Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: vms1 - 23.01.12 - klo:08:52
-
Eli mistä olette valmiita luopumaan navettarakentamisessa jotta saisitte hintaa alas. Vai oletteko vaan tyytynyt kohtaloon että 60 lehmän pytinki maksaa sen miljuunan.
Ittellä hallina tasalattiainen lato johon on tehty parrenenerottajat ja vähän estettä että saa kuivikkeen pysymään parressa. Lypsytekniikka on sitten lämmitetyssä kopissa. Tästä yksinkertaisuuden huipusta saa kuitenkin saman hinnan maidosta joten aika paljon pitää arvostaa työmukavuutta jotta saa itsensä vakuutettua kaikista hienouksien hyödyistä.
Tekisin minäkin nyt erilailla ja kalliimmin mutta konseptina yllättävän toimiva. Suurimpina eroina olisi parsirivin tiputtaminen pari harkkokerrosta niin että sinne tulisi noin 30 cm peti ja lannan käsittely pihaton jälkeen lietteenä sekä eristetty katto ilmanvaihdon parantamiseksi. Lypsy huoneen sijoitus olisi myös vähän eri mutta muuten taitais olla samanlainen konsepti.
-
"Tykkää". Me kun teimme navettaa, kantava slougani oli timpurin jo alkuvaiheessa kysymä "Näkyykse maidon hinnassa?", kun meinasin alkaa jotain detaljia liikaa hieromaan... :'(
-
Vai oletteko vaan tyytynyt kohtaloon että 60 lehmän pytinki maksaa sen miljuunan.
Jos pelkkä 60 lypsävän navetta maksaa miljoonan, niin jätäisin kyllä tekemäti...
... Vaikka saisi lotossa miljuunan tai pari!
Aina on kuitenkin muistettava, että se miljuuna kymmenen vuotta sitten, nyt, tahi kymmenen vuoden päästä, on aivan eri miljuuna.
-
Taannoin maatilan pellervossa oli, muistaakseni, Joukolan tilan lehmät makoili turvepatjalla, väliseinillä "neljä" makkuuparsi riviä ja kaksi avokourua ja ruokintapöytä?
-
Taannoin maatilan pellervossa oli, muistaakseni, Joukolan tilan lehmät makoili turvepatjalla, väliseinillä "neljä" makkuuparsi riviä ja kaksi avokourua ja ruokintapöytä?
http://www.joukolanayrshire.com/esittely/esittely.html
-
ei siinä rakentamisessa oikein voi mistään tinkiä koska jokaista rakennetta varten on joku viranomainen vaatimassa jotakin. esim. runko: liimapuut nykyisin melkein ainoa vaihtoehto.(palov.). käytäväleveydet-lisää neliöitä tosin hyviä sellaisia. sitten poikima-alueet pitää olla xx-neliötä per turpa. paloluokat katossa rajoittaa myös materiaali valintoja. ja noi verhoviritykset ne vasta kalliiksi tulee ripustella vrt. betonielementtiin. kaiken edullisin systeemi on 3 tai 3+3 pohja vapaakiertosella robotilla.
-
Ainoa tapa rakentaa edullista, toimivaa ja kannattavaa on.. tehdä se +300 lehmän yksikkö muutaman yrittäjän kimppaprojektina.
Kyllä nykyään on vaan aika vaikea ponnistaa ylös siitä kuopasta jonka tuollainen miljoonan euron 1-robon navetta yrittäjän alle kaivaa. Valitettavasti..
-
Mä olen hieman mutuillut sitä, että ihan varmasti kohtalaisen edukas parsipaikka ON mahdollista tehdä. Mutta mielestäni Joharan ensimmäisessä lauseessa tuli esiin taikasana, joka täytyisi toteutua investoinnissa. Nimittäin TOIMIVA. Jotta rutiinit saadaan toimivaksi, vaatii se aina jonkinlaisia panostuksia vaikka pidettäisiinkin linja yksinkertaisena niinkuin pitääkin.
Olen kasvattanut hiehoja "edullisesti" ikivanhassa parsinavetassa, jossa on lietesysteemi. Tein niskaputket ja revin kytkyet mäkeen eli elukat on irti. Ainut isompi investointi oli parsimatot ja valaistus. Mutta voi jeesus sitä työn määrää, mikä eteen tulee kun puhutaan ensinnäkin kuivituksesta. Mikään määrä kuiviketta ei riitä pitämään elukoita kuivana ja silti kaikki kuivike on kuiluissa.. :o
-
Löytyi toinenkin taikasana "muutama yrittäjä".
-
Säästämisessä pitää muistaa kuitenkin että ylimääräinen työ maksaa. Minuutti jokaiseen navetointiin lisää tekee 15 vuodessa n. 4000 €. Paitsi niille joilla ei oo töitä tarpeeksi, eikä laske omalle työlle hintaa...
-
Säästämisessä pitää muistaa kuitenkin että ylimääräinen työ maksaa. Minuutti jokaiseen navetointiin lisää tekee 15 vuodessa n. 4000 €. Paitsi niille joilla ei oo töitä tarpeeksi, eikä laske omalle työlle hintaa...
Noinkin. Mut jos ja kun pääsee sille tasolle, että työtunnilla tulee 3-400 litraa maitoa, ollaan jo sellaisella tasolla, että lisäsäästö ei enää vaikuta juurikaan tuotantokustannukseen. Sen sijaan vähäisestä seurannasta alkaa tulla negatiivisia yllätyksiä ja kustannukset kääntyy nousuun.
-
pitää piruilla vaikkei asioista mitään ymmärräkkään:
emohallin 1100 m3 saa 180 000 ekulla ja siihen sopii se 90 emoa/robotillinen lemmuja, eristetty katto ja robotti ei luulis maksavan 820 000 ekua ::)
laajennuksiin varaudutaan myös melko kalliilla, vaikka esim. pelto ko. toimenpiteeseen puuttuisikin :o
niin ja tuosta automaatiosta. jos kaikki on automatisoitu, miksi kuiteskin 60 lemmun kimpussa häärii isäntäväki ja renki eli 20 äpyliä/tekijä ::)
robon vielä ymmärrän mutten muuta ja päinvastoin, eli jos on asema sitten ruokintaan apuja, miksi molemmat :P :o
-
pitää piruilla vaikkei asioista mitään ymmärräkkään
Naudaton navetta ei taida olla navetta ollenkaan, mutta muuten hyvä. Teen varmaankin jonkin sortin hallin navettatarvikkeistani.
ja noi verhoviritykset ne vasta kalliiksi tulee ripustella vrt. betonielementtiin.
Eikö paperikoneen viiramatto olisi edukas ja tuulenkestävä verho. Ei se kaunis ole, mutta jospa velkasaldo olisi vähän nätimpi katsella.
-
Kannattaa myös keskittää säästäminen siihen mikä ei ole näkyvää/hyödyllistä. Painovoimaisen ilmanvaihdon automaattisäätö moottoreineen maksaa jokusia tonneja ainakin jos pistää vaikka puhallettavat verhot. Mutta siitä on luultavasti ainakin jonkin verran hyötyä, säästyy säätötyötä ja navetan ilmanlaatu tulee oikeasti optimoitua. Samalla rahalla tontille voidaan ajaa ja levittää hetkessä 10-20 kuormaa ylimääräistä soraa joka ei koskaan tule näkymään tai hyödyttämään mitenkään.
Eli erityisesti perustamisvaiheessa voidaan tuhlata useampi kymppi jonka voisi käyttää johonkin näkyvään ja hyödylliseen ekstraan tai vaihtoehtoisesti jättää käyttämättä.
-
Kiinnostaisi myös edullisempi rakentaminen jos se olisi Suomessa mahdollista, jos säädökset ja luvat eivät salli sitä niin sitten ei kiinnosta! On se kumma kun ei ole mahdollista sellainen laajentaminen missä olisi pienempi riski (ainakin rahoittajaa voisi miellyttää?). Toisekseen miksi ihmeessä huomattava osa laajentaneiden maitolitran tuotosta on kiinni seinissä ym? Eihän siinä ole mitään järkeä? Muutkin kustannukset ovat tarpeeksi korkeat, niin miksi rakentamisen on "pakko" olla kallista vaikkei taho? Tätä byrokratian määrää ja tarpeettomutta ei tavallinen ihminen voi ymmärtää..
Te jotka olette rakentaneet niin mitä edullisempia ratkaisuja olette valinneet?
-
Kiinnostaisi myös edullisempi rakentaminen jos se olisi Suomessa mahdollista, jos säädökset ja luvat eivät salli sitä niin sitten ei kiinnosta! On se kumma kun ei ole mahdollista sellainen laajentaminen missä olisi pienempi riski (ainakin rahoittajaa voisi miellyttää?). Toisekseen miksi ihmeessä huomattava osa laajentaneiden maitolitran tuotosta on kiinni seinissä ym? Eihän siinä ole mitään järkeä? Muutkin kustannukset ovat tarpeeksi korkeat, niin miksi rakentamisen on "pakko" olla kallista vaikkei taho? Tätä byrokratian määrää ja tarpeettomutta ei tavallinen ihminen voi ymmärtää..
Te jotka olette rakentaneet niin mitä edullisempia ratkaisuja olette valinneet?
Edullinen on suhteellista mutta näin meillä toteutettiin 70 paikkainen
Betonielementtiseinä/paljeseinä, hormit, oma kattoviritelmä,robo+tankki,automaattiruokinta,avokourut lietesäiliö 519 t€
-
Mä lähtisin varmaan näistä palikoista kokoamaan sopivaa yksikköä:
http://www.abe.psu.edu/extension/ip/dairyfreestallshelters.html
-
Savimaa ja syvät kourut.... :'(
-
Mä lähtisin varmaan näistä palikoista kokoamaan sopivaa yksikköä:
http://www.abe.psu.edu/extension/ip/dairyfreestallshelters.html
Jep.... 8)
Suomessa on tehty harvalukuisan mutta osaavan porukan voimin hyvää työtä navettarakentamisen ohjaamisessa fiksumpaan suuntaan, mutta mielestäni vielä ei kuitenkaan ole päästy lähellekään maalia. Kenttä kehitykselle Suomessa on kuitenkin erittäin haastava, koska sukutilaperinne, tupo-mallinen tuotantotukipolitiikka ja kaupalliset siipiveikot pitävät hyvin puolensa jakopolitiikassa.
Tuossa loppuosassa on hyvää kontra-näkemystä Soomi täppärin navetta-ajatteluun hajautuksen muodossa.
http://www.abe.psu.edu/extension/factsheets/g/G84.pdf
-
Sivulla 4 figure 5. Altaan ympärillä vähintään 15' eli 4.5 tilaa ;)
-
Jos nyt pensylvanialaisten rakenteihin vertaa niin kannattaa muistaa että siellä on keskilämpötila vuodelle 12 astetta ja tammikuulle 0 astetta. Turussa ja Helsingissä on 6 astetta kylmempää ja Oulun kohdalla jo yli 10 astetta. Tahtoo sanoa että lumikuormat ja plussalla pysyminen (tai pakkaselle menemisen kustannukset) ei noissa ole ongelma. Ja tietty täkäläisiä palonormeja pitää noudattaa, halusit tai et. Suomeen kehkeytynyt 3-nivelkehä konsepti ei ole huono eikä edes kovin kallis. Vai mistä kantavan rakenteen ja rungon sekä sivuseinille että eristetylle katolle vajaan 2000m2 hallissa saa reippaasti alle 50000 eurolla? Keskipilareilla tai ilman, ja onhan se kuitenkin parempi jos ei ole pilareita.
-
Mä ajattelin rakentaa 40 lypsävälle 2 rivisen pihaton visiiriruokinnalla ja 2x5 paikkasella midiasemalla. Avokourut varmaan halvin koska kalliolle rakennetaan. Vasikat ja poikivat kestokuivikkeelle. Nuoriso ja umpparit vanhoihin rakennuksiin.
-
Pennsylvaniassa saattaa tulla lunta aikas paljonkin.... ja kylmääkin on. Vaihtelut suuria ja usein nopeitakin. Toki leveyspiiri Soomi täppärilään verrattuna paperilla edullinen, mutta ero ei lopultakaan eteläiseen/keskiseen Suomeen verrattuna ole kovin merkityksellinen. Konsepti kuitenkin ratkaisee, ei muutaman rakenteen lujuusmitoitus. 8)
-
Pennsylvaniassa saattaa tulla lunta aikas paljonkin.... ja kylmääkin on. Vaihtelut suuria ja usein nopeitakin. Toki leveyspiiri Soomi täppärilään verrattuna paperilla edullinen, mutta ero ei lopultakaan eteläiseen/keskiseen Suomeen verrattuna ole kovin merkityksellinen. Konsepti kuitenkin ratkaisee, ei muutaman rakenteen lujuusmitoitus. 8)
Mutta ei noissa konsepteissa oikein mitään maatamullistavaa huomaa nykyisiin täkäläisiin kuviin verrattuna. Voisi sitä kai täräyttää pihalle 5 tai 10 pientä pihattoa ruutukaavaan ja jonkun parakin valko-venäläisille noiden kuvien innoittamana.
Jos löytyy tasaiseksi louhittu navetan kokoinen kenttä ja sorakasa siinä vieressä niin siihen saa 2 robon kokoluokassa (vajaa 2000m2) eristetyn katon ja kaaret asennettuna ehkä 170 000 tai kympin alle, iso valoharja, hormit ja verhot ja automaattinen ohjaus näille asennettuna vajaa 40000 (halvimmat hormit ja verhot ilman valoharjaa asennettuna varmaan reilu 20 000), anturat ehkä kymppitonnin, betonipohjaa keskimäärin 30€/neliö sen 2000 neliötä tekee 60000, päädyt, väliseinät ja ovet toisen korkeintaan 60000. Ollaan jossain 350 000 eurossa. Tuohon sitten päälle se mitä maanrakentaminen ja kiviaines todellisuudessa maksaa (taivas on kattona) , sähköt, vesi, lannanpoisto, robotit tai asema jne.
-
pitää piruilla vaikkei asioista mitään ymmärräkkään
Naudaton navetta ei taida olla navetta ollenkaan, mutta muuten hyvä. Teen varmaankin jonkin sortin hallin navettatarvikkeistani.
ja noi verhoviritykset ne vasta kalliiksi tulee ripustella vrt. betonielementtiin.
Eikö paperikoneen viiramatto olisi edukas ja tuulenkestävä verho. Ei se kaunis ole, mutta jospa velkasaldo olisi vähän nätimpi katsella.
Täällä Juankoskella viirasta rakennellaan vaikka mitä. Joka talossa on rulla viiraa varmuuden vuoksi ;D
-
Pennsylvaniassa saattaa tulla lunta aikas paljonkin.... ja kylmääkin on. Vaihtelut suuria ja usein nopeitakin. Toki leveyspiiri Soomi täppärilään verrattuna paperilla edullinen, mutta ero ei lopultakaan eteläiseen/keskiseen Suomeen verrattuna ole kovin merkityksellinen. Konsepti kuitenkin ratkaisee, ei muutaman rakenteen lujuusmitoitus. 8)
Juurikin näin!
Lunta saattaa tulla yön aikana puoli metriä ja pakkasta on enimmillään runsaat 20 astetta. Toki lumi sulaa yleensä muutamas päiväs, eikä pakkasjaksotkaan oo pitkiä. Mutta lähinnä se konsepti oli ajatuksena...
Minkähänlainen olis pienempään yksikköön tällainen: http://www.abe.psu.edu/extension/ip/dippdfs/dip202.pdf ? Runkoleveys kuitenkin alle 15m.
Wisconsinis oli muutama rakentanu vain tuollaisen yksinkertaisen kaksirivisen pihaton ja sijoittanu lypsyaseman ja käsittelytilat vanhaan parsinavettaan.
-
Minkähänlainen olis pienempään yksikköön tällainen: http://www.abe.psu.edu/extension/ip/dippdfs/dip202.pdf ? Runkoleveys kuitenkin alle 15m.
Wisconsinis oli muutama rakentanu vain tuollaisen yksinkertaisen kaksirivisen pihaton ja sijoittanu lypsyaseman ja käsittelytilat vanhaan parsinavettaan.
Tommonenkin oli joskus suunnitelmissa, mutta vanha paikka katsottiin ympäristöluvittajan toimesta kelvottomaksi. Ehkä onneksi, ehkä ei.
-
Minkähänlainen olis pienempään yksikköön tällainen: http://www.abe.psu.edu/extension/ip/dippdfs/dip202.pdf ? Runkoleveys kuitenkin alle 15m.
Wisconsinis oli muutama rakentanu vain tuollaisen yksinkertaisen kaksirivisen pihaton ja sijoittanu lypsyaseman ja käsittelytilat vanhaan parsinavettaan.
Tommonenkin oli joskus suunnitelmissa, mutta vanha paikka katsottiin ympäristöluvittajan toimesta kelvottomaksi. Ehkä onneksi, ehkä ei.
Juu komiaa piti saara ja mukavuusinvestointeja :o :o :o :o ;D
-
Juu komiaa piti saara ja mukavuusinvestointeja :o :o :o :o ;D
Kyllä mä näen sen päättömän ja suunnittelemattoman infrastruktuurin syyksi. Asukkaita ei ole kuin muutama hassu tuhat, mutta ripoteltuna niin, että joka samperin paikassa aletaan natista haitoista.
Ymmärrän myös helposti, miten useimmilla nousee tie pystyyn siinä vaiheessa, kun vanhaan ei pystykään enää tekemään lisää. Lehmiä on vaivaksi, muttei elannoksi ja lisätä ei saa. Uuteen paikkaan siirtyminen on aina kallista ja lisää riskejä.
Parinkymmenen lehmän parsinavetan saa helposti ja edullisesti varusteltua siten, että satakunta lehmää lypsää muutaman vuoden sitä asemaa tai roboa tienatessa. Parsipihatto+lanta/rehuvarastot kustantaisi vanhaan infraan 2-3 tonnia/parsipaikka, lehmän mukavuuksista tinkimättä. Muutaman vuoden lypsäisi ja rakentelisi robokopin tai asemakopin, riskit olisivat matalia ja työ entiseen verrattuna monin verroin tuottavampaa.
Mutta useinmiten tää ei onnistu. Aika monella alkaa olla jo kokemusta :(
-
Juu komiaa piti saara ja mukavuusinvestointeja :o :o :o :o ;D
Kyllä mä näen sen päättömän ja suunnittelemattoman infrastruktuurin syyksi. Asukkaita ei ole kuin muutama hassu tuhat, mutta ripoteltuna niin, että joka samperin paikassa aletaan natista haitoista.
Ymmärrän myös helposti, miten useimmilla nousee tie pystyyn siinä vaiheessa, kun vanhaan ei pystykään enää tekemään lisää. Lehmiä on vaivaksi, muttei elannoksi ja lisätä ei saa. Uuteen paikkaan siirtyminen on aina kallista ja lisää riskejä.
Parinkymmenen lehmän parsinavetan saa helposti ja edullisesti varusteltua siten, että satakunta lehmää lypsää muutaman vuoden sitä asemaa tai roboa tienatessa. Parsipihatto+lanta/rehuvarastot kustantaisi vanhaan infraan 2-3 tonnia/parsipaikka, lehmän mukavuuksista tinkimättä. Muutaman vuoden lypsäisi ja rakentelisi robokopin tai asemakopin, riskit olisivat matalia ja työ entiseen verrattuna monin verroin tuottavampaa.
Mutta useinmiten tää ei onnistu. Aika monella alkaa olla jo kokemusta :(
Juu siittä johtuu kun ei änkyrä isännät tuu toimeen naapureitten kanssa syytellään vaikka assii onkin juuri toisin päin :o
-
Juu komiaa piti saara ja mukavuusinvestointeja :o :o :o :o ;D
Parinkymmenen lehmän parsinavetan saa helposti ja edullisesti varusteltua siten, että satakunta lehmää lypsää muutaman vuoden sitä asemaa tai roboa tienatessa. Parsipihatto+lanta/rehuvarastot kustantaisi vanhaan infraan 2-3 tonnia/parsipaikka, lehmän mukavuuksista tinkimättä. Muutaman vuoden lypsäisi ja rakentelisi robokopin tai asemakopin, riskit olisivat matalia ja työ entiseen verrattuna monin verroin tuottavampaa.
Mutta useinmiten tää ei onnistu. Aika monella alkaa olla jo kokemusta :(
Toisella tilalla oli lypsetty 150 lehmän karja jonkin aikaa 75 lehmän parsinavetassa ennen aseman rakentamista sinne parsinavettaan ja toisessa 60 lehmän karja 20 lehmän parsinavetassa, jonne oli sittemmin rakennettu nelipaikkainen omatekoinen "asema", jossa lehmät lypsettiin vanhan parsinavetan aikaisilla putkilypsimillä. Kustannus tälle "asemalle" oli ollut alle 20 000$!
-
Juu komiaa piti saara ja mukavuusinvestointeja :o :o :o :o ;D
Kyllä mä näen sen päättömän ja suunnittelemattoman infrastruktuurin syyksi. Asukkaita ei ole kuin muutama hassu tuhat, mutta ripoteltuna niin, että joka samperin paikassa aletaan natista haitoista.
Ymmärrän myös helposti, miten useimmilla nousee tie pystyyn siinä vaiheessa, kun vanhaan ei pystykään enää tekemään lisää. Lehmiä on vaivaksi, muttei elannoksi ja lisätä ei saa. Uuteen paikkaan siirtyminen on aina kallista ja lisää riskejä.
Parinkymmenen lehmän parsinavetan saa helposti ja edullisesti varusteltua siten, että satakunta lehmää lypsää muutaman vuoden sitä asemaa tai roboa tienatessa. Parsipihatto+lanta/rehuvarastot kustantaisi vanhaan infraan 2-3 tonnia/parsipaikka, lehmän mukavuuksista tinkimättä. Muutaman vuoden lypsäisi ja rakentelisi robokopin tai asemakopin, riskit olisivat matalia ja työ entiseen verrattuna monin verroin tuottavampaa.
Mutta useinmiten tää ei onnistu. Aika monella alkaa olla jo kokemusta :(
Juu siittä johtuu kun ei änkyrä isännät tuu toimeen naapureitten kanssa syytellään vaikka assii onkin juuri toisin päin :o
Kyllähän tilanne on usein niin, että naapurien kanssa ollaan väleissä, mutta ympäristökeskus ei myönnä lupaa koska säädösten mukaan naapurit asuvat liian lähellä. Paljon on myös hakemuksia, joissa kaikki - museovirastosta lähtien - on valittanu, mutta lupa on saatu, koska valitukset on ollu aiheettomia.
-
Kyllähän tilanne on usein niin, että naapurien kanssa ollaan väleissä, mutta ympäristökeskus ei myönnä lupaa koska säädösten mukaan naapurit asuvat liian lähellä. Paljon on myös hakemuksia, joissa kaikki - museovirastosta lähtien - on valittanu, mutta lupa on saatu, koska valitukset on ollu aiheettomia.
Jep. Naapurit olis kyllä antaneet rakentaa, mutta kunta ja ymppikeskus ovat vastaan. Tilanne on tietenkin omaa syytäkin tai ainakin edellisen polven. Kyllähän niitä talojen rakentamisia olisi voinut vastustaakin. Mun aikanani ei ole uusia taloja tullut.
-
Juu komiaa piti saara ja mukavuusinvestointeja :o :o :o :o ;D
Parinkymmenen lehmän parsinavetan saa helposti ja edullisesti varusteltua siten, että satakunta lehmää lypsää muutaman vuoden sitä asemaa tai roboa tienatessa. Parsipihatto+lanta/rehuvarastot kustantaisi vanhaan infraan 2-3 tonnia/parsipaikka, lehmän mukavuuksista tinkimättä. Muutaman vuoden lypsäisi ja rakentelisi robokopin tai asemakopin, riskit olisivat matalia ja työ entiseen verrattuna monin verroin tuottavampaa.
Mutta useinmiten tää ei onnistu. Aika monella alkaa olla jo kokemusta :(
Toisella tilalla oli lypsetty 150 lehmän karja jonkin aikaa 75 lehmän parsinavetassa ennen aseman rakentamista sinne parsinavettaan ja toisessa 60 lehmän karja 20 lehmän parsinavetassa, jonne oli sittemmin rakennettu nelipaikkainen omatekoinen "asema", jossa lehmät lypsettiin vanhan parsinavetan aikaisilla putkilypsimillä. Kustannus tälle "asemalle" oli ollut alle 20 000$!
Jos kyseessä ns flat parlour, niin ei kiitos. Kyykkimistä ei ole ikävä.Koneista lypsykone tuo (ainakin meille) eniten rahaa taloon. Toisaalta aikoinaan (-99) 2*4 lypsyasema asennettuna kustansi n 20 000€.
-
Juu komiaa piti saara ja mukavuusinvestointeja :o :o :o :o ;D
Parinkymmenen lehmän parsinavetan saa helposti ja edullisesti varusteltua siten, että satakunta lehmää lypsää muutaman vuoden sitä asemaa tai roboa tienatessa. Parsipihatto+lanta/rehuvarastot kustantaisi vanhaan infraan 2-3 tonnia/parsipaikka, lehmän mukavuuksista tinkimättä. Muutaman vuoden lypsäisi ja rakentelisi robokopin tai asemakopin, riskit olisivat matalia ja työ entiseen verrattuna monin verroin tuottavampaa.
Mutta useinmiten tää ei onnistu. Aika monella alkaa olla jo kokemusta :(
Toisella tilalla oli lypsetty 150 lehmän karja jonkin aikaa 75 lehmän parsinavetassa ennen aseman rakentamista sinne parsinavettaan ja toisessa 60 lehmän karja 20 lehmän parsinavetassa, jonne oli sittemmin rakennettu nelipaikkainen omatekoinen "asema", jossa lehmät lypsettiin vanhan parsinavetan aikaisilla putkilypsimillä. Kustannus tälle "asemalle" oli ollut alle 20 000$!
Jos kyseessä ns flat parlour, niin ei kiitos. Kyykkimistä ei ole ikävä.
Tuo saattaa hyvinkin olla oikea nimitys sille. Lehmät oli jokatapaukses n.30cm ylempänä kuin lypsäjä, joten kyykkimistä oli vähemmän kuin parsinavetas ja lypsy nopeampaa, koksa lehmät tuli lypsäjän luo, eikä toisinpäin.
-
Varmaan säästäisi "tuhansia" jos tekisi juottokaukalot itse vaikka halkaistuista viemäriputkista. Ja saahan sitä rosteriputkeakin, jos pelkää että muovinen hajoaa :o
-
Mä lähtisin varmaan näistä palikoista kokoamaan sopivaa yksikköä:
http://www.abe.psu.edu/extension/ip/dairyfreestallshelters.html
Noissa nyt ei ollut mitään muuta kun parsiriviä ja visiiriruokintapöytää. Ei mitään uutta Suomessa.
Suoraan amerikan mallia ei voi tänne kopioida, Suomen lainsäädäntö ja eu-byrokratia on sen verran mutkikkaampi kuin Amerikassa (otaksun). Pennsylvaniassa saattaa tulla lunta aikas paljonkin.... ja kylmääkin on. Vaihtelut suuria ja usein nopeitakin. Toki leveyspiiri Soomi täppärilään verrattuna paperilla edullinen, mutta ero ei lopultakaan eteläiseen/keskiseen Suomeen verrattuna ole kovin merkityksellinen. Konsepti kuitenkin ratkaisee, ei muutaman rakenteen lujuusmitoitus. 8)
Mutta ei noissa konsepteissa oikein mitään maatamullistavaa huomaa nykyisiin täkäläisiin kuviin verrattuna. Voisi sitä kai täräyttää pihalle 5 tai 10 pientä pihattoa ruutukaavaan ja jonkun parakin valko-venäläisille noiden kuvien innoittamana.
Jos löytyy tasaiseksi louhittu navetan kokoinen kenttä ja sorakasa siinä vieressä niin siihen saa 2 robon kokoluokassa (vajaa 2000m2) eristetyn katon ja kaaret asennettuna ehkä 170 000 tai kympin alle, iso valoharja, hormit ja verhot ja automaattinen ohjaus näille asennettuna vajaa 40000 (halvimmat hormit ja verhot ilman valoharjaa asennettuna varmaan reilu 20 000), anturat ehkä kymppitonnin, betonipohjaa keskimäärin 30€/neliö sen 2000 neliötä tekee 60000, päädyt, väliseinät ja ovet toisen korkeintaan 60000. Ollaan jossain 350 000 eurossa. Tuohon sitten päälle se mitä maanrakentaminen ja kiviaines todellisuudessa maksaa (taivas on kattona) , sähköt, vesi, lannanpoisto, robotit tai asema jne.
Kenelläkään ei ole valmiiksi kahden robon navettaa varten louhittua kenttää ja sorakasat vieressä. Lähtötilanne on usein se että savi-hiesumainen epätasainen laidun on olemassa ja siihen aletaan väkästää pohjajuttuja. Jos oikeesti 120 lehmän pihatto kustannusarviolla 0.6 milj. € ei olisi oikeastaan paha hinta ollenkaan.
-
Tässä ny hukkuu hiukan pointti osalta. Tuolla idea on rakennella portaittain. Siis ensin se halli, missä on ehkä sata lehmää tai alle ja lypsetään vanhassa parsinavetassa. Sitten asemaa/robottia ja ehkä toista eläinhallia tai jatkoa, vasikkalaa/hieholaa. Suomalainen tapa on rakentaa kaikki kerralla saman katon alle, mieluiten hirmukalliisti ja yhdellä rytkäisyllä. Kustannuksien karkaamiseen syy on just tämä. Pannaan kaikki munat kerralla samaan koriin ja rytkäistään. Hankinnat on sitten "pakko" tehdä siinä yhdellä kerralla ja tuurista on kiinni, osuuko rakentaminen kalliiseen vai halvempaan hetkeen. Rakentamalla jatkuvasti voi levittää hankintoja ja madaltaa riskiä. Ja tietenkin, alentaa vieraan pääoman osuutta.
Kaikilla ei tietenkään ole siihen mahdollisuutta. Uuteen paikkaan rakennettaessa kaikki välttämätön on tehtävä heti.
-
Tässä portaaittain rakentamisesessa on monta kynnystä jota kannattaa varoa. Suurimpana kuitenkin se että suurin osa maatiloista on niin rakennettu että sinne ei millään mahdu isoa navettaa hyvin pihapiiriin. jokaiselle navetalle pitäisi kuitenkin järjestää sekä puhdas että likainen reitti jossa mahdutaan kulkemaan erittäin isoilla koneilla. Vaikka nyt jaksaa hoitaa sen peltohomman appiukon ja siskonpojan kanssa. Joskus ollaan kuitenkin tilanteessa että rehut tuo urakoitsija ja lannat vie urakoitsija.
Nojoo edellinen säästää hirveästi :)
Mulla on muutenkin liikaa kokemusta tästä vanhan hyödyntämisestä joten omalla tavalla osaan puhua sitä vastaan. Jos investointia haluaa hajauttaa niin aina on vaihtoehtona siirtää liete kerran talvessa etäsäiliöön jos ei heti halua rakentaa vaikka kahta allasta. Samoiten rehun voi tehdä vanhoihin laakasiiloihin tai käyttää paaleja. Sitä kuitenkin harkitsisin hyvin tarkoin että rupeisin hyödyntämään lypsytiloja vanhoissa rakennuksissa. Sitä hallia ei kuitenkaan saa kauemmaksi vietyä.
Mulla on kuitenkin sellainen käsitys että suurimmat säästökohteet löytyy sieltä hallin perustusten ja kattohormin hatun välistä. Jotain sinne tehdään tai ostetaan sellaista mikä tulee järkyttävän kalliiksi jota lehmät ei ikinä saa tuotettua takaisin. Kysymys vaan kuuluu missä se on.
-
Jättää investointituet hakematta, niin saa rakentaa vapaammin. Viranomaismääräykset lievempiä kuin tuen ehdoissa ja voi laittaa esim käytetyn lypsyaseman ilman agriboonuksia ;D. Täyttää lain vaatimukset ja tekee edullisen hallin, johon ei tarvita niin paljon välikäsiä ja kilpailuttamista.
-
Tässä ny hukkuu hiukan pointti osalta. Tuolla idea on rakennella portaittain. Siis ensin se halli, missä on ehkä sata lehmää tai alle ja lypsetään vanhassa parsinavetassa. Sitten asemaa/robottia ja ehkä toista eläinhallia tai jatkoa, vasikkalaa/hieholaa. Suomalainen tapa on rakentaa kaikki kerralla saman katon alle, mieluiten hirmukalliisti ja yhdellä rytkäisyllä. Kustannuksien karkaamiseen syy on just tämä. Pannaan kaikki munat kerralla samaan koriin ja rytkäistään. Hankinnat on sitten "pakko" tehdä siinä yhdellä kerralla ja tuurista on kiinni, osuuko rakentaminen kalliiseen vai halvempaan hetkeen. Rakentamalla jatkuvasti voi levittää hankintoja ja madaltaa riskiä. Ja tietenkin, alentaa vieraan pääoman osuutta.
Kaikilla ei tietenkään ole siihen mahdollisuutta. Uuteen paikkaan rakennettaessa kaikki välttämätön on tehtävä heti.
tän puolesta mäkin oon liputtanut jo tovin. osissa rakentaen ja hallitusti kasvaen on ainakin tälläiselle hitaasti oppivalle ja kehittyvälle ollu passelia. pari kesää tehtiin navetoita sitten pari kesää kunnostettiin peltoja ja konekantaa, enskesänä taas vissiin rakennetaan... 8)
itselle on ainakin ollu joka muutoksen jälkeen hetken kestänyt omaksua uutta tapaa tehdä hommansa ja pärjätä uudessa ympyrässä. myös hetki ajatusta sille onko suunta oikea ja onko tarvetta muuttaa sitä... ::)
lihapuolella kuvio on tietty pikkasen yksinkertaisempi kuin maitopuolella mut mahdollisuuksia on kun niitä halutaan olevan... :-\
-
jokaiselle navetalle pitäisi kuitenkin järjestää sekä puhdas että likainen reitti jossa mahdutaan kulkemaan erittäin isoilla koneilla. Vaikka nyt jaksaa hoitaa sen peltohomman appiukon ja siskonpojan kanssa. Joskus ollaan kuitenkin tilanteessa että rehut tuo urakoitsija ja lannat vie urakoitsija.
Nojoo edellinen säästää hirveästi :)
Kaukana ollaan vielä siitä tilanteesta, että urakoitsijan käyttö tulee halvemmaksi kuin oman ostaminen ja työvoimankin palkkaaminen. Siis oikeasti isoilla tiloilla.
Siinähän sitä rahaa vasta kuluukin, jos tekee parin vuoden ajan muutaman sadan hehtaarin rehut paaliin ja tekee sitten ne laakasiilot... Ja kun ne kustannukset eivät jää pelkästään muoviin.
-
Varmaan säästäisi "tuhansia" jos tekisi juottokaukalot itse vaikka halkaistuista viemäriputkista. Ja saahan sitä rosteriputkeakin, jos pelkää että muovinen hajoaa :o
4400 näyttää olevan ainakin yhdessä tarjouksessa hinta eristetyille ja vastuksellisille kaukaloille 2 robon puuhalassa (yhteensä 9, joista puolet pieniä). Eli voi siinä säästää mutta pare tietää mitä tekee ettei vastushomma ja uimurien kanssa touhuaminen vie rahoja ja hermoja ;)
Mutta oma lähtökohta on edelleen se että työ, varsinkin jonkun muun (koneella) tekemä, on kallista. Kaivurikuski kun levittää päivän verran soraa jota sora-auto tuo koko päivän, niin melkein kuppien hinnan köyhtyy jo päivässä. Isäntä jolla oli virolaisporukka navettaa rakentamassa, kehui että yksi miehistä oli laatoitusekspertti joka keskittyi talven ajan laatoittamaan maitohuonetta, suihkuja yms. 20€ / tunti taisi olla hinta näillä halvoilla virolaisilla. Eli virolaisille lyhyt 60 tunnin työviikko maksoi vaivaiset 1200€, parissa kuukaudessa vajaa 10 000€, en tiedä riittikö 2 kuukautta. Itse laatoittaisin omana työnä tai vaikka urakkana sosiaalitilojen suihkun kahdessa päivässä ja pistäisin muut pinnat riittävillä pinnoitteilla jotka töineen maksavat korkeintaan tonnin enemmän kuin laatoittamisen pelkät materiaalit.
Virolaisia oli muuten keskimäärin 7 tai 8, ja yli puoli vuotta. Jos alakanttiin laskisi että yksi äijä maksaa vain tonnin 50 tunnin viikolta niin koko lössi maksaa 7 tonnia viikossa ja 30 viikossa 210 000. Joka sunnuntai voi sitten katsella ympärilleen ja miettiä että onko tapahtunut seitsemän tonnin + materiaalit arvosta.
Iso kertainvestointi on mielestäni nykypäivää, portaittain sitä päätyy aina siihen että tekee tehotonta ja turhan pientä ja tuetonta, ja ilman vuosia jolloin voisi keskittyä esim. rehuntuotannon ja eläinaineksen kehittämiseen.
Mutta ison kertainvestoinnin voi senkin tehdä esim. neljssä vuodessa. Ensin käytetään vuosi siihen että suunnitellaan viimeisen päälle, lasketaan jne. Luvat sisälle heti kun mahdollista. Sitten tehdään päätös ja aletaan ajoissa hoitamaan omaa karjaa siihen suuntaan. Sekstatulla siementäminen pitää aloittaa 24+9kk eli vajaa 3 vuotta ennen kuin navetta on valmis, ja 3 vuotta on pitkä aika.
Navetan paikaksi suosittelen jotain taisaista kalliota jos sellainen löytyy, tasaiseksi ampuminen + murskaus on hyvä investointi eikä tarvitse lainkaan stressata perustuksen riittävyydestä. Ampuminen maksaa 10€/kuutio, muualta ajettu mursketäyttö maksaa about 20€ kuutiolta levitettynä ja tiivistettynä. Eikä se silti muuta savea kallioksi. Kallion voi ampua ja murskata jo ennen kuin saa tukipäätöstä vaikka siihen ei silloin tukea saakaan. Murskeesta pitää hankkia tukipäätöksen jälkeen hinta-arvio ja sen jälkeen se on hyväksytty kustannus.
Kaikkensa kannattaa tehdä sen eteen että itse navetan rakentaminen tapahtuu yhtenä mahdollisimman pitkänä kesänä vähällä työvoimalla(omat mukaanlukien 3-4 täyspäiväistä 2 robon navetassa). Lisäyseläimet säilyvät paremmin ja halvemmalla laitumella kuin epämääräisissä ladoissa, väliaikainen juottosysteemi ei jäädy, ei tarvitse lämmittää, ei tarvitse kaivaa mitään lumesta, ummessa olevatkin voi pistää kedolle syksyllä, ei tarvitse tehdä kaikenlaisia puolivillaisia väliäaikaisratkaisuja. Edelliselle ja mahdollisesti seuraavalle vuodelle voi ajoittaa muita investointiin liittyviä rakennuksia, erityisesti eri rakennukseen tuleva vasikkala, maitohuone ja sosiaalitilat on hyvä projekti edelliselle kesälle ja talvelle.
Ja vielä sellainen pointti että halvimpia rakenteellisia ratkaisuja ja parhaita toiminnallisia ratkaisuja voi ja kannattaa etsiä ja toteuttaa limittäin ja loppuun asti. Arkkitehtikuviin päätyy varmasti vähemmän ideaaleja ratkaisuja, jotka voi ja pitää korjata rakennesuunnittelu- tai vaikka toteuttamisvaiheessa.
Ja jos ei jaksa lukea näin pitkää tekstiä loppuun, ei kannata rakentaa tuettua navettaa. :)
-
Kiinnostaisi myös edullisempi rakentaminen jos se olisi Suomessa mahdollista, jos säädökset ja luvat eivät salli sitä niin sitten ei kiinnosta! On se kumma kun ei ole mahdollista sellainen laajentaminen missä olisi pienempi riski (ainakin rahoittajaa voisi miellyttää?). Toisekseen miksi ihmeessä huomattava osa laajentaneiden maitolitran tuotosta on kiinni seinissä ym? Eihän siinä ole mitään järkeä? Muutkin kustannukset ovat tarpeeksi korkeat, niin miksi rakentamisen on "pakko" olla kallista vaikkei taho? Tätä byrokratian määrää ja tarpeettomutta ei tavallinen ihminen voi ymmärtää..
Te jotka olette rakentaneet niin mitä edullisempia ratkaisuja olette valinneet?
Edullinen on suhteellista mutta näin meillä toteutettiin 70 paikkainen
Betonielementtiseinä/paljeseinä, hormit, oma kattoviritelmä,robo+tankki,automaattiruokinta,avokourut lietesäiliö 519 t€
Alle 3000e/lehmäpaikka täytyy päästä.Sisältäen ropotin,tankin,vasikkojen juomaautomaatin,nuorkarjatilat,mattoruokkijan,betonisen lietemontun ja hehtaarin asfalttipihan 8)
-
Kiinnostaisi myös edullisempi rakentaminen jos se olisi Suomessa mahdollista, jos säädökset ja luvat eivät salli sitä niin sitten ei kiinnosta! On se kumma kun ei ole mahdollista sellainen laajentaminen missä olisi pienempi riski (ainakin rahoittajaa voisi miellyttää?). Toisekseen miksi ihmeessä huomattava osa laajentaneiden maitolitran tuotosta on kiinni seinissä ym? Eihän siinä ole mitään järkeä? Muutkin kustannukset ovat tarpeeksi korkeat, niin miksi rakentamisen on "pakko" olla kallista vaikkei taho? Tätä byrokratian määrää ja tarpeettomutta ei tavallinen ihminen voi ymmärtää..
Te jotka olette rakentaneet niin mitä edullisempia ratkaisuja olette valinneet?
Edullinen on suhteellista mutta näin meillä toteutettiin 70 paikkainen
Betonielementtiseinä/paljeseinä, hormit, oma kattoviritelmä,robo+tankki,automaattiruokinta,avokourut lietesäiliö 519 t€
Alle 3000e/lehmäpaikka täytyy päästä.Sisältäen ropotin,tankin,vasikkojen juomaautomaatin,nuorkarjatilat,mattoruokkijan,betonisen lietemontun ja hehtaarin asfalttipihan 8)
Miten lähelle omaa etuovea tuollainen navetta kannattaa pistää? ::)
-
Kiinnostaisi myös edullisempi rakentaminen jos se olisi Suomessa mahdollista, jos säädökset ja luvat eivät salli sitä niin sitten ei kiinnosta! On se kumma kun ei ole mahdollista sellainen laajentaminen missä olisi pienempi riski (ainakin rahoittajaa voisi miellyttää?). Toisekseen miksi ihmeessä huomattava osa laajentaneiden maitolitran tuotosta on kiinni seinissä ym? Eihän siinä ole mitään järkeä? Muutkin kustannukset ovat tarpeeksi korkeat, niin miksi rakentamisen on "pakko" olla kallista vaikkei taho? Tätä byrokratian määrää ja tarpeettomutta ei tavallinen ihminen voi ymmärtää..
Te jotka olette rakentaneet niin mitä edullisempia ratkaisuja olette valinneet?
Edullinen on suhteellista mutta näin meillä toteutettiin 70 paikkainen
Betonielementtiseinä/paljeseinä, hormit, oma kattoviritelmä,robo+tankki,automaattiruokinta,avokourut lietesäiliö 519 t€
Alle 3000e/lehmäpaikka täytyy päästä.Sisältäen ropotin,tankin,vasikkojen juomaautomaatin,nuorkarjatilat,mattoruokkijan,betonisen lietemontun ja hehtaarin asfalttipihan 8)
Miten lähelle omaa etuovea tuollainen navetta kannattaa pistää? ::)
Jos vie etuoven navetan luo ???
Nyhän mä sen vasta hokasin:neljäs vuodes maksuun pelkällä pohjoisella tuella 8) ;D
-
Kiinnostaisi myös edullisempi rakentaminen jos se olisi Suomessa mahdollista, jos säädökset ja luvat eivät salli sitä niin sitten ei kiinnosta! On se kumma kun ei ole mahdollista sellainen laajentaminen missä olisi pienempi riski (ainakin rahoittajaa voisi miellyttää?). Toisekseen miksi ihmeessä huomattava osa laajentaneiden maitolitran tuotosta on kiinni seinissä ym? Eihän siinä ole mitään järkeä? Muutkin kustannukset ovat tarpeeksi korkeat, niin miksi rakentamisen on "pakko" olla kallista vaikkei taho? Tätä byrokratian määrää ja tarpeettomutta ei tavallinen ihminen voi ymmärtää..
Te jotka olette rakentaneet niin mitä edullisempia ratkaisuja olette valinneet?
Edullinen on suhteellista mutta näin meillä toteutettiin 70 paikkainen
Betonielementtiseinä/paljeseinä, hormit, oma kattoviritelmä,robo+tankki,automaattiruokinta,avokourut lietesäiliö 519 t€
Alle 3000e/lehmäpaikka täytyy päästä.Sisältäen ropotin,tankin,vasikkojen juomaautomaatin,nuorkarjatilat,mattoruokkijan,betonisen lietemontun ja hehtaarin asfalttipihan 8)
joo äijjä teki härskin tarjouksen ja koko paska jäi käsiin ko ei muita hullui ollu tarjoomas vai kuinka :o
-
Emonavettaa
kun suunniteltiin rakennepiirtäjä sanoin poikkilankun seinällä olevan sitä varten että ulkolauta pysyy. Lisäsi vielä, Kai siihen täytyy muutama pystykinkantavien runkotolppien väliin laittaa et saa naulattua.
Viimeisimmän laajennus näyttää enemmän väestösuojalta. Samoilla ohjeilla käsittääkseni piirretään...
Mutta mutta, Suomi onkin Suomen hienointen navetoiden maa.
Perusajatus on kateissa suunnittelijoilta yms.
Kuten joku mainitsi, Näkyyks toi maidon/lihan hinnassa...
T: Investoija
-
Mä... jos tekisin uutta emonavettaa niin käyttäisin kuukauden selvittääkseni miten pressuhalli soveltuisi tuohon käyttöön. Pitäisihän se estää että elukat eivät pääse repimään seiniä mutta miten, sitä pitäisi sitten miettiä 2 kuukautta :D
-
jokaiselle navetalle pitäisi kuitenkin järjestää sekä puhdas että likainen reitti jossa mahdutaan kulkemaan erittäin isoilla koneilla. Vaikka nyt jaksaa hoitaa sen peltohomman appiukon ja siskonpojan kanssa. Joskus ollaan kuitenkin tilanteessa että rehut tuo urakoitsija ja lannat vie urakoitsija.
Nojoo edellinen säästää hirveästi :)
Kaukana ollaan vielä siitä tilanteesta, että urakoitsijan käyttö tulee halvemmaksi kuin oman ostaminen ja työvoimankin palkkaaminen. Siis oikeasti isoilla tiloilla.
Siinähän sitä rahaa vasta kuluukin, jos tekee parin vuoden ajan muutaman sadan hehtaarin rehut paaliin ja tekee sitten ne laakasiilot... Ja kun ne kustannukset eivät jää pelkästään muoviin.
Mun mielestä urakoitsijan käyttö on monessakin tapauksessa edullista jos lähialueella on saatavissa kohtuulliseen hintaan urakoitsija joka pystyy hoitamaan hommansa. Noi omat koneet ovat kuitenkin useiten kalliimpia ylläpitää mitä ajatellaan. Lisäksi alkuvaiheessa navettan hoitamiseen käytetty aika tuottaa useiten kaikkein parhaiten. Tohon paalihommaan vastaan laakasiilo niin silloin kun lainat on tapissa niin tollanen laakasiilo voi olla aika tuskanen rakentaa mutta kun lyhennykset on muutaman vuoden pyörinyt niin elämä voi helpottua huomattavasti. Paalit ei ole kuitenkaan kovin kalliita jos päästään eroon niistä paalihinnoista vaan saadaan kone liikkumaan tuntihinnalla ja ostetaan muovit ja tarvittaessa säilöntäaineet koneelle itse. 150 tuntihintaan tulee kuitenkin jo aika moni urakoitsija paalivermeillä töihin jos alaa on huomattavasti. Siitä voi sitten jokainen laskea itsekseen että onko varaa laittaa oman lainan päälle laakasiilot ja vaikka noukkari tai ajosilppuriketjua.
-
Mä... jos tekisin uutta emonavettaa niin käyttäisin kuukauden selvittääkseni miten pressuhalli soveltuisi tuohon käyttöön. Pitäisihän se estää että elukat eivät pääse repimään seiniä mutta miten, sitä pitäisi sitten miettiä 2 kuukautta :D
tarkistus käytävät ympäri navetan, se on eri asia jos itse delirium kohtauksessaan repii seinät.
-
Kiinnostaisi myös edullisempi rakentaminen jos se olisi Suomessa mahdollista, jos säädökset ja luvat eivät salli sitä niin sitten ei kiinnosta! On se kumma kun ei ole mahdollista sellainen laajentaminen missä olisi pienempi riski (ainakin rahoittajaa voisi miellyttää?). Toisekseen miksi ihmeessä huomattava osa laajentaneiden maitolitran tuotosta on kiinni seinissä ym? Eihän siinä ole mitään järkeä? Muutkin kustannukset ovat tarpeeksi korkeat, niin miksi rakentamisen on "pakko" olla kallista vaikkei taho? Tätä byrokratian määrää ja tarpeettomutta ei tavallinen ihminen voi ymmärtää..
Te jotka olette rakentaneet niin mitä edullisempia ratkaisuja olette valinneet?
Edullinen on suhteellista mutta näin meillä toteutettiin 70 paikkainen
Betonielementtiseinä/paljeseinä, hormit, oma kattoviritelmä,robo+tankki,automaattiruokinta,avokourut lietesäiliö 519 t€
Alle 3000e/lehmäpaikka täytyy päästä.Sisältäen ropotin,tankin,vasikkojen juomaautomaatin,nuorkarjatilat,mattoruokkijan,betonisen lietemontun ja hehtaarin asfalttipihan 8)
Miten lähelle omaa etuovea tuollainen navetta kannattaa pistää? ::)
Jos vie etuoven navetan luo ???
Nyhän mä sen vasta hokasin:neljäs vuodes maksuun pelkällä pohjoisella tuella 8) ;D
pohjanmaalla menestys ei perustu omaan osaamiseen vaan toisten epäonnistumiseen ja hyvään tuuriin :o ::) :P
-
Emonavettaa
kun suunniteltiin rakennepiirtäjä sanoin poikkilankun seinällä olevan sitä varten että ulkolauta pysyy. Lisäsi vielä, Kai siihen täytyy muutama pystykinkantavien runkotolppien väliin laittaa et saa naulattua.
Viimeisimmän laajennus näyttää enemmän väestösuojalta. Samoilla ohjeilla käsittääkseni piirretään...
Mutta mutta, Suomi onkin Suomen hienointen navetoiden maa.
Perusajatus on kateissa suunnittelijoilta yms.
Kuten joku mainitsi, Näkyyks toi maidon/lihan hinnassa...
T: Investoija
en usko sääntöjen merkittävästi tiukentuneen, mutta suurentunut rakennuskoko ja yhä enemmän pihalla olevat suunnittelijat omilla visioillaan pilaavat monen rakennnuksen edullisuuden... >:( >:(
maatilarakentaminen on saman kustannustason toimintaa niin kauan kuin muukin rakentaminen, kun pystyy olemaan erossa erikoistuotteista kuten elementeistä yms. mitä myydään vain vähän pieniä sarjoja... tuettuun rakentamiseen... :o
-
Mun mielestä urakoitsijan käyttö on monessakin tapauksessa edullista jos lähialueella on saatavissa kohtuulliseen hintaan urakoitsija joka pystyy hoitamaan hommansa. Noi omat koneet ovat kuitenkin useiten kalliimpia ylläpitää mitä ajatellaan. Lisäksi alkuvaiheessa navettan hoitamiseen käytetty aika tuottaa useiten kaikkein parhaiten. Tohon paalihommaan vastaan laakasiilo niin silloin kun lainat on tapissa niin tollanen laakasiilo voi olla aika tuskanen rakentaa mutta kun lyhennykset on muutaman vuoden pyörinyt niin elämä voi helpottua huomattavasti. Paalit ei ole kuitenkaan kovin kalliita jos päästään eroon niistä paalihinnoista vaan saadaan kone liikkumaan tuntihinnalla ja ostetaan muovit ja tarvittaessa säilöntäaineet koneelle itse. 150 tuntihintaan tulee kuitenkin jo aika moni urakoitsija paalivermeillä töihin jos alaa on huomattavasti. Siitä voi sitten jokainen laskea itsekseen että onko varaa laittaa oman lainan päälle laakasiilot ja vaikka noukkari tai ajosilppuriketjua.
Kyllä urakointihinnat ovat ihan liian korkealla suurille tiloille. Urakoitsijalla kun on niitä pienempiäkin tiloja hoidettavana, jolloin on pidettävä kovempaa hintaa, että homma kannattaa. Tilan pitää olla oikeastaan aika pieni, että kannattaa ostaa varsinkaa paalausurakointia paalihinnalla.
Jos puhutaan vaikka 300 lehmän navetasta, niin ei varmaan mene montaa vuotta, että pelkät muovit ovat tulleet kalliimmaksi kuin siilojen rakentaminen. Voihan sitä tehdä vaikka pelkän laatan aluksi ja tehdä aumoja.
-
Jos mä rakentaisin navetan tyyliin 300 eläimelle niin mä miettisin kyllä hyvin tarkkaan vaihtoehtoa että rehu ja lantahommat annettaisi ulkopuoliselle 3-5 vuodeksi. Syitä on pääasiassa 2. Ensalkuun lisärahan hankkiminen moiselle kalustolle on niin kovaa ja kallista hommaa että mielummin makselis sen mitä rehunteko maksaa eikä yhtään ylimääräistä kalustosta ja sitten toisena ja paljon tärkeämpänä niin navetan täyden tuotannon saavuttaminen on niin herkkä ja työtä vaativa toimenpide että jos se jää jotenkin ontumaan niin siihen ei rehunteosta jääneet roposet riitä alkuunkaan. Sillä on vaan niin suuri merkitys navetan jatkoa ajatellen jos ensimmäisinä vuosina lypsetään 2,5 miljoonaa litraa maitoa vai 3,5 miljoonaa litraa. Tämä ero jos tulee siitä että työt jää täpinöinnin takia ontumaan niin sillä voi olla hyvin raskaat seuraukset.
-
Mä... jos tekisin uutta emonavettaa niin käyttäisin kuukauden selvittääkseni miten pressuhalli soveltuisi tuohon käyttöön. Pitäisihän se estää että elukat eivät pääse repimään seiniä mutta miten, sitä pitäisi sitten miettiä 2 kuukautta :D
Mulla oli jo tarjouksetkin pressuhallista... Ajatuksena asfalttikenttä, rakennuksen kantavaksi/seinäksi betonielementit ja niiden päälle pressuhalli. Ruokintapöytä keskelle, kestokuivike ja elukoiksi sisälle lihanautoja.
Hintaa kertyi tuollekin, mutta olisi ollut parissa viikossa "valmis" asfalttipihasta elukoiden sisälle ottamiseen. Mahdollisimman yksinkertaiset rakenteet, tyyliin 150-200 elukan laumat ja puolinavettaa tyhjäksi lannan poiston ajaksi.
Mutta, kuten sanottua, laskin vielä toisen ja kolmannenkin kerran eikä tarttenut tehdä tätäkään ::) Aikaa muutama vuosi, siitä rakennuskustannukset nousseet ja käsittääkseni lihanhinta laahaa edelleen...
Tuon tyyppisiä lihakarjanavetoita Suomessa useitakin, päällirakenne vain puusta.
-
Mun mielestä urakoitsijan käyttö on monessakin tapauksessa edullista jos lähialueella on saatavissa kohtuulliseen hintaan urakoitsija joka pystyy hoitamaan hommansa. Noi omat koneet ovat kuitenkin useiten kalliimpia ylläpitää mitä ajatellaan. Lisäksi alkuvaiheessa navettan hoitamiseen käytetty aika tuottaa useiten kaikkein parhaiten. Tohon paalihommaan vastaan laakasiilo niin silloin kun lainat on tapissa niin tollanen laakasiilo voi olla aika tuskanen rakentaa mutta kun lyhennykset on muutaman vuoden pyörinyt niin elämä voi helpottua huomattavasti. Paalit ei ole kuitenkaan kovin kalliita jos päästään eroon niistä paalihinnoista vaan saadaan kone liikkumaan tuntihinnalla ja ostetaan muovit ja tarvittaessa säilöntäaineet koneelle itse. 150 tuntihintaan tulee kuitenkin jo aika moni urakoitsija paalivermeillä töihin jos alaa on huomattavasti. Siitä voi sitten jokainen laskea itsekseen että onko varaa laittaa oman lainan päälle laakasiilot ja vaikka noukkari tai ajosilppuriketjua.
Kyllä urakointihinnat ovat ihan liian korkealla suurille tiloille. Urakoitsijalla kun on niitä pienempiäkin tiloja hoidettavana, jolloin on pidettävä kovempaa hintaa, että homma kannattaa. Tilan pitää olla oikeastaan aika pieni, että kannattaa ostaa varsinkaa paalausurakointia paalihinnalla.
Jos puhutaan vaikka 300 lehmän navetasta, niin ei varmaan mene montaa vuotta, että pelkät muovit ovat tulleet kalliimmaksi kuin siilojen rakentaminen. Voihan sitä tehdä vaikka pelkän laatan aluksi ja tehdä aumoja.
Ei aumat tarvi laattaakaan. :'( Ja jos tekee laatan, kannattaa siihen tehdä kyllä seinätkin. Sitten se onkin jo laakasiilo. :'(
-
Iso kertainvestointi on mielestäni nykypäivää, portaittain sitä päätyy aina siihen että tekee tehotonta ja turhan pientä ja tuetonta, ja ilman vuosia jolloin voisi keskittyä esim. rehuntuotannon ja eläinaineksen kehittämiseen.
Mutta ison kertainvestoinnin voi senkin tehdä esim. neljssä vuodessa. Ensin käytetään vuosi siihen että suunnitellaan viimeisen päälle, lasketaan jne. Luvat sisälle heti kun mahdollista. Sitten tehdään päätös ja aletaan ajoissa hoitamaan omaa karjaa siihen suuntaan. Sekstatulla siementäminen pitää aloittaa 24+9kk eli vajaa 3 vuotta ennen kuin navetta on valmis, ja 3 vuotta on pitkä aika.
Jossei pysty keskittymään noihin kaikkiin ydintoimintoihin, niin jossain mättää. Yritätkö itse tehdä kaiken kehittämistyön? Portaittain päätyy tekemään tehotonta ja pientä, jossei tee kokonaiskuvaa etukäteen selväksi, juuri siitä on noissa linkin kuvissa kyse. Eli perusteet haltuun, rehuntuotantoa ja eläinainesta kehitetään koko ajan ja samalla noudatetaan tehtyä strategiaa. Siinä on etukäteen mietittynä eri vaiheet rahoituksineen ja eläinhankintoineen, mahdolliset aikataulukytkökset jne.
-
[Mulla oli jo tarjouksetkin pressuhallista... Ajatuksena asfalttikenttä, rakennuksen kantavaksi/seinäksi betonielementit ja niiden päälle pressuhalli. Ruokintapöytä keskelle, kestokuivike ja elukoiksi sisälle lihanautoja.
Hintaa kertyi tuollekin, mutta olisi ollut parissa viikossa "valmis" asfalttipihasta elukoiden sisälle ottamiseen. Mahdollisimman yksinkertaiset rakenteet, tyyliin 150-200 elukan laumat ja puolinavettaa tyhjäksi lannan poiston ajaksi.
Mutta, kuten sanottua, laskin vielä toisen ja kolmannenkin kerran eikä tarttenut tehdä tätäkään ::) Aikaa muutama vuosi, siitä rakennuskustannukset nousseet ja käsittääkseni lihanhinta laahaa edelleen...
Tuon tyyppisiä lihakarjanavetoita Suomessa useitakin, päällirakenne vain puusta.
Tuo lihanauta määrä vaatii jo kuivikkeita melko paljon, kustannuksia kertyy siitäkin.
-
[Mulla oli jo tarjouksetkin pressuhallista... Ajatuksena asfalttikenttä, rakennuksen kantavaksi/seinäksi betonielementit ja niiden päälle pressuhalli. Ruokintapöytä keskelle, kestokuivike ja elukoiksi sisälle lihanautoja.
Hintaa kertyi tuollekin, mutta olisi ollut parissa viikossa "valmis" asfalttipihasta elukoiden sisälle ottamiseen. Mahdollisimman yksinkertaiset rakenteet, tyyliin 150-200 elukan laumat ja puolinavettaa tyhjäksi lannan poiston ajaksi.
Mutta, kuten sanottua, laskin vielä toisen ja kolmannenkin kerran eikä tarttenut tehdä tätäkään ::) Aikaa muutama vuosi, siitä rakennuskustannukset nousseet ja käsittääkseni lihanhinta laahaa edelleen...
Tuon tyyppisiä lihakarjanavetoita Suomessa useitakin, päällirakenne vain puusta.
Tuo lihanauta määrä vaatii jo kuivikkeita melko paljon, kustannuksia kertyy siitäkin.
Jep, ja hintaa kertyi lähes lämpimän lietenavetan verran. Käyttökulut olisi olleet kovat kuivikkeiden osalta, lisäksi en ole yhtään viimeisen päälle siistiä kuivikepihaa nähnyt ja sillä suuri merkitys näillä nurkilla.
-
Mä... jos tekisin uutta emonavettaa niin käyttäisin kuukauden selvittääkseni miten pressuhalli soveltuisi tuohon käyttöön. Pitäisihän se estää että elukat eivät pääse repimään seiniä mutta miten, sitä pitäisi sitten miettiä 2 kuukautta :D
Paikallinen emo/lammastila on noita tehnyt:
http://www.akihallit.fi/fi/tuotteet/maatila/maatila_valikoima/kolminivel_maatila.html
-
Mä... jos tekisin uutta emonavettaa niin käyttäisin kuukauden selvittääkseni miten pressuhalli soveltuisi tuohon käyttöön. Pitäisihän se estää että elukat eivät pääse repimään seiniä mutta miten, sitä pitäisi sitten miettiä 2 kuukautta :D
Paikallinen emo/lammastila on noita tehnyt:
http://www.akihallit.fi/fi/tuotteet/maatila/maatila_valikoima/kolminivel_maatila.html
Lampaita voi pitää hyvin kasvihuoneessa. Tuossa pikkukuvassa kuivikkeet on varastoitu eläintilassa, ei onnistuisi paikallisen palokytän kanssa ;)
-
tosta urakoinnista: silppurilla 1,5-2;n kuukauden maitotilit laskun maksuun tai paalatessa neljän. mitä järkee siinä on?
-
tosta urakoinnista: silppurilla 1,5-2;n kuukauden maitotilit laskun maksuun tai paalatessa neljän. mitä järkee siinä on?
Jos on pieni maitotili niin sitten tuossa on ideaa ;D
-
Emonavettaa
kun suunniteltiin rakennepiirtäjä sanoin poikkilankun seinällä olevan sitä varten että ulkolauta pysyy. Lisäsi vielä, Kai siihen täytyy muutama pystykinkantavien runkotolppien väliin laittaa et saa naulattua.
Viimeisimmän laajennus näyttää enemmän väestösuojalta. Samoilla ohjeilla käsittääkseni piirretään...
Mutta mutta, Suomi onkin Suomen hienointen navetoiden maa.
Perusajatus on kateissa suunnittelijoilta yms.
Kuten joku mainitsi, Näkyyks toi maidon/lihan hinnassa...
T: Investoija
en usko sääntöjen merkittävästi tiukentuneen, mutta suurentunut rakennuskoko ja yhä enemmän pihalla olevat suunnittelijat omilla visioillaan pilaavat monen rakennnuksen edullisuuden... >:( >:(
maatilarakentaminen on saman kustannustason toimintaa niin kauan kuin muukin rakentaminen, kun pystyy olemaan erossa erikoistuotteista kuten elementeistä yms. mitä myydään vain vähän pieniä sarjoja... tuettuun rakentamiseen... :o
Niinhän
se menee. Kun puhutaan sokkelien rappauksista, ikkunapielien listoituksista ja kaikenlaisista vehkeistä ja vimpaimista, ollaan hakoteillä navettarakentamisessa.
Eikä tämä tarkoita että rakennuksesta tulee jotenkin ruma, itsekkään en pihalleni havumajan näköistä navettaa huolisi.
Jokainen voi tehdä niin kalliilla kuin haluaa, mutta rakentamisen kalleudesta ei kannata puhua.
T: Vaihdoin suunnittelijaa koska tehdään navetta ei Suomen kauneinta väestösuojaa
-
T: Vaihdoin suunnittelijaa koska tehdään navetta ei Suomen kauneinta väestösuojaa
;D ;D ;D ;D ;D
-
http://lehtiarkisto.urakointiuutiset.com/urakointiuutiset/lehdet/uu0112/catalogue.swf Urakointiuutisissa oli juttu sekon apevaunusta, taustalla näkyy aika niukasti pihatosta mutta aika edullisesti näyttäs olevan rakennettu niinkuin pitääkin.
-
http://lehtiarkisto.urakointiuutiset.com/urakointiuutiset/lehdet/uu0112/catalogue.swf Urakointiuutisissa oli juttu sekon apevaunusta, taustalla näkyy aika niukasti pihatosta mutta aika edullisesti näyttäs olevan rakennettu niinkuin pitääkin.
http://www.hattulahereford.fi/kuvia.html
oisko tuo ???
-
http://lehtiarkisto.urakointiuutiset.com/urakointiuutiset/lehdet/uu0112/catalogue.swf Urakointiuutisissa oli juttu sekon apevaunusta, taustalla näkyy aika niukasti pihatosta mutta aika edullisesti näyttäs olevan rakennettu niinkuin pitääkin.
http://www.hattulahereford.fi/kuvia.html
oisko tuo ???
Joo, samalta näyttää.
-
Meillä ei antais rakennusmestari tollasia tehdä!!! Tietysti jos tekis ilman lupaa, niin olis vielä halvempaa, siihen asti, kun rakennuskannan inventoija (laitettu liikkeelle) sattuu paikalle!!
-
Meillä ei antais rakennusmestari tollasia tehdä!!! Tietysti jos tekis ilman lupaa, niin olis vielä halvempaa, siihen asti, kun rakennuskannan inventoija (laitettu liikkeelle) sattuu paikalle!!
Ai tommosia JD-rivejä :o Meillä ei pankinjohtaja antaisi ;D
-
Meillä ei antais rakennusmestari tollasia tehdä!!! Tietysti jos tekis ilman lupaa, niin olis vielä halvempaa, siihen asti, kun rakennuskannan inventoija (laitettu liikkeelle) sattuu paikalle!!
Ai tommosia JD-rivejä :o Meillä ei pankinjohtaja antaisi ;D
John Deere avenue, ei onnistuis meilläkään... :)
-
No eihän sitä muuten pääse Täpinöinti Uutisiin ;D
-
No eihän sitä muuten pääse Täpinöinti Uutisiin ;D
Jokaisen maatalousyrittäjän märkä uni on päästä Täpinöinti-Uutisiin esittelmään jotain vekotinta jonka hinta on vähintään viisinkertainen siitä ikinä saatavaan hyötyyn nähden ;D
Esim. mulla tuo haave elää vahvana, varmaan 70% ajasta menee nykyään tuosta haaveillessa :o
Mää tairan kohta keksiä jonkun koneen ja sopia valmistuksesta jonkun pohjanmaalaisen konepajan kanssa ja A-market myymään 8) Sit ei oo kellään varaa aukoa mulle päätään ;D
-
No eihän sitä muuten pääse Täpinöinti Uutisiin ;D
Jokaisen maatalousyrittäjän märkä uni on päästä Täpinöinti-Uutisiin esittelmään jotain vekotinta jonka hinta on vähintään viisinkertainen siitä ikinä saatavaan hyötyyn nähden ;D
Esim. mulla tuo haave elää vahvana, varmaan 70% ajasta menee nykyään tuosta haaveillessa :o
Mää tairan kohta keksiä jonkun koneen ja sopia valmistuksesta jonkun pohjanmaalaisen konepajan kanssa ja A-market myymään 8) Sit ei oo kellään varaa aukoa mulle päätään ;D
loput 30% ajast menee nenän kaivamiseen
-
loput 30% ajast menee nenän kaivamiseen
Sanoo sukutäppäri, jonka ajast menee 90% vaihtoehtomedian tavailuun ja loput sitten löydetyn "infon" referointiin agroon.
;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
-
Onks kukaan laittanut robottia lypsämään esmes semmoseen halliin jossa on syöttöpöytä keskellä ja molemmilla puolilla avokourut lantaraapalla ja vinopohjaiset makuualueet? Jos ajateltais että molemmille puolille mahtuu ainakin se 75 lehmää. Miten pitkän matkan lehmät yleensä edes kävelee robotille ns.vapaassa kierrossa?
-
Onks kukaan laittanut robottia lypsämään esmes semmoseen halliin jossa on syöttöpöytä keskellä ja molemmilla puolilla avokourut lantaraapalla ja vinopohjaiset makuualueet? Jos ajateltais että molemmille puolille mahtuu ainakin se 75 lehmää. Miten pitkän matkan lehmät yleensä edes kävelee robotille ns.vapaassa kierrossa?
Tuo olisi n. 100 metriä pitkä halli... Kyllä lehmät sinne robolle tuon matkan kävelevät, mutta kävelevätkö takaisin. Ehkä jos "takapäässä" on jotain herkkuja (tai ainoa vesipiste ;D) ja jos tuo lantakäytävä on vähintään 5 metrinen.
-
Onks kukaan laittanut robottia lypsämään esmes semmoseen halliin jossa on syöttöpöytä keskellä ja molemmilla puolilla avokourut lantaraapalla ja vinopohjaiset makuualueet? Jos ajateltais että molemmille puolille mahtuu ainakin se 75 lehmää. Miten pitkän matkan lehmät yleensä edes kävelee robotille ns.vapaassa kierrossa?
miks ei suoraan kompostipohjanavettaa?
3roboa ja kompostipohja http://www.youtube.com/watch?v=_dfhicECL3U&feature=related
-
Onks kukaan laittanut robottia lypsämään esmes semmoseen halliin jossa on syöttöpöytä keskellä ja molemmilla puolilla avokourut lantaraapalla ja vinopohjaiset makuualueet? Jos ajateltais että molemmille puolille mahtuu ainakin se 75 lehmää. Miten pitkän matkan lehmät yleensä edes kävelee robotille ns.vapaassa kierrossa?
miks ei suoraan kompostipohjanavettaa?
3roboa ja kompostipohja http://www.youtube.com/watch?v=_dfhicECL3U&feature=related
Muutama kioski jauhoja jakamaan ja pyöräkuormaajalla nostelee pallukat häkkeihin muutaman päivän välein niin ei tartte olla apettakaan jatkuvasti olla sekaamassa.. ::)
-
Onks kukaan laittanut robottia lypsämään esmes semmoseen halliin jossa on syöttöpöytä keskellä ja molemmilla puolilla avokourut lantaraapalla ja vinopohjaiset makuualueet? Jos ajateltais että molemmille puolille mahtuu ainakin se 75 lehmää. Miten pitkän matkan lehmät yleensä edes kävelee robotille ns.vapaassa kierrossa?
miks ei suoraan kompostipohjanavettaa?
3roboa ja kompostipohja http://www.youtube.com/watch?v=_dfhicECL3U&feature=related
Muutama kioski jauhoja jakamaan ja pyöräkuormaajalla nostelee pallukat häkkeihin muutaman päivän välein niin ei tartte olla apettakaan jatkuvasti olla sekaamassa.. ::)
Tuolla Hollannin jepellä oli jotakuinkin tuollainen ruokintasysteemi, paitsi että namut tulee robolta.
Ja tyytyväinen oli navettaansa, laajennusosa oli työn alla. Talviaikaan tuo pohja on "hieman" kosteampi kuin kesäkuvissa, silti lehmät oli vähintään yhtä puhtaita kuin kollegansa tavallisissa pihatoissa.
(http://i8.aijaa.com/t/00779/9469550.t.jpg) (http://aijaa.com/007799469550)
(http://i3.aijaa.com/t/00905/9469551.t.jpg) (http://aijaa.com/009059469551)
(http://i2.aijaa.com/t/00194/9469635.t.jpg) (http://aijaa.com/001949469635)
(http://i4.aijaa.com/t/00036/9469552.t.jpg) (http://aijaa.com/000369469552)
Ja vastauksena ensimmäiseen kysymykseen, tuo kasvihuone oli kokonaisuudessaan 99 metriä pitkä. Eli matkaa etimmäisestä nurkasta robolle kertyy arviolta 90 metriä, jatkossa varmaan ainakin se 100.
-
pysyykö katto tulipalossa 1/2 tuntia ylhäällä? entä lumi- ja tuulikuormalaskelmat? taas on niitä vaatimuksia edessä.
-
ja meinas unohtua pohjan raudoitussuunnitelmat ja paksuusvaatimus.
-
Onks kukaan laittanut robottia lypsämään esmes semmoseen halliin jossa on syöttöpöytä keskellä ja molemmilla puolilla avokourut lantaraapalla ja vinopohjaiset makuualueet? Jos ajateltais että molemmille puolille mahtuu ainakin se 75 lehmää. Miten pitkän matkan lehmät yleensä edes kävelee robotille ns.vapaassa kierrossa?
miks ei suoraan kompostipohjanavettaa?
3roboa ja kompostipohja http://www.youtube.com/watch?v=_dfhicECL3U&feature=related
Muutama kioski jauhoja jakamaan ja pyöräkuormaajalla nostelee pallukat häkkeihin muutaman päivän välein niin ei tartte olla apettakaan jatkuvasti olla sekaamassa.. ::)
Tuolla Hollannin jepellä oli jotakuinkin tuollainen ruokintasysteemi, paitsi että namut tulee robolta.
Ja tyytyväinen oli navettaansa, laajennusosa oli työn alla. Talviaikaan tuo pohja on "hieman" kosteampi kuin kesäkuvissa, silti lehmät oli vähintään yhtä puhtaita kuin kollegansa tavallisissa pihatoissa.
(http://i8.aijaa.com/t/00779/9469550.t.jpg) (http://aijaa.com/007799469550)
(http://i3.aijaa.com/t/00905/9469551.t.jpg) (http://aijaa.com/009059469551)
(http://i2.aijaa.com/t/00194/9469635.t.jpg) (http://aijaa.com/001949469635)
(http://i4.aijaa.com/t/00036/9469552.t.jpg) (http://aijaa.com/000369469552)
Ja vastauksena ensimmäiseen kysymykseen, tuo kasvihuone oli kokonaisuudessaan 99 metriä pitkä. Eli matkaa etimmäisestä nurkasta robolle kertyy arviolta 90 metriä, jatkossa varmaan ainakin se 100.
Joo,Pakana vieraili männä viikolla tuolla navetassa,ja aika saastainen oli paikka.Se jatko alue siinä ei ole laajennus,vaan haetaan lisä pinta alaa pohjaan,ettei liejuuntuisi niin helposti.
Tilan filosofia on mahd.matalat rehukustannukset,siinä on todella onnistuttukin,pelkkää säilörehua kolmesta vanhasta peräkärrystä,jotka vedetty paskan keskelle.
Kolmen Lelyn päivän maidot yhteensä tällä tilalla 3400l.
Navetta on tutkimus tarkoituksessa rakennettu,ja on siis tutkimus kohde.
-
Joo,Pakana vieraili männä viikolla tuolla navetassa,ja aika saastainen oli paikka.Se jatko alue siinä ei ole laajennus,vaan haetaan lisä pinta alaa pohjaan,ettei liejuuntuisi niin helposti.
Tilan filosofia on mahd.matalat rehukustannukset,siinä on todella onnistuttukin,pelkkää säilörehua kolmesta vanhasta peräkärrystä,jotka vedetty paskan keskelle.
Kolmen Lelyn päivän maidot yhteensä tällä tilalla 3400l.
Navetta on tutkimus tarkoituksessa rakennettu,ja on siis tutkimus kohde.
Taisit kuunnella tarkemmin isäntää. :P Eli nyt taisi olla 6 kuukautta näitä märkiä ongelmakuukausia, tavoitteena oli pudottaa 3 kuukauteen?
-
Joo,Pakana vieraili männä viikolla tuolla navetassa,ja aika saastainen oli paikka.Se jatko alue siinä ei ole laajennus,vaan haetaan lisä pinta alaa pohjaan,ettei liejuuntuisi niin helposti.
Tilan filosofia on mahd.matalat rehukustannukset,siinä on todella onnistuttukin,pelkkää säilörehua kolmesta vanhasta peräkärrystä,jotka vedetty paskan keskelle.
Kolmen Lelyn päivän maidot yhteensä tällä tilalla 3400l.
Navetta on tutkimus tarkoituksessa rakennettu,ja on siis tutkimus kohde.
Taisit kuunnella tarkemmin isäntää. :P Eli nyt taisi olla 6 kuukautta näitä märkiä ongelmakuukausia, tavoitteena oli pudottaa 3 kuukauteen?
Pohja näyttää likaiselta... mutta lehmät täysin puhtailta :)
-
Joo,Pakana vieraili männä viikolla tuolla navetassa,ja aika saastainen oli paikka.Se jatko alue siinä ei ole laajennus,vaan haetaan lisä pinta alaa pohjaan,ettei liejuuntuisi niin helposti.
Tilan filosofia on mahd.matalat rehukustannukset,siinä on todella onnistuttukin,pelkkää säilörehua kolmesta vanhasta peräkärrystä,jotka vedetty paskan keskelle.
Kolmen Lelyn päivän maidot yhteensä tällä tilalla 3400l.
Navetta on tutkimus tarkoituksessa rakennettu,ja on siis tutkimus kohde.
Taisit kuunnella tarkemmin isäntää. :P Eli nyt taisi olla 6 kuukautta näitä märkiä ongelmakuukausia, tavoitteena oli pudottaa 3 kuukauteen?
Kylläpäs on taas. Pidetään lehmiä vaikka ei tajuta mitä varten.
Ei tuon tyylisellä navetalla mitään tiliä tehdä vaikka halpa onkin.
-
pysyykö katto tulipalossa 1/2 tuntia ylhäällä? entä lumi- ja tuulikuormalaskelmat? taas on niitä vaatimuksia edessä.
Mikäs tuossa kasvihuoneessa on palavaa materiaali, jonka palaminen voisi aiheuttaa romahdusvaaran?
Ite oon miettinyt tuota hollannin maataloutta, että mitenkäs sitten kun joskus mannerjääriköt ovat sulaneet ja merenpinta on noussut.. Tanska vielä toinen hyvä.. Voi se maidontuotanto olla hyvinkin iso juttu tulevaisuudessa suomessa.. :)
-
Ite oon miettinyt tuota hollannin maataloutta, että mitenkäs sitten kun joskus mannerjääriköt ovat sulaneet ja merenpinta on noussut.. Tanska vielä toinen hyvä.. Voi se maidontuotanto olla hyvinkin iso juttu tulevaisuudessa suomessa.. :)
N. 20% peltoalasta lienee merenpinnan alapuolella. Meri kuulemma tulee väistämättä joskus syliin, ennemmin tai myöhemmin. Reissuporukassa joku nohevampi jo ehdotteli, jotta nopeuttaisimmen hieman prosessia kaivinkoneen avulla. ::) :P ::) :P ::)
-
Ite oon miettinyt tuota hollannin maataloutta, että mitenkäs sitten kun joskus mannerjääriköt ovat sulaneet ja merenpinta on noussut.. Tanska vielä toinen hyvä.. Voi se maidontuotanto olla hyvinkin iso juttu tulevaisuudessa suomessa.. :)
N. 20% peltoalasta lienee merenpinnan alapuolella. Meri kuulemma tulee väistämättä joskus syliin, ennemmin tai myöhemmin. Reissuporukassa joku nohevampi jo ehdotteli, jotta nopeuttaisimmen hieman prosessia kaivinkoneen avulla. ::) :P ::) :P ::)
Tuota Alankomaiden maan alenemista voisi nopeuttaa jos Suomessa Pohjanmaata kevennettäisiin -> maan nouseminen täällä nopeutuisi ;) Nämä alueethan ovat yhteydessä toisiinsa, jääkausi painoi Pohjanmaan lyttyyn ja Alankomaat nousivat merestä, nyt liike on kääntynyt :D
-
Ite oon miettinyt tuota hollannin maataloutta, että mitenkäs sitten kun joskus mannerjääriköt ovat sulaneet ja merenpinta on noussut.. Tanska vielä toinen hyvä.. Voi se maidontuotanto olla hyvinkin iso juttu tulevaisuudessa suomessa.. :)
Suomi on maitomaa, sehän on saletti. Suurin probleema on vain kansallisen tahto tilan puute. Hollannin riski on myös tanskalais tyylinen rahoitus eli lyhennellään vain korkoja. :o Kiintiöiden loputtua siellä ei kuitenkaan ole kovin runsaita kasvun mahdollisuuksia kun paskan levitys ala on kovin kortilla. Globaalin talouden myrskyiltä isänmaamme on aika suojainen paikka eikä tämä ole kovin houkutteva markkina-aluekkaan tuonti ruualle. Harvaan asutun maan etu :D
-
Suomi on maitomaa, sehän on saletti. Suurin probleema on vain kansallisen tahto tilan puute. Hollannin riski on myös tanskalais tyylinen rahoitus eli lyhennellään vain korkoja. :o Kiintiöiden loputtua siellä ei kuitenkaan ole kovin runsaita kasvun mahdollisuuksia kun paskan levitys ala on kovin kortilla. Globaalin talouden myrskyiltä isänmaamme on aika suojainen paikka eikä tämä ole kovin houkutteva markkina-aluekkaan tuonti ruualle. Harvaan asutun maan etu :D
Kilpailu pysyy kohtuullisena, kun tahtotilaa on riittävän harvoilla. Periaatteessa suomalaisten ongelma on yksinkertainen: edunvalvontaa varten "vahvistettu"olosuhdekorostus on omaksuttu myös itse. Sillä on selitelty tuhertamista ja näpertelyä itselle ja muille, seurauksena on potentiaalia niille, jotka asian tiedostaa ;)
-
Suomi on maitomaa, sehän on saletti. Suurin probleema on vain kansallisen tahto tilan puute. Hollannin riski on myös tanskalais tyylinen rahoitus eli lyhennellään vain korkoja. :o Kiintiöiden loputtua siellä ei kuitenkaan ole kovin runsaita kasvun mahdollisuuksia kun paskan levitys ala on kovin kortilla. Globaalin talouden myrskyiltä isänmaamme on aika suojainen paikka eikä tämä ole kovin houkutteva markkina-aluekkaan tuonti ruualle. Harvaan asutun maan etu :D
Kilpailu pysyy kohtuullisena, kun tahtotilaa on riittävän harvoilla. Periaatteessa suomalaisten ongelma on yksinkertainen: edunvalvontaa varten "vahvistettu"olosuhdekorostus on omaksuttu myös itse. Sillä on selitelty tuhertamista ja näpertelyä itselle ja muille, seurauksena on potentiaalia niille, jotka asian tiedostaa ;)
tää adamin ajatusmaailma on mielenkiintoinen. Toki asioita oikein tekemällä saavutetaan hyviä tuloksia mutta sitten kun ruvetaan katsomaan tarpeeksi tarkkaan realiteetteja niin saako maidontuotannolla ja maataloudella oikeasti asiallisen korvauksen sijoitetulle pääomalle ja yöllä, viikonloppuna, ylityönä jne tehdylle työlle. Se on tosin totta että ei välttämättä saa kaikki muutkaan yrittäjät mutta paras kymmenes pitäisi saavuttaa käypä palkka lisineen ja viellä korkoa sijoitetulle rahalle. Miksi maataloudessa suostutaan tekemään työtä ilmaiseksi. Nyt ei kelpaa vastaukseksi että itteppähän olet valinnu alan. Toki niin mutta ei se sitä sano että maatalous ei saisi olla onnistuessa tuottavaa bisnestä.
-
ikävä juttu vaan on että kaikki työt on pakko tehdä että homma pyörii ja nysväystä on ja paljon vaikka kuinka suoraviivaistaisi,märkäkorva untuvikot voi kuvitella noista edamin kirjoituksista notta ko tehdään suurta ja komiaa niin taivaan portit aukenevat tuottavuudeen taivaaseen ja nysväys loppuu,mut näinhän asia ei ole :o
-
tää adamin ajatusmaailma on mielenkiintoinen. Toki asioita oikein tekemällä saavutetaan hyviä tuloksia mutta sitten kun ruvetaan katsomaan tarpeeksi tarkkaan realiteetteja niin saako maidontuotannolla ja maataloudella oikeasti asiallisen korvauksen sijoitetulle pääomalle ja yöllä, viikonloppuna, ylityönä jne tehdylle työlle. Se on tosin totta että ei välttämättä saa kaikki muutkaan yrittäjät mutta paras kymmenes pitäisi saavuttaa käypä palkka lisineen ja viellä korkoa sijoitetulle rahalle. Miksi maataloudessa suostutaan tekemään työtä ilmaiseksi. Nyt ei kelpaa vastaukseksi että itteppähän olet valinnu alan. Toki niin mutta ei se sitä sano että maatalous ei saisi olla onnistuessa tuottavaa bisnestä.
Voiko edes sanoa että on itse alansa valinnut jos parivuotiaasta asti on istutettu traktorin hyttiin ja "koulutettu" siitä saakka sukutilan jatkajaksi?
-
Suomi on maitomaa, sehän on saletti. Suurin probleema on vain kansallisen tahto tilan puute. Hollannin riski on myös tanskalais tyylinen rahoitus eli lyhennellään vain korkoja. :o Kiintiöiden loputtua siellä ei kuitenkaan ole kovin runsaita kasvun mahdollisuuksia kun paskan levitys ala on kovin kortilla. Globaalin talouden myrskyiltä isänmaamme on aika suojainen paikka eikä tämä ole kovin houkutteva markkina-aluekkaan tuonti ruualle. Harvaan asutun maan etu :D
Kilpailu pysyy kohtuullisena, kun tahtotilaa on riittävän harvoilla. Periaatteessa suomalaisten ongelma on yksinkertainen: edunvalvontaa varten "vahvistettu"olosuhdekorostus on omaksuttu myös itse. Sillä on selitelty tuhertamista ja näpertelyä itselle ja muille, seurauksena on potentiaalia niille, jotka asian tiedostaa ;)
Jos sattuu asumaan alueella missä näpertely vielä voimissaan eikä kilpailua ole haitaksi asti:P
-
Jos sattuu asumaan alueella missä näpertely vielä voimissaan eikä kilpailua ole haitaksi asti:P
ehehee, noinhan se on. Paikallis"ilmasto" on aika tärkeetä.
-
Jos sattuu asumaan alueella missä näpertely vielä voimissaan eikä kilpailua ole haitaksi asti:P
ehehee, noinhan se on. Paikallis"ilmasto" on aika tärkeetä.
eiköös kilpailu ole kaikkien etu ;D