Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: welger - 06.01.12 - klo:10:43
-
Eli mitä näitä vaihtoehtoja nyt on viljankuivauksen rinnalle, itselle tämä aihealue on hieman jäänyt pimentoon eikä tietoa hirveästi ole :-X Kuivaaminen tehdään vaihtotyönä läheisen tilan kanssa jossa on vuoden vanha tehokas kuivuri, eikä sinällään kuivaaminen ole kalliimpaa kuin muuallakaan, mutta vaihtoehtoja on mietittävä näillä p-öljyn hinnoilla ::)
Mutta varsinaiseen kysymykseen: käytössä tavanomainen ruokinta ja Hauhon myllärit käy mylläämässä, mutta onko tuossa tapauksessa muuta vaihtoehtoa kuin kuivaus? :o
-
Itellä vähän sama ongelma ratkaistavana ensi syksyksi. Itellä vana/työläs kylmäilmakuivuri ja naapurissa pieni kuivuri joka nyt hätätilassa kuivailee, varasstotilaa niukahkosti. Ruokinta muuttuu appeeksi niin ei haittais vaikka olis märkää.. Tuubikone kun olis jollain urakoijalla nin sehän olis kerralla ratkastu mutta kun ei kellään oo.. Mitenkähän murskevilja säilyis ihan aumassa?
-
Itellä vähän sama ongelma ratkaistavana ensi syksyksi. Itellä vana/työläs kylmäilmakuivuri ja naapurissa pieni kuivuri joka nyt hätätilassa kuivailee, varasstotilaa niukahkosti. Ruokinta muuttuu appeeksi niin ei haittais vaikka olis märkää.. Tuubikone kun olis jollain urakoijalla nin sehän olis kerralla ratkastu mutta kun ei kellään oo.. Mitenkähän murskevilja säilyis ihan aumassa?
Aumasta en tiijä mutta pienissä laakasiiloissa säilyy hyvin .
-
Eikös viimeisimmissä Koneviesteissä ollut juttua tilasta, jolla oli murskeviljat aumassa?
-
Entäs tommonen varastokuivuri? Pihalla yks pömpeli johon voi ajella kuormia pellolta sitä mukaa kun puimuri ehtii puida. Koko vuoden kun syöttelee niin laatu on aina samaa. Riittää yhdet analyysit ja kalibroinnissa on aina sama paino.
-
Eli mitä näitä vaihtoehtoja nyt on viljankuivauksen rinnalle, itselle tämä aihealue on hieman jäänyt pimentoon eikä tietoa hirveästi ole :-X Kuivaaminen tehdään vaihtotyönä läheisen tilan kanssa jossa on vuoden vanha tehokas kuivuri, eikä sinällään kuivaaminen ole kalliimpaa kuin muuallakaan, mutta vaihtoehtoja on mietittävä näillä p-öljyn hinnoilla ::)
Mutta varsinaiseen kysymykseen: käytössä tavanomainen ruokinta ja Hauhon myllärit käy mylläämässä, mutta onko tuossa tapauksessa muuta vaihtoehtoa kuin kuivaus? :o
Ei oikein ole.. Rahtimyllärin seokset pakkaavat holvaamaan jos vilja on liian märkää. Oikein kuivan ohran voi säilöä propionihapolla ja homma onnistuu. Vissiin kosteudella 18% saa vielä jotenkin ohran toimimaan.
-
No mites tuo murskevilja eikös sitä vois tarjota elukoille ilman appeeseen sotkemista, mutta miten saadaan sotkettua kivennäiset,rypsi ja melassileike sekaan tasaiseksi tavaraksi.
Varastosiilohan ois hyvä, on vaan aika hinnakaita jos ei sitten ulkomailta käytettyä löydy.
Tääläpäin ei taida vaan kellään olla murskaa, tässä vois ollakin markkinarako :D
-
Horajalla ei mitään käsitystä propionihapposäilönnästä,mutta aukoo taas päätään.
Ai jaa. Kyl täällä vaan säilötään kokonaisia jyviä propionihapolla kuiva-ainepitoisuuksilla 82-86 ::) Ei tiedä miten teillä ???
-
Jonkun liiterin vaatii tuo propioniviljakin? Noita kuivaavia siiloja on jonkun verran karjatiloille ilmaantunut. :'(
-
Propionivilja ei tosiaan ole paskempi vaihtoehto. Itsekin sitä harrastanut, jos viljat liikaa kuivuneet murskesäilöntään. Säilöntätoimi on ainakin tehokas. :'(
-
Propionivilja ei tosiaan ole paskempi vaihtoehto. Itsekin sitä harrastanut, jos viljat liikaa kuivuneet murskesäilöntään. Säilöntätoimi on ainakin tehokas. :'(
Miten propioni annostellaan viljaan? Vois olla ihan varteenotettava vaihtoehto, tällähetkellä ei itsellä minkaanlaisia viljasiiloja(viljat kuivurin vuokrasiilossa) mutta ensi kesänä valmistuu kaarihalli jonne voisi tehdä tasovaraston.
-
Propionista kohta kymmenen vuoden kokemus. Nopeeta hapottaminen, rahtari saa puida minkä kerkee. Happoo menee sitä vähemmän mitä kuivempaa vilja. Muistaakseni 15% kosteuteen menee jotain 5l/t ja 20% n.7.5l/t
Hapotus siinä vaiheessa, kun siiirretään vilja kärristä varastoon. Välineinä ruuvi ja pumppuhapotin.
-
Propionista kohta kymmenen vuoden kokemus. Nopeeta hapottaminen, rahtari saa puida minkä kerkee. Happoo menee sitä vähemmän mitä kuivempaa vilja. Muistaakseni 15% kosteuteen menee jotain 5l/t ja 20% n.7.5l/t
Hapotus siinä vaiheessa, kun siiirretään vilja kärristä varastoon. Välineinä ruuvi ja pumppuhapotin.
Noin mäkin tekisin, mutta kun en tiedä asiasta mitään. Auon vain päätäni :o ;D
-
Propionista kohta kymmenen vuoden kokemus. Nopeeta hapottaminen, rahtari saa puida minkä kerkee. Happoo menee sitä vähemmän mitä kuivempaa vilja. Muistaakseni 15% kosteuteen menee jotain 5l/t ja 20% n.7.5l/t
Hapotus siinä vaiheessa, kun siiirretään vilja kärristä varastoon. Välineinä ruuvi ja pumppuhapotin.
Kuulostaa helpolta. Mutta se käry mikä tulee haposta-> tehtävä ulkona. Ruostuttaa kaiken raudan. Hapotuksen jälkeen ei valu mihinkään.
Hinta ei mikään halpa.
Lehmille maistuu.
Kokeiltu on ja palattu kuivaukseen.
-
Propionista kohta kymmenen vuoden kokemus. Nopeeta hapottaminen, rahtari saa puida minkä kerkee. Happoo menee sitä vähemmän mitä kuivempaa vilja. Muistaakseni 15% kosteuteen menee jotain 5l/t ja 20% n.7.5l/t
Hapotus siinä vaiheessa, kun siiirretään vilja kärristä varastoon. Välineinä ruuvi ja pumppuhapotin.
Kuulostaa helpolta. Mutta se käry mikä tulee haposta-> tehtävä ulkona. Ruostuttaa kaiken raudan. Hapotuksen jälkeen ei valu mihinkään.
Hinta ei mikään halpa.
Lehmille maistuu.
Kokeiltu on ja palattu kuivaukseen.
lehmät tykkää-> vaikuttaa osaltaan tuotokseen. haisee pahalle->rotat ja hiiret poissa. ei pöläjä. ja tosiaan hapottimella virtaus mittarin läpi 10mm hydr putkeen joka tulpattu ja porattu 3mm reikä, se min 6m kierukan (tai 2 lyhyempää) alapään päälle viljasuihkuun ja sillä laariin.. ehtii hapottaa mitä normaali puimuri ehtii puida.. mutta edellyttää että toimii käsittely vehkeet siitä eteenpäin, meillä imevä litistemylly josta puhallus 2m3 siiloon, spiraalilla kiskoruokkijaan.. siemenet kuivataan enää, ropioni laski vähä kun löpö nous ::)
-
Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.
Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t
Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti
-
Entä millainen vaihtoehto on puida cräkkerillä varustetulla ajosilppurilla erittäin pitkään sänkeen ja säilöä hapotettuna kokoviljana laakasiilossa säilörehun tapaan?
-
On sitäki tuumailtu, että jos ottais yhen väliseinän pois ni onnistuis tuon kokoviljan polokeminen paremmin.
Tulee vaan kuutiot vastaan aika äkkiä yht n160, en sitte tiedä että paljonko enemmän tulis "pitkäsänkistä"
kokoviljaa vs murskevilja, Olikos Adamilla suoraleikkuupää???
-
voiko ton propioni viljan myllyttää heti hapotuksen jälkeen ja säilyykö se vai miten sen kanssa olis järkevin toimia? Tuntuis tällä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta kun ei kiinnostais mitään suuria laitehankintoja tehdä, ruuveja on jäämässä joutilaaks ja vanhaisäntä kerkeis varmaan hoitaa myllytyksen/hapotuksen. Jos viljat on katonalla niin tarviiko vielä muovia yms kattamista säilymisen takia?
-
voiko ton propioni viljan myllyttää heti hapotuksen jälkeen ja säilyykö se vai miten sen kanssa olis järkevin toimia? Tuntuis tällä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta kun ei kiinnostais mitään suuria laitehankintoja tehdä, ruuveja on jäämässä joutilaaks ja vanhaisäntä kerkeis varmaan hoitaa myllytyksen/hapotuksen. Jos viljat on katonalla niin tarviiko vielä muovia yms kattamista säilymisen takia?
Jos happoa on tarpeeksi niin ei tarvitse. Pinta kostuu hieman ja on arka homeelle, luultavasti muovi lisää tuota homehtumista.
-
On sitäki tuumailtu, että jos ottais yhen väliseinän pois ni onnistuis tuon kokoviljan polokeminen paremmin.
Tulee vaan kuutiot vastaan aika äkkiä yht n160, en sitte tiedä että paljonko enemmän tulis "pitkäsänkistä"
kokoviljaa vs murskevilja, Olikos Adamilla suoraleikkuupää???
***Mulla ens kesänä tavoitteena testata tätä systeemiä. Saas sitten nähdä miten onnistuu
-
voiko ton propioni viljan myllyttää heti hapotuksen jälkeen ja säilyykö se vai miten sen kanssa olis järkevin toimia? Tuntuis tällä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta kun ei kiinnostais mitään suuria laitehankintoja tehdä, ruuveja on jäämässä joutilaaks ja vanhaisäntä kerkeis varmaan hoitaa myllytyksen/hapotuksen. Jos viljat on katonalla niin tarviiko vielä muovia yms kattamista säilymisen takia?
Jos on katonalla niin ei tarvii mitään. Ja jauhatettua tulee sen mukaan mitä viljaa menee, että ei tarvii heti hapotuksen jälkeen myllyttää.
-
Ensi syksynä pitää kokeilla tätä propioniviljaa yksi kärrillinen, ei aivan kaikkea uskalla kerralla.
Mutta pientä laskelmointia, joku joka tietää paremmin tuon propionihapon hinnan niin vois laittaa näkyville ja rahtikuivaajat vois laskea paljonko maksaa yhden viljatonnin kuivaus.
tonni propioniviljaa: jos keskimäärin 6l tonnille 6x(litrahinta)=?
tonni kuivattua: kuivauskustannus=?
Minulla propionoviljan myötä konetyötunteja jäis suoraan pois lonkalta heittäen noin 10 tuntia, 50e tuntihinnalla tarkoittaa 500e vuotuista säästöä, tasosiilojen rakennus kustannukset kuittautuisi tuolla siilojen vuokralla jossa viljat nyt on. Ruuvi löytyy ja hapotin, nämä nyt on melko karkeita lukuja mutta suuntaaantavia.
-
AgriÄmmän sivuilla on dataa:
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Maatalouskemikaalit/Sailontaaineet/Propion_sailoo_viljasi/
6 litraa/tonni ei kyllä riitä...
-
AgriÄmmän sivuilla on dataa:
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Maatalouskemikaalit/Sailontaaineet/Propion_sailoo_viljasi/
6 litraa/tonni ei kyllä riitä...
Eli tuon mukaan säästöa per tonni 24 e, nyt rupesi kiinnostamaan ihan oikeasti :o
Mietin tuossa jotta tuohon valmistuvaan kaarihalliin tekisi molemmille reunoille laidalliset taso varastot siten että keskelle jäisi reilun kärrin levyinen käytävä jossa takaseinä, käytävälle voisi kipata vaikka kaksi kärriä kerralla ja sillä välin kun puimuri pui kärrit täyteen voisi nuo ruuvata varastoon. Jos oiken viimeisenpäälle tekisi niin käytävän korvaisi jyrkällä kippauskuilulla.
-
Syksyllä kysyin tuon propionin hinnan oli muistaakseni jotain 400-500 euroa 200l tynnyri.
-
ei tarvi peittää millään jos katettu rakennus, ja heti pian hapotuksen jälkeen voi syöttää ei murheita.. meillä hapotetaan oviaukos ulkopuolella joten tuuletus pelaa.. toinen pui ja toinen hapottaa ja kuskaa kärryjä, yöt saa nukkua.. winhan hinta tieto varmasti lähellä totuutta, ainetta suhtees kosteuteen, taulukko joka pullos.. puitu 12-25 kosteutta ja aina halvempaa kuin kuivaus kun laskee sen kuuluisan oman työn :o + että syövät enemmän.. viljasuihku pitää tulla nauhana kierukalle ja happo siihen suihkuun, leviää ja sekottuu tasasemmin.. voishan suutin suoraan kierukaskin olla, mutta seuranta vaikiaa jos tukkii suuttimen..
-
Mikä olis käytännössä yläraja kosteudessa missä ruuvi vielä viljaa siirtää?
-
Eli mitä näitä vaihtoehtoja nyt on viljankuivauksen rinnalle, itselle tämä aihealue on hieman jäänyt pimentoon eikä tietoa hirveästi ole :-X Kuivaaminen tehdään vaihtotyönä läheisen tilan kanssa jossa on vuoden vanha tehokas kuivuri, eikä sinällään kuivaaminen ole kalliimpaa kuin muuallakaan, mutta vaihtoehtoja on mietittävä näillä p-öljyn hinnoilla ::)
Mutta varsinaiseen kysymykseen: käytössä tavanomainen ruokinta ja Hauhon myllärit käy mylläämässä, mutta onko tuossa tapauksessa muuta vaihtoehtoa kuin kuivaus? :o
Vaihtoehtona on myydä kylän köyhälle Kärsä-Keisarille kaikki viljat. Se kyllä huolehtii loppumarkkinoinnista Raision kanssa. Ja tietysti sää myyt sen puintituoreena Dan Corniin.
-
Mikä olis käytännössä yläraja kosteudessa missä ruuvi vielä viljaa siirtää?
Joskus vuosia sitten oli vähän märempää tavaraa. Kosteus tais olla jotain 35-40% ;D Kyllähän se kierukasta läpi meni, mutta säilyvyyden kanssa oli vähän ongelmia. Sitä oli tosin vaan yks kuormallinen. Helpoimmalla olis päässy, jos ois kipannu sen suoraan mehtään...
-
Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.
Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t
Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti
Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.
-
voiko ton propioni viljan myllyttää heti hapotuksen jälkeen ja säilyykö se vai miten sen kanssa olis järkevin toimia? Tuntuis tällä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta kun ei kiinnostais mitään suuria laitehankintoja tehdä, ruuveja on jäämässä joutilaaks ja vanhaisäntä kerkeis varmaan hoitaa myllytyksen/hapotuksen. Jos viljat on katonalla niin tarviiko vielä muovia yms kattamista säilymisen takia?
Aivan hyvin voit jauhaa isommankin erän hapotettuna ja jättää peittämättä.
Edellisvuotena 200mottia jauhoin ja hapotin laakasiiloon avokasalle josta syötin talvenaikana pois.
Ennen kevään lämpenemistä olisi varmaankin hyväksi syöttää.
Nyt syksyllä laitoin osan samoin mutta viimmeiset kuormat olivat tosi märkiä ja säästelin liiaksi propioonia oli jonkinverran lämpenemistä.
-
Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.
Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t
Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti
Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.
Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa maksimissaan litistämistä.
-
Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.
Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t
Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti
Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.
Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa maksimissaan litistämistä.
Nyt menee propionhapposäilöntä ja viljan murskesäilöntä sekasi. Jos murskeviljaan lisää vettä, niin miten jäässä luulette sen talvella olevan ?
-
Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.
Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t
Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti
Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.
Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa maksimissaan litistämistä.
350 pikkumurska on tuolle määrälle ihan passeli. Meidän 350 vekottimella on tosin juuri päinvastoin kuin Tuumajalla, eli kuivempi vilja menee murskan läpi paljon hitaammin kuin kostea. :'(
-
Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.
Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t
Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti
Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.
Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa maksimissaan litistämistä.
Nyt menee propionhapposäilöntä ja viljan murskesäilöntä sekasi. Jos murskeviljaan lisää vettä, niin miten jäässä luulette sen talvella olevan ?
Ei se oikein jäädy. Ainakaan pahasti. Kuiva-aine harvoin alle 70 % murskeviljassa. Meillä ainakin.
-
Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.
Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t
Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti
Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.
Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa maksimissaan litistämistä.
Nyt menee propionhapposäilöntä ja viljan murskesäilöntä sekasi. Jos murskeviljaan lisää vettä, niin miten jäässä luulette sen talvella olevan ?
Ei se oikein jäädy. Ainakaan pahasti. Kuiva-aine harvoin alle 70 % murskeviljassa. Meillä ainakin.
Se hyvä
-
Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.
Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t
Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti
Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.
Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa maksimissaan litistämistä.
350 pikkumurska on tuolle määrälle ihan passeli. Meidän 350 vekottimella on tosin juuri päinvastoin kuin Tuumajalla, eli kuivempi vilja menee murskan läpi paljon hitaammin kuin kostea. :'(
ok. sopivan kostea menee kyllä "nopeasti" mutta oikeasti märkä ja vihertävä alkaa tekemään niitä helkkarin taikinapalloja jokapaikkaan ja alkaa holvailemaan suppilossakin.
-
Propionista kohta kymmenen vuoden kokemus. Nopeeta hapottaminen, rahtari saa puida minkä kerkee. Happoo menee sitä vähemmän mitä kuivempaa vilja. Muistaakseni 15% kosteuteen menee jotain 5l/t ja 20% n.7.5l/t
Hapotus siinä vaiheessa, kun siiirretään vilja kärristä varastoon. Välineinä ruuvi ja pumppuhapotin.
Juurikin näin. Tarkkana pitää olla happomäärän annostelussa kun viljan juoksevuus on suoraan verrannollinen viljan kosteuteen.
Noin mäkin tekisin, mutta kun en tiedä asiasta mitään. Auon vain päätäni :o ;D
Todellakin. Pitäiskö sun perehtyä asiaan hieman enemmän ennenkuin alat aukomaan päätäsi?
Propionilla nimittäin pystyy säilömään jopa 30% kosteata viljaa. Viljakierukassa juoksevuus alkaa tällöin kylläkin jo tökkimään samoin kuin kärrystä viljan valuminen.
Jos happoa on tarpeeksi niin ei tarvitse. Pinta kostuu hieman ja on arka homeelle, luultavasti muovi lisää tuota homehtumista.
Ääh. Sen takiahan se propionihappo siihen viljaan laitetaan ettei se HOMEHDU!
Homehtumisen syynä ei oikeastaan ole muuta kuin se että happoa ei ole laitettu tarpeeksi.
On muuten siinä mielessä jännä aine tuo Propion kun se tavallaan "kypsyttää" vihreät jyvät.
Ja mitä itse hapotustapahtumaan tulee, on hyvä käyttää aktiivihiilisuodattimella varustettua hengityssuojainta, ei haittaa haponkäryt.
Lehmille syötettäessä ei ongelmia hapon hajusta, haihtuu oikeastaan jo viikon sisällä hapotuksesta.
Ja sen verran vielä että oma mielipide on se ettei viljaa kannattaisi kuivata rehukäyttöön vaan miettiä juurikin näitä muita säilöntämenetelmiä,
jotka ovat monesti nopeampiakin kuin kuivaus ja mikä tärkeintä, eläimille parempi (kuten aikasemmin tuolla mainittiin, syönti paranee hapotetulla viljalla).
-
miten propionilla hapotettu vilja pelaa ruokinta-automaateissa? Jos yrittäisi päästä n.20% kosteuteen niin imisikö myllyn imulietso, ja pelaisiko ruokkia holvaamatta? Tuo on askarruttanut jo pidempään, koska automaatti sulkee pois murskeviljan.
-
Propionista kohta kymmenen vuoden kokemus. Nopeeta hapottaminen, rahtari saa puida minkä kerkee. Happoo menee sitä vähemmän mitä kuivempaa vilja. Muistaakseni 15% kosteuteen menee jotain 5l/t ja 20% n.7.5l/t
Hapotus siinä vaiheessa, kun siiirretään vilja kärristä varastoon. Välineinä ruuvi ja pumppuhapotin.
Juurikin näin. Tarkkana pitää olla happomäärän annostelussa kun viljan juoksevuus on suoraan verrannollinen viljan kosteuteen.
Noin mäkin tekisin, mutta kun en tiedä asiasta mitään. Auon vain päätäni :o ;D
Todellakin. Pitäiskö sun perehtyä asiaan hieman enemmän ennenkuin alat aukomaan päätäsi?
Propionilla nimittäin pystyy säilömään jopa 30% kosteata viljaa. Viljakierukassa juoksevuus alkaa tällöin kylläkin jo tökkimään samoin kuin kärrystä viljan valuminen.
Jos happoa on tarpeeksi niin ei tarvitse. Pinta kostuu hieman ja on arka homeelle, luultavasti muovi lisää tuota homehtumista.
Ääh. Sen takiahan se propionihappo siihen viljaan laitetaan ettei se HOMEHDU!
Homehtumisen syynä ei oikeastaan ole muuta kuin se että happoa ei ole laitettu tarpeeksi.
On muuten siinä mielessä jännä aine tuo Propion kun se tavallaan "kypsyttää" vihreät jyvät.
Ja mitä itse hapotustapahtumaan tulee, on hyvä käyttää aktiivihiilisuodattimella varustettua hengityssuojainta, ei haittaa haponkäryt.
Lehmille syötettäessä ei ongelmia hapon hajusta, haihtuu oikeastaan jo viikon sisällä hapotuksesta.
Ja sen verran vielä että oma mielipide on se ettei viljaa kannattaisi kuivata rehukäyttöön vaan miettiä juurikin näitä muita säilöntämenetelmiä,
jotka ovat monesti nopeampiakin kuin kuivaus ja mikä tärkeintä, eläimille parempi (kuten aikasemmin tuolla mainittiin, syönti paranee hapotetulla viljalla).
Sen verran JOUTUU joharaa puolustamaan, että yli 20 % viljaa ei mielestäni kannata propionilla säilöä. Pystyy, muttei kannata, happokulut nousee koviksi. Ja kyllä propioniviljan saa pinnasta homeehtumaan jos sen peittää heti.
-
Eikä propionivilja koskaan vastaa kuivaa viljaa tuotosvaikutukseltaan,on epäpuhtaampaa ja paino hyppii kosteuden mukaan ja hl-paino on huonompi,varsinkin huonoina viljavuosina.Saahan sitä tietysti kuoristakin hyvää ainakin omasta mielestä.Rankasti hapotettua propionia menee nyt,ei kuivaus mahdollisuutta juurikaan,ei peitetty,ei hometta,ei lämpeemistä,ei kuivan viljan jälkeen meinannut kelvata,tällä hetkellä toimii ihan oK,tahnaa joka paikan kyllä.
-
miten propionilla hapotettu vilja pelaa ruokinta-automaateissa? Jos yrittäisi päästä n.20% kosteuteen niin imisikö myllyn imulietso, ja pelaisiko ruokkia holvaamatta? Tuo on askarruttanut jo pidempään, koska automaatti sulkee pois murskeviljan.
myllyn lietso imee kyllä, ehkä takkuaa hieman joskus, jos ei paikat kunnos, mutta ei suurta merkitystä..
-
Sen verran JOUTUU joharaa puolustamaan, että yli 20 % viljaa ei mielestäni kannata propionilla säilöä. Pystyy, muttei kannata, happokulut nousee koviksi. Ja kyllä propioniviljan saa pinnasta homeehtumaan jos sen peittää heti.
onko kuivaus sitte jossain halvempaa yli 20% ?? ;D
-
Sen verran JOUTUU joharaa puolustamaan, että yli 20 % viljaa ei mielestäni kannata propionilla säilöä. Pystyy, muttei kannata, happokulut nousee koviksi. Ja kyllä propioniviljan saa pinnasta homeehtumaan jos sen peittää heti.
onko kuivaus sitte jossain halvempaa yli 20% ?? ;D
Alukuperäinen ALOITUS koski sitä että mitä konsteja voi viljansäilönnässä käyttää kun "Hauhon myllärit käyvät tekemässä seoksen" Kaikki minun vastaukseni ovat liittyneet juuri tähän seikkaan. Eli jos viljasta tehdään "täysrehunkorviketta" jota jaetaan ehkä automaattisesti spiraaleilla ja seosta varastoidaan siiloissa niin... viljan kosteudella on hyvin tarkka raja. Ja se raja kannattaa kysyä tuolta mylläriltä eikä täällä arvaavilta.
Se että tähän on nyt sekoitettu mukaan murskesäilöntää, aiv-happo ja ajatus siitä miten märkää viljaa voidaan propionihapolla säilöä... niin se ei mitenkään osoita minun alkuperäisiä kommenttejani vääriksi.
Siilossa viljan kosteus siis nousee pintaan -> propionihappo laimenee. Pinnassa pitää olla vähän enemmän happoa. Ei tämänkään pitäisi ihan vaikeasti tajuttavan asian olla :o
Kyl meni aika täpinöinniksi koko ketju ;D Ihan sama vaikka olisi lyönyt leikiksi heti alussa ;D
-
Kannattaa nikkaroida puimuri, joka puintikelan jälkeen litistää tavaran, paalaa ja käärii sen ilmatiiviisti muoviin. Tavara voi olla vähän roskaisempaakin:)
-
Sen verran JOUTUU joharaa puolustamaan, että yli 20 % viljaa ei mielestäni kannata propionilla säilöä. Pystyy, muttei kannata, happokulut nousee koviksi. Ja kyllä propioniviljan saa pinnasta homeehtumaan jos sen peittää heti.
onko kuivaus sitte jossain halvempaa yli 20% ?? ;D
Au. :'( Kaikki puhuu eri asioista. >:( Meikäläinen vertaili lähinnä murskeviljaa ja propioniviljaa, muut puhuu kotoisesta täysrehusta... >:( Jos viljan kosteus 20% tai yli, se on hyvää mursketavaraa. Kosteus 14-18%, propioni.
-
Sen verran JOUTUU joharaa puolustamaan, että yli 20 % viljaa ei mielestäni kannata propionilla säilöä. Pystyy, muttei kannata, happokulut nousee koviksi. Ja kyllä propioniviljan saa pinnasta homeehtumaan jos sen peittää heti.
onko kuivaus sitte jossain halvempaa yli 20% ?? ;D
Au. :'( Kaikki puhuu eri asioista. >:( Meikäläinen vertaili lähinnä murskeviljaa ja propioniviljaa, muut puhuu kotoisesta täysrehusta... >:( Jos viljan kosteus 20% tai yli, se on hyvää mursketavaraa. Kosteus 14-18%, propioni.
Näin on :) Ja toisilla on hapot sekaisin... Toivottavasti kukaan ei nyt innostu tekemään tuoresäilöttyä murskeviljaa rahtimyllärin koneeseen tarjottavaksi :o Näinkin on tapahtunut, kun aivot eivät ole olleet ihan tilanteen tasalla :D
-
Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.
Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t
Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti
Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.
Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa
maksimissaan litistämistä.
Nojoo voi tuo 150t olla PIKKASEN yläkanttiin ;D vai onko jollain viljelykierrosa olevilla lohkoilla oikeasti 7,5t/ha keskiarvo, eipä siinä, kyllä palijon kans aina pärjää ::)
-
Hei, tässä olikin aihe jota olen itse tuumaillut. Viljaa meillä on n. 20 ha
ja "puimahuoneessa" on kolme kpl n. 80 m3 4 m leveää laakasiiloa. tähän asti ollaan kuivattu
muualla ja kipattu siiloon josta imumylly sitten vetää. Ruokinnassa seko samurai ja sonnit syö.
Suunnitelmissa olis jauhaa vilja vanhalla murska 350:sellä ja laittaa sekaan siirappivettä (täälä josain luki että 1osa siirappia 2 tai 3 osaa vettä)
tuosa laskeskelin että jos 7 kuution pikkutuhtiin laittaa 30 litran pullon soosia olisi
annostus n 6l/t
Elikkä onko suunnitelma muiden mielestä aivan pois oikiasta ja jääkö jäljelle tikan tienesti
Kyllähän tuo muuten onnistuu mutta tuo murskan 350 on jäätävän hidas varsinkin jos vilja oikeasti kosteaa.
Tiivistäminen ja riittävä märkyys ovat tärkeämpiä kun se laittaako happoa vai siirappia tai jättääkö aineet kokonaan pois.
Eikai toi mylly liian hidas ole tuolle viljamäärälle? 100-150 tonnia 20ha:n alalta, samaa tahtia litistää kuin pikkupuimuri pui. Isompi voi puida viljat kasaan, päivässä pui ja parissa litistää eli toistavuorokautta odottaa
maksimissaan litistämistä.
Nojoo voi tuo 150t olla PIKKASEN yläkanttiin ;D vai onko jollain viljelykierrosa olevilla lohkoilla oikeasti 7,5t/ha keskiarvo, eipä siinä, kyllä palijon kans aina pärjää ::)
Oho, lipsahti kun tarkotin kuuden tonnin satoa eli 120 tonnia :) Toisaalta, ei tuo 7.5tonnia tuoreena ole mikään ihmesato 35%:n viljaa, mutta keskiarvona jo melkoisen mahdoton mikäli kierto kaikilla pelloilla ja alaa enemmän kuin 10% kokonaisalasta :)
Amaretto vehnä kuin tehty tällaiseen, kiloja tulee paljon eikä ainkaan näillä kulmilla tahdo kypsyä kuivattavaksi.
-
Ensi syksynä pitää kokeilla tätä propioniviljaa yksi kärrillinen, ei aivan kaikkea uskalla kerralla.
Mutta pientä laskelmointia, joku joka tietää paremmin tuon propionihapon hinnan niin vois laittaa näkyville ja rahtikuivaajat vois laskea paljonko maksaa yhden viljatonnin kuivaus.
tonni propioniviljaa: jos keskimäärin 6l tonnille 6x(litrahinta)=?
tonni kuivattua: kuivauskustannus=?
Minulla propionoviljan myötä konetyötunteja jäis suoraan pois lonkalta heittäen noin 10 tuntia, 50e tuntihinnalla tarkoittaa 500e vuotuista säästöä, tasosiilojen rakennus kustannukset kuittautuisi tuolla siilojen vuokralla jossa viljat nyt on. Ruuvi löytyy ja hapotin, nämä nyt on melko karkeita lukuja mutta suuntaaantavia.
Koska tässä ketjussa kaikki on lähes arvailua hinna ym suhteen ja horajakin horisee.
Siis katsoin propionihapon hinnan tuolta laskuilta LITRAHINTA oli viimesyksynä 1,83€ litra sis ALV 13%.Jos lasketaan että viljan kosteus on 25-26%.siihen tarvitaan happoa n10 litraa/tonni happokustannus on korkeintaan 18,3€ tonni. ja tuossa linkki taulukkoon http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=3112.
Jos oletetaan että 120 hl/=6-7 tonnia kuivataan.satsin kuivaus kestää keskimäärin 6-8 tuntia on alin taksa satsille 180€ ja ylin 240€ alv 0% tulee rahtikuivaus maksamaan 30€ tonni.Päälle kuljetuskustannus ym.Omassa kuivurissa kuivaus onkin sitten ilmaista.
Propionihappoviljan käsittelyhän on verrattavissa kuivaan viljaan.Jauhatus onnistuu parhaiten valssimyllyllä ja lehmät todella syövät sitä paljon paremmin kuin kuivaa jauhoa.Haittapuolena on sitten se että ei sovellu näihin mylläreiden systeemeihin ja väkirehuautomaateissa holvaa jos on yli 20% kosteaa.
http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Maatalouskemikaalit/Sailontaaineet/Jyvasailonnan_kustannukset/ tuollakin on asiasta dokumenttia
Oletko saanut säilymään hyvin yli 20 % kostean propioniviljan? En ole kuin kerran yrittänyt säilöä 22 % kosteaa vehnää propionilla, mutta se alkoi kasan päällä lämmetä ja homehtua. Alla oli melko kuivaa kauraa ja ohraa, olisko happo imeytynyt sinne? :(
-
En jaksanu lukea koko ketjua, mutta tässä vähän kokemuksia propionisäilönnästä. Meillä on tehty jo vuosikaudet rehuviljat (ohra/kaura/vehnä) lypsykarjalle pelkästään propionihapolla katon alla olevaan vanerista tehtyyn laakasiiloon, johon pohjalle laitettu aumamuovi puhdistusta ja purkamista helpottamaan. Viljan lasken suoraan kärryn "pikkuluukusta" vanhaan kylpyammeeseen ja siitä 6m ruuvilla siiloon. Happo menee niittosilppurin pumppuhapottimella ruuvin alapäähän. Viljat on säilyneet tosi hyvin, ei pölyä ja on maittavaa tavaraa. Happoa pitää laittaa vähintään se mitä ohjeessa sanotaan, mieluummin vähän liikaa kun liian vähän varsinkin jos puintikosteus on yli 25%. Syöttämisen olen aloitellut aikaisintaan parin viikon päästä hapottamisesta. Rivakan valssimyllyllä on viljat litistelty, eikä ole ongelmia ollut toistaiseksi. Kun ei ole itsellä kuivuria, niin propionisäilöntä on ollut järkevin ja halvin tapa käsitellä rehuviljaa.
-
Entä millainen vaihtoehto on puida cräkkerillä varustetulla ajosilppurilla erittäin pitkään sänkeen ja säilöä hapotettuna kokoviljana laakasiilossa säilörehun tapaan?
Veikkaan että ei ehkä tule onnistumaan. Pöytätappiot noussee melkoisiksi, mikäli yrittää pitää vauhtia yllä. Korjuukin taitaa sitoa kalustoa ja miehistöä sen verran, etten usko tuon olevan kustannustehokas vaihtoehto, vertaa esimerkiksi murskeviljaan. Mutta kaikkeahan kannattaa kokeilla, jos sitten syssymmällä ollaan viisaampia?
-
onko kukaan tuubittanut kokonaisia jyviä propionilla? Yksi vaihtoehto olisi tuokin, pelkät pakkaimet on edullisia. Meillä on nyt vaihtoehtoina kun viljan säilytystila nollaantuu:
1. viljasiilo n.250m3 ulos
2. kanttiset siilot sisälle (kallis)
3. tuubitus kuivattuna tai propionoituna kokojyvänä.
en tuota kuivauslaskua nyt niin kovin pahana pidä 90ha lasku viime syksyltä noin 7000€ sis.alv, keskisato jossain 5tn tietämillä.
-
onko kukaan tuubittanut kokonaisia jyviä propionilla? Yksi vaihtoehto olisi tuokin, pelkät pakkaimet on edullisia. Meillä on nyt vaihtoehtoina kun viljan säilytystila nollaantuu:
1. viljasiilo n.250m3 ulos
2. kanttiset siilot sisälle (kallis)
3. tuubitus kuivattuna tai propionoituna kokojyvänä.
en tuota kuivauslaskua nyt niin kovin pahana pidä 90ha lasku viime syksyltä noin 7000€ sis.alv, keskisato jossain 5tn tietämillä.
Itse olen ajatellut kokeilla merikontteja viljavarastona. Kellään kokemuksia? Toimisivatko propioniviljan kanssa?
-
onko kukaan tuubittanut kokonaisia jyviä propionilla? Yksi vaihtoehto olisi tuokin, pelkät pakkaimet on edullisia. Meillä on nyt vaihtoehtoina kun viljan säilytystila nollaantuu:
1. viljasiilo n.250m3 ulos
2. kanttiset siilot sisälle (kallis)
3. tuubitus kuivattuna tai propionoituna kokojyvänä.
en tuota kuivauslaskua nyt niin kovin pahana pidä 90ha lasku viime syksyltä noin 7000€ sis.alv, keskisato jossain 5tn tietämillä.
Itse olen ajatellut kokeilla merikontteja viljavarastona. Kellään kokemuksia? Toimisivatko propioniviljan kanssa?
Noista on tehty viljavarastoja ja rypsisiiloja. Kuivalla tavaralla laidat kannattaa muovittaa, muuten kosteus tiivistyy JA roina jäätyy laitoihin kiinni. Tyhjennys on kyl aika ikävää ellei sitten tee tuota sisäänajettavaksi.
-
onko kukaan tuubittanut kokonaisia jyviä propionilla? Yksi vaihtoehto olisi tuokin, pelkät pakkaimet on edullisia. Meillä on nyt vaihtoehtoina kun viljan säilytystila nollaantuu:
1. viljasiilo n.250m3 ulos
2. kanttiset siilot sisälle (kallis)
3. tuubitus kuivattuna tai propionoituna kokojyvänä.
en tuota kuivauslaskua nyt niin kovin pahana pidä 90ha lasku viime syksyltä noin 7000€ sis.alv, keskisato jossain 5tn tietämillä.
Itse olen ajatellut kokeilla merikontteja viljavarastona. Kellään kokemuksia? Toimisivatko propioniviljan kanssa?
Noista on tehty viljavarastoja ja rypsisiiloja. Kuivalla tavaralla laidat kannattaa muovittaa, muuten kosteus tiivistyy JA roina jäätyy laitoihin kiinni. Tyhjennys on kyl aika ikävää ellei sitten tee tuota sisäänajettavaksi.
Onko kosteus sen isompi ongelma kontissa kun tavallisessa peltisiilossa? :'( Onko kukaan nostanut kontteja "perseelleen", eli pystysiiloksi/siilostoksi? Ovien paikalle valaisi kartiopohjan? :o
-
Kuinka korkeasti propioniviljaa voi varastoida. Onko 2m liikaa.
-
En nyt mene vannomaan, mutta propionivilja säilynee parhaiten tilassa jossa on edes jonkinlainen ilmanvaihto. Eli en kokojyväsäilöttyä menis tuubiin tai aumaan vetämään kokeilematta pienemmällä erällä ensin.. Säilyy kai parhaiten peittämättä.
Merikontti vois olla hyväkin ratkaisu, kunhan vuorais kontin aumamuovilla just tuon kosteuden tiivistymisen takia (ja keksisi hyvän purkuratkaisun). Ite olen kokeillut hapottaa viljaa muovitettuun peräkärryyn kun ei kaikki siiloon mahtunu ja oli kärry joutavana, ihan toimiva ratkaisu. Ja tais jossain ohjeessakin muuten olla, ettei propionilla säilöttyä saa varastoida suoraan terässiiloon (ruostuminen), eli muovia tai jotain muuta vastaavaa aina teräksen ja happoviljan väliin.
-
Kuinka korkeasti propioniviljaa voi varastoida. Onko 2m liikaa.
En tiedä onko tuohon rajoituksia, mutta meillä on ollu n.1,5m
-
onko kukaan tuubittanut kokonaisia jyviä propionilla? Yksi vaihtoehto olisi tuokin, pelkät pakkaimet on edullisia. Meillä on nyt vaihtoehtoina kun viljan säilytystila nollaantuu:
1. viljasiilo n.250m3 ulos
2. kanttiset siilot sisälle (kallis)
3. tuubitus kuivattuna tai propionoituna kokojyvänä.
en tuota kuivauslaskua nyt niin kovin pahana pidä 90ha lasku viime syksyltä noin 7000€ sis.alv, keskisato jossain 5tn tietämillä.
Itse olen ajatellut kokeilla merikontteja viljavarastona. Kellään kokemuksia? Toimisivatko propioniviljan kanssa?
Noista on tehty viljavarastoja ja rypsisiiloja. Kuivalla tavaralla laidat kannattaa muovittaa, muuten kosteus tiivistyy JA roina jäätyy laitoihin kiinni. Tyhjennys on kyl aika ikävää ellei sitten tee tuota sisäänajettavaksi.
Onko kosteus sen isompi ongelma kontissa kun tavallisessa peltisiilossa? :'( Onko kukaan nostanut kontteja "perseelleen", eli pystysiiloksi/siilostoksi? Ovien paikalle valaisi kartiopohjan? :o
Jossain konteissa on vaneripohja, vissiin pääosassa ? ? Metallipohjaisia on nostettu n. 40 asteen kulmaan, ovet ylöspäin. Sitten alanurkasta spiraalilla purku. Ehkä tuollaisen voisi vain pudottaa johonkin sopivaan rinteeseen valmiiksi kallelleen ;D
-
Kuinka korkeasti propioniviljaa voi varastoida. Onko 2m liikaa.
En tiedä onko tuohon rajoituksia, mutta meillä on ollu n.1,5m
reilun 4 m kökkösessä propionivilja meillä ollut, laakasiilossa.
-
4-5 metriä korkeassa kasassa jauhettuna ja peittämättä propionilla säilöttynä. ;)
-
Kuinka korkeasti propioniviljaa voi varastoida. Onko 2m liikaa.
En tiedä onko tuohon rajoituksia, mutta meillä on ollu n.1,5m
reilun 4 m kökkösessä propionivilja meillä ollut, laakasiilossa.
samoin..
-
Kuinka korkeasti propioniviljaa voi varastoida. Onko 2m liikaa.
En tiedä onko tuohon rajoituksia, mutta meillä on ollu n.1,5m
reilun 4 m kökkösessä propionivilja meillä ollut, laakasiilossa.
samoin..
Ok, kiitos tiedosta.Varmaan tuolla systeemillä säilön ens kesän viljat.
-
Tohtiiko koneita säilyttää samassa tilassa kuin propioniviljaa?
Hapotuksen aikana koneet vois tietenkin siirtää pihalle, mutta kuinka myöhemmin, ruostuuko koneet?
-
Tohtiiko koneita säilyttää samassa tilassa kuin propioniviljaa?
Hapotuksen aikana koneet vois tietenkin siirtää pihalle, mutta kuinka myöhemmin, ruostuuko koneet?
Mulla on samassa tilassa koneet eikä ruostumista ole havaittu. Tosin ympärivuoden on kyllä ovet auki hallissa, että ainakin ilma vaihtuu.