Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: vms1 - 18.02.12 - klo:09:49
-
Noniin nyt kun näyttää siltä että kuivan (kyllä luitte oikein kuivan) kesän jälkeen syödään kaikki rehut pois ja taitaa jäädä hiukan ostettavaakin niin mikä olisi hyvä yksvuotinen kasvi jonka vois kylvää jonkun yhteistyöhaluisen viljelijän pellolle mistä saisi tehtyä paaliin sen puolen vuoden varmuusvaraston. Ittellä ei ole mielessä kun yksvuotiset nurmet ja maissi. Maissi olisi mielenkiintoinen mutta en tiedä miten se toimii paaleissa.
Onko teillä mielessä mitä kasveja tällaiseen toimintaan.
-
Rehuvirna on aika hyvä ja sekaan voi kylvää vaikka monivuotista pohjalle.
-
Noniin nyt kun näyttää siltä että kuivan (kyllä luitte oikein kuivan) kesän jälkeen syödään kaikki rehut pois ja taitaa jäädä hiukan ostettavaakin niin mikä olisi hyvä yksvuotinen kasvi jonka vois kylvää jonkun yhteistyöhaluisen viljelijän pellolle mistä saisi tehtyä paaliin sen puolen vuoden varmuusvaraston. Ittellä ei ole mielessä kun yksvuotiset nurmet ja maissi. Maissi olisi mielenkiintoinen mutta en tiedä miten se toimii paaleissa.
Onko teillä mielessä mitä kasveja tällaiseen toimintaan.
EIkös kuorma-autonkantaman päässä ole valmista ylivuotiseksi jäävää rehua?
-
Hernettä, virnaa, vehnää ja juurelle raiheinää, niinsaat kaksiksatoa.
-
Mulla on tulossa virna/westerwoldia, viime vuonna kokeilin muutaman hehtaarin. Kasvaa niin että rutina käy ja hyödyntää karjanlantaa tehokkaasti. :)
-
Hernettä, virnaa, vehnää ja juurelle raiheinää, niinsaat kaksiksatoa.
Herne paksuvartista ei taho maistua paalitouhuus naudalle?!?!
-
Hernettä, virnaa, vehnää ja juurelle raiheinää, niinsaat kaksiksatoa.
Herne paksuvartista ei taho maistua paalitouhuus naudalle?!?!
Ainakaan lammas, tunnetusti tosi tarkka parhaan pöydältä nyplääjä, syö herneen varret nopeasti, jäljelle jää vain kauran korsi vähän turhaan myöhään korjatusta herne(Florida)-kaura -seoksesta.
Petri
-
Paalikikkailussa miten lienee herneen käytön kanssa? :'( Yksivuotisista italian/englannin raiheinäsekoitus lienee helpoin tapa saada massoja? Westerwoldin raiheinä hyvä jos tarvitsee nuorelle karjalle mutusteltavaa.
-
Herne-kaurapaaleista menee meillä paremmin ne missä on reilummin hernettä, on kortista kun pääsi hiukan vanhaksi. Lypsäville kelpaa ihan ok ja emot suorastaan tykkää.
-
ww raiheinäki menee lehmille, ku niittää heti röyhyn tullessa...
-
Kuinka tuon virnan niitto onnistuu? Naapurilla tukki niittokonetta aika huolella ko. tavara. Pitääkö murskainkampaa/peltiä säätää väljemmälle vrt normaali sr-nurmi?
-
Mulla on ajatuksena kokeilla ensi kesänä myös virna-vilja kasvustoa ja siihen nurmi alle. Mietityttää vaan että tukahtuuko aluskasvi jos virna on älyttömän kova kasvamaan...
Mulla oli viime kesänä herne-vehnä kasvustoa jonka vedin paaleihin. Ei oikein maistunut lypsylehmille paljaaltaan vaikka oli omasta mielestä tosi hyvän oloista. Appeessa menis varmasti ihan hyvin. Jos sitten tulevaisuudessa...
-
Virna on aika hidasta kehitykseltään... savikkaki voittaa 6-0 ;)
-
Mites tällainen virnan siemen kustantaa. tarvetta vois olla yks 30 ha. Aattelin jos puolet ajais vähän varhaisemmassa kehitysvaiheessa pois lehmien vara rehuksi ja toinen puoli vähän vanhempana hiehoille. Jotenkin ei pelkkä vilja riitä hiehoille vaan mielummin ajaa jotain vihreetä sekaan. Kaverina virnalle vois olla ohra, kaura, vehnä ja jos jostain sais niin miksi ei hernekin. Meniskö homma näin. yt vaan täytyy ruveta ettiskelee viljelijää joka haluaisi luovuttaa 30 ha viljelykseen. Perjaatteessa sais hiukan maksaa apulantojakin kun saa tuetkin.
-
Mites tällainen virnan siemen kustantaa. tarvetta vois olla yks 30 ha. Aattelin jos puolet ajais vähän varhaisemmassa kehitysvaiheessa pois lehmien vara rehuksi ja toinen puoli vähän vanhempana hiehoille. Jotenkin ei pelkkä vilja riitä hiehoille vaan mielummin ajaa jotain vihreetä sekaan. Kaverina virnalle vois olla ohra, kaura, vehnä ja jos jostain sais niin miksi ei hernekin. Meniskö homma näin. yt vaan täytyy ruveta ettiskelee viljelijää joka haluaisi luovuttaa 30 ha viljelykseen. Perjaatteessa sais hiukan maksaa apulantojakin kun saa tuetkin.
Loppuu lehmät sillä virnalla talosta... ja rehu riiiiiiiiitttäääääääääääääääääää 8)
-
Kuinka tuon virnan niitto onnistuu? Naapurilla tukki niittokonetta aika huolella ko. tavara. Pitääkö murskainkampaa/peltiä säätää väljemmälle vrt normaali sr-nurmi?
Todennäköisesti tukkii palkin alle. Sopimattomassa maan kosteudessa kevätkylvöiset alkaa keräämään maata palkin alapintaan ja sitten loppuu niitto. Sama ilmiö kuin lakoviljan puinnissa. Aikansa kerää ja sitten tulee mullat pöydälle.
-
Kuinka tuon virnan niitto onnistuu? Naapurilla tukki niittokonetta aika huolella ko. tavara. Pitääkö murskainkampaa/peltiä säätää väljemmälle vrt normaali sr-nurmi?
Todennäköisesti tukkii palkin alle. Sopimattomassa maan kosteudessa kevätkylvöiset alkaa keräämään maata palkin alapintaan ja sitten loppuu niitto. Sama ilmiö kuin lakoviljan puinnissa. Aikansa kerää ja sitten tulee mullat pöydälle.
Sama ilmiö ku niittää jotain paskalla kasvatettua raiheinä vilja seosta:/
-
Mites tällainen virnan siemen kustantaa. tarvetta vois olla yks 30 ha. Aattelin jos puolet ajais vähän varhaisemmassa kehitysvaiheessa pois lehmien vara rehuksi ja toinen puoli vähän vanhempana hiehoille. Jotenkin ei pelkkä vilja riitä hiehoille vaan mielummin ajaa jotain vihreetä sekaan. Kaverina virnalle vois olla ohra, kaura, vehnä ja jos jostain sais niin miksi ei hernekin. Meniskö homma näin. yt vaan täytyy ruveta ettiskelee viljelijää joka haluaisi luovuttaa 30 ha viljelykseen. Perjaatteessa sais hiukan maksaa apulantojakin kun saa tuetkin.
Loppuu lehmät sillä virnalla talosta... ja rehu riiiiiiiiitttäääääääääääääääääää 8)
Mitäköhän edellinen kommentti tarkoittaa suomeksi.
Epävirallisten tietojen mukaan siemen lienee köyhälle aika arvokasta. noin 90€ hehtaarille eli sille 30 hehtaarille vaivaset 2700 plus alv. (laskinkohan oikein) no onhan aika paljon rehuakin.
-
Raiheinää. :'(
-
Onko sulla ollu ikinä ennen sitä virnaa, että tiedätkö syökö sun lehmät sitä paalista? ::)
Aika kalliiksi tulee varmaan tuollaisen puskuri varaston tekeminen. Ja voi olla vaikea löytää sitä viljelijää joka sulle antaa 30Ha viljelykseen ja maksaisi vielä lantoja..
-
Maan voi jauholakeilta saada, mutta ei ne sun lannoitukseen ota osaa ;)
-
Ei ole ikinä ittellä ollut tota virnaa. Viime kesänä paalasin urakkana sitä muutaman hehtaarin ja se meni kuulemma hiehoille. Kait ne lehmätkin söis jos muuta ei olisi ja se ei olisi niin kauhean vanhana tehty. Täysrehulla saisi sitten maitomäärää säädeltyä.
Käytännössähän homma menis niin että nämäkin paalit syötettäis jossainvaiheessa ensimmäisen puolentoistavuoden sisällä pois. Tarkoitus olisi vaan saada rehun käyttö muutettua niin että paaleilla sato syötettäisi joulusta jouluun eikä kesäkuusta kesäkuuhun. Tällöin selviäisi katovuonna seuraavaan kesään pienellä sadolla ilman kallista ostorehua.
Ton viljelijän löytämiseen niin suomessa löytyy varmasti viljelijöitä jotka olisi halukkaita luovuttamaan maansa vuodeksi viljelyyn niin että he saisi tuet ja viellä viljelykiertoa. Näistä muutama osaisi laskea niin paljon että suostuisivat jopa maksamaan tuista puolet pois apulantoihin. Harvalla kuitenkin jää varmuudella vuoden jälkeen esimerkiksi 300 euroa hehtaarilta niin että koneet ei ole kuluneet lainkaan viljasta. 30 hehtaarilla se tarkoittais 9000 euroa käteen tekemättä mitään. Mistä tällainen viljelijä vaan löytyisi.
-
Todennäköisesti tukkii palkin alle. Sopimattomassa maan kosteudessa kevätkylvöiset alkaa keräämään maata palkin alapintaan ja sitten loppuu niitto. Sama ilmiö kuin lakoviljan puinnissa. Aikansa kerää ja sitten tulee mullat pöydälle.
Tuo johtuu siitä, että kasvusto ei katkea, vaan nyhtäytyy irti juurineen. Siis puimuripöydällä. Niittokoneessa pitää lisätä kevennystä kevätkylvetyllä, muuten rikkoutuu pinta...
-
Todennäköisesti tukkii palkin alle. Sopimattomassa maan kosteudessa kevätkylvöiset alkaa keräämään maata palkin alapintaan ja sitten loppuu niitto. Sama ilmiö kuin lakoviljan puinnissa. Aikansa kerää ja sitten tulee mullat pöydälle.
Tuo johtuu siitä, että kasvusto ei katkea, vaan nyhtäytyy irti juurineen. Siis puimuripöydällä. Niittokoneessa pitää lisätä kevennystä kevätkylvetyllä, muuten rikkoutuu pinta...
Sänki ei sit ookkaa mitää valokuvaus kelpoista ;)
-
Hyvä että kerroitte, että on vaikea niittää. Muuten en tuotakaan olisi tiennyt.
Nimimerkki: jo parina kesänä virnaa
-
Hyvä että kerroitte, että on vaikea niittää. Muuten en tuotakaan olisi tiennyt.
Nimimerkki: jo parina kesänä virnaa
Mun mielestäni virnan niittojälki oli parempi kuin nurmiheinillä. Kasvusto on tyvestään paljon kuivempi eikä se tahmannut palkin alle yhtään.. Meillä, hyvin kevyillä kivennäismailla, on nääs se ongelma että niittokone repii heinän maasta juurineen ja työntää maan kasoihin päisteeseen.
Virnarehu maistuu hyvin happamalta ja ainakin demolehmät syövät sen viimeiseksi. Mitään analyysiä ei tietenkään ole otettu. Korjuuaste oli kukinnan loppu.
-
Nämä keräysjutut riippuu maan kosteudesta. Kevätkylvetyssä tuppaa olemaan ajosuunnassa aaltomaisuutta ja korkeammalla oleva kohta aloittaa tuon keräämisen kun maa ottaa kiinni palkin pohjaan. Savimailla tuota useimmin tapahtuu.
-
Nämä keräysjutut riippuu maan kosteudesta. Kevätkylvetyssä tuppaa olemaan ajosuunnassa aaltomaisuutta ja korkeammalla oleva kohta aloittaa tuon keräämisen kun maa ottaa kiinni palkin pohjaan. Savimailla tuota useimmin tapahtuu.
Hajakylvöllä ongelma ainakin meillä pieneni, ei ole kylvörivejä haittaamassa 8)
-
Nämä keräysjutut riippuu maan kosteudesta. Kevätkylvetyssä tuppaa olemaan ajosuunnassa aaltomaisuutta ja korkeammalla oleva kohta aloittaa tuon keräämisen kun maa ottaa kiinni palkin pohjaan. Savimailla tuota useimmin tapahtuu.
suurin syy keräys juttuihin on niittokoneen väärin säädetty kevennys. ainakaan jf:n koneet ei ole misään säädöissä tehtaalta tullessa.
-
Nämä keräysjutut riippuu maan kosteudesta. Kevätkylvetyssä tuppaa olemaan ajosuunnassa aaltomaisuutta ja korkeammalla oleva kohta aloittaa tuon keräämisen kun maa ottaa kiinni palkin pohjaan. Savimailla tuota useimmin tapahtuu.
Ja eloperäisillä.... ::)
Mut vaikeastakin maalajista selviää, kunhan malttaa säätää kevennyksen riittäväksi ja sovittaa ajonopeuden oikein...
-
Nämä keräysjutut riippuu maan kosteudesta. Kevätkylvetyssä tuppaa olemaan ajosuunnassa aaltomaisuutta ja korkeammalla oleva kohta aloittaa tuon keräämisen kun maa ottaa kiinni palkin pohjaan. Savimailla tuota useimmin tapahtuu.
suurin syy keräys juttuihin on niittokoneen väärin säädetty kevennys. ainakaan jf:n koneet ei ole misään säädöissä tehtaalta tullessa.
Tottakai kevennykset on säädetty. Taarupin kevennykset on ilmeisesti tarkoituksella tehtaalta säädetty aivan pieleen. Pakko säätää, että pystyy niittämään. Noita kevennyksiä on yritetty säätää paino nollaankin, mutta sopivalla kosteudella se vaan kerää. Taarupin ja Pöttin välilläkään ei ole eroa. On ajettu hiljaa ja kovaa, pelkällä etu- tai takakoneella. Joskus vaan ei mikään auta.
-
Nämä keräysjutut riippuu maan kosteudesta. Kevätkylvetyssä tuppaa olemaan ajosuunnassa aaltomaisuutta ja korkeammalla oleva kohta aloittaa tuon keräämisen kun maa ottaa kiinni palkin pohjaan. Savimailla tuota useimmin tapahtuu.
suurin syy keräys juttuihin on niittokoneen väärin säädetty kevennys. ainakaan jf:n koneet ei ole misään säädöissä tehtaalta tullessa.
Tottakai kevennykset on säädetty. Taarupin kevennykset on ilmeisesti tarkoituksella tehtaalta säädetty aivan pieleen. Pakko säätää, että pystyy niittämään. Noita kevennyksiä on yritetty säätää paino nollaankin, mutta sopivalla kosteudella se vaan kerää. Taarupin ja Pöttin välilläkään ei ole eroa. On ajettu hiljaa ja kovaa, pelkällä etu- tai takakoneella. Joskus vaan ei mikään auta.
jos säädöt on oikein ja terät kunnossa niin ei pitäs kerätä. varmista vielä että ulosoton kierrokset on varmasti oikeat..
-
Tuli tuossa vaan mieleen, että mikset vaan osta sitä hätävara rehua? Ylimääräiseksi jääviä paaleja myydään nollakatteella nurkista pois pyörimistä, niin en näe järkeä hommata itselleen lisähommaa tekemällä itte.