Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Adam Smith - 21.12.11 - klo:20:17
-
Ko. liitteessä oli yhteenveto näistä hyvinvointitutkimuksista. Vaikiasti kierrellen ja kaarrellen tuli, toki kovasti riskejä joka välissä mainostellen, ilmi sellainen asia, että eläimet voivat parhaiten yli 40 lehmän karjoissa. Myös työhyvinvointi oli löyhästi sidoksissa kokoon.
Lukiko kukaan, pistikö vihaksi? Vai nyökyttelitkö?
-
En ole lukenut, mutta onhan se ihan selvää. Kuka enää tekee uusia alle 40 lehmän navettoja, joissa on riittävästi tilaa, parsipedit ja riittävä ilmanvaihto?
Pikku salaisuus muuten tähän väliin. Muistaakseni mikäli MMM säädöstä navetan ilman laadun suhteen noudatettaisiin prikulleen, ei missään navetassa lämpötilan tulisi olla plussan puolella ilman lisälämmitystä, mikäli ulkona on pakkasta -20 C tai enemmän.
-
No onhan se meille selvää, mutta Maastullille ei. MTK on ainaisesti rummuttanut siitä, kuinka erinomaisesti lehmä voi pienessä parsinavetassa, missä on kodinomainen tunnelma, pelakuita ikkunalaudalla ja kaikilla oma nimi :P
On muuten meidänkin lehmillä nimi, jokaisella ;)
-
Kyllä mää luin ton jutun. Ikäväähän se on jos homma tosiaan menee noin :'( Tarkoittaa kai sitä, että pienillä karjoilla ja vanhoissa tiloissa työskenteleminen aiheuttaa työuupumuksen ja hommasta ei jää mitään käteen. Olen kyllä menettänyt uskoni yli 20 lehmän navetoihin ja tähän suuruuden ekonomiaan. Juuri noiden riskien takia. Minun mielestäni optimi on se, että isäntä tai oma perhe pystyy hoitamaan ne elukat jotka navetassa on. Vierastan tätä kulttuuria, että ryssäläisillä rengeillä teetetään kaikki hommat ja isäntä itse ei pysty enää muuhun kuin johtamaan toimintaa (perseelleen). Ja sitten rutistaan ja kovaa. Vaikeeta tuollaista tutkimusta on tietenkin kumota. Harmittaa vaan nykyinen kehitys ::)
-
Kyl kylmis on oikeilla linjoilla jokunen vuosi sitten kannatti laajentaa mutta ny panos tuotos suhteet plus pankkilaina plus korko ynnätään alamme lähestyä tilannetta että tilan koon kasvattaminen ei enää kannata.
pistääkö vihaksi vai nyökyttelettekö :o
-
En lukenut kyseistä juttua, mutta oma mielipide on että parsinavetat pitäis kieltää laissa >:( Eläinten hyvinvoinnin kannalta, kuin myös työntekijöitten työhyvinvoinnin kannalta.
-
Ko. liitteessä oli yhteenveto näistä hyvinvointitutkimuksista. Vaikiasti kierrellen ja kaarrellen tuli, toki kovasti riskejä joka välissä mainostellen, ilmi sellainen asia, että eläimet voivat parhaiten yli 40 lehmän karjoissa. Myös työhyvinvointi oli löyhästi sidoksissa kokoon.
Lukiko kukaan, pistikö vihaksi? Vai nyökyttelitkö?
Vanhaski navetas koitettiin lehmiä hoidella.Mutta nyt kun on pihattoon päästy,alkaa eläimet oleen kuin kiiltokuvasta noukittuja.Ja luonteet on kuin lemmikeillä,aina joku tönimäs kainalos että rapsutas vähä.
Mutta menee mulla aikaa rapsuttelus yhtäpaljon kuin Helunalla koko navettahommis 8)
-
En lukenut kyseistä juttua, mutta oma mielipide on että parsinavetat pitäis kieltää laissa >:( Eläinten hyvinvoinnin kannalta, kuin myös työntekijöitten työhyvinvoinnin kannalta.
tää on tosi ihana syy työntää pää pankin hirttosilmukkaan :-*
-
No onhan se meille selvää, mutta Maastullille ei. MTK on ainaisesti rummuttanut siitä, kuinka erinomaisesti lehmä voi pienessä parsinavetassa, missä on kodinomainen tunnelma, pelakuita ikkunalaudalla ja kaikilla oma nimi :P
On muuten meidänkin lehmillä nimi, jokaisella ;)
.
Tämä on käsittätön idylli. Ikävä kyllä kuluttajilla on sama menneen ihannointi. Oli se niin ihanaa kun ennen oli joka talossa kaksi lehmää ja kaikki voi hyvin... NOT
Uskon että parsinavetat kielletään vielä lailla, ei siihen kauaa mene.
-
No onhan se meille selvää, mutta Maastullille ei. MTK on ainaisesti rummuttanut siitä, kuinka erinomaisesti lehmä voi pienessä parsinavetassa, missä on kodinomainen tunnelma, pelakuita ikkunalaudalla ja kaikilla oma nimi :P
On muuten meidänkin lehmillä nimi, jokaisella ;)
.
Tämä on käsittätön idylli. Ikävä kyllä kuluttajilla on sama menneen ihannointi. Oli se niin ihanaa kun ennen oli joka talossa kaksi lehmää ja kaikki voi hyvin... NOT
Uskon että parsinavetat kielletään vielä lailla, ei siihen kauaa mene.
juupa juu kyl turkistarhauskaan ei lopu niin notta ei lopu parsinavetatkaan.
-
Kyllä mää luin ton jutun. Ikäväähän se on jos homma tosiaan menee noin :'( Tarkoittaa kai sitä, että pienillä karjoilla ja vanhoissa tiloissa työskenteleminen aiheuttaa työuupumuksen ja hommasta ei jää mitään käteen. Olen kyllä menettänyt uskoni yli 20 lehmän navetoihin ja tähän suuruuden ekonomiaan. Juuri noiden riskien takia. Minun mielestäni optimi on se, että isäntä tai oma perhe pystyy hoitamaan ne elukat jotka navetassa on. Vierastan tätä kulttuuria, että ryssäläisillä rengeillä teetetään kaikki hommat ja isäntä itse ei pysty enää muuhun kuin johtamaan toimintaa (perseelleen). Ja sitten rutistaan ja kovaa. Vaikeeta tuollaista tutkimusta on tietenkin kumota. Harmittaa vaan nykyinen kehitys ::)
Työuupumuksen voin allekirjoittaa. En tuota "renkien" halveksuntaa. Maaseudulla on miljoona pientä pajaa, jossa on töissä yrittäjän lisäksi pari-kolme työntekijää. Sellainen on aika ihanteellinen hoidettava, tarvittaessa on vähän joustonvaraa eikä kukaan pala loppuun. Mä vierastan tuota sun yksinyrittämisen ihanuutta. Milloin se pariskunta pitää yhteistä hetkeä, jos aina on jompikumpi töissä? Lomittajanko avulla, luuletko? Ei....se on koettu ja jätetty. Ei paluuta.
Sitten vielä tää kokojuttu. En usko koon olevan lopulta syy eläinten hyvinvointiin, vaan seuraus. Hyväkään navetta ei ole eläinystävällinen, jos manakementti on persuuksista. Viime kädessä sen eläimen ja ihmisen hyvinvoinnin tekee se ihminen, toimillaan ja valinnoillaan. Rakenteet ja tekniikka voivat helpottaa tai pahentaa tilannetta. Ne on neutraaleja, ihminen ei. Isompien tilojen etuna on kerroin, tekemällä asiat fiksusti ja hyvin tulee tulosta. Pienessä se ei näy, ei vaikka tuettaisiin kuinka....
-
]Vanhaski navetas koitettiin lehmiä hoidella.Mutta nyt kun on pihattoon päästy,alkaa eläimet oleen kuin kiiltokuvasta noukittuja.Ja luonteet on kuin lemmikeillä,aina joku tönimäs kainalos että rapsutas vähä.
Mutta menee mulla aikaa rapsuttelus yhtäpaljon kuin Helunalla koko navettahommis 8)
Tämän huomaa lähes jokainen uusiin tiloihin investoinut. Välillä ihmettelee, kuinka ne selvis yleensä hengissä niissä vanhoissa paikoissa.
Mulla menee kanssa aikaa paljon rapsutteluun :)
-
En lukenut kyseistä juttua, mutta oma mielipide on että parsinavetat pitäis kieltää laissa >:( Eläinten hyvinvoinnin kannalta, kuin myös työntekijöitten työhyvinvoinnin kannalta.
tää on tosi ihana syy työntää pää pankin hirttosilmukkaan :-*.
Mikä ongelma siinä pankkilainassa on? Onko se jokin itseisarvo, että oman po:n osuus on 100%? Kyllä yrityksellä voi olla velkaa ihan koko elinkaaren ajan, kunhan se on oikein suhteutettu tuotantoon..
-
Kyllä se kielto sieltä vielä tulee, veikkaisin että seuraavan 5 vuoden aikana. Siirtymäaika tullee olemaan 10 - 20 vuotta. Pillit pussiin tai pihaton tekoon :-X. Uskon, että seuraavan viiden vuoden päästä jo yli puolet suomalaisesta maidosta tulee pihatoista joka tapauksessa.
-
Tuo hyvinvoinnin määritelmä perustuu sellaiseen hyvinvointikartoitukseen jossa voi saada hyväksytyn arvosanan ainostaan jos lehmät ovat pihatossa ::) Jos eläimet ovat parsissa niin vaikka kaikki olisi erinomaista niin lopputulos on että karja kärsii ja that`it ::)
Muistaakseni tuolla testillä aivan huiput parsinavetat saivat 11 pistettä ja kaikkein surkeimmat, hikisimmät ja ahtaimmat haavajalkapihatot 2,1 poikimakerran karjallaan saavat 14 pistettä. 20 on maksimi johon ei Suomessa pääse mitenkään.
Onkohan palstalla joku joka tekee noita kartoituksia??
Mutta onhan tutkimus tietysti oikeassa, en mä sitä vastaan väitä.
-
Kyllä se kielto sieltä vielä tulee, veikkaisin että seuraavan 5 vuoden aikana. Siirtymäaika tullee olemaan 10 - 20 vuotta. Pillit pussiin tai pihaton tekoon :-X. Uskon, että seuraavan viiden vuoden päästä jo yli puolet suomalaisesta maidosta tulee pihatoista joka tapauksessa.
Parsinavetat olisi pudotettu investointituen piiristä jo tälle kaudelle, mutta mtk:n ahkera lobbaus "pelasti" tilanteen.
-
Tuo hyvinvoinnin määritelmä perustuu sellaiseen hyvinvointikartoitukseen jossa voi saada hyväksytyn arvosanan ainostaan jos lehmät ovat pihatossa ::) Jos eläimet ovat parsissa niin vaikka kaikki olisi erinomaista niin lopputulos on että karja kärsii ja that`it ::)
Muistaakseni tuolla testillä aivan huiput parsinavetat saivat 11 pistettä ja kaikkein surkeimmat, hikisimmät ja ahtaimmat haavajalkapihatot 2,1 poikimakerran karjallaan saavat 14 pistettä. 20 on maksimi johon ei Suomessa pääse mitenkään.
Onkohan palstalla joku joka tekee noita kartoituksia??
Mutta onhan tutkimus tietysti oikeassa, en mä sitä vastaan väitä.
Tuo oli vaan yks osa tutkimusta, myös managementti kartoitettiin.
-
Muistaakseni tuolla testillä aivan huiput parsinavetat saivat 11 pistettä ja kaikkein surkeimmat, hikisimmät ja ahtaimmat haavajalkapihatot 2,1 poikimakerran karjallaan saavat 14 pistettä. 20 on maksimi johon ei Suomessa pääse mitenkään.
Mitä tuo 20 pistettä vaatii?
-
Tuo hyvinvoinnin määritelmä perustuu sellaiseen hyvinvointikartoitukseen jossa voi saada hyväksytyn arvosanan ainostaan jos lehmät ovat pihatossa ::) Jos eläimet ovat parsissa niin vaikka kaikki olisi erinomaista niin lopputulos on että karja kärsii ja that`it ::)
Muistaakseni tuolla testillä aivan huiput parsinavetat saivat 11 pistettä ja kaikkein surkeimmat, hikisimmät ja ahtaimmat haavajalkapihatot 2,1 poikimakerran karjallaan saavat 14 pistettä. 20 on maksimi johon ei Suomessa pääse mitenkään.
Onkohan palstalla joku joka tekee noita kartoituksia??
Mutta onhan tutkimus tietysti oikeassa, en mä sitä vastaan väitä.
Tuo oli vaan yks osa tutkimusta, myös managementti kartoitettiin.
Ai jaa. Mutta, ilmeisesti kysymyksenasettelu oli kuitenkin sellainen että pihatto voittaa 6-0 :D Esim. vaikka että "Onko teillä käytössä karsina siemennettäville eläimille". Jos on niin 10 pistettä, jos ei ole (eli on parsinavetta) niin 0 pistettä.
-
Ai jaa. Mutta, ilmeisesti kysymyksenasettelu oli kuitenkin sellainen että pihatto voittaa 6-0 :D Esim. vaikka että "Onko teillä käytössä karsina siemennettäville eläimille". Jos on niin 10 pistettä, jos ei ole (eli on parsinavetta) niin 0 pistettä.
Emmää hemmetti muista noin tarkasti! Sen muistan, että vastaaminen oli työlästä, siihen käytettiin varmaan pari tuntia velimiehen kanssa. Ja sen seurauksena (niinkuin aina kaikenlaisten pysähdytään_miettimään_mitä_tehdään-sessioiden) muutettiin joitain rutiininosia ja käytäntöjä. Eli tyhmästä utelustakin oli hyötyä ;)
-
Muistaakseni tuolla testillä aivan huiput parsinavetat saivat 11 pistettä ja kaikkein surkeimmat, hikisimmät ja ahtaimmat haavajalkapihatot 2,1 poikimakerran karjallaan saavat 14 pistettä. 20 on maksimi johon ei Suomessa pääse mitenkään.
Mitä tuo 20 pistettä vaatii?
En muista tarkkaan.. Olen kyllä nysvännyt noita papereita joskus.. Vissiin 5 metrisiä käytäviä, oma juoma kuppi joka elukalle (siis myös pihatossa), jotain viikottaisia paloharjoituksia, 5 poikimista/lehmä yms, EI YHTÄÄN haavaa koko karjassa yms. todella vaikeita juttuja.
Sellainen vakiopihatto siis sai jotain 14 pistettä, vissiin talviulkoilutuksella ja laiduntamisella pääsi 16 pisteeseen.
Tästä on kyllä aikaa. Ehkä joku tekee noita vielä nyt ja tietäisi oikeasti.
-
Vuosituhannen vaihteessa olin silloisen työnantajan käskystä istumassa eräässä kokoonpanossa, jossa pohdittiin täkäläisen maidontuotannon tulevaisuutta. Keskusteluissa nousi keskeiseksi kysymykseksi; kuinka saada "perus 20-lehmäset" tilat jatkamaan tuotantoa. Minä sitten esitin omana näkemyksenäni, että monessakin tapauksessa pitäisi kannustaa luopumaan.. Eihän sillä ajatuksella oikein kavereita saanut ;D
Tiloilla kiertäessään sen vaan näki liian monessa paikassa, että lehmiä pidettiin koska niitä oli talossa aina ollut. Ikäänkuin odoteltiin lupaa joltakin lopettaa tuotanto. Mihinkään ei enää panostettu, odoteltiin vain että homma loppuu omaan mahdottomuuteensa kun räystäät tapaavat viimein maahan. Näissä paikoissa näki sen, että ihmisillä kun ei ole hyvä, niin ei ole eläimilläkään!
Tämä siis ei ole kannanotto alle 40 lehmän karjojen lopettamiseksi, mutta toivottavasti kaikki ovat nykyään mukana omasta halustaan. Investoijat ovat tahtonsa ilmaisseet.
-
Kyllä se kielto sieltä vielä tulee, veikkaisin että seuraavan 5 vuoden aikana. Siirtymäaika tullee olemaan 10 - 20 vuotta. Pillit pussiin tai pihaton tekoon :-X. Uskon, että seuraavan viiden vuoden päästä jo yli puolet suomalaisesta maidosta tulee pihatoista joka tapauksessa.
Parsinavetat olisi pudotettu investointituen piiristä jo tälle kaudelle, mutta mtk:n ahkera lobbaus "pelasti" tilanteen.
No MTK:han vastustaa mahdollista tulevaa kieltoa vaikka viimeiseen pisaraan ;D. Itse en näkisi kiellossa mitään ongelmaa, kunhan siirtymäaika olisi riittävän pitkä. MTK ei tajua, että mahdollinen tuleva kielto parantaisi alan kilpailukykyä. Mielestäni uusia parsinavetoita ei tulisi enää tukea, paitsi jos kyseessä on vanhan saneeraus ja tai laajennus.
-
tätä koko keskustelua en ole koskaan ymmärtänyt enkä varmaan koskaan tule ymmärtämään... kaikille samat säännöt ja sillä hyvä. Jos joku haluaa tehdä 30 lehmän kopin niin tehköön, ei se oo multa pois. Totuus vain lienee ettei sitä saa tuottavaksi mut se on toinen tarina. Kaikkien pakkaaminen yhteen xxx kpl yli tavoitteeseen on vain idioottimaista ::) ::)
mikä hyvinvointitutkimukseen tulee totuus lienee se että navetoita on ruvettu tekemään väljäksi ropottien tulon myötä, jos rakennukset olis tehty jo 20 v sitten nykyohjeilla olisi pienemmissäkin karjoissa hyvinvointi parempaa...
Parsinavetoista suurin osa lienee jo yli 30 v vanhoja, taitaisivat joutaakkin jo kieltää jaloittelu talvelle nyt ainakin pakolliseksi, että ei olis liian kannattavaa :P ::) :P
-
En lukenut kyseistä juttua, mutta oma mielipide on että parsinavetat pitäis kieltää laissa >:( Eläinten hyvinvoinnin kannalta, kuin myös työntekijöitten työhyvinvoinnin kannalta.
Näin mailma muuttuu. Parsinavetat pannaan. Kun valmistuneeseen pihattoomme kolmekymmentä vuotta sitten päästettiin lehmät, olivat kaikki muut maakunnan lehmät parsinavetoissa tietenkin meidänkin siihen saakka.
Tein pihaton itseni vuoksi en niinkään eläinten vuoksi. Vaimoni hyväksyi pihaton tekemisen lehmien hyvinvoinnin vuoksi sillä kun olimme Kallion pihattoon tutustumassa hänen huomionsa oli että lehmät olivat tyytyväisiä. Näin yli kolmekymmentä vuotta sitten.
-
Vuosituhannen vaihteessa olin silloisen työnantajan käskystä istumassa eräässä kokoonpanossa, jossa pohdittiin täkäläisen maidontuotannon tulevaisuutta. Keskusteluissa nousi keskeiseksi kysymykseksi; kuinka saada "perus 20-lehmäset" tilat jatkamaan tuotantoa. Minä sitten esitin omana näkemyksenäni, että monessakin tapauksessa pitäisi kannustaa luopumaan.. Eihän sillä ajatuksella oikein kavereita saanut ;D
Tiloilla kiertäessään sen vaan näki liian monessa paikassa, että lehmiä pidettiin koska niitä oli talossa aina ollut. Ikäänkuin odoteltiin lupaa joltakin lopettaa tuotanto. Mihinkään ei enää panostettu, odoteltiin vain että homma loppuu omaan mahdottomuuteensa kun räystäät tapaavat viimein maahan. Näissä paikoissa näki sen, että ihmisillä kun ei ole hyvä, niin ei ole eläimilläkään!
Tämä siis ei ole kannanotto alle 40 lehmän karjojen lopettamiseksi, mutta toivottavasti kaikki ovat nykyään mukana omasta halustaan. Investoijat ovat tahtonsa ilmaisseet.
parsinavettojen vähenevä tapahtuu luonnollisella poistumalla ei siinä tarvita kukkahattu tätejä sormella osoittamaan ja pakottamaan pihaton tekoon jos joku ei taho :P
-
Vuosituhannen vaihteessa olin silloisen työnantajan käskystä istumassa eräässä kokoonpanossa, jossa pohdittiin täkäläisen maidontuotannon tulevaisuutta. Keskusteluissa nousi keskeiseksi kysymykseksi; kuinka saada "perus 20-lehmäset" tilat jatkamaan tuotantoa. Minä sitten esitin omana näkemyksenäni, että monessakin tapauksessa pitäisi kannustaa luopumaan.. Eihän sillä ajatuksella oikein kavereita saanut ;D
Tiloilla kiertäessään sen vaan näki liian monessa paikassa, että lehmiä pidettiin koska niitä oli talossa aina ollut. Ikäänkuin odoteltiin lupaa joltakin lopettaa tuotanto. Mihinkään ei enää panostettu, odoteltiin vain että homma loppuu omaan mahdottomuuteensa kun räystäät tapaavat viimein maahan. Näissä paikoissa näki sen, että ihmisillä kun ei ole hyvä, niin ei ole eläimilläkään!
Tämä siis ei ole kannanotto alle 40 lehmän karjojen lopettamiseksi, mutta toivottavasti kaikki ovat nykyään mukana omasta halustaan. Investoijat ovat tahtonsa ilmaisseet.
parsinavettojen vähenevä tapahtuu luonnollisella poistumalla ei siinä tarvita kukkahattu tätejä sormella osoittamaan ja pakottamaan pihaton tekoon jos joku ei taho :P
Parsinavetta on hauska sana. Varmasti joskus joku sukkia korjaillut, mutta rukouksen unohtanut, nunna on joskus hihkaissut "Parsin avetta" :o
-
tää totaalisen hyvinvoiva lehmä on mielenkiintoinen käsitys. Kaikenlaisia ohjeistuksia esitetään oikealle ja vasemmalle mutta aina tahtoo löytyä aukkoja. Kun katsoo vielläkin suomen menestyvimpiä navetoita niin kärkipäässä on vielläkin parsinavetoita sekä tuotoksen, talouden, poikimavälin, sekä keskipoikimakerran mukaan. Pihatto on kyllä omalla tavalla hyvä mutta heikompia sorretaan auttamatta isoissa laumoissa. Joskus olen miettinyt lehmälle elämää 5*5 metrisessä kopissa missä vierustoverit on neljällä sivulla mutta niiden kanssa ei joudu tappelee jos ei halua. Rehu ja lypsy tulis kellon mukaan ja aina olis kuiva makuupaikka. Asioista tietämätön ihminen tuomitsis tietenkin heti mutta mikä mahtais olla todellisuus.
-
Kyllä mää luin ton jutun. Ikäväähän se on jos homma tosiaan menee noin :'( Tarkoittaa kai sitä, että pienillä karjoilla ja vanhoissa tiloissa työskenteleminen aiheuttaa työuupumuksen ja hommasta ei jää mitään käteen. Olen kyllä menettänyt uskoni yli 20 lehmän navetoihin ja tähän suuruuden ekonomiaan. Juuri noiden riskien takia. Minun mielestäni optimi on se, että isäntä tai oma perhe pystyy hoitamaan ne elukat jotka navetassa on. Vierastan tätä kulttuuria, että ryssäläisillä rengeillä teetetään kaikki hommat ja isäntä itse ei pysty enää muuhun kuin johtamaan toimintaa (perseelleen). Ja sitten rutistaan ja kovaa. Vaikeeta tuollaista tutkimusta on tietenkin kumota. Harmittaa vaan nykyinen kehitys ::)
Työuupumuksen voin allekirjoittaa. En tuota "renkien" halveksuntaa. Maaseudulla on miljoona pientä pajaa, jossa on töissä yrittäjän lisäksi pari-kolme työntekijää. Sellainen on aika ihanteellinen hoidettava, tarvittaessa on vähän joustonvaraa eikä kukaan pala loppuun. Mä vierastan tuota sun yksinyrittämisen ihanuutta. Milloin se pariskunta pitää yhteistä hetkeä, jos aina on jompikumpi töissä? Lomittajanko avulla, luuletko? Ei....se on koettu ja jätetty. Ei paluuta.
Sitten vielä tää kokojuttu. En usko koon olevan lopulta syy eläinten hyvinvointiin, vaan seuraus. Hyväkään navetta ei ole eläinystävällinen, jos manakementti on persuuksista. Viime kädessä sen eläimen ja ihmisen hyvinvoinnin tekee se ihminen, toimillaan ja valinnoillaan. Rakenteet ja tekniikka voivat helpottaa tai pahentaa tilannetta. Ne on neutraaleja, ihminen ei. Isompien tilojen etuna on kerroin, tekemällä asiat fiksusti ja hyvin tulee tulosta. Pienessä se ei näy, ei vaikka tuettaisiin kuinka....
Kyllä sitä voi investoida 20 lehmän pihattoonkin, että saa hommat toimimaan nykyaikaisella tavalla, eikä ole sidottu vieraaseen työvoimaan :)
Mää en sekoittaisi pieniä pajoja maatilaan, koska kyseessä on aivan eri tyyppinen puulaaki.
Meillä oli vierasta työvoimaa vakinaisessa työsuhteessa vuoteen -84 asti. Hyviä renkejä ja oikeita työmiehiä, joilta homma kävi. Kaikesta huolimatta viimeisen lähdettyä talosta, isä totesi, että hän ei kerta kaikkiaan jaksa enää pelata tämän vieraantyövoman kanssa. Nyt tehdään itse ne hommat mitä keritään ja jaksetaan. Se oli ihan hyvä päätös ja sen jälkeen talo alkoi vaurastua. :)
Kukaan muu ei niitä hommia tee sillä tavalla kuin isäntä itse ja renki tekee sen mitä renki tekee. Tiedän tämän kun olen muualla töissä ja katselen kuinka rengit näitä hommia patruunalle tekee :)
Emmä kiistä noita sinun valintojasi, minä olen vaan konservatiivinen ja asioista eri mieltä ;)
-
ihan hyviä näkökantoja! ja se kertoo sen että ei meitä läävässä sitten pidetäkään lehmiä 150 vuotta!
muutama vuosi olis vielä jälellä! ja muutama äpylikii mut.........! noita pihattojakii on näköjään aika monta lajia! joissain on äpylit kuin jostain suolta karanneita ja toisssa vähemmän sen näkösiä! ja sit on sellasii että siellä on psukettuja helekutin arkoja ja häiläviä ja muuten sekasta ja sit on ne toiset, käytävät melko puhtaita ja ruokaa ei lattioilla ja lehmätkin tunnistettavia!
-
Nykyopeilla varmaan pystytään tekemään parsinavettakin paremmin lehmän hyvinvointia ajatellen, kuin vaikka 30 vuotta sitten. Ja ei ne ensimmäiset pihatotkaan varmaan niitä kaikkien parhaita ole, joten pelkkä sana pihatto ei ole pelastus. Yks tuttu rakensi 90-luvun alussa lypsypihaton ja nyt kun lehmät on poistettu, harmitteli miksi ei silloin tehnyt kunnollista parsinavettaa, eikä kaikkien virheiden pihattoa. En tiedä onko meijerin vähenevillä tuotantoneuvojilla sitten jotain menneisyydenkaipuuta. Mutta kyllä mulle ainakin yks just syksyllä muistutteli oman karjani utaretulehdusryppään selvittelyssä, että pieni karja ei millään voi pilata koko maitoerää. Mutta yks solu/bakteeri pomsaus isolla tilalla pilaa jo koko siilon maidon :( Joten nyt kun soluasiatkin on normalisoituneet ( ja silloinkin pysyivät aisoissa) voi hyvällä omalla tunnolla lypsää pienestä parsinavetasta laatumaitoa ja mielestäni kustannustehokkaasti ;D
-
tää totaalisen hyvinvoiva lehmä on mielenkiintoinen käsitys. Kaikenlaisia ohjeistuksia esitetään oikealle ja vasemmalle mutta aina tahtoo löytyä aukkoja. Kun katsoo vielläkin suomen menestyvimpiä navetoita niin kärkipäässä on vielläkin parsinavetoita sekä tuotoksen, talouden, poikimavälin, sekä keskipoikimakerran mukaan. Pihatto on kyllä omalla tavalla hyvä mutta heikompia sorretaan auttamatta isoissa laumoissa. Joskus olen miettinyt lehmälle elämää 5*5 metrisessä kopissa missä vierustoverit on neljällä sivulla mutta niiden kanssa ei joudu tappelee jos ei halua. Rehu ja lypsy tulis kellon mukaan ja aina olis kuiva makuupaikka. Asioista tietämätön ihminen tuomitsis tietenkin heti mutta mikä mahtais olla todellisuus.
Hys hys, ei sanaa tuotos saa sanoa samassa yhteydessä menestyksen, eikä varsinkaan eläinten hyvinvoinnin kanssa. Ihme, ettei sinua ole vielä ristiinnaulittu eräiden puolesta tuon kommenttisi takia
-
Lypsyukolla minun mielestä ihan oikeaa asiaa. Meillä on vielä tällä hetkellä vanha parsinavetta (40v kohta) ja eläimet voivat mielestäni hyvin. Suurin ongelma liian ahtaat parret, mistä syystä eläinten jalkoihin tulee hiertymiä. >:( Eläinlääkäriä tarvitaan todella vähän, joka on mielestäni jonkinlainen mittari eläinten hyvinvoinnista. Tuotettu maito on laadultaan kirkkaasti E1 luokassa ja tulehduksia todella vähän. Paljon on pihattonavetoita joissa jatkuvia tulehduskierteitä, mikä on jonkilainen oire siitä että eläimillä ei ole kaikki hyvin ??? Tänään tehtiin joulusiivous navetassa - Mukava olla itsekin kun on puhdasta.
Tuleva navetta on ilman muuta pihatto... Tärkeitä asioita vapaa liikkuminen ja lajinmukaisen käyttäytymisen toteuttaminen ja tietenkin riittävän kokoiset parret :) Toivottavasti eläimet voivat jatkossa vielä paremmin ja terveys pysyisi vähintään samalla tasolla ::) Sitten jaksaa itsekin tehdä hommia jos ei aina ole jokin asia vastustamassa :)
-
"Tuleva navetta on ilman muuta pihatto... Tärkeitä asioita vapaa liikkuminen ja lajinmukaisen käyttäytymisen toteuttaminen ja tietenkin riittävän kokoiset parret Toivottavasti eläimet voivat jatkossa vielä paremmin ja terveys pysyisi vähintään samalla tasolla Sitten jaksaa itsekin tehdä hommia jos ei aina ole jokin asia vastustamassa"
unohda toi aina löytyy joku vastus jos ei muuta niin pikkuvirkamies nilkki keksii viimeistään jotain pitääkseen itsensä tarpeellisena :o
-
Tällä hetkellä vastustaa paperit hallinto-oikeudessa eniten :o
Harvemmin hommat menee niin kuin suunnittelee. Mulla onkin sanonta että mitä enemmän suunnittelee - Sitä todennäköisemmin menee perseelleen ;D
-
Mutta menee mulla aikaa rapsuttelus yhtäpaljon kuin Helunalla koko navettahommis 8)
Mulla menee kanssa aikaa paljon rapsutteluun :)
A) Pääknupin?
B) Pallien?
C) Kantturoitten?
-
A) Pääknupin?
B) Pallien?
C) Kantturoitten?
A ja C yhtä paljon. Palleja ei tarvi rapsutella, kun peseytyy välillä. Että pikku vinkkinä sulle ;)
-
Aika mielenkiintoista alkaa syyllistämään parsinavetassa pitäviä huonosta eläinten hyvinvoinnista..... Ilmiössä on jotain samaa kuin 70-80 luvun navetan rakentamis-buumissa ,tuolloin jotkut uuden rakentajat alkoivat esittämään väitteitä että vanhemmissa navetoissa ei ole maitohygienia kunnossa.... Jotenkin vaan tuntuu siltä että tutkimuksella ja joillakin tuottajilla tulee tarve SOSIALISOIDA toisen tuottajan tuotantoa jos milläkin perusteella... juuri nytkin kun ei ole kauan kun osoitettiin noin 30 lehmän tuotannon olevan kannattavinta...niin sehän ei käy laatuun kun MINÄ olen rakentanut suuremman navetan... .NYT kun maitotilojen investoinnit ovat hiipuneet joka voidaan osoittaa Ely-keskuksiin tulleina vähän hakemuksina ... niin aletaan esittämään tuottajien suulla parsinavetoiden kieltämistä vedoten tutkimuksiin...joo joo ..ettei vaan maitopulaa tai jotain...
-
Konemyyjät ja navettapakettien ja tarvikkeiden myyjät ja turhanpäiväiset virkamiehethän ne täsä pahiten kärsii kun heitä ei tarvita,Antaa uuseereiren hekumoira kun muut tekee tulosta 8)
-
Kun "kehityksen" pyörät uhkaavat pysähtyä niin sitten niitä pyöritetään tuotantopoliittisin tai lainsäädännöllisin keinoin ja lisänä osa eturivin tuottajista säestää orkesteria. 8)
-
Konemyyjät ja navettapakettien ja tarvikkeiden myyjät ja turhanpäiväiset virkamiehethän ne täsä pahiten kärsii kun heitä ei tarvita,Antaa uuseereiren hekumoira kun muut tekee tulosta 8)
Kepupersujen käsitys ja tietämys yrittämisestä ja "tuloksen teosta" maataloudessa on jytky täynnä tyhjää magneettimediaa. 8)
20 lehmän ikuliikkuja tuloksentekijä...... ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D ;D
jep liikkuu tasan niinkauan kun papan polvi nousee.... Tämän kyllä tietää apilaskin, ei vain halua persnuoleskelultaan myöntää.
-
Aika mielenkiintoista alkaa syyllistämään parsinavetassa pitäviä huonosta eläinten hyvinvoinnista..... Ilmiössä on jotain samaa kuin 70-80 luvun navetan rakentamis-buumissa ,tuolloin jotkut uuden rakentajat alkoivat esittämään väitteitä että vanhemmissa navetoissa ei ole maitohygienia kunnossa.... Jotenkin vaan tuntuu siltä että tutkimuksella ja joillakin tuottajilla tulee tarve SOSIALISOIDA toisen tuottajan tuotantoa jos milläkin perusteella... juuri nytkin kun ei ole kauan kun osoitettiin noin 30 lehmän tuotannon olevan kannattavinta...niin sehän ei käy laatuun kun MINÄ olen rakentanut suuremman navetan... .NYT kun maitotilojen investoinnit ovat hiipuneet joka voidaan osoittaa Ely-keskuksiin tulleina vähän hakemuksina ... niin aletaan esittämään tuottajien suulla parsinavetoiden kieltämistä vedoten tutkimuksiin...joo joo ..ettei vaan maitopulaa tai jotain...
Syyllistämään....en syyllistä ketään. Ei ole kahta vuotta, kun parsinavetassa lypsettiin. Faktat ei muutu miksikään, eikä mulla ainakaan ole mitään sosialisoinnin tarvetta. Olenpahan vaan 16 vuotta parsinavetassa nykertäneenä todennut, että eläinten hyvinvoinnin kannalta nykyisellä ja silloisella on eroa kuin yöllä ja päivällä.
Jos tunnet olosi syylliseksi, kun tästä puhutaan, niin se osoittaa, että omatunto on vielä tallella. Älä anna kepulaisuuden sitä hiljentää ;)
-
Tosta syyllistämisestä vielä.... miten on mahdollista, että normi jyväjuicen itsetunto on niin heikko, että lähes jokainen kriittinen keskustelu on jollekin syyllistämistä ja vainoa ynnä muuta josta saa ja pitää loukkaantua joka väliin.
::)
-
Tosta syyllistämisestä vielä.... miten on mahdollista, että normi jyväjuicen itsetunto on niin heikko, että lähes jokainen kriittinen keskustelu on jollekin syyllistämistä ja vainoa ynnä muuta josta saa ja pitää loukkaantua joka väliin.
::)
Mää luulen, että se on trikki. Vetämällä asia heti henkilökohtaiselle tasolle, draaman kaarelle, yritetään salaovelasti välttää asiakeskustelu ;D
Kepulaista!!
-
Toiset ne näkee perus *****ilussakin kepulaisuutta :-* tosiasia vain on että toisten tuotanto kaaressa parsinavetta antaa parhaan tuloksen.
usarin kannattaa keskittyä hekumointiin,moisel ylimielisyyrel tulee ajamaan hankkeen ko hankkeen kiville ei auta manakementti ::)
-
ja tottakait sillä 20-30 lehmän parsinavetalla tulee hyvää tulosta. Ne on maksettu joaikoja sitten. nykyisin tarvittaan vaan sillointällöin vähän lattaa tai vesijohtoutkenpätkää korjailuun. kuitenkin 20 vuotta on tehty jo pääsääntöisesti pihattoja, eli en parsinavetat on maksettu jo.
-
Aika mielenkiintoista alkaa syyllistämään parsinavetassa pitäviä huonosta eläinten hyvinvoinnista..... Ilmiössä on jotain samaa kuin 70-80 luvun navetan rakentamis-buumissa ,tuolloin jotkut uuden rakentajat alkoivat esittämään väitteitä että vanhemmissa navetoissa ei ole maitohygienia kunnossa.... Jotenkin vaan tuntuu siltä että tutkimuksella ja joillakin tuottajilla tulee tarve SOSIALISOIDA toisen tuottajan tuotantoa jos milläkin perusteella... juuri nytkin kun ei ole kauan kun osoitettiin noin 30 lehmän tuotannon olevan kannattavinta...niin sehän ei käy laatuun kun MINÄ olen rakentanut suuremman navetan... .NYT kun maitotilojen investoinnit ovat hiipuneet joka voidaan osoittaa Ely-keskuksiin tulleina vähän hakemuksina ... niin aletaan esittämään tuottajien suulla parsinavetoiden kieltämistä vedoten tutkimuksiin...joo joo ..ettei vaan maitopulaa tai jotain...
Syyllistämään....en syyllistä ketään. Ei ole kahta vuotta, kun parsinavetassa lypsettiin. Faktat ei muutu miksikään, eikä mulla ainakaan ole mitään sosialisoinnin tarvetta. Olenpahan vaan 16 vuotta parsinavetassa nykertäneenä todennut, että eläinten hyvinvoinnin kannalta nykyisellä ja silloisella on eroa kuin yöllä ja päivällä.
Jos tunnet olosi syylliseksi, kun tästä puhutaan, niin se osoittaa, että omatunto on vielä tallella. Älä anna kepulaisuuden sitä hiljentää ;)
Minä en esittänyt että tein kirjoittamani johtopäätöksen kirjoituksistasi, vaan poimin viestiketjusta eri kirjoittajien näkemyksiä joita hieman kärjistin ja sitä kautta peilasin suuruuden ekonomian takana olevaa maailmankuvaa. Selvemmin näkemys tulee ilmi kirjoitukseni jälkeen kuin ennen sitä.
Faktoja on monenlaisia eikä aivan yksiselitteistä oikeellisuutta ole olemassakaan. Olen keskustellut yhden minua nuoremman (nais)eläinlääkärin kanssa joka oli sitä mieltä että laidunnus /kautta jaloittelu olisi ihan hyvin voitu jättää toteuttamatta lakisääteisenä . Tämän tilalle olisi tullut lehmän parteen kohdistuvat toimenpiteet joilla olisi saatu lehmän kannalta parempi makuu ja olopaikka koko vuodeksi . Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä .
-
Aika mielenkiintoista alkaa syyllistämään parsinavetassa pitäviä huonosta eläinten hyvinvoinnista..... Ilmiössä on jotain samaa kuin 70-80 luvun navetan rakentamis-buumissa ,tuolloin jotkut uuden rakentajat alkoivat esittämään väitteitä että vanhemmissa navetoissa ei ole maitohygienia kunnossa.... Jotenkin vaan tuntuu siltä että tutkimuksella ja joillakin tuottajilla tulee tarve SOSIALISOIDA toisen tuottajan tuotantoa jos milläkin perusteella... juuri nytkin kun ei ole kauan kun osoitettiin noin 30 lehmän tuotannon olevan kannattavinta...niin sehän ei käy laatuun kun MINÄ olen rakentanut suuremman navetan... .NYT kun maitotilojen investoinnit ovat hiipuneet joka voidaan osoittaa Ely-keskuksiin tulleina vähän hakemuksina ... niin aletaan esittämään tuottajien suulla parsinavetoiden kieltämistä vedoten tutkimuksiin...joo joo ..ettei vaan maitopulaa tai jotain...
Syyllistämään....en syyllistä ketään. Ei ole kahta vuotta, kun parsinavetassa lypsettiin. Faktat ei muutu miksikään, eikä mulla ainakaan ole mitään sosialisoinnin tarvetta. Olenpahan vaan 16 vuotta parsinavetassa nykertäneenä todennut, että eläinten hyvinvoinnin kannalta nykyisellä ja silloisella on eroa kuin yöllä ja päivällä.
Jos tunnet olosi syylliseksi, kun tästä puhutaan, niin se osoittaa, että omatunto on vielä tallella. Älä anna kepulaisuuden sitä hiljentää ;)
Minä en esittänyt että tein kirjoittamani johtopäätöksen kirjoituksistasi, vaan poimin viestiketjusta eri kirjoittajien näkemyksiä joita hieman kärjistin ja sitä kautta peilasin suuruuden ekonomian takana olevaa maailmankuvaa. Selvemmin näkemys tulee ilmi kirjoitukseni jälkeen kuin ennen sitä.
Faktoja on monenlaisia eikä aivan yksiselitteistä oikeellisuutta ole olemassakaan. Olen keskustellut yhden minua nuoremman (nais)eläinlääkärin kanssa joka oli sitä mieltä että laidunnus /kautta jaloittelu olisi ihan hyvin voitu jättää toteuttamatta lakisääteisenä . Tämän tilalle olisi tullut lehmän parteen kohdistuvat toimenpiteet joilla olisi saatu lehmän kannalta parempi makuu ja olopaikka koko vuodeksi . Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä .
Tuo on tärkeä parsinavetassa ainakin tuo parteen kohdistuvat toimenpiteet,mutta kyllä kunnon laidunnus on jalkojen takia ja muutenkin hyvin tärkeä,jos siihen on mahdollisuus.Näkee hyvin keväällä,kun laittaa yhteen aina ulkona olleita ja talven sisällä olleita,menee jopa pari kuukautta ennenkuin sisällä ollettee pääsee samalle tasolle liikkumisessa aina ulkona olleitten kanssa,ulkona olleilla ei ole koskaan ollut yhdelläkään minkäänlaista "puujalkaisuutta".Nuo elukat on ollut jokainen vähintään 150päivää ulkona,menevät mielellään,ovat siellä olleet melkein kaikki yli puolet elämästään,vasikasta lähtien.
-
Aika mielenkiintoista alkaa syyllistämään parsinavetassa pitäviä huonosta eläinten hyvinvoinnista..... Ilmiössä on jotain samaa kuin 70-80 luvun navetan rakentamis-buumissa ,tuolloin jotkut uuden rakentajat alkoivat esittämään väitteitä että vanhemmissa navetoissa ei ole maitohygienia kunnossa.... Jotenkin vaan tuntuu siltä että tutkimuksella ja joillakin tuottajilla tulee tarve SOSIALISOIDA toisen tuottajan tuotantoa jos milläkin perusteella... juuri nytkin kun ei ole kauan kun osoitettiin noin 30 lehmän tuotannon olevan kannattavinta...niin sehän ei käy laatuun kun MINÄ olen rakentanut suuremman navetan... .NYT kun maitotilojen investoinnit ovat hiipuneet joka voidaan osoittaa Ely-keskuksiin tulleina vähän hakemuksina ... niin aletaan esittämään tuottajien suulla parsinavetoiden kieltämistä vedoten tutkimuksiin...joo joo ..ettei vaan maitopulaa tai jotain...
Syyllistämään....en syyllistä ketään. Ei ole kahta vuotta, kun parsinavetassa lypsettiin. Faktat ei muutu miksikään, eikä mulla ainakaan ole mitään sosialisoinnin tarvetta. Olenpahan vaan 16 vuotta parsinavetassa nykertäneenä todennut, että eläinten hyvinvoinnin kannalta nykyisellä ja silloisella on eroa kuin yöllä ja päivällä.
Jos tunnet olosi syylliseksi, kun tästä puhutaan, niin se osoittaa, että omatunto on vielä tallella. Älä anna kepulaisuuden sitä hiljentää ;)
Minä en esittänyt että tein kirjoittamani johtopäätöksen kirjoituksistasi, vaan poimin viestiketjusta eri kirjoittajien näkemyksiä joita hieman kärjistin ja sitä kautta peilasin suuruuden ekonomian takana olevaa maailmankuvaa. Selvemmin näkemys tulee ilmi kirjoitukseni jälkeen kuin ennen sitä.
Faktoja on monenlaisia eikä aivan yksiselitteistä oikeellisuutta ole olemassakaan. Olen keskustellut yhden minua nuoremman (nais)eläinlääkärin kanssa joka oli sitä mieltä että laidunnus /kautta jaloittelu olisi ihan hyvin voitu jättää toteuttamatta lakisääteisenä . Tämän tilalle olisi tullut lehmän parteen kohdistuvat toimenpiteet joilla olisi saatu lehmän kannalta parempi makuu ja olopaikka koko vuodeksi . Tämä nyt vain yhtenä esimerkkinä .
Tuo on tärkeä parsinavetassa ainakin tuo parteen kohdistuvat toimenpiteet,mutta kyllä kunnon laidunnus on jalkojen takia ja muutenkin hyvin tärkeä,jos siihen on mahdollisuus.Näkee hyvin keväällä,kun laittaa yhteen aina ulkona olleita ja talven sisällä olleita,menee jopa pari kuukautta ennenkuin sisällä ollettee pääsee samalle tasolle liikkumisessa aina ulkona olleitten kanssa,ulkona olleilla ei ole koskaan ollut yhdelläkään minkäänlaista "puujalkaisuutta".Nuo elukat on ollut jokainen vähintään 150päivää ulkona,menevät mielellään,ovat siellä olleet melkein kaikki yli puolet elämästään,vasikasta lähtien.
Tutkimustulokset ovat varmasti oikeellisia ,niitä en aiokaan kiistää mutta näistä tehdyllä johtopäätöksillä voidaan ohjata merkittävästi tuotantoa. Laidunnus/jaloittelupakko ohjaa rakentamista pihattoihin kuin että korjattaisiin parsinavetoita . Lähestulkoon aina uuden rakentamisessa päädytään sitten pihattoon mikä on tuossa tilanteessa varmasti oikea vaihtoehto. Uuden rakentaminen edellyttää tuotannon laajentamista että yleensä säilytetään maksukyky.Monelle laajentajalle on kuitenkin tullut uupumusta ja avioerokin kaupan päälle. Tästä voidaan vetää johtopäätös että työmäärä kasvaa kuitenkin liikaa ja tulee ongelmia ihmisille joka heijastuvat myös eläinten hoitoon . Tarvitaan siis ulkopuolista työvoimaa. Ulkopuolisen työvoiman palkkaaminen kuitenkin edellyttää vielä suurempia tuotantoyksiköitä. Kas kummaa että tutkimus tukeekin tätä vaihtoehtoa ihmiset ja eläimet voivat paremmin . Ei menekään kauan kun jokin työryhmä toteaa että tämä on ainoa oikea suunta ,mutta miten voidaan päästä tähän . Kynnys parsinavetasta onkin nyt noussut monelle jo niin suureksi että suosiolla luovutaan tuotannosta kun sen aika tulee ,puhumattakaan jos parsinavetoiden alasajoa vauhditetaan kieltämällä ne, vaikkakin siirtymä-ajalla.
Jäljelle jäävät siis ne jotka tuottavat jo nytkin pihatoissa ja enemmän ja ihan aiheellisesti voidaan kysyä oliko tämä alkuperäinen pyrkimyskin....?
-
Vuosituhannen vaihteessa olin silloisen työnantajan käskystä istumassa eräässä kokoonpanossa, jossa pohdittiin täkäläisen maidontuotannon tulevaisuutta. Keskusteluissa nousi keskeiseksi kysymykseksi; kuinka saada "perus 20-lehmäset" tilat jatkamaan tuotantoa. Minä sitten esitin omana näkemyksenäni, että monessakin tapauksessa pitäisi kannustaa luopumaan.. Eihän sillä ajatuksella oikein kavereita saanut ;D
Tiloilla kiertäessään sen vaan näki liian monessa paikassa, että lehmiä pidettiin koska niitä oli talossa aina ollut. Ikäänkuin odoteltiin lupaa joltakin lopettaa tuotanto. Mihinkään ei enää panostettu, odoteltiin vain että homma loppuu omaan mahdottomuuteensa kun räystäät tapaavat viimein maahan. Näissä paikoissa näki sen, että ihmisillä kun ei ole hyvä, niin ei ole eläimilläkään!
Tämä siis ei ole kannanotto alle 40 lehmän karjojen lopettamiseksi, mutta toivottavasti kaikki ovat nykyään mukana omasta halustaan. Investoijat ovat tahtonsa ilmaisseet.
Olen ihan samaa miettinyt että kun välillä tapaa todella väsähtäneitä kollegoita, että onko asia oikeasti noin kuin kuvasit? Mielestäni tänä päivänä tämä ala on niin kovaa että ei tätä enää pelkästään eilispäivän teeseillä tehdä. Toisaalta jos he jaksavat tehdä eläkeikään saakka niin tehkööt.
Meillä on se hiukan vajaa 30 lehmää parsinavetassa ja koen kyllä että ei tuo tutkimus mieltäni pahoita lainkaan, päin vastoin olen tunnistanut jo vuosia sitten parsinavetan heikkoudet eläinten ja ihmisten hyvinvointiin. Tällä hetkellä tilanne on vain se että ei ole paljoa vaihtoehtoja, parsinavetan peruiskorjauksesta ja laajennuksesta on vielä vähän velkaa maksettavana ja toista velkaa ei oteta ennenkuin edellinen on maksettu. Lisäksi näillä näkymin laajentaminen ei kiinnosta.Tämä karjakoko ja laajentamisen - tarve keskustelu on kyllä tosi tähteellinen ja kaikkien tilanne, tarve ja olosuhteet ovat tietenkin erilaiset ja sen mukaan jokainen toimii. Henkilökohtaisesti olen vastaan tarpeetonta laajentamista, jos pihassa on ennestään noin kymmenvuotias pihatto, jossa on perusasiat ok - ja sitten halutaan kuitenkin iso high -tech pihatto rakentaa lisäksi, niin tässä tapauksessa tulisi kysyä itseltään että onko laajentaminen täysin välttämätöntä?
-
Vuosituhannen vaihteessa olin silloisen työnantajan käskystä istumassa eräässä kokoonpanossa, jossa pohdittiin täkäläisen maidontuotannon tulevaisuutta. Keskusteluissa nousi keskeiseksi kysymykseksi; kuinka saada "perus 20-lehmäset" tilat jatkamaan tuotantoa. Minä sitten esitin omana näkemyksenäni, että monessakin tapauksessa pitäisi kannustaa luopumaan.. Eihän sillä ajatuksella oikein kavereita saanut ;D
Tiloilla kiertäessään sen vaan näki liian monessa paikassa, että lehmiä pidettiin koska niitä oli talossa aina ollut. Ikäänkuin odoteltiin lupaa joltakin lopettaa tuotanto. Mihinkään ei enää panostettu, odoteltiin vain että homma loppuu omaan mahdottomuuteensa kun räystäät tapaavat viimein maahan. Näissä paikoissa näki sen, että ihmisillä kun ei ole hyvä, niin ei ole eläimilläkään!
Tämä siis ei ole kannanotto alle 40 lehmän karjojen lopettamiseksi, mutta toivottavasti kaikki ovat nykyään mukana omasta halustaan. Investoijat ovat tahtonsa ilmaisseet.
Olen ihan samaa miettinyt että kun välillä tapaa todella väsähtäneitä kollegoita, että onko asia oikeasti noin kuin kuvasit? Mielestäni tänä päivänä tämä ala on niin kovaa että ei tätä enää pelkästään eilispäivän teeseillä tehdä. Toisaalta jos he jaksavat tehdä eläkeikään saakka niin tehkööt.
Meillä on se hiukan vajaa 30 lehmää parsinavetassa ja koen kyllä että ei tuo tutkimus mieltäni pahoita lainkaan, päin vastoin olen tunnistanut jo vuosia sitten parsinavetan heikkoudet eläinten ja ihmisten hyvinvointiin. Tällä hetkellä tilanne on vain se että ei ole paljoa vaihtoehtoja, parsinavetan peruiskorjauksesta ja laajennuksesta on vielä vähän velkaa maksettavana ja toista velkaa ei oteta ennenkuin edellinen on maksettu. Lisäksi näillä näkymin laajentaminen ei kiinnosta.Tämä karjakoko ja laajentamisen - tarve keskustelu on kyllä tosi tähteellinen ja kaikkien tilanne, tarve ja olosuhteet ovat tietenkin erilaiset ja sen mukaan jokainen toimii. Henkilökohtaisesti olen vastaan tarpeetonta laajentamista, jos pihassa on ennestään noin kymmenvuotias pihatto, jossa on perusasiat ok - ja sitten halutaan kuitenkin iso high -tech pihatto rakentaa lisäksi, niin tässä tapauksessa tulisi kysyä itseltään että onko laajentaminen täysin välttämätöntä?
Monessa noin kymmenvuotiaassa pihatossa ei perusasiat oo ok :( Valitettavasti :-\
-
Saatikka sitten vielä vanhemmissa , Yhdessäkään parsinavetassa en ole nähnyt sellaista surkeutta mitä jossain näissä ensimmäisissä pihaton tekeleissä...en tiedä ovatko enää toiminnassa vaan ovatko lahonneet märäntyneet homehtuneet pystyyn,olivat niin märkiä betoni ritilät liian leveillä aukoilla joka toinen lehmä nilkutti . Kehitystä on valtavasti tapahtunut.
-
Saatikka sitten vielä vanhemmissa , Yhdessäkään parsinavetassa en ole nähnyt sellaista surkeutta mitä jossain näissä ensimmäisissä pihaton tekeleissä...en tiedä ovatko enää toiminnassa vaan ovatko lahonneet märäntyneet homehtuneet pystyyn,olivat niin märkiä betoni ritilät liian leveillä aukoilla joka toinen lehmä nilkutti . Kehitystä on valtavasti tapahtunut.
Meiltä löytyy just tollanen pihaton tekele. 25 vuotta palvellut ja vieläkin hyvin pelaa :D
-
kyllä parsinavetastakin saa ihan hyvän. Meillä laajennettiin 09 keväällä 30->40 lehmään 78 rakennettu parsinavetta, kaikki sisällä laitettiin uusiksi. Kunnon säätöparret "pihattomallin" erottimilla, parsipedit, isot juomakupit, kunnon ilmastointi, valaistus, väkirehusukkula ja lypsykiskot+irrottimet. Tällä remontilla saatiin keskituotosta melkein 1000kg/v ylöspäin ja navetointiaikaa vähennettyä entisestä.
Nyt olisi haaveena saada ummikot ja poikivat hiehot omaan halliin että saataisiin eläimäärä noin 50 lehmään, lisäksi vasikkalaa täytyisi uudelleenjärjestellä työn sujuvuuden parantamiseksi ja että saataisiin automaattijuotto käyttöön. tuon umpiosaston jälkeen olettaisin lypsävien parsipaikan hinnan olevan jossain 3600-3700€ kohdalla, kuitenkin navetta on ulkoseiniä lukuunottamatta uusi.
alunperin suunnitteilla oli 68 lypsävän pihatto robotilla kustannusarvio 1 000 000€, tuolloin peltoa taisi olla 83ha. Nyt jos saadaan lypsävien määrä tuonne 50:een ollaan tilanteessa 50 lehmää investointi alle 200 000€ peltoa voitiin ostaa kun limiitti ei ollut valmiiksi tapissa nyt viljeltyä ~140ha. Tuntuu vain että tällä nykyisellä systeemillä voidaan jossain vaiheessa tehdä tiliäkin kunhan saadaan rakentaminen edes suunnilleen valmiiksi.
Niin ja yksi hieno puoli tuossa parsinavetan laajennuksessa/peruskorjauksessa on että monesti voidaan rakentaa tulorahoituksella, kun vain siirtää lainanlyhennyksiä ja maksaa vain korot. tällä systeemillä ainakin meikäläisen yöunet paranee kun vieraan pääoman määrä pysyy edes jotenkin hallinnassa.
-
Tuota tuleeko siitä parsinavetasta keskimäärin jotenkin parempi kun pitää aina etsiä se vanhin ja kurjin ja epäonnistunein pihatontekele mitä löytyy?
Joo kyllä varmaan paras parsi on parempi kuin huonoin pihatto.. Mutta ero ei eläimen kannalta ole mitään siihen verrattuna kuinka paljon parempi on paras pihatto vs huonoin parsi.
Parhaassakin parsinavetassa se lehmä on päästään kiinni, se ei muutu mihinkään ja lajinmukaisten tarpeiden toteutus ei vaan silloin ole mahdollista. PISTE.
Ja miksi keskipoikimakerta on toistaiseksi korkeampi parsinavetoissa? No daa siellä pidetään joka ikinen kinkkajalka joka pihatosta heivattaisiin äkkiä pois viimeistään siksi kun se ei lypsä eikä tiinehdy. Siinä parressahan sitä pidetään kunnes ei enää sitkeinkään saa sitä piestyä pystyyn lypsettäväksi. Niin eläinystävällistä kestävyyttä. Vieressä on se viidellä liivillä tuettu riippareetta neljän kuormalavansa kanssa.
Pihatosta niitä nyt vaan karsitaan heppoisemmin, mikä ei ole eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallista, päinvastoin.
Parsinavettaankin saadaan hyvät olot lehmille, mutta se vaatii hoitajalta huomattavaa viitseliäisyyttä. Esim robotillisen laidunnus ja talvijaloittelu on melko työlästä.
Mein lehmätkin oli ennen parsinavetassa ja en eläissäni sellaiseen niitä takaisin laittaisi. Varsinkaan siihen omaan vanhaan, mutten myös näihin uusiin. Se miten lehmät koko olemuksellaan ilmentää tyyneyttä ja tyytyväisyyttä pihatossa parsinavettaan verrattuna. Sitä omat ja muualta tulleet arimmatkin parsiraakitkin kesyyntyivät ja karva alkoi kiiltää.
-
Tuota tuleeko siitä parsinavetasta keskimäärin jotenkin parempi kun pitää aina etsiä se vanhin ja kurjin ja epäonnistunein pihatontekele mitä löytyy?
Joo kyllä varmaan paras parsi on parempi kuin huonoin pihatto.. Mutta ero ei eläimen kannalta ole mitään siihen verrattuna kuinka paljon parempi on paras pihatto vs huonoin parsi.
Parhaassakin parsinavetassa se lehmä on päästään kiinni, se ei muutu mihinkään ja lajinmukaisten tarpeiden toteutus ei vaan silloin ole mahdollista. PISTE.
Ja miksi keskipoikimakerta on toistaiseksi korkeampi parsinavetoissa? No daa siellä pidetään joka ikinen kinkkajalka joka pihatosta heivattaisiin äkkiä pois viimeistään siksi kun se ei lypsä eikä tiinehdy. Siinä parressahan sitä pidetään kunnes ei enää sitkeinkään saa sitä piestyä pystyyn lypsettäväksi. Niin eläinystävällistä kestävyyttä. Vieressä on se viidellä liivillä tuettu riippareetta neljän kuormalavansa kanssa.
Pihatosta niitä nyt vaan karsitaan heppoisemmin, mikä ei ole eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallista, päinvastoin.
Parsinavettaankin saadaan hyvät olot lehmille, mutta se vaatii hoitajalta huomattavaa viitseliäisyyttä. Esim robotillisen laidunnus ja talvijaloittelu on melko työlästä.
Mein lehmätkin oli ennen parsinavetassa ja en eläissäni sellaiseen niitä takaisin laittaisi. Varsinkaan siihen omaan vanhaan, mutten myös näihin uusiin. Se miten lehmät koko olemuksellaan ilmentää tyyneyttä ja tyytyväisyyttä pihatossa parsinavettaan verrattuna. Sitä omat ja muualta tulleet arimmatkin parsiraakitkin kesyyntyivät ja karva alkoi kiiltää.
Juuri näin. Itellä on pihatto vm-93. Silti rohkenen sanoa, että monessa uuvvemmasa on palio asioita huonommin.
-
No tällä foorumillahan ymmärrystä ei löydy sanoille keskimäärin, hajonta, ääripäät jne. Koskee sitten eläinten hyvinvointia, jalotusarvoa, satoja tai tuotoslukuja.. "Mutta kun meillä on ihan hyvin..." Usein myös niin, että ihminen tai eläin on vallitseviin olosuhteisiin tyytyväinen, kun ei paremmasta tiedä ;)
-
alunperin suunnitteilla oli 68 lypsävän pihatto robotilla kustannusarvio 1 000 000€, tuolloin peltoa taisi olla 83ha. Nyt jos saadaan lypsävien määrä tuonne 50:een ollaan tilanteessa 50 lehmää investointi alle 200 000€ peltoa voitiin ostaa kun limiitti ei ollut valmiiksi tapissa nyt viljeltyä ~140ha. Tuntuu vain että tällä nykyisellä systeemillä voidaan jossain vaiheessa tehdä tiliäkin kunhan saadaan rakentaminen edes suunnilleen valmiiksi.
Niin ja yksi hieno puoli tuossa parsinavetan laajennuksessa/peruskorjauksessa on että monesti voidaan rakentaa tulorahoituksella, kun vain siirtää lainanlyhennyksiä ja maksaa vain korot. tällä systeemillä ainakin meikäläisen yöunet paranee kun vieraan pääoman määrä pysyy edes jotenkin hallinnassa.
Onpa kustannukset noussu, vajaa 10 vuotta sittenhän noita tehtiin puolella tuosta, tai sitte oltiin vaatimattomampia. Pärjättiin ilman automaatti ruokkijoita ja muuta sälää. ???
-
No tällä foorumillahan ymmärrystä ei löydy sanoille keskimäärin, hajonta, ääripäät jne. Koskee sitten eläinten hyvinvointia, jalotusarvoa, satoja tai tuotoslukuja.. "Mutta kun meillä on ihan hyvin..." ;)
:D
-
Tuota tuleeko siitä parsinavetasta keskimäärin jotenkin parempi kun pitää aina etsiä se vanhin ja kurjin ja epäonnistunein pihatontekele mitä löytyy?
Joo kyllä varmaan paras parsi on parempi kuin huonoin pihatto.. Mutta ero ei eläimen kannalta ole mitään siihen verrattuna kuinka paljon parempi on paras pihatto vs huonoin parsi.
Parhaassakin parsinavetassa se lehmä on päästään kiinni, se ei muutu mihinkään ja lajinmukaisten tarpeiden toteutus ei vaan silloin ole mahdollista. PISTE.
Ja miksi keskipoikimakerta on toistaiseksi korkeampi parsinavetoissa? No daa siellä pidetään joka ikinen kinkkajalka joka pihatosta heivattaisiin äkkiä pois viimeistään siksi kun se ei lypsä eikä tiinehdy. Siinä parressahan sitä pidetään kunnes ei enää sitkeinkään saa sitä piestyä pystyyn lypsettäväksi. Niin eläinystävällistä kestävyyttä. Vieressä on se viidellä liivillä tuettu riippareetta neljän kuormalavansa kanssa.
Pihatosta niitä nyt vaan karsitaan heppoisemmin, mikä ei ole eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallista, päinvastoin.
Parsinavettaankin saadaan hyvät olot lehmille, mutta se vaatii hoitajalta huomattavaa viitseliäisyyttä. Esim robotillisen laidunnus ja talvijaloittelu on melko työlästä.
Mein lehmätkin oli ennen parsinavetassa ja en eläissäni sellaiseen niitä takaisin laittaisi. Varsinkaan siihen omaan vanhaan, mutten myös näihin uusiin. Se miten lehmät koko olemuksellaan ilmentää tyyneyttä ja tyytyväisyyttä pihatossa parsinavettaan verrattuna. Sitä omat ja muualta tulleet arimmatkin parsiraakitkin kesyyntyivät ja karva alkoi kiiltää.
Vertauksesi parhain pihatto ja huonoin parsinavetta ei ole kyllä mikään reiluin. Kyllähän tyhminkin tietää kumpi tuon "kisan" voittaa. Pidätkö meitä idiootteina?
Kertomasi "väritetty" teesi parsinavetta lehmien paremmasta kestävyydestä on osittain varmaan totta -osittain ei. Tais olla vielä tänä vuonna jossakin ammattilehdessä tilajuttu karjasta ja isäntäparista lehmien takana joiden lehmät olivat poikkeuksellisen kestäviä, tietenkin parsinavetassa ja iäkästä isäntäväkeä. Otsikko oli mairitteleva ja kuvatekstitkin myös, mutta jos lukija jaksoi lukea kaikki tekstitikin niin sieltä paljastui mm. sellainen asia että muutamaan vuoteen karjan vanhin lehmä ja lisäksi meneenä kesänä toisiksi vanhin lehmä eivät ole menneet enää muiden mukana kesälaitumelle, koska eivät pysty tai jaksa enää parrestaa kävellä! Isäntäväki perustelivat sitä etteivät henno lehmävanhuksia hätkiä mihinkään mihin eivät halua, mutta mielestäni lehmän uran lopetus päätös tehdään siinä kohtaa kun se erottuu selvästi huonokuntoisempana joukosta; ei jaksa kävellä muiden mukana laitumelle tai joku muu tekijä missä se erottuu selkeästi muita huonokuntoisemmaksi eli selviä ongelmia ylös nousemisen ja maatemenon yms kanssa. Pitäisi hälytyskellot soida jo paljon tätä ennen päässä. Vaikka meilä on lehmät parsinavetassa niin talviulkoiluakin totutuetaan aina kun on siisti kuiva keli ja pito on hyvä - märkään tai liukkaaseen keliin niitä ei lasketa. Monet ovat kehuneet meidän lehmien vointia ja kuntoa ja eläinlääkärikin päivitellyt että ei teillä ole muuta kun vasikoiden nupoutuksia taaskaan. Meidän tämän hetken vanhin lehmä alkoi olla jo pari vuotta sitten huonojalkainen vaikka se silloin ei ollut vanhin lehmä vain joku kolmas vanhin. Kuitenkin kun siirrettiin täysrehuun ja ruokinnan suhteen ollaan muutenkin nykyään tarkempia että yhtään ei kattellla kuraperseitä ja kuidun saannista huolehdittu niin yhtäkkiä tämä huonojalkainen on jotenkin parantunut. Eläinlääkäri epäili jotain nivelrikkoa sillä runsas vuosi sitten mutta nyt kun se on ollut alkutalvesta ulkona ja juossut nuorien kanssa laukkaa niin kukaan ei uskoisi jos kertoisin että tolla lehmällä on epälty nivelrikkoa. Ruokinnan muutos ja ulkoilun lisääminen "paransi" sen.
Sorkanhoitaja on sanonut meille monesti että karmeimmat sorkat ja jalat ovat justiin pihatoissa mitä hän on hoitanut ja hänen mielestään se ulkoilutuspakko tarvisi olla nimenomaan pihatoissa.
Ratkaisevaa ei ole siis se että onko lehmät pihatossa vaiin parressa vaan se kuinka kiinnostuneita niiden oma isäntäväki on niiden hyvinvoinnista.
-
Vertauksesi parhain pihatto ja huonoin parsinavetta ei ole kyllä mikään reiluin. Kyllähän tyhminkin tietää kumpi tuon "kisan" voittaa. Pidätkö meitä idiootteina?
No kuinka kauan tätä kummallista "hyvä parsi on parempi kuin huono pihatto"-mantraa huudetaan aina kun joku huomauttaa ettei se parsinavetta nyt lähtökohtaisesti ole eläimelle luonnollisin ja mukavin ratkaisu.
Keskimääräinen pihatto on parempi kuin keskimääräinen parsinavetta.
Ratkaisevaa on että pihatossa lehmä voi toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistään.
Kyllä mä olin ennen paljon viitseliäämpi hoitaja, mutta paremmin ne nykyään voi kuin parsinavetassa. Määhän harjasin niitä ja käytin ulkona ja..
Huonompi homma ettei keskimääräinen parsinavetoija ole niin innostunut ja talviulkoilutus on varsinkin säännöllisenä varsin harvinaista.