Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: apilas - 11.02.12 - klo:11:27
-
Enlantilaistila valitsi emolehmät ja tilan kannattavuus parani kertaheitolla.
Uusimmassa käytännön maamiehes juttua.
-
Enlantilaistila valitsi emolehmät ja tilan kannattavuus parani kertaheitolla.
Uusimmassa käytännön maamiehes juttua.
Näihän se on suomessakin. Lypsynavetta tehdään 120 lehmälle ja emoja ei tarvi olla kuin 50 :o
-
Emohommissa saa helpolla hyvän kannattavuuskertoimen mutta ei se tarkoita sitä että rahaa olisi niputettavaksi asti ;D
-
Emohommissa saa helpolla hyvän kannattavuuskertoimen mutta ei se tarkoita sitä että rahaa olisi niputettavaksi asti ;D
Paljonko on parhaimman pihvilihan kilohinta tuottajalle?Vasikanhinta on sen verran hyvä maitorotuisiin verrattuna,pitäisihän tuon näkyä lihanhinnassakin.
-
253 hehtaarin tilalle käytännössä kaikki peltotyöt tehdään urakoitsijalla. Koska se tulee selvästi halvemmaksi kuin omat koneet. Suomessa jo 100 ha:n karjatilalla on vähintää 3 traktoria, koko nurmiketju itselle samoin vielä viljaketjukin. Sitten valitellaan pohjoisista oloista johtuvaa heikkoa kannattavuutta ja vaaditaan lisää tukea. Pitäiskö vähän miettiä.
-
Pitäiskö vähän miettiä.
Ei se ole niin yksinkertaista. Ensinnäkin Suomen verotus on aivan lohduton sparraaja hyvän tuloksen tekemiseen. Tämä tekee yleensä sen että kaikki vapaat rahat investoidaan takaisin toimintaan. Tarkat ostavat jotain arvokasta, muut tuhlaavat rahansa huonoihin koneisiin. Suomessa ei kannata tehdä tulosta, ellei se ole niin kova että veroilla ei ole enää väliä, ts mättöä riittää kumminkin. Sama ongelma pk-yrityksissä.
Toiseksi mantereella on paljon pitempi käyttösesonki koneille, eli yksikköhinta laskee. Esim yhd.paalaaja tekee Hollannissa 4-5 satoa kesässä ja Suomessa 2 satoa plus jotain olkitaisteluja. Mikä on pallon hinta koneen osalta, jos joka sadossa ehtii tehdä vaikkapa 4000 paalia.
Kolmanneksi urakoijan työvoiman kustannus on suoraan viljelijän. Onko kukaan sitä mieltä että henkilön palkkaaminen olisi jotenkin edullista täällä.
Siitä olen kyllä samaa mieltä että onko nautaeläintilalliselle järkeä olla sekä vilja että nurmiketju, nykyään kun on multaajat yms, ja näitä sivutoimisia kahun hoitajia.
-
Pitäiskö vähän miettiä.
Ei se ole niin yksinkertaista. Ensinnäkin Suomen verotus on aivan lohduton sparraaja hyvän tuloksen tekemiseen. Tämä tekee yleensä sen että kaikki vapaat rahat investoidaan takaisin toimintaan. Tarkat ostavat jotain arvokasta, muut tuhlaavat rahansa huonoihin koneisiin. Suomessa ei kannata tehdä tulosta, ellei se ole niin kova että veroilla ei ole enää väliä, ts mättöä riittää kumminkin.
Mitenkä poistojen hankkiminen verojen välttämiseksi lisää yksityistalouteen käytettävissä olevan rahan määrää? ::)
-
Ei se ole niin yksinkertaista. Ensinnäkin Suomen verotus on aivan lohduton sparraaja hyvän tuloksen tekemiseen. Tämä tekee yleensä sen että kaikki vapaat rahat investoidaan takaisin toimintaan. Tarkat ostavat jotain arvokasta, muut tuhlaavat rahansa huonoihin koneisiin. Suomessa ei kannata tehdä tulosta, ellei se ole niin kova että veroilla ei ole enää väliä, ts mättöä riittää kumminkin. Sama ongelma pk-yrityksissä.
Toiseksi mantereella on paljon pitempi käyttösesonki koneille, eli yksikköhinta laskee. Esim yhd.paalaaja tekee Hollannissa 4-5 satoa kesässä ja Suomessa 2 satoa plus jotain olkitaisteluja. Mikä on pallon hinta koneen osalta, jos joka sadossa ehtii tehdä vaikkapa 4000 paalia.
Kolmanneksi urakoijan työvoiman kustannus on suoraan viljelijän. Onko kukaan sitä mieltä että henkilön palkkaaminen olisi jotenkin edullista täällä.
Siitä olen kyllä samaa mieltä että onko nautaeläintilalliselle järkeä olla sekä vilja että nurmiketju, nykyään kun on multaajat yms, ja näitä sivutoimisia kahun hoitajia.
[/quote]
Aika pitkälle samaa mieltä,tää verotussysteemi tavallan suosii noita tavaran/koneitten myyjiä,,ennen siinä pinta-ala/omaisuusverotuksessa jos oli saanut vähän parempaa tulosta hehtaareiltaan sen voi jättää itselleen,pankissa olevaa rahaa ei verotettu,mutta jos ostit vaikka uuden traktorin omaisuuden arvo nousi ja tuli veroja lisää..
Silloin kannatti koneita ostaa ainoastaan tarpeeseen eikä poistojen takia,tiedän monta alle 20 ha:n tilaakin jossa on 3-4 melko arvokasta trktoria ja puimurit sun muut pelit..
Siis koneitten ostot vaikuttivat ihan päinvastoin kuin nykyään,koneitten poistot arvon alentuessa laskivat omaisuudesta maksettavaa veroa ,ja muutenkin silloin osaava viljely kannatti kun veroa maksettiin niistä tuotantoedellytyksistä eikä tuloksesta
-
Pitäiskö vähän miettiä.
Ei se ole niin yksinkertaista. Ensinnäkin Suomen verotus on aivan lohduton sparraaja hyvän tuloksen tekemiseen. Tämä tekee yleensä sen että kaikki vapaat rahat investoidaan takaisin toimintaan. Tarkat ostavat jotain arvokasta, muut tuhlaavat rahansa huonoihin koneisiin. Suomessa ei kannata tehdä tulosta, ellei se ole niin kova että veroilla ei ole enää väliä, ts mättöä riittää kumminkin.
Mitenkä poistojen hankkiminen verojen välttämiseksi lisää yksityistalouteen käytettävissä olevan rahan määrää? ::)
Jos olis ihan järjettömän kovalla liksalla palkkatöissä, niin kovalla että verorosentit olis ihan tapissaan.. Ja sitte olis vaikka rahakauran viljelyä vuokramailla, tulis jonkinverran tulosta ja nettovarallisuus olis pyöreä 0. Ja sitte olis hirmunen kasa palkkatuloista säästynyttä rahaa, jolle tällä hetkellä on vaikea pienellä riskillä saada minkäänlaista korkotuottoa. Sitte ottais siitä rahakasasta ja tekis hyvän kaupan käytetystä traktorista. Pitäs sitä traktoria pari vuotta pihassa, ei ajais sillä ollenkaan. Verotuksessa ei tekisi poistoja. Myisi sitten sen pois samalla hintaa kun on ostanut tai vähän vaikka ottais nenilleen... Jäiskö nyt enemmin rahaa yksityistalouteen, kun nettovarallisuus vaikuttaisi maksettavan veron määrään vähentävästi?
-
Suomessa tää enklesmanni taitas joutua linnaan eläinrääkkäyksestä.Kuohitseminen kumirenkaalla tuntuu aika rajulta.
-
misä päin maata on tiloja joissa alle 20 heht. peltoa ja kolme 3-4 traktoria , hintavia?, ja vielä toimivat?
itellä on oltava 26-8 hehtaarin peltoja varten 2 tr toinen muuta tointa varten hieman uudenpi ja toinen vanha ja koneketjut koska ei urakoijaa saatavilla edes sille kuulle kun työt tehtävä mutta ketjuissa kiinni jotai 13 Ke !
-
Mitenkä poistojen hankkiminen verojen välttämiseksi lisää yksityistalouteen käytettävissä olevan rahan määrää?
Juuri tuolla tavalla muotoiltuun kysymykseen ei oikein löydy vastausta joka kumoaisi väitteen. Ylempänä tuli jo muutama kärjistetty mahdollinen esimerkki mutta tuskin tulevat kyseeseen 100 ha eläintilalle. Enemmänkin toimitusjohtajan metsäharrastus voi hyötyä muiden osakkeiden pääomaverotuksessa hankkimalla kalliin metsäyhdistelmän joka sitten alijäämähyvityksenä vähentää yksityistalouden menoja, pl koneen hankinta vuonna. 10 vuodessa tuo ei juurikaan arvoaan menetä jolloin voisi "siirtää" verotusta hieman. Bonuksena on hyvä kalusto jolla mukavaa mennä lauantaisin metsään.
Mikäli ajattelisi jonkinlaisen vaihtoehdon, kaluston hankkiminen ei pitäisi tehdä vain verojen välttämiseksi, vaan tarpeeseen. Jos ajattelee vaikkapa 100 ha eläintilaa joka käyttää urakoitsijaa paalaamiseen, niin hankkimalla oman yhd.paal. karsii vuodessa urakoijan laskut ja saadaan nostettua varallisuutta jota taas voi hyödyntää siirtämällä verotusta pääomaverotuksen suuntaan. Tarvikkeet pitää kuitenkin maksaa urakoijan kautta. Mikäli urakkamiehen kuormitus ei ole niin hyvä että yksikkö kustannus laskee, joutuu maksamaan ylihintaa paalista. Kun taas oma työpalkka ja korko ovat laskennallisia numeroja, joilla ei maksa yhtään sähkölaskua tai hammaslääkärikäyntiä, voi hyvinkin olla että epäonnistuneen urakkahinnoittelun korvaaminen omilla koneilla antaa enemmän rahaa omaan talouteen esim vuodet 2-10. Hankintavuonna kassameno on tietysti kova, jos oletetaan että rahoitetaan "käteisellä".
Absoluuttinen kannattavuus ja ne tunnusluvut ovat sitten toinen asia.
-
Kuinkahan rikas mä oikein olisinkaan jos teettäisin kaikki peltotyöt urakoijalla? ;D Toki osa tulee tehtyä nytkin "kökkätyönä" mutta jäis noi kalliit koneketju ja niiden kulut sitten voitoksi :). Onneksi en viitti tuollaisia laskeskella. Kumminkin nytkin parhaiten puoliaan pitää verottaja. Toki ittekkin leivän ittelleni ja perheelleni saan , varsinkin kun lisukkeet hakee tilan ulkopuolelta se sängyn toisenpuoliskon haltija :-X . Toki kaikkien viljely- ja koneketjujen uusiminen uusiksi sais vasaran paukkumaan hyvin äkkiä voudin käsissä. Käytetyt koneet ja pienet tarpeet .... ei ne nyt voi ihan vitalikkoon taloutta viedä. Traktoreita mäkin olen jopa joskus uusinut uusiksi, niissä on osaksi ollut mukavuuden hakuakin, tunnustan. Mutta jostain sitä pitää saada nauttiakkin. Eipä ole sitten ollut "varaa" autoja uusia ... seisomaan. TOKI investoida olis voinut järkevämmästikkin, mutta en usko pientilan oikein houkuttavan tyttäriä jatkamaan. Itte mä olen laiska, joten mitä sitä investoisin siksi, että saa tehdä enemmän työtä - huonommalla palkalla koko loppu työaikakauteni kenties. Nyt saan lyödä hanskat naulaan vaikka huomenna , jos siltä tuntuu :-\
-
Englannissa varmaan auttaa sekin asiaa, että laidunkausi emoilla voi olla yli kymmenen kuukautta ...
Tuleeko siellä talvea käytännössä ollenkaan ????
Emolehmät ei ole yhtä vaativaisia kuin lypsylehmät, joten kulut ainaki laskee kertaheitolla.
-
Eikös ne siirtyneet luomulihantuotantoon .
Sain muuten eräältä emolehmätilalta todella hyvää meetvurstia .
-
100 ha:n kotieläintila hieman tuotantosuunnasta/intensiteetistä ja yrittäjästä/yrittäjistä riippuen voi vaatia jo palkallista työvoimaa, jotta peltotöistä ja karjanhoidosta selviää. Tällöin ei puhutakaan enää välttämättä laskennallisesta palkkavaatimuksesta, vaan se voi olla jo oikeasti MENO. Palkkahan on yleensä korvausta menetetystä vapaa-ajasta. Ehkä 10 % suomalaisista karjatiloista pystyy tekemään peltotyöt OIKEASTI kustannustehokkaasti. Riippuu tietysti urakoitsijasta ja työstä, jokapaikassa ei edes kaiken kattavaaa urakointipalvelua ole saatavilla ainakaan silloin kuin pitäisi. Suomeen ei ainakaan vielä ole rantautunut esim. Tanskan malli, joskus siihenkin on vaan pakko mennä.
Mutta pittäähän sitä taloissa koneita olla, niistä saa poistoja, niillä ajaminen ja niiden rassaaminen on niin mukavaa ja ennen kaikkea komiaa.. Mitäs sitä muuten vapaa-ajalla tekisi? Sitäpaitsi olisihan se suorastaan kamalaa jos sille torpparissukuiselle urakoitsijalle joutuisi ihan rahaa maksamaan, ja se voisi hyötyä :o
-
Tuossa jutussa pyöröpaalin kokonaiskustannus oli 10,5 eur kappale. Ei taida täällä urakoitsijat päästä samaan... ::)
-
Tuossa jutussa pyöröpaalin kokonaiskustannus oli 10,5 eur kappale. Ei taida täällä urakoitsijat päästä samaan... ::)
Viime profissa haastattelu pitkän linjan traktoriurakoitsijasta, joka kommentoi profissa julkaistua urakointihinnastoa: Käytännössä noista hinnoista jäädään reilusti, mutta homma on silti kannattavaa.
-
Tuossa jutussa pyöröpaalin kokonaiskustannus oli 10,5 eur kappale. Ei taida täällä urakoitsijat päästä samaan... ::)
pääsis vaikka alle jos markkina ja laskutaito toimis >:( >:( tästä on väännetty ennenkin, ei kannata aloittaa alusta. :-[ :-[
josko joku alan ulkopuolelta hokaisi tarttua toimeen ja tuoda alalle kilpailua niin ei tarttes myydä kun pikkuvalttuA maakuntaan 8) ;D
-
Tuossa jutussa pyöröpaalin kokonaiskustannus oli 10,5 eur kappale. Ei taida täällä urakoitsijat päästä samaan... ::)
Viime profissa haastattelu pitkän linjan traktoriurakoitsijasta, joka kommentoi profissa julkaistua urakointihinnastoa: Käytännössä noista hinnoista jäädään reilusti, mutta homma on silti kannattavaa.
johan tuosa km jutusa mainittiin että lista hinnoista jäädään kauas,nää täptäp huutelijat saa jättää omaan arvoonsa ja ostaa omat koneet 8)
-
Englannissa varmaan auttaa sekin asiaa, että laidunkausi emoilla voi olla yli kymmenen kuukautta ...
Tuleeko siellä talvea käytännössä ollenkaan ????
Emolehmät ei ole yhtä vaativaisia kuin lypsylehmät, joten kulut ainaki laskee kertaheitolla.
Irlannissa kävimme muinoin lihakarjatilalla ja sisäruokintakaudeksi esiteltiin jotain paria kuukautta. Neuvontajärjestön tulosteella oli kasvu kilon luokkaa tuolla kaudella. No, kilohan on ihan jonkinlainen kasvu, mutta se olikin koko sisäruokintakaudelle, ei päivälle. Eli eläimet pidetään tuon ajan vain hengissä, kasvun tavoittelu olisi liian kallista muuten kuin laitumella. Siinäpä miettimistä suomalaisille, sisäruokintakausi 8 kk ja nurmien kasvukäyrä huiputtaa juhannuksen kohdalla niin että korsiintuu.
-
Olikohan tuolla tilalla niin, että saivat palkollisia vähennettyä ja tulosta tuli sitä kautta. Monella tilalla Suomessa ongelma lienee kuitenkin siinä, että tuottavaa tekemistä ei löydy täydeksi työvuodeksi - 20 lehmä vaihtaminen emolehmiin ei taida kannattaa, ellei vapautuvalle työajalle ole korkeampituottoista hanketta tarjolla?
Petri
-
Jos lukee tuon jutun, niin siinä sanotaan aika selvästi mistä oli kyse. Maidon hinta putosi 20 senttiin/litra -> alkoivat vaihtamaan lihakarjaan -> kannattavuus parani.
Jos kannattavuus paranee negatiivisesta plus yhteen niin se on kyllä parantunut ;D
-
Olikohan tuolla tilalla niin, että saivat palkollisia vähennettyä ja tulosta tuli sitä kautta. Monella tilalla Suomessa ongelma lienee kuitenkin siinä, että tuottavaa tekemistä ei löydy täydeksi työvuodeksi - 20 lehmä vaihtaminen emolehmiin ei taida kannattaa, ellei vapautuvalle työajalle ole korkeampituottoista hanketta tarjolla?
Petri
Mulla on semmonen käsitys, että emo-lehmiä otetaan siinä vaiheessa, kun pitäisi rakentaa uusi navetta lypsykarjalle, eli osa porukasta hyppää silloin tavallaan sivuun maidontuotannosta.
-
Olikohan tuolla tilalla niin, että saivat palkollisia vähennettyä ja tulosta tuli sitä kautta. Monella tilalla Suomessa ongelma lienee kuitenkin siinä, että tuottavaa tekemistä ei löydy täydeksi työvuodeksi - 20 lehmä vaihtaminen emolehmiin ei taida kannattaa, ellei vapautuvalle työajalle ole korkeampituottoista hanketta tarjolla?
Petri
Mulla on semmonen käsitys, että emo-lehmiä otetaan siinä vaiheessa, kun pitäisi rakentaa uusi navetta lypsykarjalle, eli osa porukasta hyppää silloin tavallaan sivuun maidontuotannosta.
Minä ottaisin 80 emoa että saisin korkeamman hehtaarituen. Asiassa on yksi mutta. Akka sanoi että se pakkaa kamat jos kärpäsiä tulee, pitäs näin ollen pistää hakuun kärpäsenkestävä akka.
-
moneen kertaan sivuttu aihe paalaus-urakoinnin hinnasta puhuttaa edelleen. Itse olisin valmis ajamaan vaikka tuntiliksalla, mutta asiakkaille tuntuu olevan tärkeää tietää kappale-taksa. Tottakai kappaletaksa on korkea kun siihen tulee niitä surkeitakin mestoja sekaan.
-
Olikohan tuolla tilalla niin, että saivat palkollisia vähennettyä ja tulosta tuli sitä kautta. Monella tilalla Suomessa ongelma lienee kuitenkin siinä, että tuottavaa tekemistä ei löydy täydeksi työvuodeksi - 20 lehmä vaihtaminen emolehmiin ei taida kannattaa, ellei vapautuvalle työajalle ole korkeampituottoista hanketta tarjolla?
Petri
Mulla on semmonen käsitys, että emo-lehmiä otetaan siinä vaiheessa, kun pitäisi rakentaa uusi navetta lypsykarjalle, eli osa porukasta hyppää silloin tavallaan sivuun maidontuotannosta.
Minä ottaisin 80 emoa että saisin korkeamman hehtaarituen. Asiassa on yksi mutta. Akka sanoi että se pakkaa kamat jos kärpäsiä tulee, pitäs näin ollen pistää hakuun kärpäsenkestävä akka.
Keväällä 2014 pitää olla valmiina tekemään suuriakin liikkeitä nopeasti kun tukiaiset menevät uuteen arvontaan. Veikkaan että kotieläinbonukset vähenevät, kaikkiin tukiin tulee lisää ympäristöehtoja, varsinainen ympäristötuki kohdentuu tarkemmin riskikohteisiin, ylipäätään ymp. ja LFA-tuet ovat paineessa. TIlatuesta ne jo kertoivatkin tulevan uusi megasählinki, mutta sillä puolella saattavat tuet nousta.
-
Olikohan tuolla tilalla niin, että saivat palkollisia vähennettyä ja tulosta tuli sitä kautta. Monella tilalla Suomessa ongelma lienee kuitenkin siinä, että tuottavaa tekemistä ei löydy täydeksi työvuodeksi - 20 lehmä vaihtaminen emolehmiin ei taida kannattaa, ellei vapautuvalle työajalle ole korkeampituottoista hanketta tarjolla?
Petri
Mulla on semmonen käsitys, että emo-lehmiä otetaan siinä vaiheessa, kun pitäisi rakentaa uusi navetta lypsykarjalle, eli osa porukasta hyppää silloin tavallaan sivuun maidontuotannosta.
Minä ottaisin 80 emoa että saisin korkeamman hehtaarituen. Asiassa on yksi mutta. Akka sanoi että se pakkaa kamat jos kärpäsiä tulee, pitäs näin ollen pistää hakuun kärpäsenkestävä akka.
Afrikasta voisi löytyä ???
-
moneen kertaan sivuttu aihe paalaus-urakoinnin hinnasta puhuttaa edelleen. Itse olisin valmis ajamaan vaikka tuntiliksalla, mutta asiakkaille tuntuu olevan tärkeää tietää kappale-taksa. Tottakai kappaletaksa on korkea kun siihen tulee niitä surkeitakin mestoja sekaan.
Itte yleensä annan muiden urakoitsijoiden numeroita, jos aletaan kalliista hinnasta puhua ;)
Oma kasvinviljely on niin paljon kannattavampaa, että urakat sais vaikka jo pikkuhiljaa siirtyä talveen 8)
-
minä en ymmärrä missä siinä emolehmä hommassa on oikein bissnes, elättää 12kk emoa että saa vasikan
-
minä en ymmärrä missä siinä emolehmä hommassa on oikein bissnes, elättää 12kk emoa että saa vasikan
Saa suht. laillisen näköisesti pyöritettyä suurta peltoalaa minimikustannuksilla, mieluiten luomuna ja kaikilla mahdollisilla lisätuilla. Välitykseen menevän vasikan hinta on aika hyvä, eikä karjalle tarvitse ostaa kuin kivennäistä ja vitamiinia. Yhteiskunnan kannalta, no, feed the nation -teema voidaan unohtaa, mutta maisemaa, monimuotoisuutta, luontoarvoja ym. harvinaisia laidunkuoriaisia pukkaa. Niistä veronmaksaja haluaa maksaa tukea, ei mistään eläintehtaista.
-
Mä en ymmärrä emoista paljoakaan mutta voin kuvitella että tilanne voi olla samantyylinen suomessakin. Eli emoijen pääasiallinen tuotantoajatus on pystyä hallitsemaan mahdollisimman isoa määrää mahdollisimman pienellä työvoima sekä tuotanto ja rakennus kustannuksin. Ainut vaan että työn määrä menee niin pieneksi että vaikka tuntia kohden saa jonkinnäköistä palkkaa niin niitä tunteja tulee liian vähän. Lypsykarja taas on ajautunut siihen että vaikka ehkä jonkinnäköistä liikevaihtoa on mahdollista saavuttaa niin työn määrä ja sitämyöden työvoima ja muut kulut kasvaa niin suureksi että kannattavuus menee tehtyä työtuntia kohden siinä. Lisäksi kun emoilla on tosiaan se paljon laajempi mahdollisuus hyödyntää laitumiin ja ympäristökohteisiin liittyviä tukimahdollisuuksia voi tulos ainakin paperilla näyttää emojen plussaksi. Ongelma vaan on molemmissa että tehtyä tuntia ja sijoitettua rahaa kohden tulee liian vähän tulosta.
-
Minä ottaisin 80 emoa että saisin korkeamman hehtaarituen. Asiassa on yksi mutta. Akka sanoi että se pakkaa kamat jos kärpäsiä tulee, pitäs näin ollen pistää hakuun kärpäsenkestävä akka.
Joo, lampaiden mukana ei tulisi kärpäsiä, mutta uuhia pitäisikin sitten olla 6*80=480. Ei se akkakaan jaksa päivän jälkeen enää louskuttaa tai pakkailla, kun on ollut mukana...
-
Mä en ymmärrä emoista paljoakaan mutta voin kuvitella että tilanne voi olla samantyylinen suomessakin. Eli emoijen pääasiallinen tuotantoajatus on pystyä hallitsemaan mahdollisimman isoa määrää mahdollisimman pienellä työvoima sekä tuotanto ja rakennus kustannuksin. Ainut vaan että työn määrä menee niin pieneksi että vaikka tuntia kohden saa jonkinnäköistä palkkaa niin niitä tunteja tulee liian vähän. Lypsykarja taas on ajautunut siihen että vaikka ehkä jonkinnäköistä liikevaihtoa on mahdollista saavuttaa niin työn määrä ja sitämyöden työvoima ja muut kulut kasvaa niin suureksi että kannattavuus menee tehtyä työtuntia kohden siinä. Lisäksi kun emoilla on tosiaan se paljon laajempi mahdollisuus hyödyntää laitumiin ja ympäristökohteisiin liittyviä tukimahdollisuuksia voi tulos ainakin paperilla näyttää emojen plussaksi. Ongelma vaan on molemmissa että tehtyä tuntia ja sijoitettua rahaa kohden tulee liian vähän tulosta.
150 emoa ja 500 peltoa ja 2 työntekijää itten lisäx, tulosta 200 ittelle ja työntekijöille 40-50 mieheen..
Puuhastelua ja peltojen säilyttämistä viljelykelpoisina tulevaisuuden todellisia tarpeita varten.. Maisemat säilyy ja ravinteita keräillään nahan alle :)
-
Olikohan tuolla tilalla niin, että saivat palkollisia vähennettyä ja tulosta tuli sitä kautta. Monella tilalla Suomessa ongelma lienee kuitenkin siinä, että tuottavaa tekemistä ei löydy täydeksi työvuodeksi - 20 lehmä vaihtaminen emolehmiin ei taida kannattaa, ellei vapautuvalle työajalle ole korkeampituottoista hanketta tarjolla?
Petri
Mulla on semmonen käsitys, että emo-lehmiä otetaan siinä vaiheessa, kun pitäisi rakentaa uusi navetta lypsykarjalle, eli osa porukasta hyppää silloin tavallaan sivuun maidontuotannosta.
Minä ottaisin 80 emoa että saisin korkeamman hehtaarituen. Asiassa on yksi mutta. Akka sanoi että se pakkaa kamat jos kärpäsiä tulee, pitäs näin ollen pistää hakuun kärpäsenkestävä akka.
Afrikasta voisi löytyä ???
Jos Gambiasta, siellähän on satama josta .....
-
minä en ymmärrä missä siinä emolehmä hommassa on oikein bissnes, elättää 12kk emoa että saa vasikan
Bisnestä ei ehkä näin tavallisella talonpoikaistasolla ole, mutta siellä missä työt hoidetaan palkkatyövoimalla niin emojen kasvatus vähäisen työmäärän ja pienen työntekijätarpeen takia, on kannattava vaihtoehto.
Suomessahan asioita ei noin ajatella, kun maajussi ei laske itselleen palkkaa per tehty työtunti, joka olisi edessä jos työt tekisi renki.