Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Paalaaja - 15.03.12 - klo:10:08
-
"..I can't agree more! People need to step up and take responsibility for themselves. I worked all my life. Welfare breeds welfare. No reason welfare recepients can't do job training of some sort so they can become self reliant... but NO. Welfare has become a "career" for many... I'm sick of paying for lazy ass "do nothings"."
Näin kommentoi Facebookissa kaverini kaveri, 60-kymppinen duunarinainen Arizonasta. Tuossa asenteessa olisi paljon opittavaa Suomessakin, olkoonkin että Jenkeissä kynnys welfaren l. sossurahan piiriin on huomattavasti hankalampaa. Edellyttää suunnilleen huolettavia, sairautta tai vanhuutta.
Heikoimmista pitää toki pitää huolta, mutta meilläkin systeemi on kaatumassa omaan mahdottomuuteensa rahoituspohjan pettäessä. Ruotsissa ollaan sentään jo herätty, mallia ottamaam hopi, hopi:
”Ruotsissa on 2000-luvulla pantu iso vaihde päälle. Suomessa ei ole reagoitu ajoissa.”
Naapurimaassa työnteko on tehty suorastaan pakolliseksi vaihtoehdoksi.
Palkka on poistettu ensimmäiseltä sairauspäivältä.
Ansiotuloveroa on alennettu pienituloisimmilta ja verovapaan tulon ylärajaa on nostettu. Kun samalla on supistettu työttömyyskorvausten tasoa ja maksuaikaa ja tiukennettu työn vastaanottamisvelvoitetta, työssäkäynti on alkanut houkutella pois toimettomuudesta.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/ay-liike-j%C3%A4hmett%C3%A4%C3%A4-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksi%C3%A4-suomessa-1.13106
-
Ei työnteon tarvitse olla pakollista, mutta rahat elämiseen pitää ite hommata.
-
Juu samalla tavalla olisi pitänyt suomessakin toimia ei olisi minä-itten ja muujussien kaltaasia katkeria ruikuttajia roikkumasa joukon jatkona maataloustukia nostamassa 8)
-
Juu samalla tavalla olisi pitänyt suomessakin toimia ei olisi minä-itten ja muujussien kaltaasia katkeria ruikuttajia roikkumasa joukon jatkona maataloustukia nostamassa 8)
Jos olisi toimittu kuten Ruotsissa niin eteläisessä Suomessa olisi kukoistava kotieläintalous ja idästä ja pohjoisesta olisi apilaksen kaltaiset ruikuttajat lopettaneet jo aikaa...
juu mutku mutku muujussin kaltaaset vellottajat tahto päästä helpolla ja lehmät lahtiin ja ny sittes itketään 8)
-
"..I can't agree more! People need to step up and take responsibility for themselves. I worked all my life. Welfare breeds welfare. No reason welfare recepients can't do job training of some sort so they can become self reliant... but NO. Welfare has become a "career" for many... I'm sick of paying for lazy ass "do nothings"."
Näin kommentoi Facebookissa kaverini kaveri, 60-kymppinen duunarinainen Arizonasta. Tuossa asenteessa olisi paljon opittavaa Suomessakin, olkoonkin että Jenkeissä kynnys welfaren l. sossurahan piiriin on huomattavasti hankalampaa. Edellyttää suunnilleen huolettavia, sairautta tai vanhuutta.
Heikoimmista pitää toki pitää huolta, mutta meilläkin systeemi on kaatumassa omaan mahdottomuuteensa rahoituspohjan pettäessä. Ruotsissa ollaan sentään jo herätty, mallia ottamaam hopi, hopi:
”Ruotsissa on 2000-luvulla pantu iso vaihde päälle. Suomessa ei ole reagoitu ajoissa.”
Naapurimaassa työnteko on tehty suorastaan pakolliseksi vaihtoehdoksi.
Palkka on poistettu ensimmäiseltä sairauspäivältä.
Ansiotuloveroa on alennettu pienituloisimmilta ja verovapaan tulon ylärajaa on nostettu. Kun samalla on supistettu työttömyyskorvausten tasoa ja maksuaikaa ja tiukennettu työn vastaanottamisvelvoitetta, työssäkäynti on alkanut houkutella pois toimettomuudesta.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/ay-liike-j%C3%A4hmett%C3%A4%C3%A4-p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksi%C3%A4-suomessa-1.13106
Kysy ::) sieltä facebookista siltä kaverin kaverilta, syökö hän päivittäin tuota vaaleanpunaista limaa kun jututkin on noin limaisia siellä arizonassa :P
Ja tässä http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/tutkijalta-allottava-vaite-jauhelihan-tekotavasta/art-1288454326535.html "Hyvinvointivaltion olemuksesta" ;)
-
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2010/08/17/maataloustukiuskonto/
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/traktorikuljetukset-halutaan-luvanvaraisiksi-1.13467
tuota perustellaan harmaan talouden kitkemisellä,,,,koskaas kunta on auraukset
maksanut ns, kourasta kouraan ???
[/quote]Harmaata taloutta ei vastusta oikeesti kuin jokin reppanoiden joukko, jolla itsellä ei ole mahdollisuutta, älliä tms harjoittaa harmaata taloutta. :o
Lainaan toisesta keskustelusta nimimerkki yks.9 :n aivopierun. Onkohan hän ihan oikeasti tuota mieltä, vai onko tuo vaan sakrastinen heitto?
Samat tyypit, jotka harrastaa harmaata talolutta, heidän pitäisi sitten olla käyttämättä mitään verovaroin ylläpidettyjä palveluita, he ei saisi edes käyttää valtion ja kuntien rakentamia ja ylläpitämiä teitä, koska eivät halua osallistua näiden kustantamiseen, mielestäni nämä harmaan talouden harrastajat niitä todellisia reppanoita ovat, koska he kuitenkin ovat käyttämässä verovaroin ylläpidettyjä palveluita ja etuisuuksia, varmasati heidän lapsensa saavat lapsilisiä. ja käyvät kouluja.
Harmaan talouden harrastaminen jos mikä on pelkkää loisimista eikä mitään muuta, se on luuserimaista muiden kustannuksella elämistä, ja aina jos joku yrittää minun kanssani harrastaa harmaata taloutta, niin ilmoitan moisesta loisesta välittömästi verottajalle.
Kreikankin konkurssin yksi suurimmista syistä on laaja harmaan talouden ylläpito, jos ei halua veroja maksaa, silloin ei pidä yhteiskunnalta mitään vaatiakkaan.
-
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2010/08/17/maataloustukiuskonto/
Tuo tavallisen työntekijäperheen mediaanitulon (37000 EUR/v) vertaaminen maataloustukiin (yli 33000 EUR/v/viljelijä) osoittaa huonoa käsitystä (tai tarkoitushakuista väärinymmärrystä) tilanteesta. Käytännössä verrataan siis työntekijän saamaa palkkaa jokin ‘yrityksen’ saamaan liikevaihtoon, ja todetaan, että kylläpä yrityksellä pitää mennä hyvin, kun se tienaa enemmän kuin palkansaaja
;) ;) 8) 8) :o :o :'( :'( ;)
-
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2010/08/17/maataloustukiuskonto/
Tuo tavallisen työntekijäperheen mediaanitulon (37000 EUR/v) vertaaminen maataloustukiin (yli 33000 EUR/v/viljelijä) osoittaa huonoa käsitystä (tai tarkoitushakuista väärinymmärrystä) tilanteesta. Käytännössä verrataan siis työntekijän saamaa palkkaa jokin ‘yrityksen’ saamaan liikevaihtoon, ja todetaan, että kylläpä yrityksellä pitää mennä hyvin, kun se tienaa enemmän kuin palkansaaja
;) ;) 8) 8) :o :o :'( :'( ;)
http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/hyvaosaisten-pyhat-tuet-1.545468 ;)
-
onpa vähän jos suomalaiset saa ruokansa 1.1 miljardilla €
sen määrän kakolaaset rosvot ovat jo tässä hallituksessa hävittäneet 100 kertaisesti
ja siitä ei jää veronmaksajille muuta kuin lasku kouraan
-
Ja tässä http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/tutkijalta-allottava-vaite-jauhelihan-tekotavasta/art-1288454326535.html "Hyvinvointivaltion olemuksesta" ;)
Nyt tiedän mistä poliitikot on tehty.
-
Juu samalla tavalla olisi pitänyt suomessakin toimia ei olisi minä-itten ja muujussien kaltaasia katkeria ruikuttajia roikkumasa joukon jatkona maataloustukia nostamassa 8)
Jos olisi toimittu kuten Ruotsissa niin eteläisessä Suomessa olisi kukoistava kotieläintalous ja idästä ja pohjoisesta olisi apilaksen kaltaiset ruikuttajat lopettaneet jo aikaa...
Juuri näin! Meillä joudutaan lähivuosina purkamaan näitä kepu-kupruja, mm. lomitusjärjestelmään ei enää tule yhteiskunnalta rahaa. Samoin kansallisiin tukiin on odotettavissa isot leikkaukset. Onhan todella järjetöntä, että meillä maidon kansallinen tuki suurimmillaan (yli 30 s/l) on enemmän kuin mitä keski-eurooppalaiselle tuottajalle maksetaan maidosta kaikenkaikkiaan.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=11837.0
-
Kun Maaseudussa oli se Vartiaisen haastattelu niin on porukat näemmä useamman ketjun verran onnistuneet hehkuttamaan että miten "pitää pistää laiskat työlaiset töihin" tms hauskaa.
Poimitte rusinoita pullasta...
Se mitä ei todellakaan Maaseudussa kerrottu niin aika tärkeä ero Suomen ja Ruotsin välillä on ollut ja on se että Ruotsissa ei maataloutta ole koskaan juurikaan tuettu. Samaan aikaan kun 70-luvulla täällä todella rajujen tukien varassa koko perhe saattoi tulla pankolla makoillen toimeen 20-30 viljahehtaarilla tai 10 lehmällä niin mites naapurissa? Siellä ei tuettu ja rakennekehitys oli jo kovassa vauhdissa eikä meinannut tulla edes yhden ihmisen toimeentuloa 50 hehtaarilla ja 30 lehmällä.
Samaan aikaan kun täällä laitettiin työläisten rahat siihen että saatiin dumpattua ensin voivuoret ja sitten viljavuoret ulkomaille niin Ruotsissa ei jouduttu tekemään vastaavia kun eivät olleet tyrineet maatalouden kanssa. Samaan aikaan kun täällä keskustan iltalypsyjen ja maataloustulolain takia pistettiin rahaa menemään vientitukiin niin Ruotsi saattoi sijoittaa saman rahan paremmin.
Ihan sama toistui EU-kuviossa. Meillä neuvoteltiin tukipaketit joiden seurauksena veronmaksajien lompakoista ryöstetään 1,1 miljardia joka vuosi tulonsiirtona maatiloille kun Ruotsissa vastaava summa lienee luokkaa 10% tuosta.
Mutta että jos Ruotsista jotain pitäisi oppia ottaa niin maatalouden tukeminen olisi syytä lopettaa. Olisi pitänyt lopettaa jo aikaa mutta vielä ehtii...
Juuri näin! Ruåtsissa kepu on ollut aina pikkupuolue, se on ollut heidän onnensa.
-
Juu samalla tavalla olisi pitänyt suomessakin toimia ei olisi minä-itten ja muujussien kaltaasia katkeria ruikuttajia roikkumasa joukon jatkona maataloustukia nostamassa 8)
Jos olisi toimittu kuten Ruotsissa niin eteläisessä Suomessa olisi kukoistava kotieläintalous ja idästä ja pohjoisesta olisi apilaksen kaltaiset ruikuttajat lopettaneet jo aikaa...
Juuri näin! Meillä joudutaan lähivuosina purkamaan näitä kepu-kupruja, mm. lomitusjärjestelmään ei enää tule yhteiskunnalta rahaa. Samoin kansallisiin tukiin on odotettavissa isot leikkaukset. Onhan todella järjetöntä, että meillä maidon kansallinen tuki suurimmillaan (yli 30 s/l) on enemmän kuin mitä keski-eurooppalaiselle tuottajalle maksetaan maidosta kaikenkaikkiaan.
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=11837.0
Kuinka moni tila saa tuota hirmuista tukea ? Minäpä vastaan: kiintiökaudella 2010/2011: 24 tilaa ja 3,5 miljoonaa litraa.
-
Kun Maaseudussa oli se Vartiaisen haastattelu niin on porukat näemmä useamman ketjun verran onnistuneet hehkuttamaan että miten "pitää pistää laiskat työlaiset töihin" tms hauskaa.
Poimitte rusinoita pullasta...
Se mitä ei todellakaan Maaseudussa kerrottu niin aika tärkeä ero Suomen ja Ruotsin välillä on ollut ja on se että Ruotsissa ei maataloutta ole koskaan juurikaan tuettu. Samaan aikaan kun 70-luvulla täällä todella rajujen tukien varassa koko perhe saattoi tulla pankolla makoillen toimeen 20-30 viljahehtaarilla tai 10 lehmällä niin mites naapurissa? Siellä ei tuettu ja rakennekehitys oli jo kovassa vauhdissa eikä meinannut tulla edes yhden ihmisen toimeentuloa 50 hehtaarilla ja 30 lehmällä.
Samaan aikaan kun täällä laitettiin työläisten rahat siihen että saatiin dumpattua ensin voivuoret ja sitten viljavuoret ulkomaille niin Ruotsissa ei jouduttu tekemään vastaavia kun eivät olleet tyrineet maatalouden kanssa. Samaan aikaan kun täällä keskustan iltalypsyjen ja maataloustulolain takia pistettiin rahaa menemään vientitukiin niin Ruotsi saattoi sijoittaa saman rahan paremmin.
Ihan sama toistui EU-kuviossa. Meillä neuvoteltiin tukipaketit joiden seurauksena veronmaksajien lompakoista ryöstetään 1,1 miljardia joka vuosi tulonsiirtona maatiloille kun Ruotsissa vastaava summa lienee luokkaa 10% tuosta.
Mutta että jos Ruotsista jotain pitäisi oppia ottaa niin maatalouden tukeminen olisi syytä lopettaa. Olisi pitänyt lopettaa jo aikaa mutta vielä ehtii...
Juuri näin! Ruåtsissa kepu on ollut aina pikkupuolue, se on ollut heidän onnensa.
oliskoos siellä rehelliset kokoomuslaisekin kun eivät maksele 52 miljd siestamaihin ???
-
Juu samalla tavalla olisi pitänyt suomessakin toimia ei olisi minä-itten ja muujussien kaltaasia katkeria ruikuttajia roikkumasa joukon jatkona maataloustukia nostamassa 8)
Jos olisi toimittu kuten Ruotsissa niin eteläisessä Suomessa olisi kukoistava kotieläintalous ja idästä ja pohjoisesta olisi apilaksen kaltaiset ruikuttajat lopettaneet jo aikaa...
Ruotsin maataloustuotanto ei ole kylä mikään menestystarina, alue jossa tuotanto pääasiassa on on ihan yhtä hyvää kuin Tanskassa, sehän on siinä ihan naapurissa.
Ruotsi on nippanappa omavarainen elintarviketuotannossa, naudanlihassa omavaraisuus on laskenut alle 50 %:n, Tanska taas tuottaa elintarvikkeita viisi kertaa enempi kuin itse kuluttaa ????
Mikäli näistä kahdesta haluaa hakea mallia, niin Tanska on se oikea kohde, eikä Ruotsi.
-
Kun Maaseudussa oli se Vartiaisen haastattelu niin on porukat näemmä useamman ketjun verran onnistuneet hehkuttamaan että miten "pitää pistää laiskat työlaiset töihin" tms hauskaa.
Poimitte rusinoita pullasta...
Se mitä ei todellakaan Maaseudussa kerrottu niin aika tärkeä ero Suomen ja Ruotsin välillä on ollut ja on se että Ruotsissa ei maataloutta ole koskaan juurikaan tuettu.
Samaan aikaan kun täällä laitettiin työläisten rahat siihen että saatiin dumpattua ensin voivuoret ja sitten viljavuoret ulkomaille.. ..rahaa menemään vientitukiin niin Ruotsi saattoi sijoittaa saman rahan paremmin.
Ihan sama toistui EU-kuviossa. Meillä neuvoteltiin tukipaketit joiden seurauksena veronmaksajien lompakoista ryöstetään 1,1 miljardia joka vuosi tulonsiirtona maatiloille kun Ruotsissa vastaava summa lienee luokkaa 10% tuosta.
Mutta että jos Ruotsista jotain pitäisi oppia ottaa niin maatalouden tukeminen olisi syytä lopettaa. Olisi pitänyt lopettaa jo aikaa mutta vielä ehtii...
Minun motiivini nostaa mm. Vartiaisen puheenvuoro esiin, on huoli hyvinvointivaltiosta, ei suinkaan hyvinvointivaltion alasajo. Samalla tavalla em. Arizonalaisen viesti pohjimmiltaan on, ettei heikolla hetkellä tukeminen saa laitostaa pysyvästi. Laitostamisella tässä tarkoitan aloitteellisuuden ja omasta elämästä vastuun kantamisen latistamista.
JA jos tähän halutaan väkisin nostaa maaottelu maataloudesta, niin meillä on ruotsiin nähden kolme suurta eroa:
1. Ilmasto: valtaosa ruotsin viljelystä on keskittynyt etelään Hankoniemen leveyspiiriltä.
2. Sota: Jo 1917 jälkeisten maanhankintalakien myötä perustettujen tilojen lisäksi, v. 1941 vuoteen 1950 perustettiin noin 130.000 asutustila. Enimmillään 1956 tiloja oli noin 250.000. Tämä oli niin huoltovarmuus-, maatalous- kuin sosiaalipolitiikkaakin tietoinen tavoite. Nyt tiloja on jäljellä alle 1/4 tuosta määrästä.
3. Ruotsissa viljelyä tuettiin. Vuonna 1987 tukia kuitenkin ajettiin merkittävässä määrin alas. Sen sijaan elintarvikeiden maailmanmarkkinahintaiselle tuonnille rajoja ei avattu.
(4. Vanhana suurvaltana ja teollisuusmaana joka ei ole sotinut 200 vuoteen, Ruotsi nyt vaan on meihin verrattuna pääomiltaan erittäin vauras valtio.)
Eli monista historiallisista seikoista johtuen olimme 1995 aivan eri tilanteessa kuin ruotsalaiset. Ilman kansallisia tukia maatalous olisi romahtanut. Sittemmin tukien ostovoima on puolittunut vuodesta 1995, vuoteen 2012. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö tukea pitäisi jatkossa tarkastella kriittisesti.
Maataloustuotanto on kuitenkin tehostunut rajusti, tuotetaanhan meillä edelleen mm. suunnilleen sama määrä maitoa, mutta vain 1/3 tilamäärästä. Vastaavasti kaikkien tiojen lukumäärä on pudonnut puoleen ilman suurta notkahdusta tuotantomäärissä.
Maatalouspolitiikkaa ennen 1995 voi moittia kyvyttömyydestä. Nuoren Suomen historia huomioiden, maatalous oli kuitenkin monessa suhteessa hyvinvointipolitiikan vanki koko sodanjälkeisen ajan. Maatalouspolitiikan kädet ovat edelleen sidotut. Sen sijaan ne politiikan lohkot, joihin olisi mahdollista vaikuttaa, tuntuvat olevan vuorostaan tabuja. Näistä keskeisin maatalouselinkeinon toimintaan vaikuttava ulkopuolinen taho on kaupan keskittynyt duopolistinen rakenne.
-
Kun Maaseudussa oli se Vartiaisen haastattelu niin on porukat näemmä useamman ketjun verran onnistuneet hehkuttamaan että miten "pitää pistää laiskat työlaiset töihin" tms hauskaa.
Poimitte rusinoita pullasta...
Se mitä ei todellakaan Maaseudussa kerrottu niin aika tärkeä ero Suomen ja Ruotsin välillä on ollut ja on se että Ruotsissa ei maataloutta ole koskaan juurikaan tuettu.
Samaan aikaan kun täällä laitettiin työläisten rahat siihen että saatiin dumpattua ensin voivuoret ja sitten viljavuoret ulkomaille.. ..rahaa menemään vientitukiin niin Ruotsi saattoi sijoittaa saman rahan paremmin.
Ihan sama toistui EU-kuviossa. Meillä neuvoteltiin tukipaketit joiden seurauksena veronmaksajien lompakoista ryöstetään 1,1 miljardia joka vuosi tulonsiirtona maatiloille kun Ruotsissa vastaava summa lienee luokkaa 10% tuosta.
Mutta että jos Ruotsista jotain pitäisi oppia ottaa niin maatalouden tukeminen olisi syytä lopettaa. Olisi pitänyt lopettaa jo aikaa mutta vielä ehtii...
Minun motiivini nostaa mm. Vartiaisen puheenvuoro esiin, on huoli hyvinvointivaltiosta, ei suinkaan hyvinvointivaltion alasajo. Samalla tavalla em. Arizonalaisen viesti pohjimmiltaan on, ettei heikolla hetkellä tukeminen saa laitostaa pysyvästi. Laitostamisella tässä tarkoitan aloitteellisuuden ja omasta elämästä vastuun kantamisen latistamista.
JA jos tähän halutaan väkisin nostaa maaottelu maataloudesta, niin meillä on ruotsiin nähden kolme suurta eroa:
1. Ilmasto: valtaosa ruotsin viljelystä on keskittynyt etelään Hankoniemen leveyspiiriltä.
2. Sota: Jo 1917 jälkeisten maanhankintalakien myötä perustettujen tilojen lisäksi, v. 1941 vuoteen 1950 perustettiin noin 130.000 asutustila. Enimmillään 1956 tiloja oli noin 250.000. Tämä oli niin huoltovarmuus-, maatalous- kuin sosiaalipolitiikkaakin tietoinen tavoite. Nyt tiloja on jäljellä alle 1/4 tuosta määrästä.
3. Ruotsissa viljelyä tuettiin. Vuonna 1987 tukia kuitenkin ajettiin merkittävässä määrin alas. Sen sijaan elintarvikeiden maailmanmarkkinahintaiselle tuonnille rajoja ei avattu.
(4. Vanhana suurvaltana ja teollisuusmaana joka ei ole sotinut 200 vuoteen, Ruotsi nyt vaan on meihin verrattuna pääomiltaan erittäin vauras valtio.)
Eli monista historiallisista seikoista johtuen olimme 1995 aivan eri tilanteessa kuin ruotsalaiset. Ilman kansallisia tukia maatalous olisi romahtanut. Sittemmin tukien ostovoima on puolittunut vuodesta 1995, vuoteen 2012. Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö tukea pitäisi jatkossa tarkastella kriittisesti.
Maataloustuotanto on kuitenkin tehostunut rajusti, tuotetaanhan meillä edelleen mm. suunnilleen sama määrä maitoa, mutta vain 1/3 tilamäärästä. Vastaavasti kaikkien tiojen lukumäärä on pudonnut puoleen ilman suurta notkahdusta tuotantomäärissä.
Maatalouspolitiikkaa ennen 1995 voi moittia kyvyttömyydestä. Nuoren Suomen historia huomioiden, maatalous oli kuitenkin monessa suhteessa hyvinvointipolitiikan vanki koko sodanjälkeisen ajan. Maatalouspolitiikan kädet ovat edelleen sidotut. Sen sijaan ne politiikan lohkot, joihin olisi mahdollista vaikuttaa, tuntuvat olevan vuorostaan tabuja. Näistä keskeisin maatalouselinkeinon toimintaan vaikuttava ulkopuolinen taho on kaupan keskittynyt duopolistinen rakenne.
Arizonaan terveisiä http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/38888-usan-elintasoerot-afrikan-tasoa ;)
Ja pientä kenttähuumoria http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011040713508994_uu.shtml :) Ei millään pahalla.
-
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2011/03/15/kestavyysvaje-vai-kasitysvaje/
-
Tuo iltalehden uutinen on lohduttava, nimenomaan kenttähuumori ;D
-
"..I can't agree more! People need to step up and take responsibility for themselves. I worked all my life. Welfare breeds welfare. No reason welfare recepients can't do job training of some sort so they can become self reliant... but NO. Welfare has become a "career" for many... I'm sick of paying for lazy ass "do nothings"."
Näin kommentoi Facebookissa kaverini kaveri, 60-kymppinen duunarinainen Arizonasta. Tuossa asenteessa olisi paljon opittavaa Suomessakin, olkoonkin että Jenkeissä kynnys welfaren l. sossurahan piiriin on huomattavasti hankalampaa. Edellyttää suunnilleen huolettavia, sairautta tai vanhuutta.
Jos aihe oikeasti kiinnostaa muutenkin kuin tunnetasolla, niin kannattanee tutustua tutkimuskirjallisuuteen aiheesta, esim. Nicholas Barrin Economics of the welfare state. Sattuneesta syystä tutkimusnäyttö pohjolan malliin järjestetyn hyvinvointivaltion (ei "hyvinvointiyhteiskunnan") neutraaleista tai positiivista vaikutuksista talouskasvuun on paljon vankempaa kuin vastapuolen argumentit, joilla on lähinnä kaunokirjallista arvoa (mm. Friedman, Rothbart).
En oikeasti tiedä mitä muuta Arzonalaiselta ystävän ystävältäsi odotit kuulevasi? Asiaan perehtymätön, länsimaalaisittain kehitysmaatason sosiaaliturvassa elänyt työnsä pitää saanut ei oikein muuta mieltä Yhdysvalloissa voikaan olla. Liekö harmittanut luottolaman seurauksena työpaikkansa menettäneiden jatketut työttömyyskorvaukset Obaman hallinnnon toimesta (Kun työpaikkoja ei yksinkertaisesti ollut)? Paitsi kehitysmaatasoa, yhdysvaltalaiset sosiaaliturvaetuudet ovat olleet myös pahamaineisen epäkannustavia, etunenässä AFDC.
-
Maatalouspolitiikkaa ennen 1995 voi moittia kyvyttömyydestä. Nuoren Suomen historia huomioiden, maatalous oli kuitenkin monessa suhteessa hyvinvointipolitiikan vanki koko sodanjälkeisen ajan. Maatalouspolitiikan kädet ovat edelleen sidotut. Sen sijaan ne politiikan lohkot, joihin olisi mahdollista vaikuttaa, tuntuvat olevan vuorostaan tabuja. Näistä keskeisin maatalouselinkeinon toimintaan vaikuttava ulkopuolinen taho on kaupan keskittynyt duopolistinen rakenne.
Arizonaan terveisiä http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/38888-usan-elintasoerot-afrikan-tasoa ;)
Arizonalainen vanhempi naisihminen jota lainasin, edustaa jenkkien alempaa keskiluokkaa. Siis duunari suomalaisittain lokeroiden. Juuri hän ja kaltaisensa ovat niitä joihin jälkireaganilainen tulojen uudelleen jakautuminen on iskenyt kaikkein voimakkaimmin. He haluvat kuitenkin tulla toimeen omillaan, eivätkä voi sietää siivellä eläjiä (Ja tämä on väljästi muotoiltu lainaus keskusteluista, joita kävimme vierailulla ollessani).
JK.
American dream - ryysyitä rikkauksiin, on ainut syy miksi jenkit ovat näinkin kauan katsoneet eriarvoistavaa kehitystaä...
-
Maatalouspolitiikkaa ennen 1995 voi moittia kyvyttömyydestä. Nuoren Suomen historia huomioiden, maatalous oli kuitenkin monessa suhteessa hyvinvointipolitiikan vanki koko sodanjälkeisen ajan. Maatalouspolitiikan kädet ovat edelleen sidotut. Sen sijaan ne politiikan lohkot, joihin olisi mahdollista vaikuttaa, tuntuvat olevan vuorostaan tabuja. Näistä keskeisin maatalouselinkeinon toimintaan vaikuttava ulkopuolinen taho on kaupan keskittynyt duopolistinen rakenne.
Arizonaan terveisiä http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/38888-usan-elintasoerot-afrikan-tasoa ;)
Arizonalainen vanhempi naisihminen jota lainasin, edustaa jenkkien alempaa keskiluokkaa. Siis duunari suomalaisittain lokeroiden. Juuri hän ja kaltaisensa ovat niitä joihin jälkireaganilainen tulojen uudelleen jakautuminen on iskenyt kaikkein voimakkaimmin. He haluvat kuitenkin tulla toimeen omillaan, eivätkä voi sietää siivellä eläjiä (Ja tämä on väljästi muotoiltu lainaus keskusteluista, joita kävimme vierailulla ollessani).
JK.
American dream - ryysyitä rikkauksiin, on ainut syy miksi jenkit ovat näinkin kauan katsoneet eriarvoistavaa kehitystaä...
Niin mut ku nykyisen laman myötä moni luuseri voi sisäistää sen vanhan ajatuksen ettei nykyisestä yhteiskuntaluokasta voi todellakaan nousta pinnalle....
-
"..I can't agree more! People need to step up and take responsibility for themselves. I worked all my life. Welfare breeds welfare. No reason welfare recepients can't do job training of some sort so they can become self reliant... but NO. Welfare has become a "career" for many... I'm sick of paying for lazy ass "do nothings"."
Näin kommentoi Facebookissa kaverini kaveri, 60-kymppinen duunarinainen Arizonasta. Tuossa asenteessa olisi paljon opittavaa Suomessakin, olkoonkin että Jenkeissä kynnys welfaren l. sossurahan piiriin on huomattavasti hankalampaa. Edellyttää suunnilleen huolettavia, sairautta tai vanhuutta.
Jos aihe oikeasti kiinnostaa muutenkin kuin tunnetasolla, niin kannattanee tutustua tutkimuskirjallisuuteen aiheesta, esim. Nicholas Barrin Economics of the welfare state. Sattuneesta syystä tutkimusnäyttö pohjolan malliin järjestetyn hyvinvointivaltion (ei "hyvinvointiyhteiskunnan") neutraaleista tai positiivista vaikutuksista talouskasvuun on paljon vankempaa kuin vastapuolen argumentit, joilla on lähinnä kaunokirjallista arvoa (mm. Friedman, Rothbart).
En oikeasti tiedä mitä muuta Arzonalaiselta ystävän ystävältäsi odotit kuulevasi? Asiaan perehtymätön, länsimaalaisittain kehitysmaatason sosiaaliturvassa elänyt työnsä pitää saanut ei oikein muuta mieltä Yhdysvalloissa voikaan olla. Liekö harmittanut luottolaman seurauksena työpaikkansa menettäneiden jatketut työttömyyskorvaukset Obaman hallinnnon toimesta (Kun työpaikkoja ei yksinkertaisesti ollut)? Paitsi kehitysmaatasoa, yhdysvaltalaiset sosiaaliturvaetuudet ovat olleet myös pahamaineisen epäkannustavia, etunenässä AFDC.
Juuri noin ::) 8)
-
"..I can't agree more! People need to step up and take responsibility for themselves. I worked all my life. Welfare breeds welfare. No reason welfare recepients can't do job training of some sort so they can become self reliant... but NO. Welfare has become a "career" for many... I'm sick of paying for lazy ass "do nothings"."
Näin kommentoi Facebookissa kaverini kaveri, 60-kymppinen duunarinainen Arizonasta. Tuossa asenteessa olisi paljon opittavaa Suomessakin, olkoonkin että Jenkeissä kynnys welfaren l. sossurahan piiriin on huomattavasti hankalampaa. Edellyttää suunnilleen huolettavia, sairautta tai vanhuutta.
Jos aihe oikeasti kiinnostaa muutenkin kuin tunnetasolla, niin kannattanee tutustua tutkimuskirjallisuuteen aiheesta, esim. Nicholas Barrin Economics of the welfare state. Sattuneesta syystä tutkimusnäyttö pohjolan malliin järjestetyn hyvinvointivaltion (ei "hyvinvointiyhteiskunnan") neutraaleista tai positiivista vaikutuksista talouskasvuun on paljon vankempaa kuin vastapuolen argumentit, joilla on lähinnä kaunokirjallista arvoa (mm. Friedman, Rothbart).
En oikeasti tiedä mitä muuta Arzonalaiselta ystävän ystävältäsi odotit kuulevasi? Asiaan perehtymätön, länsimaalaisittain kehitysmaatason sosiaaliturvassa elänyt työnsä pitää saanut ei oikein muuta mieltä Yhdysvalloissa voikaan olla. Liekö harmittanut luottolaman seurauksena työpaikkansa menettäneiden jatketut työttömyyskorvaukset Obaman hallinnnon toimesta (Kun työpaikkoja ei yksinkertaisesti ollut)? Paitsi kehitysmaatasoa, yhdysvaltalaiset sosiaaliturvaetuudet ovat olleet myös pahamaineisen epäkannustavia, etunenässä AFDC.
Juuri noin ::) 8)
Amerikkalainen systeemi on pikkasen erillainen kuin meillä, sosiaaliturva kaikkine lisukkeineen kuuluu osavaltion vastuulle, osavaltio myös itse päättää sosiaaliturvan tasosta ja samalla verotuksen tasosta.
Joissakin osavaltioissa on hyvä sosiaaliturva, kuten Minnesotassa, joissakin sitä taas ei ole ollenkaan, kuten Arizonassa.
-
"..I can't agree more! People need to step up and take responsibility for themselves. I worked all my life. Welfare breeds welfare. No reason welfare recepients can't do job training of some sort so they can become self reliant... but NO. Welfare has become a "career" for many... I'm sick of paying for lazy ass "do nothings"."
Näin kommentoi Facebookissa kaverini kaveri, 60-kymppinen duunarinainen Arizonasta. Tuossa asenteessa olisi paljon opittavaa Suomessakin, olkoonkin että Jenkeissä kynnys welfaren l. sossurahan piiriin on huomattavasti hankalampaa. Edellyttää suunnilleen huolettavia, sairautta tai vanhuutta.
Jos aihe oikeasti kiinnostaa muutenkin kuin tunnetasolla, niin kannattanee tutustua tutkimuskirjallisuuteen aiheesta, esim. Nicholas Barrin Economics of the welfare state. Sattuneesta syystä tutkimusnäyttö pohjolan malliin järjestetyn hyvinvointivaltion (ei "hyvinvointiyhteiskunnan") neutraaleista tai positiivista vaikutuksista talouskasvuun on paljon vankempaa kuin vastapuolen argumentit, joilla on lähinnä kaunokirjallista arvoa (mm. Friedman, Rothbart).
En oikeasti tiedä mitä muuta Arzonalaiselta ystävän ystävältäsi odotit kuulevasi? Asiaan perehtymätön, länsimaalaisittain kehitysmaatason sosiaaliturvassa elänyt työnsä pitää saanut ei oikein muuta mieltä Yhdysvalloissa voikaan olla. Liekö harmittanut luottolaman seurauksena työpaikkansa menettäneiden jatketut työttömyyskorvaukset Obaman hallinnnon toimesta (Kun työpaikkoja ei yksinkertaisesti ollut)? Paitsi kehitysmaatasoa, yhdysvaltalaiset sosiaaliturvaetuudet ovat olleet myös pahamaineisen epäkannustavia, etunenässä AFDC.
Juuri noin ::) 8)
Tämä topic luisui Agrolle tyypilliseen tapaan johonkin ihna muuhun, kuin mitä avauksellani pyrin esille nostamaan. Ehkäpä tuo Arizona-provosoi liikaa, kun juttua siltä osin luiskahti aivan merentaikaiseksi. JA maatalous ulottuvuutta kommentoin itsekin... ::)
Alunpitäen tarkoitukseni oli kuitenkin herättää keskustelua kannustin ongelmasta, jonka kautta suomalainen hyvinvointivaltio on luikahtamassa hyvinhuonostivointivaltioksi. Heikoimpien tukeminen on toimivan yhteiskunnan merkki. Sen sijaan siinä kohtaa kun tukeminen tukahduttaa kohdettaan, hyvinvoinnin tukemisen summa muuttuu negatiiviseksi. Tämä pätee niin tuettavaan yksilöön itseensä, että yhteiskuntaan.
Nämä asiat ovat pohdituttaneet minua pitkään, mutta niistä on hankalaa saada aikaan keskustelua. Aina ollaan jonkun mukavuus alueen ulkopuolella, tai saavutettujen etujen rajapinnassa. Radion Ykkösaamussa perjantaina oli kaksi juttua: Toisessa Jaakko Kiander pohti ettei meillä ole mitään eläkepommia tms., koska suuret ikäluokat ovat rahastoinnin kautta laskennalisesti osuutensa hoitaneet. Toisessa aihessa pohdiskeltiin huostaanoton jälkihuollossa oleavn 20-vuotiaan Jarkon mahdollisuuksia päästä kiinni elämään.
http://areena.yle.fi/audio/1331983556432
Näissä molemmissa sivuttiin osin ristiin mennen hyvinvointivaltion tämän hetken polttavimpia ongelmia:
Avaimeksi Jarkon elämän saamiseksi raiteilleen, nähtiin työllistyminen ja pääsy kiinni omaan elämään. Jälkihuollon virkamies nimesi yhdeksi suurimmaksi kompastuskiveksi motivoitumiseen sen, ettei alkuun suht' pienipalkkaiseen työhön kiinni pääseminen juuri nosta elintasoa: Yhteiskunnan tukien leikkautuessa pois, käteen ei jää juuri aiempaa enempää. Miksi siis vaivautua?
Kianderin teesit puolestaan antavat aiheen kysyä: Jos meillä ei ole mitään eläke-/hyvinvointipommia, niin miksi eläkemaksu ovat nousemassa jo lähitulevaisuudessa 25 % tasolle? 1970-luvulla nämä maksut olivat alimmillaan reilussa 5 prosentissa!!
JA MITENKÖ NÄMÄ KAKSI LIITTYVÄT TOISIINSA??
Työllistämisen kokonaiskustannukset ovat johtaneet entistä suuremman osan alemman koulutuksen ihmisistä tilanteeseen, jossa heidän työpanoksensa ei enää ylitä työllistämisestä työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Tai sitten työpanoksen tuoton mukainen palkka on niin alhainen, ettei työntekijälle synny enää yksin rahassa verrattavaa kannustetta käydä töissä, jos saman rahamäärällisen korvauksen saa yhteiskunnalta ilman vastinetta.
TÄHÄN KYSYMYKSEEN KIETOUTUU HUOLENI SUOMALAISEN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN TULEVAISUUDESTA!
-
Työllistämisen kokonaiskustannukset ovat johtaneet entistä suuremman osan alemman koulutuksen ihmisistä tilanteeseen, jossa heidän työpanoksensa ei enää ylitä työllistämisestä työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Tai sitten työpanoksen tuoton mukainen palkka on niin alhainen, ettei työntekijälle synny enää yksin rahassa verrattavaa kannustetta käydä töissä, jos saman rahamäärällisen korvauksen saa yhteiskunnalta ilman vastinetta.
TÄHÄN KYSYMYKSEEN KIETOUTUU HUOLENI SUOMALAISEN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN TULEVAISUUDESTA!
Niin että yhtäänkö et ole huolissasi siitä että maatalouden liikevaihdosta 45% on tukia? Mikä tahansa elinkeino ja teollisuus ja vaikka mikä kannattaa meillä jos valtio pistää sen verran rahaa tykö että jokaista yrityksen ansaitsemaa euroa kohti valtio pistää toisen euron tykö. Pistää miettimään, ainakin minua? Kun nimittäin jos hyvinvointiyhteiskunnan rahat käy niukemmiksi tulevaisuudessa niin... Niin että on syytäkin olla huolissaan jos muilla menee huonosti ja patistaa niitä hoitamaan hommansa paremmin että olisi jatkossakin varaa maksaa meille tuo 50% liikevaihdosta tukea? Vai? Oletko kuullut juttua siitä silmästä? Roska ja malka ja sitä rataa?
On päivänselvää, että maatalouden kansallisia tukia tullaan aikanaan leikkaamaan, siitä ei päästä mihinkään, joten kannattaa ne tulevaisuuden kannattavuslaskelmat tehdä siltä pohjalta.
Myös EU-rahoitteisten tukien kansallisia maksuosuuksia tullaan leikkaamaan.
-
Työllistämisen kokonaiskustannukset ovat johtaneet entistä suuremman osan alemman koulutuksen ihmisistä tilanteeseen, jossa heidän työpanoksensa ei enää ylitä työllistämisestä työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Tai sitten työpanoksen tuoton mukainen palkka on niin alhainen, ettei työntekijälle synny enää yksin rahassa verrattavaa kannustetta käydä töissä, jos saman rahamäärällisen korvauksen saa yhteiskunnalta ilman vastinetta.
TÄHÄN KYSYMYKSEEN KIETOUTUU HUOLENI SUOMALAISEN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN TULEVAISUUDESTA!
Niin että yhtäänkö et ole huolissasi siitä että maatalouden liikevaihdosta 45% on tukia? Mikä tahansa elinkeino ja teollisuus ja vaikka mikä kannattaa meillä jos valtio pistää sen verran rahaa tykö että jokaista yrityksen ansaitsemaa euroa kohti valtio pistää toisen euron tykö. Pistää miettimään, ainakin minua? Kun nimittäin jos hyvinvointiyhteiskunnan rahat käy niukemmiksi tulevaisuudessa niin... Niin että on syytäkin olla huolissaan jos muilla menee huonosti ja patistaa niitä hoitamaan hommansa paremmin että olisi jatkossakin varaa maksaa meille tuo 50% liikevaihdosta tukea? Vai? Oletko kuullut juttua siitä silmästä? Roska ja malka ja sitä rataa?
En alunperinkään ottanut koko topicilla kantaa maatalouteen, vaan hyvinvointivaltion tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Maatalouspääluokan osuus valtion budjetista on 5 %, ja siitä ehkä 2,5 %-yksikön osuus edes osin kansallisten päätösten takana, joten ei sillä "säästöllä" ratkaista suuria linjoja.
Niin työstä kuin maataloustuotteistakin tulee saada niiden arvoa vastaava korvaus. Kummankin kustannusrakenne on kuitenkin vahvan poliittisen ohjauksen takana. Kauppapolitiikkaa, ay-politikkaa, sosiaalipolitiikkaa, maatalouspolitiikkaa, aluepolitiikkaa, työvoimapolitiikkaa..
..Siksi olisikin kovin naiivia kuvitella, että asiat nyt vain ovat näin, maailman tappiin. Tarvitaan keskustelua vaihtoehdoista, aktiivista otetta muutoksen hallitsemiseksi. Nämä poteroihinsa kaivautuneet vanhan vallan patriarkat eivät tähän pysty!
-
Työllistämisen kokonaiskustannukset ovat johtaneet entistä suuremman osan alemman koulutuksen ihmisistä tilanteeseen, jossa heidän työpanoksensa ei enää ylitä työllistämisestä työnantajalle aiheutuvia kustannuksia. Tai sitten työpanoksen tuoton mukainen palkka on niin alhainen, ettei työntekijälle synny enää yksin rahassa verrattavaa kannustetta käydä töissä, jos saman rahamäärällisen korvauksen saa yhteiskunnalta ilman vastinetta.
TÄHÄN KYSYMYKSEEN KIETOUTUU HUOLENI SUOMALAISEN HYVINVOINTIYHTEISKUNNAN TULEVAISUUDESTA!
Niin että yhtäänkö et ole huolissasi siitä että maatalouden liikevaihdosta 45% on tukia? Mikä tahansa elinkeino ja teollisuus ja vaikka mikä kannattaa meillä jos valtio pistää sen verran rahaa tykö että jokaista yrityksen ansaitsemaa euroa kohti valtio pistää toisen euron tykö. Pistää miettimään, ainakin minua? Kun nimittäin jos hyvinvointiyhteiskunnan rahat käy niukemmiksi tulevaisuudessa niin... Niin että on syytäkin olla huolissaan jos muilla menee huonosti ja patistaa niitä hoitamaan hommansa paremmin että olisi jatkossakin varaa maksaa meille tuo 50% liikevaihdosta tukea? Vai? Oletko kuullut juttua siitä silmästä? Roska ja malka ja sitä rataa?
On päivänselvää, että maatalouden kansallisia tukia tullaan aikanaan leikkaamaan, siitä ei päästä mihinkään, joten kannattaa ne tulevaisuuden kannattavuslaskelmat tehdä siltä pohjalta.
Myös EU-rahoitteisten tukien kansallisia maksuosuuksia tullaan leikkaamaan.
Siis hommahan menee niin, että kansalliset pienenee ja EU tuet kasvaa, EU-tuet siirtyy yhä enempi maisemanhoito ja muihin pienryhmiin, joilla ei ole suoraa suhdetta itse tuotantoon.
Siihen en ota kantaa onko tämä oikein, mutta tämä on suunta jossa myös Suomi on mukana.
-
Niin että yhtäänkö et ole huolissasi siitä että maatalouden liikevaihdosta 45% on tukia? Mikä tahansa elinkeino ja teollisuus ja vaikka mikä kannattaa meillä jos valtio pistää sen verran rahaa tykö että jokaista yrityksen ansaitsemaa euroa kohti valtio pistää toisen euron tykö. Pistää miettimään, ainakin minua? Kun nimittäin jos hyvinvointiyhteiskunnan rahat käy niukemmiksi tulevaisuudessa niin... Niin että on syytäkin olla huolissaan jos muilla menee huonosti ja patistaa niitä hoitamaan hommansa paremmin että olisi jatkossakin varaa maksaa meille tuo 50% liikevaihdosta tukea? Vai? Oletko kuullut juttua siitä silmästä? Roska ja malka ja sitä rataa?
Pitäisköhän sun ihan oikeasti kokeilla selvittää tuota mittakaavaa ensin? Tunget maataloutta vähän joka väliin omaa etevyyttäs ja pätevyyttäs todistamaan, vaikka keskusteltiin hyvinvointivaltion keskeisistä ongelmista. Niitä ei ole maatalouden kansallinen tukeminen. Paalaaja esitti asiallisesti yhden keskeisistä ongelmista ja ratkaisuksi tarjoiltet nippelitietoasi maatalouden kansallisista tuista, ne kun on sun henkkoht agendalla tärkeitä emotionaalisista syistä. Siinä mielessä olen samaa mieltä, että tukia on karsittava ja se homma olis hyvä ollu aloitttaa eilen. Vaan kestävyysvajeita tms. ei sillä kyetä ratkaisemaan.
Tää sun henkilökohtainen ongelma tekee vähän hallaa hyvälle asialle. Tyhmät kannattajat on aina suurempi uhka kuin fiksut vastustajat :D :D :D
-
Niin että yhtäänkö et ole huolissasi siitä että maatalouden liikevaihdosta 45% on tukia? Mikä tahansa elinkeino ja teollisuus ja vaikka mikä kannattaa meillä jos valtio pistää sen verran rahaa tykö että jokaista yrityksen ansaitsemaa euroa kohti valtio pistää toisen euron tykö. Pistää miettimään, ainakin minua? Kun nimittäin jos hyvinvointiyhteiskunnan rahat käy niukemmiksi tulevaisuudessa niin... Niin että on syytäkin olla huolissaan jos muilla menee huonosti ja patistaa niitä hoitamaan hommansa paremmin että olisi jatkossakin varaa maksaa meille tuo 50% liikevaihdosta tukea? Vai? Oletko kuullut juttua siitä silmästä? Roska ja malka ja sitä rataa?
Pitäisköhän sun ihan oikeasti kokeilla selvittää tuota mittakaavaa ensin? Tunget maataloutta vähän joka väliin omaa etevyyttäs ja pätevyyttäs todistamaan, vaikka keskusteltiin hyvinvointivaltion keskeisistä ongelmista. Niitä ei ole maatalouden kansallinen tukeminen. Paalaaja esitti asiallisesti yhden keskeisistä ongelmista ja ratkaisuksi tarjoiltet nippelitietoasi maatalouden kansallisista tuista, ne kun on sun henkkoht agendalla tärkeitä emotionaalisista syistä. Siinä mielessä olen samaa mieltä, että tukia on karsittava ja se homma olis hyvä ollu aloitttaa eilen. Vaan kestävyysvajeita tms. ei sillä kyetä ratkaisemaan.
Tää sun henkilökohtainen ongelma tekee vähän hallaa hyvälle asialle. Tyhmät kannattajat on aina suurempi uhka kuin fiksut vastustajat :D :D :D
http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2011/03/15/kestavyysvaje-vai-kasitysvaje/
-
Aika hyvä kysymys lopussa.
"Oikeampi tapa vertailla eri maita on jakaa julkisen sektorin kulut kansalaista kohden. Se paljastaa paremmin maiden erot. Euroopan unionin 15 vanhan jäsenmaan keskiarvoon verrattuna julkinen sektori käyttää Suomessa kansalaista kohden 15 prosenttia enemmän rahaa. Kun otetaan huomioon se, että keskiarvoon verrattuna käytämme siitä huolimatta asukasta kohden vähemmän rahaa terveys- ja sosiaalipalveluihin, on mielestäni oikeutettua kysyä, mihin ihmeeseen rahojamme käytetään?"
Iltalehdestä lainattua.
-
Aika hyvä kysymys lopussa.
"Oikeampi tapa vertailla eri maita on jakaa julkisen sektorin kulut kansalaista kohden. Se paljastaa paremmin maiden erot. Euroopan unionin 15 vanhan jäsenmaan keskiarvoon verrattuna julkinen sektori käyttää Suomessa kansalaista kohden 15 prosenttia enemmän rahaa. Kun otetaan huomioon se, että keskiarvoon verrattuna käytämme siitä huolimatta asukasta kohden vähemmän rahaa terveys- ja sosiaalipalveluihin, on mielestäni oikeutettua kysyä, mihin ihmeeseen rahojamme käytetään?"
Iltalehdestä lainattua.
ulostamisen ideologian alttarille
ja herrain perseeseen
-
Aika hyvä kysymys lopussa.
"Oikeampi tapa vertailla eri maita on jakaa julkisen sektorin kulut kansalaista kohden. Se paljastaa paremmin maiden erot. Euroopan unionin 15 vanhan jäsenmaan keskiarvoon verrattuna julkinen sektori käyttää Suomessa kansalaista kohden 15 prosenttia enemmän rahaa. Kun otetaan huomioon se, että keskiarvoon verrattuna käytämme siitä huolimatta asukasta kohden vähemmän rahaa terveys- ja sosiaalipalveluihin, on mielestäni oikeutettua kysyä, mihin ihmeeseen rahojamme käytetään?"
Iltalehdestä lainattua.
ulostamisen ideologian alttarille
ja herrain perseeseen
Herra Isokalliolla on taito kirjoittaa lampaat susiksi, jos sillä saa aikaan raflaavan jutun. Jos lukee läpi tuon jutun kommentteja, niin aika pian tulee selväksi kuinka mustasta valkoista tehdään á la Isokallio.
Kaverilla joka on alle keski-iän maksettu kultaisella käden puristuksella eläkkeelle, olisi mahdollisuus käyttää aikaansa perehtymällä asioiden taustoihin. Sen sijaan hän on ryhtynyt paskaläpyskämedian Talojuiceksi.
Marjanpoiminnalla ei "hyvinvointiyhteiskunnan" haasteita ratkaista, mutta nimenomaan marjanpoimijoiden johdolla tähän on jouduttu.
-
Aika hyvä kysymys lopussa.
"Oikeampi tapa vertailla eri maita on jakaa julkisen sektorin kulut kansalaista kohden. Se paljastaa paremmin maiden erot. Euroopan unionin 15 vanhan jäsenmaan keskiarvoon verrattuna julkinen sektori käyttää Suomessa kansalaista kohden 15 prosenttia enemmän rahaa. Kun otetaan huomioon se, että keskiarvoon verrattuna käytämme siitä huolimatta asukasta kohden vähemmän rahaa terveys- ja sosiaalipalveluihin, on mielestäni oikeutettua kysyä, mihin ihmeeseen rahojamme käytetään?"
Iltalehdestä lainattua.
Kyllähän Isokallioa on oikeassa, kun verotusta vertaillaan, niin pitäisi katsoa kaikkea verotusta ja mitä sillä saadaan, eli tässä vertailussa Suomi ei sijoitu hyvin, eikä edes välttävästi.
Itse olen samaa mieltä siinä, että verotusta ei pitäisi kiristää, pitää vaatia enempi päättäjiltä, eli sanoa että summa on tässä, hoitakaa homma tai lähtekää muihin hommiin ????
-
Aika hyvä kysymys lopussa.
"Oikeampi tapa vertailla eri maita on jakaa julkisen sektorin kulut kansalaista kohden. Se paljastaa paremmin maiden erot. Euroopan unionin 15 vanhan jäsenmaan keskiarvoon verrattuna julkinen sektori käyttää Suomessa kansalaista kohden 15 prosenttia enemmän rahaa. Kun otetaan huomioon se, että keskiarvoon verrattuna käytämme siitä huolimatta asukasta kohden vähemmän rahaa terveys- ja sosiaalipalveluihin, on mielestäni oikeutettua kysyä, mihin ihmeeseen rahojamme käytetään?"
Iltalehdestä lainattua.
meillä virkamiesarmeija on ilmeisesti väestöön suhteutettuna euroopan suurin ::)
-
Toi koulutuspolitiikka on tietenkin yksi asia jota voidaan tarkastella, koulut on siellä missä ne on, mitä järkee on sulkea kouluja jossain ja vastaavasti avata uusia samanlaisia kouluja toisaalle uusia, ei mitään.
Aluepolitiikassa Suomi häviää selkeästi esim. Norjalle ja Ruotsille, joten toikaan ei kerro sitä, miksi Suomessa hallinto on niin paljon kalliimpaa kuin naapureissa, aluepolitiikan piiikkiin menee tavallaan myös tämä meidän kaksikielisyyskin, joka on jonkinlainen kulu yhteiskunnalle.
Suomi on hallinnoltaan yksi keskitetyimpiä valtioita euroopassa, itseasiassa väliportaan hallinto puuttuu melkein kokonaan, eli tommonen toimiva maakunta/osavaltio hallinto, joka on useimmissa euroopan maissa.
Silti meidän hallintokulumme on 15 %:tia korkeammat kuin muilla ????
Nuoria työttömiä ei syrjäseuduilla ole, eikä niitä ole kaupungeissakaan, työttömät on pääasiassa syrjäytyneitä yli viiskymppisiä, jotka ei halua tai kykene työelämään palaamaan.
Pikkasen voisi avata niitä silmiä, seitkytluvun ongelmista on jo päästy, tämän päivän ongelmat on ihan muualla kuin nuorisotyöttömyydessä.
-
Toi koulutuspolitiikka on tietenkin yksi asia jota voidaan tarkastella, koulut on siellä missä ne on, mitä järkee on sulkea kouluja jossain ja vastaavasti avata uusia samanlaisia kouluja toisaalle uusia, ei mitään.
Aluepolitiikassa Suomi häviää selkeästi esim. Norjalle ja Ruotsille, joten toikaan ei kerro sitä, miksi Suomessa hallinto on niin paljon kalliimpaa kuin naapureissa, aluepolitiikan piiikkiin menee tavallaan myös tämä meidän kaksikielisyyskin, joka on jonkinlainen kulu yhteiskunnalle.
Suomi on hallinnoltaan yksi keskitetyimpiä valtioita euroopassa, itseasiassa väliportaan hallinto puuttuu melkein kokonaan, eli tommonen toimiva maakunta/osavaltio hallinto, joka on useimmissa euroopan maissa.
Silti meidän hallintokulumme on 15 %:tia korkeammat kuin muilla ????
Nuoria työttömiä ei syrjäseuduilla ole, eikä niitä ole kaupungeissakaan, työttömät on pääasiassa
syrjäytyneitä yli viiskymppisiä, jotka ei halua tai kykene työelämään palaamaan.
Pikkasen voisi avata niitä silmiä, seitkytluvun ongelmista on jo päästy, tämän päivän ongelmat on ihan muualla kuin nuorisotyöttömyydessä.
ja juuri uutisoitiin lähes 40 000 nuorisotyöttömästä ::)
-
Toi koulutuspolitiikka on tietenkin yksi asia jota voidaan tarkastella, koulut on siellä missä ne on, mitä järkee on sulkea kouluja jossain ja vastaavasti avata uusia samanlaisia kouluja toisaalle uusia, ei mitään.
Aluepolitiikassa Suomi häviää selkeästi esim. Norjalle ja Ruotsille, joten toikaan ei kerro sitä, miksi Suomessa hallinto on niin paljon kalliimpaa kuin naapureissa, aluepolitiikan piiikkiin menee tavallaan myös tämä meidän kaksikielisyyskin, joka on jonkinlainen kulu yhteiskunnalle.
Suomi on hallinnoltaan yksi keskitetyimpiä valtioita euroopassa, itseasiassa väliportaan hallinto puuttuu melkein kokonaan, eli tommonen toimiva maakunta/osavaltio hallinto, joka on useimmissa euroopan maissa.
Silti meidän hallintokulumme on 15 %:tia korkeammat kuin muilla ????
Nuoria työttömiä ei syrjäseuduilla ole, eikä niitä ole kaupungeissakaan, työttömät on pääasiassa
syrjäytyneitä yli viiskymppisiä, jotka ei halua tai kykene työelämään palaamaan.
Pikkasen voisi avata niitä silmiä, seitkytluvun ongelmista on jo päästy, tämän päivän ongelmat on ihan muualla kuin nuorisotyöttömyydessä.
ja juuri uutisoitiin lähes 40 000 nuorisotyöttömästä ::)
Jooo, mutta vähän noita on, noin 2 miljoonan palkansaajan rinnalla ....
-
Espanjassa nuorisotyöttömyys luokkaa 50 % joten vielä meillä on hyvin asiat, mutta demarithan on nostaneet vaatimuksillaan työllistämisen kynnyksen niin korkealle, ettei yritykset mielellään palkkaa uutta väkeä, vaikka olis tarvetta.
-
Toi koulutuspolitiikka on tietenkin yksi asia jota voidaan tarkastella, koulut on siellä missä ne on, mitä järkee on sulkea kouluja jossain ja vastaavasti avata uusia samanlaisia kouluja toisaalle uusia, ei mitään.
Aluepolitiikassa Suomi häviää selkeästi esim. Norjalle ja Ruotsille, joten toikaan ei kerro sitä, miksi Suomessa hallinto on niin paljon kalliimpaa kuin naapureissa, aluepolitiikan piiikkiin menee tavallaan myös tämä meidän kaksikielisyyskin, joka on jonkinlainen kulu yhteiskunnalle.
Suomi on hallinnoltaan yksi keskitetyimpiä valtioita euroopassa, itseasiassa väliportaan hallinto puuttuu melkein kokonaan, eli tommonen toimiva maakunta/osavaltio hallinto, joka on useimmissa euroopan maissa.
Silti meidän hallintokulumme on 15 %:tia korkeammat kuin muilla ????
Nuoria työttömiä ei syrjäseuduilla ole, eikä niitä ole kaupungeissakaan, työttömät on pääasiassa
syrjäytyneitä yli viiskymppisiä, jotka ei halua tai kykene työelämään palaamaan.
Pikkasen voisi avata niitä silmiä, seitkytluvun ongelmista on jo päästy, tämän päivän ongelmat on ihan muualla kuin nuorisotyöttömyydessä.
ja juuri uutisoitiin lähes 40 000 nuorisotyöttömästä ::)
Jooo, mutta vähän noita on, noin 2 miljoonan palkansaajan rinnalla ....
entäs työttömiä yhteensä kaikenikäiset ja sukuouolet ja laske paljonkos
tulee yhteensä ???
-
Ja asiaan liittyen esimerkki tämän päivän Hesarista mielipidekirjoitus, ei ihan kokonaan kun on pitkä juttu... Olennaisin varmasti ilmenee tästä:
"Työpaikkojen ja koulutuspaikkojen etäisyys vaikeuttaa myös oppisopimuskoulutuksen järjestämistä. Työnantajat tuskin pitävät oppilaitosten läheisyyttä ensimmäisenä kriteerinään toimitilojaan valitessaan. Esimerkiksi Teknologiateollisuus onkin esittänyt toiveita koulutuksen keskittämisestä työpaikkojen läheisyyteen.
Koulutuspaikkojen sijoittaminen kauas työpaikkavaltaisilta alueilta rokottaa erityisesti helsinkiläisiä nuoria, joiden koulutuspaikoista kilpailevat myös muualta maasta tulevat nuoret.
Helsinki on useaan otteeseen pyytänyt valtiovaltaa lisäämään koulutuspaikkoja pääkaupunkiin.
"Valtio kuitenkin mieluummin kouluttaa nuoria työttömiksi syrjäseuduilla kuin kouluttaisi heitä edes samassa suhteessa työpaikkojen lähellä, jolloin työtäkin voisi järjestyä helpommin."
Mitä hemmetin hellanduudelin etuoikeutettuja herkkuperseitä nuo helsingin kakarat kuvittelevat olevansa? Valtaosa ihmisistä tässä maassa lähtee opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Olisi näillekin herrantertuille oikein sivistävä kokemus päästä Kehä III ulkopuolelle katselemaan suomalaista todellisuutta!
-
Ja asiaan liittyen esimerkki tämän päivän Hesarista mielipidekirjoitus, ei ihan kokonaan kun on pitkä juttu... Olennaisin varmasti ilmenee tästä:
"Työpaikkojen ja koulutuspaikkojen etäisyys vaikeuttaa myös oppisopimuskoulutuksen järjestämistä. Työnantajat tuskin pitävät oppilaitosten läheisyyttä ensimmäisenä kriteerinään toimitilojaan valitessaan. Esimerkiksi Teknologiateollisuus onkin esittänyt toiveita koulutuksen keskittämisestä työpaikkojen läheisyyteen.
Koulutuspaikkojen sijoittaminen kauas työpaikkavaltaisilta alueilta rokottaa erityisesti helsinkiläisiä nuoria, joiden koulutuspaikoista kilpailevat myös muualta maasta tulevat nuoret.
Helsinki on useaan otteeseen pyytänyt valtiovaltaa lisäämään koulutuspaikkoja pääkaupunkiin.
"Valtio kuitenkin mieluummin kouluttaa nuoria työttömiksi syrjäseuduilla kuin kouluttaisi heitä edes samassa suhteessa työpaikkojen lähellä, jolloin työtäkin voisi järjestyä helpommin."
Mitä hemmetin hellanduudelin etuoikeutettuja herkkuperseitä nuo helsingin kakarat kuvittelevat olevansa? Valtaosa ihmisistä tässä maassa lähtee opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Olisi näillekin herrantertuille oikein sivistävä kokemus päästä Kehä III ulkopuolelle katselemaan suomalaista todellisuutta!
Ei se nyt vaan käy! Sehän on ihan kauheaa jos stadista joutuu lähtemään kouluun Vantaalle, sehän on landea ja siellä ei ole mitään. Heksingin yliopiston sisäänpääsy prosentti opiskelemaan on jotain 5%. Joensuussa joihinkin pääaineisiin on sisäänpääsyprosentti 50%. Minusta jossain tämä homma mättää ja pahasti? :o
-
Toi koulutuspolitiikka on tietenkin yksi asia jota voidaan tarkastella, koulut on siellä missä ne on, mitä järkee on sulkea kouluja jossain ja vastaavasti avata uusia samanlaisia kouluja toisaalle uusia, ei mitään.
Aluepolitiikassa Suomi häviää selkeästi esim. Norjalle ja Ruotsille, joten toikaan ei kerro sitä, miksi Suomessa hallinto on niin paljon kalliimpaa kuin naapureissa, aluepolitiikan piiikkiin menee tavallaan myös tämä meidän kaksikielisyyskin, joka on jonkinlainen kulu yhteiskunnalle.
Suomi on hallinnoltaan yksi keskitetyimpiä valtioita euroopassa, itseasiassa väliportaan hallinto puuttuu melkein kokonaan, eli tommonen toimiva maakunta/osavaltio hallinto, joka on useimmissa euroopan maissa.
Silti meidän hallintokulumme on 15 %:tia korkeammat kuin muilla ????
Nuoria työttömiä ei syrjäseuduilla ole, eikä niitä ole kaupungeissakaan, työttömät on pääasiassa
syrjäytyneitä yli viiskymppisiä, jotka ei halua tai kykene työelämään palaamaan.
Pikkasen voisi avata niitä silmiä, seitkytluvun ongelmista on jo päästy, tämän päivän ongelmat on ihan muualla kuin nuorisotyöttömyydessä.
ja juuri uutisoitiin lähes 40 000 nuorisotyöttömästä ::)
Jooo, mutta vähän noita on, noin 2 miljoonan palkansaajan rinnalla ....
entäs työttömiä yhteensä kaikenikäiset ja sukuouolet ja laske paljonkos
tulee yhteensä ???
Tossa luvussa on mukana myös kaikki ne, jotka ei halua tai kykene töihin ....
Jokaisesta ikäluokasta noin 16 %:tia on jo peruskoulun yläasteella, jonkinlaisissa ongelmissa, myöhemmin ne ajautuu ihan muualle kuin työelämään ....
-
Toi koulutuspolitiikka on tietenkin yksi asia jota voidaan tarkastella, koulut on siellä missä ne on, mitä järkee on sulkea kouluja jossain ja vastaavasti avata uusia samanlaisia kouluja toisaalle uusia, ei mitään.
Aluepolitiikassa Suomi häviää selkeästi esim. Norjalle ja Ruotsille, joten toikaan ei kerro sitä, miksi Suomessa hallinto on niin paljon kalliimpaa kuin naapureissa, aluepolitiikan piiikkiin menee tavallaan myös tämä meidän kaksikielisyyskin, joka on jonkinlainen kulu yhteiskunnalle.
Suomi on hallinnoltaan yksi keskitetyimpiä valtioita euroopassa, itseasiassa väliportaan hallinto puuttuu melkein kokonaan, eli tommonen toimiva maakunta/osavaltio hallinto, joka on useimmissa euroopan maissa.
Silti meidän hallintokulumme on 15 %:tia korkeammat kuin muilla ????
Nuoria työttömiä ei syrjäseuduilla ole, eikä niitä ole kaupungeissakaan, työttömät on pääasiassa
syrjäytyneitä yli viiskymppisiä, jotka ei halua tai kykene työelämään palaamaan.
Pikkasen voisi avata niitä silmiä, seitkytluvun ongelmista on jo päästy, tämän päivän ongelmat on ihan muualla kuin nuorisotyöttömyydessä.
ja juuri uutisoitiin lähes 40 000 nuorisotyöttömästä ::)
Jooo, mutta vähän noita on, noin 2 miljoonan palkansaajan rinnalla ....
entäs työttömiä yhteensä kaikenikäiset ja sukuouolet ja laske paljonkos
tulee yhteensä ???
Tossa luvussa on mukana myös kaikki ne, jotka ei halua tai kykene töihin ....
Jokaisesta ikäluokasta
noin 16 %:tia on jo peruskoulun yläasteella, jonkinlaisissa ongelmissa,
myöhemmin ne ajautuu ihan muualle kuin työelämään ....
eikös tuo ole tärkeämpi kuin vaarit töihin että nuoret lusmuaa ???
-
Se on eri ongelma, eläkeikää pitää nostaa jotta eläkejärjestelmä pysyy toimintakuntoisena.
Nuorisotyöttömyys on taas ihan toinen ongelma, kyse on moniongelmaisesta syrjäytymisestä joka johtuu esim. huumeiden käytöstä jne..., eikä tämän ongelman takia pidä romuttaa eläkejärjestelmää.