Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: kusti65 - 04.03.12 - klo:00:00
-
Talo lämpenee öljyllä. Nyt tuo öljyn hinta on innoittanut miettimään muita vaihtoehtoja. Lähinnä nykyisen järjestelmän kaveriksi.
Minkälaisia kokemuksi on alapalokattiloista? Jotkut väittää että niissä saa muutettua lämmöksi mitä vaan. Paalimuovien hyödyntäminen on mielessä. Tietysti puun joukossa ei yksinään.
-
Pitäisi löytää sellainen kattila, jossa on niin iso varastopesä (väh. 250ltr) että paalimuovi mahtuu kokonaisena puun sekaan eikä tarvii käydä pilkkomaan.
Vanha Arimax ainakin hävittää muovin sujuvasti. 1-2 paalin muovit voi laittaa pesälliseen, ja väliin kerros puita. Uudemmissa on sitten niin pienet pesät, että ei taida onnistua.
Kaikki muukin palava, joka on kooltaan alle 55x35x100 cm häviää kyllä savupiipun kautta.
-
...
Vanha Arimax ainakin hävittää muovin sujuvasti. 1-2 paalin muovit voi laittaa pesälliseen, ja väliin kerros puita. Uudemmissa on sitten niin pienet pesät, että ei taida onnistua.
Kaikki muukin palava, joka on kooltaan alle 55x35x100 cm häviää kyllä savupiipun kautta.
Aamen. A60 on sujuvasti nielly, mitä on tarjottukin.
Tai siis meillähän ei muovia polteta, puita vaan ::)
-
Arimax35 toimii kun junan vessa, ei hienostele, mutta ei nikottelekaan. Tiukkaan rullattu paalin muovi - joskus jopa kaksi - varastopesän yläosaan, ei huomaa piipusta milloin palaa puun kanssa.
Se tietysti, jos öljykattilan peräss ei varaajaa ole: se on välttämätön. Meillä on 1850 -litrainen, ehkä jatkuvasti kotona pyöriessä jopa 1200 -litrainen voisi riittää (siis lämmityksen aloitus juuri optimiaikaan varaajan jäähtyessä), mutta kaksijapuolikuutioiseen sopisi pari pesällistä kerralla sitä lämpöä.
Petri
-
Eneka 60. Vaatii kyllä varaajan perään. Yli 20 v. ollut talossa ja arinan vaihdoilla selvitty.
(jos polttais paalimuoveja niin 2-3 paalin muovit menis kerralla ;))
-
Miulla tää Ariterm 35+ savukaasuimurilla ja keraamisella polttolieriöllä, ei kyllä toimiskaan ilman savukaasuimuria, on sen verran pienet ja ahtaat konvektioputket, tuolla Metsälehden palstalla olen nimimerkillä käpysonni kertoillut enemmänkin sekä hyviä että huonoja kokemuksia tästä kattilasta, mitään paalimuovia tai muitakaan muoveja en kyllä uskaltaisi tässä kattilassa polttaa, kun ei tiedä miten vaikuttaa niihin keraamisiin kiviin, ja voi helpommin tuketa ne konvektioputket, kun niitä joutuu nytkin talvisaikaan nuohoamaan kerran viikossa.
Mielestäni puukattilassa pitäisi polttaa vain puita, ei puukattila ole mikään jätteenpolttolaitos, se on tarkoitettu puiden polttamista varten, vaan muovijätteet pitää laittaa jäteastioihin, koska kaikkihan nykyään kuulumme kunnallisen jätekeräilyn piiriin.
-
Arimax35 toimii kun junan vessa, ei hienostele, mutta ei nikottelekaan. Tiukkaan rullattu paalin muovi - joskus jopa kaksi - varastopesän yläosaan, ei huomaa piipusta milloin palaa puun kanssa.
Se tietysti, jos öljykattilan peräss ei varaajaa ole: se on välttämätön. Meillä on 1850 -litrainen, ehkä jatkuvasti kotona pyöriessä jopa 1200 -litrainen voisi riittää (siis lämmityksen aloitus juuri optimiaikaan varaajan jäähtyessä), mutta kaksijapuolikuutioiseen sopisi pari pesällistä kerralla sitä lämpöä.
Petri
Samat mielipiteet arimax 35 -kattilasta. Ikää jo siunaantunut 23 vuotta ja kerran arina vaihdettu.
Vaarinpirtissä samanmoinen, mutta reilu kymmenen vuotta vanha. Toimii kuin junan vessa.
Kaverilla se uudempi ariterm 35 plussa... Pikimusta nokivesi valuu joka luukunjuuresta >:(
Piippuakin pidennetty muutamalla metrillä eikä juurikaan parannusta.
Savukaasuimurin se vaatisi, jos sittenkään korjaantuisi. Tuntuu että arimax 35 maine on pilattu tällä
uuden sukupolven virityksellä ! :o :o :o
-
Nykykattiloissa hyötysuhteen nimissä pyritään liian alhasiin savukaasulämpötiloihin, kun katselee Arimax 35+ kattilan esitettä, siellä jossain kokeessa tuo lämpötila hieman yli 100 astetta. Ei se tiedä muuta kuin, että konvektiopinnat tervaantuvat ja konvektioputket tukkeentuvat. Mitä hyötyä on sitten hyötysuhteesta, joka puhtaalla kattilalla on 90 %, mutta joka muutaman pesällisen jälkeen on selaisessa karstassa, että se hyötusuhde on 15-20% alhaisempi.
Uudessa arimaxsissa on niin paljon keraamisia osia, että en sillä paljon muovia polttaisi. Ehkä käänteispaloinen soveltuu siihen hommaan paremmin, muovit kun pistää puiden päälle, niin muovikaasut poltetaan siellä alhaalla olevassa aukossa 1000 asteen lämpötilassa.
-
Minulla on 35+ 6 m hormilla ilman imuria. Joskus veto on huono, mut ompahan vetoa kumminkin, savukaasunlämmöt vajaat 150 astetta yleensä. Kattila toimii hyvin kun sitä muistaa lämmityskaudella nuohota ja kun puut on hyviä. Toki on myönnettävä että mökki ei ole missään montun pohjalla.
Itellä puuvarasto on kattilahuoneen vieressä ja sinne mahtuu parin viikon puut lämpenemään ja kuivahtamaan. Jos ulkoliiteristä tuotuja puita yrittää polttaa, niin valkeaa savua tuppaa lykkäämään vaikka olis kuinka ylivuotista ja kuivaa polttopuuta. Optimaalinen lämmitystulos vaatii kuivaa klapia, sillo ei myöskään valu sitä pikivettä kattilan pesästä.
Alussa poltin kokeeksi paalimuoveja kattilassa, mutta nykysin poltan ne pajan uunissa jonne saa paremman hiilloksen alle. Vähä arvelutti myös se kova, levymäinen karsta jota konvektiokanaviin muodostui kun poltti rakennusaikaista muovijätettä. Nykysin poltan arimaksin pesässä kotitalousjätepussit ja niin vähäinen määrä tuntuu menevän hyvin kuivan puun seassa.
-
Eneka on hyvin samanlainen kun vanhan mallin arimax, siis 35 ja 60 kw. Onko lie jonkinlaisia kopioita ::)
Useamman kattilavalmistajan suusta olen kuullut, että minimi poistolämpö hormiin n: 200 c. Nyt näissä uusissa härveleissä pyöritään jo 150 lukemissa ja ehkä allekin. Homma pelittää varmasti jos hormi pysyy vaan kuivana. Pahimmillaan puun poltosta lähtevä kosteus tiivistyy sitten piippuun :P
-
Tuossa kun olen lueskellut eri kattiloiden esitteitä tuli jossakin vastaan termi KÄÄNTEISPALOKATTILA. Onko tuo eri kun alapalokattila. Jos on niin millä tavalla eroaa?
-
Eneka on hyvin samanlainen kun vanhan mallin arimax, siis 35 ja 60 kw. Onko lie jonkinlaisia kopioita ::)
Useamman kattilavalmistajan suusta olen kuullut, että minimi poistolämpö hormiin n: 200 c. Nyt näissä uusissa härveleissä pyöritään jo 150 lukemissa ja ehkä allekin. Homma pelittää varmasti jos hormi pysyy vaan kuivana. Pahimmillaan puun poltosta lähtevä kosteus tiivistyy sitten piippuun :P
Olen kuullut, että Virossa tehdään tarkkoja Arimaxin kopioita... Onko kenelläkään tietoa
ketä Suomessa myy näitä kattiloita? Ostais vaikka varastoon valmiiksi, jos vaikka joskus menee
vesi kattilan pesään. :)
-
termi KÄÄNTEISPALOKATTILA. Onko tuo eri kun alapalokattila. Jos on niin millä tavalla eroaa?
Periaatteessa käänteispalokattila on alapalo-tyyppinen. Varsinasesta alapalokattilasta se eroaa siten, että alkuun tuli on vain siellä poltettavan kalpikasan alla, muutta vähitellen koko kasa on yhtäaikaa tulessa. Tuli ajetaan tuon klapikasan alta joko puhaltimella tai imurilla alapalotilaan, jossa annetaan lisäilmaa, jolloin viimesetkin hiukkaset palavat. Siellä aukossa, joka johtaa alapalotilaan, lämpötila on luokkaa 1000 astetta, niin että keraamiset osat ja teräs hehkuvat. Palokaasut siis pakotetaan läpi palavan klapikasan ja sieltä erittäin kuuman paloaukon kautta kohti savupiippua, joten taatusti kaikki savukaasut poltetaan tehokkaasti. Savupiipun päästä ei tule kuin vähän vaalen harmaata savua eli käytännössä suurelta osin vesihöyryä, kun puissa oleva kosteus poistuu.
Atmokset, Veda 35 , Jäspi Econature ovat esimerkkejä käänteispaloisista. Täyttö sivulta, joten ergonomia ehkä hieman parempi kuin päältätäytettävissä. Ja savun tulo pannuhuoneeseen puiden lisäysvaiheessa, kun niissä yleensä on ohituspelti. Hyötysuhde lienee aikalailla samaa tasoa kuin alapaloisessa. Puun koko ja muoto ei niin tarkka, kun puumassan ei tarvitse valua alaspäin kuten alapaloisessa. Pesällinen palaa 3-4 tuntia kuten alapaloisessakin, mitä suurempi puukoko, sitä pidempään.
-
Tuoshan niitä kattiloitten eroja tulikin :) Sen verran lisään, että käänteispalo on yleensä klapi/halkokattila. Alapalossa voi polttaa myös haketta tai turvetta klapien lisäksi. Varastopesä pitää vaan olla silloin haponkestävää terästä. Täyttöergonomiaa parantaa jos saa kattilan asennettua "monttuun" tai rakentaa korokkeen kattilan viereen.
-
Juu tuo enekan 35 alapalomalli muistuttaa enemmän kuin paljon vanhaa arimaxin 35:sta. Aritermin 35+ verrattuna siihen mahtuu 5 cm pidempi klapi ja varastopesä on enempi kiilava ylöspäin, eli todnäk holvaa vähempi. Ja tuo Aritermin hinta on parissa vuodessa noussut melkein kahdella tonnilla, jos vertaa oman kattilan hintaa ja koneviestin taulukon hintaa.
Tällä kokemuksella Jäspin econature 3 tai tuo em. Eneka kiinnostaisivat eniten jos olisin nyt kattilaa hankkimassa. Alatiilien palaminen poikki ja lapsellinen kaasujousiviritys kattilan luukussa ovat laskeneet henkilökohtaista arvosanaani tuosta 35+ kattilasta.
-
Pitäisi löytää sellainen kattila, jossa on niin iso varastopesä (väh. 250ltr) että paalimuovi mahtuu kokonaisena puun sekaan eikä tarvii käydä pilkkomaan.
Vanha Arimax ainakin hävittää muovin sujuvasti. 1-2 paalin muovit voi laittaa pesälliseen, ja väliin kerros puita. Uudemmissa on sitten niin pienet pesät, että ei taida onnistua.
Kaikki muukin palava, joka on kooltaan alle 55x35x100 cm häviää kyllä savupiipun kautta.
Kovin on pienet varastopesät kun olen noita selaillut. Onko joku kattila jossa on reilumpi pesä? Ajatuksissa on 40-60kW kattila jonka perässä on n. 5000l varaaja. Tavoitteena olisi että aamulla sytytetään ja se on siltä päivältä sitten siinä. Kovimmilla pakkasilla voisi toisenkin pesän sietää.
-
Onko muita kokemuksia Enekasta? Vaihtoa kaavaillaan ensi kesäksi ja rupesi kiinnostamaan Enekan 25:nen. Päältäpäin muistuttaa paljon Arimax 25 -vanhusta, sopisi ehkä helposti tilalle.
Tulenkestävää massaa näkyy olevan palopesässä, kuinkahan kestää ja onko sitä mahdollista korjata jos onnistuu rikkomaan?
-
outoa tietoa käänteispalotapahtumasta!!!
-
Pitäisi löytää sellainen kattila, jossa on niin iso varastopesä (väh. 250ltr) että paalimuovi mahtuu kokonaisena puun sekaan eikä tarvii käydä pilkkomaan.
Vanha Arimax ainakin hävittää muovin sujuvasti. 1-2 paalin muovit voi laittaa pesälliseen, ja väliin kerros puita. Uudemmissa on sitten niin pienet pesät, että ei taida onnistua.
Kaikki muukin palava, joka on kooltaan alle 55x35x100 cm häviää kyllä savupiipun kautta.
Kovin on pienet varastopesät kun olen noita selaillut. Onko joku kattila jossa on reilumpi pesä? Ajatuksissa on 40-60kW kattila jonka perässä on n. 5000l varaaja. Tavoitteena olisi että aamulla sytytetään ja se on siltä päivältä sitten siinä. Kovimmilla pakkasilla voisi toisenkin pesän sietää.
*** Kespesin alapaloissa on tehoon nähden iso varastopesä. http://www.nettikone.com/muu-merkki/kespes-50kw/1020248
En nyt ulkoa muista oliko tuossa 50 kw mallissa tilavuus lähelle 400 litraa.Täyttöluukun aukko jotain 80*50 cm. Jatkosiilon saa laitettua kattilan päälle.
-
outoa tietoa käänteispalotapahtumasta!!!
Voitko nyt tarkentaa, missä kohdin outoa tietoa? Käytännössä käänteispalokattila pelaa päinvastoin kuin yläpalokattila ja siksi se polttaa puhtaasti, kun savukaasut menevät hormiin hehkuvan hiilikerroksen läpi, jossa todella korkea lämpötila. Alkuun tuli on siellä keon pohjalla, mutta vähitellen palaa koko satsi kerralla ja lopussa siellä on vain hehkuva hiilikasa, joka myös luovuttaa lämpöä vielä yllättävän paljon.
-
puut palavat kerroksittain, ei koko panos ole läpeensä tulessa!
-
puut palavat kerroksittain, ei koko panos ole läpeensä tulessa!
No mitä minä olen tuota palotapahtumaa seurannut, niin siellä pohjalla se tuli alkuun on, mutta palorintama nousee vähitellen ylöspäin, ja kyllä siellä jossain vaiheessa on lähesalkuperäsen kokoinen keko tulessa.Vooihan olla, että kovalla puhalitimen tai imurin teholla pääsee siihen, että tuli ei yksinkertisesti leviä ylöspäin ja panos siis palaa alla ja panos valuu alaspäin.. Omassa Vedassa tulipesä on vesivaipan ympäröimä, joten kyllä se teho sielläkin puolen kattilaveteen siirtyy. Se erohan käänteispalokattilalla ja alapalokattilalla on, että sen tehovaihtelu on pesällistä poltaessa suurempi, alapalo pelaa aika tasisella teholla alusta loppuun.
Itse kun käänteispaloisen sytytän, niin poltan pesän pohjalla hiilokselle muutana kalikan ja sitten ladon tuon hiiloksen päälle pesän täyteen. Jos mättää heti alkuun pesän täyteen ja sytyttää, niin voi sitä sauhun määrää ensimmäset kolme varttia
-
Miulla tää Ariterm 35+ savukaasuimurilla ja keraamisella polttolieriöllä, ei kyllä toimiskaan ilman savukaasuimuria, on sen verran pienet ja ahtaat konvektioputket, tuolla Metsälehden palstalla olen nimimerkillä käpysonni kertoillut enemmänkin sekä hyviä että huonoja kokemuksia tästä kattilasta, mitään paalimuovia tai muitakaan muoveja en kyllä uskaltaisi tässä kattilassa polttaa, kun ei tiedä miten vaikuttaa niihin keraamisiin kiviin, ja voi helpommin tuketa ne konvektioputket, kun niitä joutuu nytkin talvisaikaan nuohoamaan kerran viikossa.
Mielestäni puukattilassa pitäisi polttaa vain puita, ei puukattila ole mikään jätteenpolttolaitos, se on tarkoitettu puiden polttamista varten, vaan muovijätteet pitää laittaa jäteastioihin, koska kaikkihan nykyään kuulumme kunnallisen jätekeräilyn piiriin.
Miksi näin, mää ainakin lykkään kaiken mikä palaa tonne navetan kattilaan paalimuoveista pesuainepönttöihin tai vanhoihin parsimattoihin.. Ilmasta energiaa, miksi se pitäs muille antaa ja vielä maksaa siitä.. :P Polttopuuta saa silti tehdä aivan riittävästi..
-
Jos nyt pitäisi uusi kattila laittaa, niin sitten tämä:
http://www.termax.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/613372_puukattilat_suomi.pdf
Yleensäkin kannattaa ottaa sellainen malli, jossa on vähintään mekaaninen, mieluiten automaattinen konvektio-osan puhdistuslaite, jaa no, automaattisella puhdistuksella varustettuja ei ole myynnissä kuin keski -euroopassa, siellä ne parhaat puukattilat tehdään, Suomi on klapilämmityksen kehitysmaa.
-
Pitäisi löytää sellainen kattila, jossa on niin iso varastopesä (väh. 250ltr) että paalimuovi mahtuu kokonaisena puun sekaan eikä tarvii käydä pilkkomaan.
Vanha Arimax ainakin hävittää muovin sujuvasti. 1-2 paalin muovit voi laittaa pesälliseen, ja väliin kerros puita. Uudemmissa on sitten niin pienet pesät, että ei taida onnistua.
Kaikki muukin palava, joka on kooltaan alle 55x35x100 cm häviää kyllä savupiipun kautta.
Kovin on pienet varastopesät kun olen noita selaillut. Onko joku kattila jossa on reilumpi pesä? Ajatuksissa on 40-60kW kattila jonka perässä on n. 5000l varaaja. Tavoitteena olisi että aamulla sytytetään ja se on siltä päivältä sitten siinä. Kovimmilla pakkasilla voisi toisenkin pesän sietää.
*** Kespesin alapaloissa on tehoon nähden iso varastopesä. http://www.nettikone.com/muu-merkki/kespes-50kw/1020248
En nyt ulkoa muista oliko tuossa 50 kw mallissa tilavuus lähelle 400 litraa.Täyttöluukun aukko jotain 80*50 cm. Jatkosiilon saa laitettua kattilan päälle.
No jo oli kespesillä hintaa. 10k€.
Mikäs kattila tuo oikein on? Valmistajan sivuilta ei kovin syvällistä tietoa löytynyt.
-
Voi hyvänen aika... Markka-aikaan kukaan ei olisi maksanut 59 500 markkaa levystä hitsatusta ja
pellillä vuoratusta lämmittimestä ! Ja sekin oli vain tämä kappale "erikoishintaan". :o :o :o
-
Yleensäkin kannattaa ottaa sellainen malli, jossa on vähintään mekaaninen, mieluiten automaattinen konvektio-osan puhdistuslaite
En sitten tiedä tuostakaan, itse kun nuo putket Vedassa parin viikon välein vedän tuubiharjalla, aikaa menee 5-10 minuuttia lähinnä riippuen miehen vireysasteesta. Ei tuollaset automatiikat kuitenkaan poista myös käsinpuhdistuksen tarvetta. Ehkä helpoin ja tehokkain tapa automaattisesti putsata tuliputkia on vesisuuttimet sinne konvektioputkien yläpäähän. Kun kattila on täsillä tulilla, niin vettä suuttimista, putsaa yllättävän tehokkasti, vaikka olisi tervaakin kerääntynyt.
Hyvää ja kuivaa koivupuuta polttaessa ei putkiin jää kuin hieman lentotuhkaa, joka lähtee lähes yhdellä harjan vetäisyllä, toinen juttu sitten on märkä havupuu, on varsinaista tatinaa, taitavat tuollaset mekaaniset automaattisysteemit olla sitä vastaan hieman heppoisia. ::)
-
Jos nyt pitäisi uusi kattila laittaa, niin sitten tämä:
http://www.termax.fi/easydata/customers/termocal/files/liitetiedostot/613372_puukattilat_suomi.pdf
Yleensäkin kannattaa ottaa sellainen malli, jossa on vähintään mekaaninen, mieluiten automaattinen konvektio-osan puhdistuslaite, jaa no, automaattisella puhdistuksella varustettuja ei ole myynnissä kuin keski -euroopassa, siellä ne parhaat puukattilat tehdään, Suomi on klapilämmityksen kehitysmaa.
Alkuperäisenä tuolta http://kotly.com/index.php?currency=EUR&cPath=169_207&sort=2a&topSsid=2984flanguagepl
Eli Termaxi on oikeasti Orlan. Tuovat varmaan kolmella sadalla pihaan kohtuu ajassa. Orlan ja Atmos tehneet käänteispaloja joitakin kappaleita enemmän verrattuna näihin suomi-virityksiin.
-
Nykykattiloissa hyötysuhteen nimissä pyritään liian alhasiin savukaasulämpötiloihin, kun katselee Arimax 35+ kattilan esitettä, siellä jossain kokeessa tuo lämpötila hieman yli 100 astetta. Ei se tiedä muuta kuin, että konvektiopinnat tervaantuvat ja konvektioputket tukkeentuvat. Mitä hyötyä on sitten hyötysuhteesta, joka puhtaalla kattilalla on 90 %, mutta joka muutaman pesällisen jälkeen on selaisessa karstassa, että se hyötusuhde on 15-20% alhaisempi.
Uudessa arimaxsissa on niin paljon keraamisia osia, että en sillä paljon muovia polttaisi. Ehkä käänteispaloinen soveltuu siihen hommaan paremmin, muovit kun pistää puiden päälle, niin muovikaasut poltetaan siellä alhaalla olevassa aukossa 1000 asteen lämpötilassa.
Uusin ari35 imurilla on hyötysuhteelta paljon parempi kuin 80-luvun malli. savukaasut 200ast niin pysyy pannu puhtaana, kuiva havupuu palaa puhtaammin kun lehtipuu.. Esitteen 100ast savukaasulla ei kattilavesi ainakaan meillä lämpiä.
Jonkun kommentti oli että kattilan luukut mustan pikiset-eihän vaan varaajasta tule kylmä vesi suoraan kattilaan/ ja mikä on kattilaveden lämpö? Sehän olis hyvä olla > 80ast
-
Voiko noihin alapaloisiin kattiloihin liittää stokeria? Ajatuksissa on lämmitysjärjestelmä joka pääasiassa toimisi hakkeella tai turpeella, mutta siinä voisi poltaa myös klapia.
-
Voiko noihin alapaloisiin kattiloihin liittää stokeria? Ajatuksissa on lämmitysjärjestelmä joka pääasiassa toimisi hakkeella tai turpeella, mutta siinä voisi poltaa myös klapia.
Mikä ettei voisi. Tietääkseni joissakin on jopa sellainen kohta johon voi tehdä ylimääräisen reiän. Minä olen ehkä tekemässä tuollaista ratkaisua. Tai sitten laitan erikseen hakekattilan.
-
Voiko noihin alapaloisiin kattiloihin liittää stokeria? Ajatuksissa on lämmitysjärjestelmä joka pääasiassa toimisi hakkeella tai turpeella, mutta siinä voisi poltaa myös klapia.
Lakan kattilassa oli stokeri viitisentoista vuotta, sitä ennen oli hakkeella valutussiilo kattilan päällä. Alapaloisesta kattilasta kyse, stokerikäytössä otettiin arina vain irti ja alaluukusta pukattiin palopää sisälle ja tiivistettiin villalla.
-
Voiko noihin alapaloisiin kattiloihin liittää stokeria? Ajatuksissa on lämmitysjärjestelmä joka pääasiassa toimisi hakkeella tai turpeella, mutta siinä voisi poltaa myös klapia.
Lakan kattilassa oli stokeri viitisentoista vuotta, sitä ennen oli hakkeella valutussiilo kattilan päällä. Alapaloisesta kattilasta kyse, stokerikäytössä otettiin arina vain irti ja alaluukusta pukattiin palopää sisälle ja tiivistettiin villalla.
Tuo hakkeen valutus kuulosti mielenkiintoiselta. Kuinka hake palaa alapaloisissa, vaatiiko joitakin eritystoimenpiteitä, puuta arinan päälle tms? Tuolla systeemillä kattilan täyttö olisi varmaan suht kivuton operaatio. Tai hakesiilo pannuhuoneen ulkopuolelle ja ruuvilla täyttö etupesään. Kansi kiinni polton ajaksi. Mahtaisko toimia?
Tuos olis se etu että vois polttaa kaikennäköistä alapalokattilassa eikä tarvitsisi erillistä stokeria. Toki tuos systeemis kyllä olis lähes kaikki mitä stokerissakin, automatiikkaa ja palopäätä lukuunottamatta. :-\
-
Tuossa sitä kehittyneempää saksalaista puukattilateknologiaa:
http://www.youtube.com/watch?v=Xd0tcJbWwJc
http://www.froeling.com/de/produkte/scheitholz.html
http://www.youtube.com/watch?v=IipuEdXoIMY&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=27BttqLerv0&feature=related
Jopa automaattisella sytytyksellä varustettuna saa noita kattiloita.
-
Voiko noihin alapaloisiin kattiloihin liittää stokeria? Ajatuksissa on lämmitysjärjestelmä joka pääasiassa toimisi hakkeella tai turpeella, mutta siinä voisi poltaa myös klapia.
Lakan kattilassa oli stokeri viitisentoista vuotta, sitä ennen oli hakkeella valutussiilo kattilan päällä. Alapaloisesta kattilasta kyse, stokerikäytössä otettiin arina vain irti ja alaluukusta pukattiin palopää sisälle ja tiivistettiin villalla.
Tuo hakkeen valutus kuulosti mielenkiintoiselta. Kuinka hake palaa alapaloisissa, vaatiiko joitakin eritystoimenpiteitä, puuta arinan päälle tms? Tuolla systeemillä kattilan täyttö olisi varmaan suht kivuton operaatio. Tai hakesiilo pannuhuoneen ulkopuolelle ja ruuvilla täyttö etupesään. Kansi kiinni polton ajaksi. Mahtaisko toimia?
Tuos olis se etu että vois polttaa kaikennäköistä alapalokattilassa eikä tarvitsisi erillistä stokeria. Toki tuos systeemis kyllä olis lähes kaikki mitä stokerissakin, automatiikkaa ja palopäätä lukuunottamatta. :-\
Tuossa Lakan piirroksia, alimmainen kuva kuin kopio omasta eli noilla spekseillä isä lie aikoinaan sen pöntön tehnyt 80-luvun alussa.
Tussautteli ilmamäärän säätöluukusta hakkeella, ei mikään maailman turvallisin kun kipinöitä pölähti pannuhuoneeseen mutta nykyäänhän tuohon ympättäisiin puhallin (?) eli toimisi kuin stokeri.
-
Nykykattiloissa hyötysuhteen nimissä pyritään liian alhasiin savukaasulämpötiloihin, kun katselee Arimax 35+ kattilan esitettä, siellä jossain kokeessa tuo lämpötila hieman yli 100 astetta. Ei se tiedä muuta kuin, että konvektiopinnat tervaantuvat ja konvektioputket tukkeentuvat. Mitä hyötyä on sitten hyötysuhteesta, joka puhtaalla kattilalla on 90 %, mutta joka muutaman pesällisen jälkeen on selaisessa karstassa, että se hyötusuhde on 15-20% alhaisempi.
Uudessa arimaxsissa on niin paljon keraamisia osia, että en sillä paljon muovia polttaisi. Ehkä käänteispaloinen soveltuu siihen hommaan paremmin, muovit kun pistää puiden päälle, niin muovikaasut poltetaan siellä alhaalla olevassa aukossa 1000 asteen lämpötilassa.
Uusin ari35 imurilla on hyötysuhteelta paljon parempi kuin 80-luvun malli. savukaasut 200ast niin pysyy pannu puhtaana, kuiva havupuu palaa puhtaammin kun lehtipuu.. Esitteen 100ast savukaasulla ei kattilavesi ainakaan meillä lämpiä.
Jonkun kommentti oli että kattilan luukut mustan pikiset-eihän vaan varaajasta tule kylmä vesi suoraan kattilaan/ ja mikä on kattilaveden lämpö? Sehän olis hyvä olla > 80ast
Se oli mun kommentti ei miksikään muutu. Ammattitaitoinen LVI-asentaja on kytkenyt pannun,
hormi on kooltaan riittävä ja putkella vielä jatkettu lisää. Polttopuut ovat kuivia, muttei ylivuotisia.
Pikivesi valuu silti joka luukun raosta ja kaveri on pettynyt ostokseensa.
Ja oli muuten vielä kallein niistä vaihtoehdoista... :o
Olen muuten valmis uhraamaan pari klapia joka pesällisestä tieteen alttarille ihan siitä hyvästä,
kun vanha arimax 35 pelittää vaan vuodesta toiseen ilman pienintäkään ongelmaa.
Pannu pysyy puhtaana eikä karstan tai nokiveden kanssa ole ikinä joutunut pelaamaan. :-*
-
Hakkeenvalutus...
Taisi olla Lakassa suunnilleen samanmoinen kuin Hakas-Sampsassa ja Kespesissä.
Eli kasa palaa altapäin siten että palokaasut johdetaan kattilan konvetiolle päin.
Varaston täyttö antaa suht mojovan savuannoksen ylöspäin täytettäessä,ainakin H-Sampsa teki niin.
Nythän on kehitetty imureita yms..
Hakas-Sampsan ongelma oli puhallusilmakotelo jonka kautta ilma puhallettiin palorintamaan.Alkuperäiset oli muistaakseni haponkestävää,viimeiset tulenkestävää terästä.Eivät kestäneet kumpikaan....
-
Hakkeenvalutus...
Taisi olla Lakassa suunnilleen samanmoinen kuin Hakas-Sampsassa ja Kespesissä.
Eli kasa palaa altapäin siten että palokaasut johdetaan kattilan konvetiolle päin.
Varaston täyttö antaa suht mojovan savuannoksen ylöspäin täytettäessä,ainakin H-Sampsa teki niin.
Nythän on kehitetty imureita yms..
Hakas-Sampsan ongelma oli puhallusilmakotelo jonka kautta ilma puhallettiin palorintamaan.Alkuperäiset oli muistaakseni haponkestävää,viimeiset tulenkestävää terästä.Eivät kestäneet kumpikaan....
Ainiin, mojova savuannos täyttäessä lievä ilmaus. Tietää kuka kävi pannuhuoneessa, koko päivän ;D
-
Hakkeenvalutus...
Taisi olla Lakassa suunnilleen samanmoinen kuin Hakas-Sampsassa ja Kespesissä.
Eli kasa palaa altapäin siten että palokaasut johdetaan kattilan konvetiolle päin.
Varaston täyttö antaa suht mojovan savuannoksen ylöspäin täytettäessä,ainakin H-Sampsa teki niin.
Nythän on kehitetty imureita yms..
Hakas-Sampsan ongelma oli puhallusilmakotelo jonka kautta ilma puhallettiin palorintamaan.Alkuperäiset oli muistaakseni haponkestävää,viimeiset tulenkestävää terästä.Eivät kestäneet kumpikaan....
Ainiin, mojova savuannos täyttäessä lievä ilmaus. Tietää kuka kävi pannuhuoneessa, koko päivän ;D
--ei parane kaikkea kirjuutella niinku se on ;D
-
No jo oli kespesillä hintaa. 10k€.
Mikäs kattila tuo oikein on? Valmistajan sivuilta ei kovin syvällistä tietoa löytynyt.
Maksaa juu.. ::)
Tuo on suoraan lämmitykseen tehty kattila, ei siis tarvi välttämättä varaajaa. Mikään ei toki estä laittamasta varaajaa, jos niin haluaa. Se toimii silloin kun muutkin varaajakattilat.
Tuossa ohjataan kattilatermarilla palamispuhaltimia. Poltto on-off tapaan. Lämpö pysyy haarukassa 80-90 c.
Vesitila iso ja lv-kierukkakin löytyy. Lisävarusteena saa aurinkokierukoilla.
Iso osa kattilasta tehty haponkestävästä, joka paljon kalliimpaa materiaalia.
Valmistaja ei liiemmin tietoja jakele. Suosittelen käymään tehtaalla paikanpäällä, ei tarvi pelkkiin esitetietoihin turvautua.
-
No jo oli kespesillä hintaa. 10k€.
Mikäs kattila tuo oikein on? Valmistajan sivuilta ei kovin syvällistä tietoa löytynyt.
Maksaa juu.. ::)
Tuo on suoraan lämmitykseen tehty kattila, ei siis tarvi välttämättä varaajaa. Mikään ei toki estä laittamasta varaajaa, jos niin haluaa. Se toimii silloin kun muutkin varaajakattilat.
Tuossa ohjataan kattilatermarilla palamispuhaltimia. Poltto on-off tapaan. Lämpö pysyy haarukassa 80-90 c.
Vesitila iso ja lv-kierukkakin löytyy. Lisävarusteena saa aurinkokierukoilla.
Iso osa kattilasta tehty haponkestävästä, joka paljon kalliimpaa materiaalia.
Valmistaja ei liiemmin tietoja jakele. Suosittelen käymään tehtaalla paikanpäällä, ei tarvi pelkkiin esitetietoihin turvautua.
Jaa että 50kW puukattila ilman varaajaa? No en nyt ala vastaankaan väittämään kun en tiedä, mutta lievä epäilys kyllä on. Yleensä tuollainen hapettomana palaminen tapahtuu tervamiilussa tai häkäpöntössä. Onko tuo valmistaja joku pikkupaja pohjanmaalla, joka on tehnyt muita paremman mallin ja myy vain sen verran kun ehtii tekemään? Ominaisuuksien puolesta vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta. Onko Rampella tai palstalla muita jolla on kokemusta?
Jos ihan aikuisten oikeasti toimii ilman varaajaa, niin tuo hintakin muuttuu jonkin verran siedettävämmäksi.
-
Jaa että 50kW puukattila ilman varaajaa? No en nyt ala vastaankaan väittämään kun en tiedä, mutta lievä epäilys kyllä on. Yleensä tuollainen hapettomana palaminen tapahtuu tervamiilussa tai häkäpöntössä. Onko tuo valmistaja joku pikkupaja pohjanmaalla, joka on tehnyt muita paremman mallin ja myy vain sen verran kun ehtii tekemään? Ominaisuuksien puolesta vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta. Onko Rampella tai palstalla muita jolla on kokemusta?
Jos ihan aikuisten oikeasti toimii ilman varaajaa, niin tuo hintakin muuttuu jonkin verran siedettävämmäksi.
Löytyyhän niitä lakaltakin malleja suoraan lämmitykseen. Etuna tässä on, että ei tarvitse usein sytytellä ja lämpötila pysyy tasaisena.Kattilan täyttö n: 1-2 krt/vrk. Haittapuolena jaksottainen poltto > palamishyötysuhde ei yllä varaajakattilan tasolle. Pienen kuormituksen aikaan saattaa kattila likaantua enemmän.
Ei kespes varmasti muita parempi ole, vaan se on erilainen kun muut kattilat. Kai tällaisella monipolttoainekattilalla on oma käyttäjäkuntansa.
Mulla on kespesin kattila. Ei tosin otettu käyttöön vielä ::) Ei tämä tosin mikään outo kattila mulle ole.
Sekapolton takia ei löytynyt vaihtoehtoja muista kattilamerkeista. Pelkkä klapikattila olisikin helpompi hankkia :P
-
Kauanko Kespes on kattiloita valmistanut? Tietysti ne luetellut ominaisuudet aina maksaa lisähintaa.
Mutta kun tsekkiläisen tai slovakialaisen lämmityskattilan saa kahdeksan kertaa halvemmalla... :o
Kyllä siellä Euroopassakin osataan puilla lämmittää.
Itävaltalaiset on vaan kattilanvalmistuksessa 10 vuotta muita edellä. Parasta A-ryhmää :-*
-
Kauanko Kespes on kattiloita valmistanut? Tietysti ne luetellut ominaisuudet aina maksaa lisähintaa.
Mutta kun tsekkiläisen tai slovakialaisen lämmityskattilan saa kahdeksan kertaa halvemmalla... :o
Kyllä siellä Euroopassakin osataan puilla lämmittää.
Itävaltalaiset on vaan kattilanvalmistuksessa 10 vuotta muita edellä. Parasta A-ryhmää :-*
** Valmistaja kertoi että ensimmäiset kattilat tehty 1960-luvun lopulla.
Itsekin vähän metallitöitä puuhannut, niin olen huomannut että työn osuus tuotteen hinnasta on iso osa.
Tämä on valitettava asia mutta muuten ei pärjää alalla.
ulkomailla työvoima on halvempaa, se vaikuttaa hintoihin ja myös valmistusmäärät isompia.
Pienen valmistaja etu on että saa sellaisen tuotteen kun haluaa. Omaankin kattilaan tehtiin hiukan muutoksia lähinnä putkiyhteisiin. Siinä ne tuli samalla valmistuksen yhteydessä tehtyä.
-
Eikö talon nimellistehoinen kattila stokerilla ja pienellä varaajalla ( jossa vastukset – varooksi ) olisi varteen otettava vaihtoehto – ei tarvii päivystää sen lämmityksen kanssa?
-
Eikö talon nimellistehoinen kattila stokerilla ja pienellä varaajalla ( jossa vastukset – varooksi ) olisi varteen otettava vaihtoehto – ei tarvii päivystää sen lämmityksen kanssa?
Nykyinen öljykattila hoitaisi jatkossa tuon päivystämisen. Tarve olisi lähinnä saada tuo energia omaan käyttöön, jonka poiskuskaamisesta muualle poltettavaksi maksoin viime kesänä 800€+alv (paalimuovit) >:( >:(. Uskoisin että kuivan klapin joukossa tuo olisi järkevää muuttaa omaksi lämmöksi. Toisin kun yleensä uskotellaan tuonhan saa tehdä ihan laillisesti. Paalimuovin pakkauksessa on merkintä että saa polttaa puun joukossa. Kaikista muovipakkauksista en tosin ole tuota merkintää löytänyt mutta kuitenkin.
Stokeri olisi tietysti ykkösvaihtoehto mutta tuo muovi ei siinä onnistu. Paras olisi ratkaisu jossa on stokeri erikseen ja lisäksi alapalokattila. En vaan ole vielä löytänyt kattilaa jossa tuo onnistuisi.
-
Voiko noihin alapaloisiin kattiloihin liittää stokeria? Ajatuksissa on lämmitysjärjestelmä joka pääasiassa toimisi hakkeella tai turpeella, mutta siinä voisi poltaa myös klapia.
Mulla on alapalo jämä mihin itse tein rälläkällä palopään mentävän reijän ::) Arinatkin on edellen paikallaan ja poltan kaiken palavan roskan siellä.... On toiminut kohta parikymmentä vuotta.
-
Eikö talon nimellistehoinen kattila stokerilla ja pienellä varaajalla ( jossa vastukset – varooksi ) olisi varteen otettava vaihtoehto – ei tarvii päivystää sen lämmityksen kanssa?
Nykyinen öljykattila hoitaisi jatkossa tuon päivystämisen. Tarve olisi lähinnä saada tuo energia omaan käyttöön, jonka poiskuskaamisesta muualle poltettavaksi maksoin viime kesänä 800€+alv (paalimuovit) >:( >:(. Uskoisin että kuivan klapin joukossa tuo olisi järkevää muuttaa omaksi lämmöksi. Toisin kun yleensä uskotellaan tuonhan saa tehdä ihan laillisesti. Paalimuovin pakkauksessa on merkintä että saa polttaa puun joukossa. Kaikista muovipakkauksista en tosin ole tuota merkintää löytänyt mutta kuitenkin.
Stokeri olisi tietysti ykkösvaihtoehto mutta tuo muovi ei siinä onnistu. Paras olisi ratkaisu jossa on stokeri erikseen ja lisäksi alapalokattila. En vaan ole vielä löytänyt kattilaa jossa tuo onnistuisi.
Juurikin samansuuntaista ajatusta on täällä. Öljyä palaa ja jumalaton määrä energiaa sisältävää tavaraa kuskataan muualle poltettavaksi. Ja minä vielä maksan siitä :o :o
Lämmitettäviä kohteita on neljä ja niiden välinen etäisyys n. 700m. Kanaalit maksaa, eikä näitä vaatimuksia täyttävää järjestelmää ole vielä tullut vastaan.
Olen pikkuhiljaa kallistumassa puukaasun käyttöön. Kaasupönttö yhteen paikkaan, siihen agregaatti joka tuottaa sähkön ja kaasun jakelu putkea pitkin kohteisiin joissa nyt on öljypoltin. Agrekaatin hukkalämpö talon lämmitykseen. Onko kenelläkään kokemusta tai edes aavistusta mikä tässä menee pieleen??
-
Olen pikkuhiljaa kallistumassa puukaasun käyttöön. Kaasupönttö yhteen paikkaan, siihen agregaatti joka tuottaa sähkön ja kaasun jakelu putkea pitkin kohteisiin joissa nyt on öljypoltin. Agrekaatin hukkalämpö talon lämmitykseen. Onko kenelläkään kokemusta tai edes aavistusta mikä tässä menee pieleen??
Kokemusta ei ole. Häkäpötoissä käytettiin/käytetään aika nättejä puukuutioita. Jos suunniteltu kaasutuslaitos vaati yhtä hyvää raaka-ainetta, sen saaminen voi muodostua työlääksi tai kalliiksi.
Semmoinen aavistus on, että mahdollinen lupabryrokratia voi muodostua "mielenkiintoiseksi" ::), koska tarvittavat laitteet ja kaasutuslaitos ei taida olla ihan niitä tavanomaisia. Miksi muuten noihin kaukana oleviin kohteisiin putki eikä niin, että talon tontilla on tosi suuri agregaatti ja sähkö lämmittää kaukokohteita?
-
Eikö talon nimellistehoinen kattila stokerilla ja pienellä varaajalla ( jossa vastukset – varooksi ) olisi varteen otettava vaihtoehto – ei tarvii päivystää sen lämmityksen kanssa?
Nykyinen öljykattila hoitaisi jatkossa tuon päivystämisen. Tarve olisi lähinnä saada tuo energia omaan käyttöön, jonka poiskuskaamisesta muualle poltettavaksi maksoin viime kesänä 800€+alv (paalimuovit) >:( >:(. Uskoisin että kuivan klapin joukossa tuo olisi järkevää muuttaa omaksi lämmöksi. Toisin kun yleensä uskotellaan tuonhan saa tehdä ihan laillisesti. Paalimuovin pakkauksessa on merkintä että saa polttaa puun joukossa. Kaikista muovipakkauksista en tosin ole tuota merkintää löytänyt mutta kuitenkin.
Stokeri olisi tietysti ykkösvaihtoehto mutta tuo muovi ei siinä onnistu. Paras olisi ratkaisu jossa on stokeri erikseen ja lisäksi alapalokattila. En vaan ole vielä löytänyt kattilaa jossa tuo onnistuisi.
Juurikin samansuuntaista ajatusta on täällä. Öljyä palaa ja jumalaton määrä energiaa sisältävää tavaraa kuskataan muualle poltettavaksi. Ja minä vielä maksan siitä :o :o
Lämmitettäviä kohteita on neljä ja niiden välinen etäisyys n. 700m. Kanaalit maksaa, eikä näitä vaatimuksia täyttävää järjestelmää ole vielä tullut vastaan.
Olen pikkuhiljaa kallistumassa puukaasun käyttöön. Kaasupönttö yhteen paikkaan, siihen agregaatti joka tuottaa sähkön ja kaasun jakelu putkea pitkin kohteisiin joissa nyt on öljypoltin. Agrekaatin hukkalämpö talon lämmitykseen. Onko kenelläkään kokemusta tai edes aavistusta mikä tässä menee pieleen??
Tervaa ei saisi olla kaasussa. Siirtoputkeksi käy tavallinen vesijohtoputki, eli kovin halpaa verrattuna kanaaliin. Siitä tosiaan pitää olla varmuus, että tervaista tai liian kuumaa (kaasutuksessa lämpötila 1000 asteen luokkaa) ei pääse siirtoputkeen. Sinänsä kaasu Gasekin heppujenkin mukaan vain jalostuu matkalla. Luultavasti putken notkopaikkoihin pitäisi laittaa vedenpoisto. Hyvän hakkeen nuo kaasuttimet vaatii, maitopurkit ja paalimuovit pitää eliminoida muuten. Kesäajan sähköntuotannon sivutuotelämmöllä voi kuivata haketta, kosteudellekin on aika kovat vaatimukset.
Olen myös todella kiinnostunut aiheesta.
-
Olen pikkuhiljaa kallistumassa puukaasun käyttöön. Kaasupönttö yhteen paikkaan, siihen agregaatti joka tuottaa sähkön ja kaasun jakelu putkea pitkin kohteisiin joissa nyt on öljypoltin. Agrekaatin hukkalämpö talon lämmitykseen. Onko kenelläkään kokemusta tai edes aavistusta mikä tässä menee pieleen??
Kokemusta ei ole. Häkäpötoissä käytettiin/käytetään aika nättejä puukuutioita. Jos suunniteltu kaasutuslaitos vaati yhtä hyvää raaka-ainetta, sen saaminen voi muodostua työlääksi tai kalliiksi.
Semmoinen aavistus on, että mahdollinen lupabryrokratia voi muodostua "mielenkiintoiseksi" ::), koska tarvittavat laitteet ja kaasutuslaitos ei taida olla ihan niitä tavanomaisia. Miksi muuten noihin kaukana oleviin kohteisiin putki eikä niin, että talon tontilla on tosi suuri agregaatti ja sähkö lämmittää kaukokohteita?
Koskapa sen lämmön joutuisi sitten lauhduttelemaan taivaan tuuliin tai joen kuohuihin. Lämpöä ja sähköä tulee parhaimmillaankin suhteessa 1:2. Ennen kannattaa ostaa sähkö ja käyttää sillä lämpöpumppuja.
-
Olen pikkuhiljaa kallistumassa puukaasun käyttöön. Kaasupönttö yhteen paikkaan, siihen agregaatti joka tuottaa sähkön ja kaasun jakelu putkea pitkin kohteisiin joissa nyt on öljypoltin. Agrekaatin hukkalämpö talon lämmitykseen. Onko kenelläkään kokemusta tai edes aavistusta mikä tässä menee pieleen??
Kokemusta ei ole. Häkäpötoissä käytettiin/käytetään aika nättejä puukuutioita. Jos suunniteltu kaasutuslaitos vaati yhtä hyvää raaka-ainetta, sen saaminen voi muodostua työlääksi tai kalliiksi.
Semmoinen aavistus on, että mahdollinen lupabryrokratia voi muodostua "mielenkiintoiseksi" ::), koska tarvittavat laitteet ja kaasutuslaitos ei taida olla ihan niitä tavanomaisia. Miksi muuten noihin kaukana oleviin kohteisiin putki eikä niin, että talon tontilla on tosi suuri agregaatti ja sähkö lämmittää kaukokohteita?
Näin minäkin sen ensin ajattelin. Mutta tuo sähkön ja lämmön tuottamisen suhde muutti ajatukset. Lämpöä tulee liikaa suhteessa sähköön. Siksi erikseen.
-
Eikö talon nimellistehoinen kattila stokerilla ja pienellä varaajalla ( jossa vastukset – varooksi ) olisi varteen otettava vaihtoehto – ei tarvii päivystää sen lämmityksen kanssa?
Nykyinen öljykattila hoitaisi jatkossa tuon päivystämisen. Tarve olisi lähinnä saada tuo energia omaan käyttöön, jonka poiskuskaamisesta muualle poltettavaksi maksoin viime kesänä 800€+alv (paalimuovit) >:( >:(. Uskoisin että kuivan klapin joukossa tuo olisi järkevää muuttaa omaksi lämmöksi. Toisin kun yleensä uskotellaan tuonhan saa tehdä ihan laillisesti. Paalimuovin pakkauksessa on merkintä että saa polttaa puun joukossa. Kaikista muovipakkauksista en tosin ole tuota merkintää löytänyt mutta kuitenkin.
Stokeri olisi tietysti ykkösvaihtoehto mutta tuo muovi ei siinä onnistu. Paras olisi ratkaisu jossa on stokeri erikseen ja lisäksi alapalokattila. En vaan ole vielä löytänyt kattilaa jossa tuo onnistuisi.
Juurikin samansuuntaista ajatusta on täällä. Öljyä palaa ja jumalaton määrä energiaa sisältävää tavaraa kuskataan muualle poltettavaksi. Ja minä vielä maksan siitä :o :o
Lämmitettäviä kohteita on neljä ja niiden välinen etäisyys n. 700m. Kanaalit maksaa, eikä näitä vaatimuksia täyttävää järjestelmää ole vielä tullut vastaan.
Olen pikkuhiljaa kallistumassa puukaasun käyttöön. Kaasupönttö yhteen paikkaan, siihen agregaatti joka tuottaa sähkön ja kaasun jakelu putkea pitkin kohteisiin joissa nyt on öljypoltin. Agrekaatin hukkalämpö talon lämmitykseen. Onko kenelläkään kokemusta tai edes aavistusta mikä tässä menee pieleen??
Noita Gasekin koneita olen kanssa miettinyt. Valinta on siinä että tekeekö 100k€ investoinnin kymmenen vuoden takaisinmaksuajalla vai 10k€ investoinnin kahden vuoden maksuajalla. Näin hiukan kärjistäen. Noissa CHP voimaloissa taitaa olla vielä aika paljon tuotekehityskuluja maksettavana. Taitavat laitteet olla vielä vahvasti kehittymässä. Lappeenrannassa ainakin kehitetään maatilamittakaavan CHP-laitosta jossa puuta ei kaasuteta vaan generaattoria pyöritetään stirling-moottorilla. Taidan odottaa vielä ainakin viisi vuotta, sillä välin tyydyn vain lämmön tuottamiseen.
-
Eikö talon nimellistehoinen kattila stokerilla ja pienellä varaajalla ( jossa vastukset – varooksi ) olisi varteen otettava vaihtoehto – ei tarvii päivystää sen lämmityksen kanssa?
Nykyinen öljykattila hoitaisi jatkossa tuon päivystämisen. Tarve olisi lähinnä saada tuo energia omaan käyttöön, jonka poiskuskaamisesta muualle poltettavaksi maksoin viime kesänä 800€+alv (paalimuovit) >:( >:(. Uskoisin että kuivan klapin joukossa tuo olisi järkevää muuttaa omaksi lämmöksi. Toisin kun yleensä uskotellaan tuonhan saa tehdä ihan laillisesti. Paalimuovin pakkauksessa on merkintä että saa polttaa puun joukossa. Kaikista muovipakkauksista en tosin ole tuota merkintää löytänyt mutta kuitenkin.
Stokeri olisi tietysti ykkösvaihtoehto mutta tuo muovi ei siinä onnistu. Paras olisi ratkaisu jossa on stokeri erikseen ja lisäksi alapalokattila. En vaan ole vielä löytänyt kattilaa jossa tuo onnistuisi.
Juurikin samansuuntaista ajatusta on täällä. Öljyä palaa ja jumalaton määrä energiaa sisältävää tavaraa kuskataan muualle poltettavaksi. Ja minä vielä maksan siitä :o :o
Lämmitettäviä kohteita on neljä ja niiden välinen etäisyys n. 700m. Kanaalit maksaa, eikä näitä vaatimuksia täyttävää järjestelmää ole vielä tullut vastaan.
Olen pikkuhiljaa kallistumassa puukaasun käyttöön. Kaasupönttö yhteen paikkaan, siihen agregaatti joka tuottaa sähkön ja kaasun jakelu putkea pitkin kohteisiin joissa nyt on öljypoltin. Agrekaatin hukkalämpö talon lämmitykseen. Onko kenelläkään kokemusta tai edes aavistusta mikä tässä menee pieleen??
Noita Gasekin koneita olen kanssa miettinyt. Valinta on siinä että tekeekö 100k€ investoinnin kymmenen vuoden takaisinmaksuajalla vai 10k€ investoinnin kahden vuoden maksuajalla. Näin hiukan kärjistäen. Noissa CHP voimaloissa taitaa olla vielä aika paljon tuotekehityskuluja maksettavana. Taitavat laitteet olla vielä vahvasti kehittymässä. Lappeenrannassa ainakin kehitetään maatilamittakaavan CHP-laitosta jossa puuta ei kaasuteta vaan generaattoria pyöritetään stirling-moottorilla. Taidan odottaa vielä ainakin viisi vuotta, sillä välin tyydyn vain lämmön tuottamiseen.
Voi olla että hinnat nousee jos menekki alkaa. Lappeenrannassa ainakin Ekogen vaihtoi stirlingistä mikroturbiiniin:
http://www.ekogen.fi/
Palamiskaasut menevät korsteeniin, turbiinissa kiertää ilma.
Tässä on lisänä höyryä:
http://www.airia.fi/pienvoimalaitos
Näissä voi polttotekniikkana käyttää tuttuja ratkaisuja. Erikoisemman kaasutuksen etuna on kaasun siirrettävyys.
-
Minulla on 35+ 6 m hormilla ilman imuria. Joskus veto on huono, mut ompahan vetoa kumminkin, savukaasunlämmöt vajaat 150 astetta yleensä. Kattila toimii hyvin kun sitä muistaa lämmityskaudella nuohota ja kun puut on hyviä. Toki on myönnettävä että mökki ei ole missään montun pohjalla.
Itellä puuvarasto on kattilahuoneen vieressä ja sinne mahtuu parin viikon puut lämpenemään ja kuivahtamaan. Jos ulkoliiteristä tuotuja puita yrittää polttaa, niin valkeaa savua tuppaa lykkäämään vaikka olis kuinka ylivuotista ja kuivaa polttopuuta. Optimaalinen lämmitystulos vaatii kuivaa klapia, sillo ei myöskään valu sitä pikivettä kattilan pesästä.
On kanssa tuo 35+ ja pelittää kyllä ihan moitteitta. Eikä todellakaan valu nokivettä eikä pikeenny. Nuohouksen suhteenkaan en ole ollu kovin tarkka, kun ei sinne mitään kartu, kun palaminen on puhdasta.Ei tule montaa kertaa lämmityskaudessa nuohottua. Tärkeää on että savukaasulämpötila on riittävä (vähän vajaa 200) ja puut kuivia, vähintään ylivuoteisia
-
Onko näin että tuo alapalokattila tai aikaisemmin myynnissä olleet etupesät (Warmax), ovat ihan oikeasti häkäpönttöjä? Niissähän ensiöpalaminen tapahtuu vajaalla ilmalla ja toisiopalaminen täydellä ilmalla. Häkä se kai on joka tuossa toisiopalamisessa palaa.?? :-\
-
Onko näin että tuo alapalokattila tai aikaisemmin myynnissä olleet etupesät (Warmax), ovat ihan oikeasti häkäpönttöjä? Niissähän ensiöpalaminen tapahtuu vajaalla ilmalla ja toisiopalaminen täydellä ilmalla. Häkä se kai on joka tuossa toisiopalamisessa palaa.?? :-\
Jollain lailla häkäpönttöjä. Ensiöilmalla kaasutetaan polttoaine ja toisioilmalla poltellaan kaasut loppuun.
Toteutus riippuu sitten valmistajasta. Tuossa Warmaxin etupesässä toisioilma otetaan ulkovaipan alta lämmitettynä polttoon, samalla jäähdyttää ulkokuorta.
-
Eikö talon nimellistehoinen kattila stokerilla ja pienellä varaajalla ( jossa vastukset – varooksi ) olisi varteen otettava vaihtoehto – ei tarvii päivystää sen lämmityksen kanssa?
Nykyinen öljykattila hoitaisi jatkossa tuon päivystämisen. Tarve olisi lähinnä saada tuo energia omaan käyttöön, jonka poiskuskaamisesta muualle poltettavaksi maksoin viime kesänä 800€+alv (paalimuovit) >:( >:(. Uskoisin että kuivan klapin joukossa tuo olisi järkevää muuttaa omaksi lämmöksi. Toisin kun yleensä uskotellaan tuonhan saa tehdä ihan laillisesti. Paalimuovin pakkauksessa on merkintä että saa polttaa puun joukossa. Kaikista muovipakkauksista en tosin ole tuota merkintää löytänyt mutta kuitenkin.
Stokeri olisi tietysti ykkösvaihtoehto mutta tuo muovi ei siinä onnistu. Paras olisi ratkaisu jossa on stokeri erikseen ja lisäksi alapalokattila. En vaan ole vielä löytänyt kattilaa jossa tuo onnistuisi.
Mitenkä olisi tämä: http://kardonar.com/twinheatfi.html ?
Ainakin äkkiseltään vaikuttaa sellaiselta, johon menee stokerin ohella lähes mitä tahansa sisään. Tokerikin näyttäs olevan kokonaan ulkopuolella.
-
Vaikka kelit on jo lämpiämään päin, niin nostetaan tääkin välillä esille ;)
Kespesin kattila on jo jonkunaikaa tuupannut lämpöä pirttiin ja navetalle.
Alkukankeuksien jälkeen on pelannut suht koht ok. Lämmitystyön määrä on vähentynyt murto-osaan verrattuna entiseen yläpalokattilaan, vaikka lämmitettävää alaa tuli lisää.
Moni olisi varmaan siirtynyt suoraan hakkeeseen (stokeri) mutta kun on sen verran peeaa, niin piti ottaa vielä vähän "lisäaikaa" :D