuokkaukseen. Näyttää siltä, että sänget avataan keväällä melko aikaisin ja märkinä. Parin päivän kuivahtamisen jälkeen ovat yleensä hyvässä toukokunnossa. Itse en henkilökohtaisesti pidä siitä, että sänkeä avataan märkänä. Kuinka tuo vaikuttaa maan rakenteeseen? Parhaiten sängen aukaisu onnistuu lautasmuokkaajalla. Keväällä tehtyä muokkausta ei kuitenkaan voi ulottaa kovin syvälle. Jos tutkii lautasmuokkauksen jälkeä, niin huomaa, että peltoon on jäänyt harjanteita, joissa rikkakasvien juuret ovat koskemattomina kiinni. Kylvöjen jälkeen ne ovatkin yllättävän hyvävoimaisina oraiden kiusana. Suurin ongelma kevätmuokkauksesta on kuitenkin se, että se on yllättävän lähellä suorakylvöä. Vesitilavuutta ei ole maahan syntynyt ja peltojen kasvusto on erittäin herkkä väärään aikaan tuleville kesäsateille. Esimerkiksi ohra on hyvin nopeasti selvä. Itselläni on 30% sänkipeitteisyys, mikä on kohtuullisen helposti saavutettavissa kesannoilla ja syysviljoilla. Jos ajattelee 15e lisätukea sänkien määrän lisäämisellä, voi verrata asiaa mallasohran hintaan. Näillä viljan hinnoilla edellä mainituista riskeistä ei saa koitua sellaista haittaa, että satotaso putoaisi 75 kiloa. Muuten on tuo lisätuki syöty.
50% sänkipeitteisyys sopii tilalle, joka on suorakylvössä, karjatila, kesantojen osuus on suuri jostain syystä tai jollakin muulla tapaa pystyy hoitamaan tuon asian. Omalla kohdalla kunnioitan kuitenkin kaikkein eniten sitä, että pellosta tulee mahdollisimman paljon jyviä ja olen valmis tekemään hommaa sen eteen. Siksi tuo 50% tuntuu erittäin haastavalta lisätoimenpiteeltä.
-
Juu Kylmis perustelee hyvin taas.
Se ratkaisee miltä nuo suorakylvöoraat pian näyttää.
-
Joo, ei tullut mitään, ensin meni jumiin exceli ja sitten mies...
Puolet pelloista sängelle on aika kova juttu. Ensin joutuu miettimään mitä lohkoja jättää talven yli muokkaamatta. Tarvisi olla rypsin tai ohransänkeä, jottei keväällä ole liian isoa ongelmaa pahnasta. Pystyykö tämän järjestämään viljelykierron puitteissa? Parhaiten kevätmuokkaukseen sopivat kovat savet. Pehmeillä mailla tulee heti ongelmaksi sängen multaaminen keväällä. Isännän täytyy tuntea maidensa soveltuvuus kevätmuokkaukseen. Näyttää siltä, että sänget avataan keväällä melko aikaisin ja märkinä. Parin päivän kuivahtamisen jälkeen ovat yleensä hyvässä toukokunnossa. Itse en henkilökohtaisesti pidä siitä, että sänkeä avataan märkänä. Kuinka tuo vaikuttaa maan rakenteeseen? Parhaiten sängen aukaisu onnistuu lautasmuokkaajalla. Keväällä tehtyä muokkausta ei kuitenkaan voi ulottaa kovin syvälle. Jos tutkii lautasmuokkauksen jälkeä, niin huomaa, että peltoon on jäänyt harjanteita, joissa rikkakasvien juuret ovat koskemattomina kiinni. Kylvöjen jälkeen ne ovatkin yllättävän hyvävoimaisina oraiden kiusana. Suurin ongelma kevätmuokkauksesta on kuitenkin se, että se on yllättävän lähellä suorakylvöä. Vesitilavuutta ei ole maahan syntynyt ja peltojen kasvusto on erittäin herkkä väärään aikaan tuleville kesäsateille. Esimerkiksi ohra on hyvin nopeasti selvä. Itselläni on 30% sänkipeitteisyys, mikä on kohtuullisen helposti saavutettavissa kesannoilla ja syysviljoilla. Jos ajattelee 15e lisätukea sänkien määrän lisäämisellä, voi verrata asiaa mallasohran hintaan. Näillä viljan hinnoilla edellä mainituista riskeistä ei saa koitua sellaista haittaa, että satotaso putoaisi 75 kiloa. Muuten on tuo lisätuki syöty.
50% sänkipeitteisyys sopii tilalle, joka on suorakylvössä, karjatila, kesantojen osuus on suuri jostain syystä tai jollakin muulla tapaa pystyy hoitamaan tuon asian. Omalla kohdalla kunnioitan kuitenkin kaikkein eniten sitä, että pellosta tulee mahdollisimman paljon jyviä ja olen valmis tekemään hommaa sen eteen. Siksi tuo 50% tuntuu erittäin haastavalta lisätoimenpiteeltä.
Nuo havainnot ovat melko hyvin linjassa tämän kesän kanssa. Siksi nyt taas muokkaan syksyllä, lähinnä lapiorullaäkeellä se pakkokasvipeite, ja muutama prosentti on aitoa. En laita pintalevitettyä syysvehnää aidoksi kasvipeitteeksi, kultivoitu jää silleen ja lapiorullaäkeellä mullattu syysvehnä menee kevytmuokatuksi. Nämä muutamat viime öiden pakkaset muuten olivat hyvä juttu, lapiorullaäkeeseen ei kerry pahnasavipölkkyä, kun äestää pikkupakkasella. Akselitkin aivan kirkkaat.
Kyntökelit ovat aivan mahtavat, multa on kuivahkoa ja murustuu. Jospa kerkiäisi tarvittavan määrän kyntää, 7 siivellä 7 km/h joutuu kyllä aika hyvin, kun jättää päisteet ja pahemmat kiilat näpertelemättä.
-SS-
-
Kyntökelit ovat aivan mahtavat, multa on kuivahkoa ja murustuu. Jospa kerkiäisi tarvittavan määrän kyntää, 7 siivellä 7 km/h joutuu kyllä aika hyvin, kun jättää päisteet ja pahemmat kiilat näpertelemättä.
-SS-
Kai ne käyt sentään kultivaattorilla viimeistelemässä? Kaltaisesi ammattimies kahdella isolla ässällä ei kait jätä tuollaisia kyläläisten ihmeteltäviksi?
-
Olen ollut käsittämättömän viisas 2012 ;D. Peräti merkillistä, miksen enää toimi näin. ??? Nyt on 30% muokattu ja 70% on jotain muuta ja tällä lähdetään ensi kesään. Jos menee vaikeaksi, niin sitten muokattujen osuutta lisätään jatkossa 50%, mutta ei siitä enää pidemmälle.
-
Lasketaanko kultivoitu kasvipeitteiseksi , miten se menee ::)
-
Lasketaanko kultivoitu kasvipeitteiseksi , miten se menee ::)
Täyttää sitä pakollista 33% mut rahaa siitä ei saa..
-
Kaikki muu paitti nurmet tuli kynnettyä. Eilen ja edellispäivänä otin loppukirin kynsin yhteensä 31 ha kahdessa päivässä.
-
Kaikki muu paitti nurmet tuli kynnettyä. Eilen ja edellispäivänä otin loppukirin kynsin yhteensä 31 ha kahdessa päivässä.
Keväällä olisi saanut aika hyvän palkan kahdelle kyntöpäivälle, siis 31x40€ yht. 1240€ ei paha ansio.
-
hei. eiks tuo tullu mieleenkään. noooo, kun rahaahan tuo vain on..... 8)
-
Kaikki muu paitti nurmet tuli kynnettyä. Eilen ja edellispäivänä otin loppukirin kynsin yhteensä 31 ha kahdessa päivässä.
Keväällä olisi saanut aika hyvän palkan kahdelle kyntöpäivälle, siis 31x40€ yht. 1240€ ei paha ansio.
Kesäkuulle venyvät kylvöt ja silti pakkomuokkaus kuivatteluksi, jyvät jäävät vaivautuvan kylmän saven pintaan siihen pahnojen alle, lopuksi idut kuivavat semäntin päälle, ja sato 1000 kg/ha, viiden tonnin sijasta. satasenkin tonnihinnassa neljälläkympillä neljänsadan tappio.
Nyt itsellä on yhdellä lohkolla äestys, sänki ja kyntö vierekkäin. Useampi palsta ojan kahden puolen, toisella puolella sänki, toisella kynnös. Näkee vähän eroja. Västankvarn, jossa on maalajit savea ja keväät samanlaisia koppuroita, on näyttänyt sänkiteknologian riskit. Loimaan suorakylvökoe myy suorakylvökoneita.
Aitoa kasvipeitettä 1/3, kevytmuokattua 17%, kyntöä noin 1/2 alasta. Kevytmuokattu on jo oraalla, että jos tulee tarkastus, siellä voi näyttää olevan syysvehnän orasta. Kultivoitu ja äestetty pelto on kynnöksi määritelty, vihertää jo jonkin verran, Ihmeesti ne syysvehnän piikit sieltä mullasta nousevat.
Tottumatta pitemmän taukojakson jälkeen kyntö tuntui rasittavalta, varsinkin kun piti päkistää vapaastihengittävällä, kun kyntökaluston sähköt söi hiiri. Mutta on se kyntö rauhoittavaa ja kelit olivat edelleen mitä parhaimmat.
-SS-
-
Todella kuiva syksy, kuivan loppukesän perään, tietää sitä että talvella tulee eteläänkin metri lunta, joka sulaa vasta huhtikuun 20. päivä.
-
Rakkineen ennustuksen mukaan kyntö ei ole silloin huono vaihtoehto mut...
Mä en ainakaan usko sen suurempiin ennustuksiin kuin mitä 3kk ennuste näyttää. Viimeksi kun katsoin niin lämmintä tammikuulle asti. Voi olla talvi edessä jolloin etelä suomeen ei talvea edes tule. Sademäärä ollut hyvinkin maltillinen niin joskus se tasaa. Todennäköisesti siis nollan ympärillä pyöriviä lämpötiloja ja vesisateita on tiedossa.
Mitä muokkaustapoihin tulee niin kuivana vuonna ei suorakylvön voittanutta ole. Siinä voi yrittää vääntää mustaa valkoiseksi mut omien n. 20v kokemuksella se on noin. Sit kun sattuu tälläinen vuosi kuin nyt oli niin kyntö varmaan paras. Näitä vain tosi harvoin niin suorakylvö vie pidemmän korren.
Mut jokainen tehköön niinkuin haluaa. Luetaan sit ens kesäkuussa niitä valituksia kun oraat kärvistelevät kuivuudessa.. ;D
-
Jostain syystä ihmiset unohtaa sen vanhan totuuden että vuodet ei ole veljeksiä. Ihmiset rakastaa ennustettavuutta ja säännönmukaisuutta ja nyt kun on paljon peltoja kynnetty ja kevytmuokattu, se osoittaa että viljelijät odottavat ensi kesän olevan tämän kesän toisinto, että muka taas sataisi alkukesänä paljon. Tämähän on täysin epärationaalista ajattelua. Ennemmin kannattaa tukeutua tilastoihin ja niiden mukaan todennököisempää on taas kuiva alkukesä kuin märkä alkukesä. Tietysti voi käydä niinkin kuin kävi alkukesänä 2021, eli ensin on kuivaa, sit kylvöjen päälle sataa viikossa 100 mm , jolloin oraat tukehtui veteen ja sen jälkeen on kuukauden taas hellettä.
-
Jostain syystä ihmiset unohtaa sen vanhan totuuden että vuodet ei ole veljeksiä. Ihmiset rakastaa ennustettavuutta ja säännönmukaisuutta ja nyt kun on paljon peltoja kynnetty ja kevytmuokattu, se osoittaa että viljelijät odottavat ensi kesän olevan tämän kesän toisinto, että muka taas sataisi alkukesänä paljon. Tämähän on täysin epärationaalista ajattelua. Ennemmin kannattaa tukeutua tilastoihin ja niiden mukaan todennököisempää on taas kuiva alkukesä kuin märkä alkukesä. Tietysti voi käydä niinkin kuin kävi alkukesänä 2021, eli ensin on kuivaa, sit kylvöjen päälle sataa viikossa 100 mm , jolloin oraat tukehtui veteen ja sen jälkeen on kuukauden taas hellettä.
Mä tuon 21 muistan toisin. Myöhäinen kevät ja viljat eivät juuri vettä saaneet koko kasvuaikana. Olisiko joku 100 päivää ollut sateetonta..
Mut juu olen lähes 100% varma et ensi kesä ei ole tälläinen ja et kituvista oraista saamme lukea koko kesän... ;D
-
-21 kevät alkoi suht normaalina, kylvöjä aloitettiin äitienpäivän alla muokattuun. Sänget oli siinä vaiheessa vielä todella märkiä ja niitä olisi pitänyt odottaa. Sitten loppukuun aikana satoi ihan hemmetisti ja seuraava hyvä kylvökeli oli kesäkuussa. Päälle tuli todella kuiva ja kuuma kesä.
Yhteensummattuna muokatusta minkä pääsi kylvämään ajoissa ja kesäkuussa kylvetyistä tuli ihan kohtalainen sato, kaikki siinä välissä puoliväkisin tehty oli ihan surkeaa.
-
-21 kevät alkoi suht normaalina, kylvöjä aloitettiin äitienpäivän alla muokattuun. Sänget oli siinä vaiheessa vielä todella märkiä ja niitä olisi pitänyt odottaa. Sitten loppukuun aikana satoi ihan hemmetisti ja seuraava hyvä kylvökeli oli kesäkuussa. Päälle tuli todella kuiva ja kuuma kesä.
Yhteensummattuna muokatusta minkä pääsi kylvämään ajoissa ja kesäkuussa kylvetyistä tuli ihan kohtalainen sato, kaikki siinä välissä puoliväkisin tehty oli ihan surkeaa.
Saattoi olla se vuosi, kun kylvin kesäkuun ensimmäisellä viikolla helmi-vehnää ja siitä tuli kylän paras vehnä. Masensi eräänkin vanhan isännän aivan täysin. -Se poika meni kylvään kevätvehnää kesäkuussa.
Ilmeisesti niin ei olisi saanut mennä tekemään. Olihan siitä se huono puoli, että sen jälkeen on oppinut luottamaan siihen, että kesäkuun viljatkin vielä puidaan. Tänä vuonna Avenueta kylvettiin 6. kesäkuuta ja siitä tuli ihan laadukasta 58kg tavaraa, mutta jyviä ei tullut paljon. Liikaa vettä ja sitten helleaalto. Kaikesta huolimatta olin siihen ihan tyytyväinen. Viherlannoituksen perustamisessa olisi myös ollut oma hommansa.
-
Jostain syystä ihmiset unohtaa sen vanhan totuuden että vuodet ei ole veljeksiä. Ihmiset rakastaa ennustettavuutta ja säännönmukaisuutta ja nyt kun on paljon peltoja kynnetty ja kevytmuokattu, se osoittaa että viljelijät odottavat ensi kesän olevan tämän kesän toisinto, että muka taas sataisi alkukesänä paljon. Tämähän on täysin epärationaalista ajattelua. Ennemmin kannattaa tukeutua tilastoihin ja niiden mukaan todennököisempää on taas kuiva alkukesä kuin märkä alkukesä. Tietysti voi käydä niinkin kuin kävi alkukesänä 2021, eli ensin on kuivaa, sit kylvöjen päälle sataa viikossa 100 mm , jolloin oraat tukehtui veteen ja sen jälkeen on kuukauden taas hellettä.
Mä tuon 21 muistan toisin. Myöhäinen kevät ja viljat eivät juuri vettä saaneet koko kasvuaikana. Olisiko joku 100 päivää ollut sateetonta..
Mut juu olen lähes 100% varma et ensi kesä ei ole tälläinen ja et kituvista oraista saamme lukea koko kesän... ;D
Etkö tosiaan muista sitä yhtä viikkoa, olisko ollut toukokuun vika tai kesäkuun eka viikko, kun satoi viikossa noin 100 mm vettä ja kaikki pellot, oli muokkaustapa mikä tahansa, lainehti vedestä monta päivää vielä sateiden jälkeenkin. Koski koko Kymenlaaksoa nuo sateet.
-
Jostain syystä ihmiset unohtaa sen vanhan totuuden että vuodet ei ole veljeksiä. Ihmiset rakastaa ennustettavuutta ja säännönmukaisuutta ja nyt kun on paljon peltoja kynnetty ja kevytmuokattu, se osoittaa että viljelijät odottavat ensi kesän olevan tämän kesän toisinto, että muka taas sataisi alkukesänä paljon. Tämähän on täysin epärationaalista ajattelua. Ennemmin kannattaa tukeutua tilastoihin ja niiden mukaan todennököisempää on taas kuiva alkukesä kuin märkä alkukesä. Tietysti voi käydä niinkin kuin kävi alkukesänä 2021, eli ensin on kuivaa, sit kylvöjen päälle sataa viikossa 100 mm , jolloin oraat tukehtui veteen ja sen jälkeen on kuukauden taas hellettä.
Vuodet ovat sillä tavalla veljeksiä, että esimerkiksi 50-60 - vuoden jaksoja seuraamalla kesäisin näkyy 4-5 vuoden kuivuuskausia ja taas vaihteeksi useamman vuoden kosteita kausia, esimerkiksi 1980-luvulla. Puhumattakaan useasta lumitalvesta peräkkäin, niin kuin 2010- 2012, tai pakkastalvista 1985- 1987. Kesäkuiden sademääriä seuraamalla näkyy selvä jaksollisuus: 2012-2017 kosteat kesäkuut , 2018 - 2023 kuivat kesäkuut. Jokainen vuosi on satunnainen tapahtuma, mutta maapallolla on selvästi pitempiä kuin vuoden mittaisia sääjaksoja, jotka voivat vaikuttaa perussateisuuteen - johon edelleen tulee mukaan satunnainen vaihtelu.
Tuosta kyntämisestä, kyntökoneen päältä sen syyn näkee, miksi ei tällä paikalla kevään sänki välttämättä ole paras vaihtoehto, kyntökerros on pinnasta hedelmättömän kova, kuin tien pohjaa. Kuin kyntäisi alkavaa routaa. Pohjalta tulee kuiva maaperä, vaikka pinnalla on plitkuvia vesilätäköitä, vain vähäisiä tihkusateita ollut viime viikkoina. Kela-apumies tauolla ihmettelikin, että kuivaan vaonpohjaan valui viilun välistä vesi, pinnalle pyörähtänyt viilun päällys kuitenkin oli ihan kuivaa, eikä edes tarttunut pyörään.
2018 jälkeen ajatus oli, että kuivat kesät voivat tulla jäädäkseen, ja asialle täytyy tehdä jotakin. Silloin keskisadot olivat siinä 3,3 - 4 tonnia, 7 tonnin panostuksella, ja tuntui, että jotakin pitää tehdä. Suomen kokonaissato oli silloin vain 2,6 - 2,7 miljoonaa tonnia, ja suorakylvöä, kevytmuokkausta ja kevätsänkiä oli jo silloin käytössä, kyntäjät kuulemma olivat luusereita. Että ei se viljelyteknologia silloinkaan satoa pelastanut. 2017 oli syysrapsia, syysruista ja palkohernettä. En osannut pitää sitä vuotta katastrofina, varsinkin kun naapureilla oli suuria ongelmia saada kevätvehnät ja muutkin kevätviljat mahtumaan minnekään, kun sitä tuli aina vaan kärrykaupalla lisää, pienestäkin siipaleesta pellon keskellä. Paikkakunnan kevätkyntömaat ottivat runsaat sateet sisäänsä. 2019 hiukan kosteammasta vuodesta en päässyt täysin osalliseksi. Koska enimmäkseen syysvehnä ja ruis. Mutta muutamasta pitkään kevätmuokatusta ohrapalstasta (uusia vuokramaita) näin jo oireen, miksi ei satoa irronnut, miksi, miksi, kun taas sain oman ennätyssatoni huolella kynnetystä peltolohkosta.
Ja ei niin vakavasti kuivat vuodet alkoivat vaivata kuivuusoireilla, kun kevätviljat ohjautuivat kevätsängille: parin viikon kuiva jakso tappoi viljat, sitä aloin ihmetellä. Kunnes luin jostakin ulkomaalaisesta julkaisusta kylvöanturasta, aikaisemmin olin lukenut ruotsalaisesta ilmiöstä, jota nimitettiin kiekkomuokkain-anturaksi. 15 sentin välein kylvösyvyyden pohjaa hiertävät kiekot saattavat vuosi vuodelta tehdäkin tiukan kerroksen sopiviin savimaihin. Kyntöanturaa kritisoitiin aikanaan kovasti, ja väitettiin traktorin pyörän hiertämäksi: No, kivikovat rättirenkaat luistavana ja kaksisiipinen aura. Totta kai. Nyt on 4-5 siipeä ja vyörenkaan jälki vain joka viidennessä vaossa, esimerkiksi. Ja kuivan murustuva maaperä, aura irrottaa vaon pohjasta maata liuskeina, ei hierrä kiiltäväksi ollenkaan. Onneksi varauduin vuosi sitten syysvehnän kylvöön, jäi tekemättä, mutta kevääksi oli sattumakynnös. Ja kuin kotiin olisi palannut pitkän tauon jälkeen: oraat itivät ja tummuivat, kasvu oli kovaa, eikä heinäkuun helle valkaissutkaan viljaa. Sanoin jo joskus aikaisemmin, että itku meinasi päästä, kun samasta rinteestä vuosikausien 10 hl muuttui 100 hl:ksi.
Toki suorakylvö on maailmanlaajuisesti ollut ratkaisu ruohoarolla viljelyyn, multa ei lähde pölymyrskyjen mukaan ja eroosio ei pääse tarttumaan ravinteisiin. Mutta samaa peltoa vaikkapa 50 vuotta seuraamalla voi kyllä tehdä johtopäätöksiä onnistumisesta, kevätsänkimuokkausta käytettiin 1960-luvulla, karjatilalla kun tahtoivat kyntöhommat olla takasijalla, ja tuossa kanalan seinustalla on puolikkaita auran leikkureita nippu, kun pakkaset yllättivät. Kyllä, silloin routa yllätti jo näihin aikoihin marraskuulla, eikä vasta helmikuulla niin kuin nykyään. Että pakosta jäi sänkiä kevätmuokattavaksi. 1930-luvulta viljellyt isäukko tuomitsi kevätkynnön, oli vielä lähempää rannikolta kotoisin ja kuivia kesiä kokenut, mutta muita sänkimuokkauksia kokeiltiin syksyn kyntöjen peruunnuttua, ja joskus menestykselläkin. Kultivaattori, lapiorullaäes ja lautasäes olivat käytettävissä 1970-luvulla. Meillä oli kehno kiekkovannaskylvökone 1970-luvun alkupuoliskolle, kunhan pyöränjälkien kuohkeuttimet otti ylös, kulki kylvökone pahnassakin ihan hyvin. Sitten kun siirryttiin 1970-luvun puolivälissä kylvölannoitukseen, ei pahnaputu ollut ihanteellinen kylvöpohja sille Juko-haravalle. Silloin sai vielä polttaa pahnat ja sänget, ja poltetulle sänkimaalle tulikin hyvä kasvusto, tuhka toimi lannoitteena.
-SS-
-
Jostain syystä ihmiset unohtaa sen vanhan totuuden että vuodet ei ole veljeksiä. Ihmiset rakastaa ennustettavuutta ja säännönmukaisuutta ja nyt kun on paljon peltoja kynnetty ja kevytmuokattu, se osoittaa että viljelijät odottavat ensi kesän olevan tämän kesän toisinto, että muka taas sataisi alkukesänä paljon. Tämähän on täysin epärationaalista ajattelua. Ennemmin kannattaa tukeutua tilastoihin ja niiden mukaan todennököisempää on taas kuiva alkukesä kuin märkä alkukesä. Tietysti voi käydä niinkin kuin kävi alkukesänä 2021, eli ensin on kuivaa, sit kylvöjen päälle sataa viikossa 100 mm , jolloin oraat tukehtui veteen ja sen jälkeen on kuukauden taas hellettä.
Mä tuon 21 muistan toisin. Myöhäinen kevät ja viljat eivät juuri vettä saaneet koko kasvuaikana. Olisiko joku 100 päivää ollut sateetonta..
Mut juu olen lähes 100% varma et ensi kesä ei ole tälläinen ja et kituvista oraista saamme lukea koko kesän... ;D
Etkö tosiaan muista sitä yhtä viikkoa, olisko ollut toukokuun vika tai kesäkuun eka viikko, kun satoi viikossa noin 100 mm vettä ja kaikki pellot, oli muokkaustapa mikä tahansa, lainehti vedestä monta päivää vielä sateiden jälkeenkin. Koski koko Kymenlaaksoa nuo sateet.
Juu siis muistan tuon. Omia ei oltu kylvetty eikä ollut oikein kukaan kylvänyt meidän seudulla. Osa heitti hanskat tiskiin heti. En muista milloin omia kylvöksiä tein mut sen sateen jälkeen ne tehtiin. Oli kesäkuu aika pitkällä. Sen jälkeen ei tullutkaan sitten vettä varmaan siihen 100 päivään tai jotain. Ei kuitenkaan koko kasvun aikana. Paremmat viljat niistä silti tuli kuin tänä vuonna.
-
Kevätkyntö ei noille loppukirin savimaille ole vaihtoehto. Ne voisi suorakylvää tai muokata sängestä. Edellinen viljelijä on noita ilmeisesti kevytmuokannut pitkään ja siellä oli juurikin SS mainitsema kevytmuokkausantura.
Tuo 2021 oli yksi viljelyhistorian parhaista vuosista. Syysvehnästä tuli 6-7 t. Kevätviljaa ei ollut kuin suojaviljat jotka korjattiin kokoviljana. Nurmea tuli 12-15 t kuiva-ainetta ja jurttia lähes 60 t
-
täyttääkö muuten juolan ja kauran kasvusto kynnöksellä kasvipeitteisyyten? kattelin tosa jo kuukaus takasin kynnettyä...
-
täyttääkö muuten juolan ja kauran kasvusto kynnöksellä kasvipeitteisyyten? kattelin tosa jo kuukaus takasin kynnettyä...
Tuo pitäisi testata valvonnassa, onhan siinä riski, että kaikkia tukia nipistetään, koska kasvipeitteisyys on yleisissä ehdoissa. Samoin kevytmuokkaus, jos muokataan kahteen kertaan, ei kelpaisi. Toisaalta, nämä Topdownit tekevät maan pikimustaksi kerta-ajolla, ei oljenpätkän oljenpätkää oikeastaan näy, ja jos taas meikä ajaisi kolmeen kertaan nelitukkisella lapiorullaäkeellä, samanlaista harmaata pahnamassaa se silti on.
-SS-
-
niiin, tuota vaan kattelin et kuin näkyy satelliitikuvissa kun ei kerta osaa heinäpeltoa erottaa muokatusta... sentäs oli jo 7-10 senttinen kasvu...
-
niiin, tuota vaan kattelin et kuin näkyy satelliitikuvissa kun ei kerta osaa heinäpeltoa erottaa muokatusta... sentäs oli jo 7-10 senttinen kasvu...
Ota riski ja ilmoita kerääjäkasvustona. Ei siinä henki mene.
-
Onhan se todellinen riski kiinnijäämiseen pieni. Ja pääsee pikkurahoja kuittaamaan.
Voi olla, että kokotilan valvonnassa ei kasvipeitteisyyttä käydä enää toteamassa paikan päällä. Taannoin vielä käytiin paikalla erikseen.
-SS-
-
Ompas kylällä vedetty maata mustaksi kultivaattorilla ja auroilla kun viikon reissus
-
Ompas kylällä vedetty maata mustaksi kultivaattorilla ja auroilla kun viikon reissus
Juu on se outoa kun aukealla sadat hehtaarit pimenevät talven alle mustaksi kuin joskus 1970-luvulla viimeksi.
-SS-
-
Hyvin kynnettyt pellot on paljon mukavampia katsella kun kynnökset ja varsinkaan kultivoidut. Omat pellot kun on liki kaikki nurmella niin kynnökset tuo mukavaa vaihtelua
-
persporari onko tuo kerääjä mahollista ilmottaa nytki? en ite nuita niiin seuraa...
-
persporari onko tuo kerääjä mahollista ilmottaa nytki? en ite nuita niiin seuraa...
Tulen tähän väliin, vaikka minulta ei kysyttykään: Tukihakemuksen muutosvaihe loppui 1.10.2025. Sen jälkeen ei voi näitä toimenpiteitä tai kasvitietoja muuttaa. Lisäksi, vaikka alalla olisi ollut kaura, tai korjaamaton sato, kynnettynä se ei ole kasvipeitteinen, vaikka kasvusto olisi kasvanut viilujen läpi. Kasvipeitteeksi hyväksytään vain kevytmuokattu tai sellaisenaan jätetty.
-SS-
-
Tuo pitäisi testata valvonnassa, onhan siinä riski, että kaikkia tukia nipistetään, koska kasvipeitteisyys on yleisissä ehdoissa. Samoin kevytmuokkaus, jos muokataan kahteen kertaan, ei kelpaisi. Toisaalta, nämä Topdownit tekevät maan pikimustaksi kerta-ajolla, ei oljenpätkän oljenpätkää oikeastaan näy, ja jos taas meikä ajaisi kolmeen kertaan nelitukkisella lapiorullaäkeellä, samanlaista harmaata pahnamassaa se silti on.
-SS-
Laita 3 hankmoa peräkkäin niin on 1ajokerta. ;D
-
persporari onko tuo kerääjä mahollista ilmottaa nytki? en ite nuita niiin seuraa...
hyä on tässä vaiheessa tuota miettiä. mutta kiva kun löytyy apuja..
-
persporari onko tuo kerääjä mahollista ilmottaa nytki? en ite nuita niiin seuraa...
Tulen tähän väliin, vaikka minulta ei kysyttykään: Tukihakemuksen muutosvaihe loppui 1.10.2025. Sen jälkeen ei voi näitä toimenpiteitä tai kasvitietoja muuttaa. Lisäksi, vaikka alalla olisi ollut kaura, tai korjaamaton sato, kynnettynä se ei ole kasvipeitteinen, vaikka kasvusto olisi kasvanut viilujen läpi. Kasvipeitteeksi hyväksytään vain kevytmuokattu tai sellaisenaan jätetty.
-SS-
Myös syyskylvetty kasvi käy. Vanhemmilla isännillä nurmet on kuin kynnökseen perustettuja. ::) Kelpaiskohan kasvipeitteiseksi jos laittaa Lehnerillä timppaa aurojen päältä.
-
Uskoisin Make että teillä kynnökset ovat tasaisempia kuin monen heinämaat. Niissä taloissa jossa juurikasta viljeltiin sarka-aura aikaan ja sen aikaisella tarkkuudella niin niissä taloissa osattiin tasainen kyntö ja suorat lopetukset. Taikka kaarevat jos rivit kylvettiin kaareviksi
-
persporari onko tuo kerääjä mahollista ilmottaa nytki? en ite nuita niiin seuraa...
Tulen tähän väliin, vaikka minulta ei kysyttykään: Tukihakemuksen muutosvaihe loppui 1.10.2025. Sen jälkeen ei voi näitä toimenpiteitä tai kasvitietoja muuttaa. Lisäksi, vaikka alalla olisi ollut kaura, tai korjaamaton sato, kynnettynä se ei ole kasvipeitteinen, vaikka kasvusto olisi kasvanut viilujen läpi. Kasvipeitteeksi hyväksytään vain kevytmuokattu tai sellaisenaan jätetty.
-SS-
Myös syyskylvetty kasvi käy. Vanhemmilla isännillä nurmet on kuin kynnökseen perustettuja. ::) Kelpaiskohan kasvipeitteiseksi jos laittaa Lehnerillä timppaa aurojen päältä.
Miksei kävisi? Ei kai kylvö edellytä kylvökoneen perässä vetoa..
Olennaisempaa on et onko ok kylvää kevätmuotoista kauraa kasvipeitteeksi. Vehnästä yleisesti käytössä molemmat muodot niin tiedän kevät muotoa kylvetyn huiskalla lokakuussa kasvipeitteeksi ja lähtökohtana jo se et ei talvehdi mut marraskuussa on iloisen vihertävä pelto. Tuossakin sit olennaista on muistaa ottaa kuvat silloin marraskuussa vipu mobiiliin et voi huhtikuussa todistaa et kylvettiin mut ei talvehtinut.
Tämä asettaa koko kasvipeitteisyys korvauksen kyseenalaiseksi. Seuraavalla tukikaudella tulemme todennäköisesti nauttimaan ehdollisuuden kohdasta x jossa määrätään et y prosenttia pinta-alasta oltava aidolla kasvipeittellä. Rahaa tuosta ei enää tule. Poistaa rivistä 100% kyntäjät tehokkaasti.
-
Kasvipeitteisyystoimenpiteen tuho saattaa seurata samoja jälkiä kuin entisaikojen kokotilan suojavyöhykkeet ja kerääjäkasvit, tai kahdeksan viikon saneerauskasviteatterin, joka oli alkuun tarkoitettu juuresviljelyn monokulttuurin ongelmien lieventämistä varten.
Muistan kun kasvipeutteiseksi ei kelvannut nykyään yleisesti syyskuun loppupuolella kylvetty tuuhea syysvehnä, nyt puhutaan ruokottomasti kynnetyn pellon rikkaruohojen läpikasvun ottamisesta mukaan kasvipeitteisyyteen ?
-SS-
-
Pitkin syksyä on kirjoiteltu kynnön ogelmista syksyllä ja kasvipeitteisyydestä.Ei asia ole koko Suomessa mikään ongelma.Keväällä on pitkä valoisa päivä,useimmiten kuivat kelit,voi kyntää vähän nopeammalla vaihteella ja kynnös kuivaa parissa päivässä äestyskuntoon jos nopeamminkin.Aito kasvipeitteisyys toimii oikein hyvin.
-
Senverran heikko tuo kasvipeitteisyyden korvaus on, ettei sentakia kannata turpaansa ottaa.
Vaikka paljon kynnsinkin on silti yli puolet kasvipeitteistä. Nurmea on kasvussa ja syysvehnääkin tuli kylvettyä kolmannekselle kynnetystä alasta.
Suomen vilja-alasta on aika iso osa savimailla, joilla kevätkyntö ei ole vaihtoehto.
-
Joo enää ei kannata päätöksiä tehdä korvauksen vuoksi. Toista se oli ennen kun 60% peitteisyydellä sai 100% rahat ja hehtaarikorvauskin oli isompi. Siinä kannatti laskea ettei muokkaa liikaa.
Itsellä nyt luomun vuoksi kaikki joko nurmella, syyskasvilla tai muokattuna. Muokatuistakin valtaosa kynnöksiä nyt kun kunnon kultivaattori puuttuu edelleen ja maat oli poikkeuksellisen kovia. Kesän sateet ja sen päälle helteet teki maista kivikovia. Ei ole aikaisemmin olleet tälläisiä. Oma kultivaattori ei tuohon pystynyt. Piirteli vain viiruja. Ei se kyntökään helposti onnistunut mut lopputulos sentään parempi.
Nyt onkin sit jo muutaman viikon ollut sellaiset kelit ettei ole kannattanut enää pellolle mennä sotkemaan..
-
Pitkin syksyä on kirjoiteltu kynnön ogelmista syksyllä ja kasvipeitteisyydestä.Ei asia ole koko Suomessa mikään ongelma.Keväällä on pitkä valoisa päivä,useimmiten kuivat kelit,voi kyntää vähän nopeammalla vaihteella ja kynnös kuivaa parissa päivässä äestyskuntoon jos nopeamminkin.Aito kasvipeitteisyys toimii oikein hyvin.
Kevätkyntö voi olla ainoa toimiva menetelmä, tietyillä paksumultaisilla, maatuneen turpeen ja soistuneiden järvien kuivatusalueilla. Järvimuta pahnan kanssa sekoitettuna ei kuivuessaan läpäise vettä hyvin, jolloin kesällä paikalle syntyy järvi vesilintuineen, ukkosmyrskyn jälkeen. Mutta keväällä tehty kynnös ja siihen jousilatapiikeillä ja Croskill-jyrän yhdistelmällä -tasaus ja takapyöräkoneella kylvö. Vilja kasvaa kuin koeruuduilla konsanaan. Kaipa vuosisadan päästä on jankko vastassa, muuta siihen asti päällikkösadot elättävät kolmekin sukupolvea.
Tässä paikalla kun valmiiksi jankkoa viljelee, ei kevään perusmuokkaus oikein toimi, vaikka kovasti toivoisi toimivan.
-SS-
-
Puhuvat myös et tuollainen järvenpohja on pirun kylmää ja keväisellä kynnöllä on ideana lämmittää maata.
Mut juu saville kevätkyntö on nou nou toimenpide. Tänä vuonna olisi voinut toimia koska vettä riitti mut yleensä tuhoon tuomittu tapa..
-
Puhuvat myös et tuollainen järvenpohja on pirun kylmää ja keväisellä kynnöllä on ideana lämmittää maata.
Mut juu saville kevätkyntö on nou nou toimenpide. Tänä vuonna olisi voinut toimia koska vettä riitti mut yleensä tuhoon tuomittu tapa..
Joo, kevätkyntö lämmittää maan ja tasaa kosteusvaihtelun pellon sisällä. Vuorokausi kynnöstä kylvöön, kun kylvöt on meneillään. Noilla oikeasti multa/turvemailla kevätkyntö ei taas ole optimivaihtoehto, jos edellisenä vuonna tullut normaali sato. Se olkisilpun määrä eristää ja muutenkin sängellä oleva maa sulaa hitaasti. Jääkameja lohkeilee vielä toukokuun lopulla, ellei ole ollut vahvaa lumipeitettä suojaamassa loppukevääseen saakka. Kun yleensä lunta on ja ei oo pitkin talvea, häipyen lopullisesti maaliskuun alussa ja yöpakkasten jäädyttäessä maan umpiroutaan, silloin haaveillaan kovista vesisateista vapun tienoille, sulattamaan routaa. Jos keväällä ei sadakaan, routa viipyy pitkään. Multamaan ollessa kynnetty, sen pääsee parhaimmillaan kylvämään roudan päälle. Jokatapauksessa routa sulaa nopeammin kuin olkien peittämältä sängeltä, ellei ole ollut sitä suojaava lunta jonka sänki mukavasti kerää.
-
Mä olen miettinyt että onko jatkuvassa kevätkynnössä isompi riski kyntöanturan muodostumiselle. Aika usein tilanne on sama kuin kevyemmin sänkeä avattaessa että maa on vähän turhan kosteaa ja etenkin pohjamaa kun on keväällä herkimmillään tiivistymiselle.
-
Mä olen miettinyt että onko jatkuvassa kevätkynnössä isompi riski kyntöanturan muodostumiselle. Aika usein tilanne on sama kuin kevyemmin sänkeä avattaessa että maa on vähän turhan kosteaa ja etenkin pohjamaa kun on keväällä herkimmillään tiivistymiselle.
Voi hyvinkin olla, maa harvemmin yhtä kuivaa kuin syyskynnöissä. Tällä viikolla kyntöjä juurikin multamailla eikä maa ole lainkaan liian märkää syvemmällä, kuivaa ennemminkin vaikka jossain pinnassa litsinlätsin. Kaikkiaan todella hyvät kyntökelit, rautasiivillä tarttuisi kuin tauti siipeen, muovisiivellä menee tosi nättiin, josta kertoo mittarilta mittarille, 18km:n päässä tehty vajaa 19ha kyntö kolmelle peruslohkolle, käytännössä viidessä osassa piti kyntää ja kulutus 12.25l/ha. Sanoisin että hyvin kohtuullinen, kuivempana tai kosteampana kulutus isompi. Kevätkynnöissä maa lähes poikkeuksetta kosteampaa kun kynnöllä kuivatellaan maata, jankon ottaessa todennäköisesti osumaa. Mutta vaikka jankko ottaisikin osumaa, kasvuston saa kevätkyntöiseen lähes poikkeuksetta priiman jokaneliölle. Syyskynnetyillä voi olla joku märkä läikkä tai ihan liian kuivaksi päässyt kohta.
Tuohon kasvupeitteisyyteen, katellut kovasti järeä piikkistä kylvökonetta. Horschilta tyrkytettiin kokeiluun Focusta, oishan tuo mielenkiintoinen kokeilu. Voisi syksyllä "muokata" vaikka kaikki pellot ko. tyyppisellä koneella, kylvää syysviljaa ja keväällä päättää kuinka jatketaan, äestetäänkö ja kevätviljaa vai onko kasvusto säästettävä. Täysi kasvipeitteisyys muokatuilla pelloilla, kerta-ajolla perusmuokkaus ja kylvö.
-
Mä olen miettinyt että onko jatkuvassa kevätkynnössä isompi riski kyntöanturan muodostumiselle. Aika usein tilanne on sama kuin kevyemmin sänkeä avattaessa että maa on vähän turhan kosteaa ja etenkin pohjamaa kun on keväällä herkimmillään tiivistymiselle.
Voi hyvinkin olla, maa harvemmin yhtä kuivaa kuin syyskynnöissä. Tällä viikolla kyntöjä juurikin multamailla eikä maa ole lainkaan liian märkää syvemmällä, kuivaa ennemminkin vaikka jossain pinnassa litsinlätsin. Kaikkiaan todella hyvät kyntökelit, rautasiivillä tarttuisi kuin tauti siipeen, muovisiivellä menee tosi nättiin, josta kertoo mittarilta mittarille, 18km:n päässä tehty vajaa 19ha kyntö kolmelle peruslohkolle, käytännössä viidessä osassa piti kyntää ja kulutus 12.25l/ha. Sanoisin että hyvin kohtuullinen, kuivempana tai kosteampana kulutus isompi. Kevätkynnöissä maa lähes poikkeuksetta kosteampaa kun kynnöllä kuivatellaan maata, jankon ottaessa todennäköisesti osumaa. Mutta vaikka jankko ottaisikin osumaa, kasvuston saa kevätkyntöiseen lähes poikkeuksetta priiman jokaneliölle. Syyskynnetyillä voi olla joku märkä läikkä tai ihan liian kuivaksi päässyt kohta.
Tuohon kasvupeitteisyyteen, katellut kovasti järeä piikkistä kylvökonetta. Horschilta tyrkytettiin kokeiluun Focusta, oishan tuo mielenkiintoinen kokeilu. Voisi syksyllä "muokata" vaikka kaikki pellot ko. tyyppisellä koneella, kylvää syysviljaa ja keväällä päättää kuinka jatketaan, äestetäänkö ja kevätviljaa vai onko kasvusto säästettävä. Täysi kasvipeitteisyys muokatuilla pelloilla, kerta-ajolla perusmuokkaus ja kylvö.
Joo, onhan nuo kokeilut aina mielenkiintoisia, etelän kaverilla on 6m horsch, jollain etumuokkarilla ja Brittiläinen uusi claydon 4m leveä joillain hanhenjalkaterillä, vaikka maat on pääasiassa melkein kukkamultaa.
Pääasiassa lemkenin 6m lautasmuokkarilla ajavat ekana.