Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: apilas - 11.10.11 - klo:12:38
-
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=790
Elämme ’ottajien kulttuurissa’ (user-culture), koko ajan totalitaarisemmaksi muuttuvan korporaatiovallan ikeen alla, jossa pieni materialististen arvojen ohjaama, henkisesti köyhä eliitti (’economic hitmen’) ei halua kantaa vastuuta yhteiskunnan ’kollektiivisesta mielekkyydestä’
, siitä, että yhteiskunta toimisi demokraattisesti ’yhteisen hyvän’ pohjalta ja myös tuottaisi tai kasvattaisi yksilöitä, joiden tajunta ehdollistuisi noudattamaan epäitsekkäitä, sosiaalisia ja altruistisia (vähemmän narsistisia) toimintamalleja.
-
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=790
Elämme ’ottajien kulttuurissa’ (user-culture), koko ajan totalitaarisemmaksi muuttuvan korporaatiovallan ikeen alla, jossa pieni materialististen arvojen ohjaama, henkisesti köyhä eliitti (’economic hitmen’) ei halua kantaa vastuuta yhteiskunnan ’kollektiivisesta mielekkyydestä’
, siitä, että yhteiskunta toimisi demokraattisesti ’yhteisen hyvän’ pohjalta ja myös tuottaisi tai kasvattaisi yksilöitä, joiden tajunta ehdollistuisi noudattamaan epäitsekkäitä, sosiaalisia ja altruistisia (vähemmän narsistisia) toimintamalleja.
http://www.monsp.com/steen1/kiero_eliitti.php
-
Enpä lukenut juttue sen enempää, mutta jos apinas kaipaa jotain kollektiivista hyvinvointia, niin ainoa asia mistä sellaista voi syntyä on yksilöiden hyvinvointi. Vain jos yksilö itse voi hyvin hän voi tuottaa lisää hyvinvointia. Kellektiivinen hyvinvointi perustuu monien mielikuvissa siihen, että kukaan ei saisi nauttia liikaa, ainakaan enempää kuin toinen, se ei ole tie hyvinvointiin vaan pahoinvointiin. Sillä mukanahan on aina se aspekti että jonkuin pitää elää koohtuullisemmin, ei saa nauttia omista saavutuksistaan jne. joillein yksilöille se tuottaa hyvinvointia, mutta valitettavan usein ne pärjääjät joutuvat tuottamaan sitä muiden hyvinvointia.
Yksilön pitää olla vahva ja ajatella omaa etuaan, kun herra X ajattelee omaa etuaan niin käy menestyksellä kauppa neiti Y:n kanssa, neiti Y taas tarvitsee omaan menestykseensä tuotteita/palveluita joita herra X:llä on tarjota ja siten heillä on menestyvä kauppasuhde joka tuottaa molemmille hyvinvointia.
Apinaksen ideaalimaailmassa X ei saa pyytää jotain tasoa enempää jotta hän voisi olla osallisena tähän kollektiiviseen hyvinvoinnin muodostumiseen. Se ei tuota hyvinvointia ja perustuu AY-sosialistiselle näkemykselle että kaikkien pitää tienata niin kuin oarhaiden työntekijöiden.
-
Enpä lukenut juttue sen enempää, mutta jos apinas kaipaa jotain kollektiivista hyvinvointia, niin ainoa asia mistä sellaista voi syntyä on yksilöiden hyvinvointi. Vain jos yksilö itse voi hyvin hän voi tuottaa lisää hyvinvointia. Kellektiivinen hyvinvointi perustuu monien mielikuvissa siihen, että kukaan ei saisi nauttia liikaa, ainakaan enempää kuin toinen, se ei ole tie hyvinvointiin vaan pahoinvointiin. Sillä mukanahan on aina se aspekti että jonkuin pitää elää koohtuullisemmin, ei saa nauttia omista saavutuksistaan jne. joillein yksilöille se tuottaa hyvinvointia, mutta valitettavan usein ne pärjääjät joutuvat tuottamaan sitä muiden hyvinvointia.
Yksilön pitää olla vahva ja ajatella omaa etuaan, kun herra X käy kauppa neiti Y:n kanssa, niin hyvässä kauppasuhteessa X saa voittoa ja menestyy ja X:n tuotteiden/palveluiden avulla myös saavuttaa jotain tahtomaansa. Molemmat hyötyvät.
Apinaksen ideaalimaailmassa X ei saa pyytää jotain tasoa enempää jotta hän voisi olla osallisena tähän kollektiiviseen hyvinvoinnin muodostumiseen. Se ei tuota hyvinvointia ja perustuu AY-sosialistiselle näkemykselle että kaikkien pitää tienata niin kuin oarhaiden työntekijöiden.
"Enpä lukenut juttue sen enempää"
lukematta heitit vain omat näkemyksesi tairat tuntea syvää samaistumista tuohon mainittuun ns henkisesti köyhään eliittiin,et ole tainnut lukea ay-myönteisiä kirjoituksiani 8)
-
Sun linkit on ollut yleensä sellaista sontaa etten ole jaksanut. Pitäisikö mun nyt kokeilla oletko jo muuttanut tapojasi.
Heitin nopean kommentin ja puutuin nimen omaan tuohon kollektiiviseen hyvinvointiin joka tuossa sun kirjoituksessa oli kollektiivinen mielekkyys.
-
Kollektiivista vastuuta ei ole olemassa, on vain yksilöiden vastuu. Sen vastuun kantaminen ontuu tai puuttuu kokonaan isolta osalta ihmisistä. Osasta tulee näitä walrooseja ja osasta pummeja. Kummallakin laidalla vääristymä on samaan suuntaan: mulla on oikeus johonkin, mutta se ei velvoita mihinkään.
-
Enpä lukenut juttue sen enempää
Yksilön pitää olla vahva ja ajatella omaa etuaan, kun herra X ajattelee omaa etuaan niin käy menestyksellä kauppa neiti Y:n kanssa, neiti Y taas tarvitsee omaan menestykseensä tuotteita/palveluita joita herra X:llä on tarjota ja siten heillä on menestyvä kauppasuhde joka tuottaa molemmille hyvinvointia.
Enpä minäkään. Mutta jos edelläolevaa soveltaa yhteisten asioiden hoitoon eli politiikkaan, niin tämän mukaan poliittisen liikkeen tulee ajaa omien jäsentensä etuja (muiden etua ennen, jopa niiden kustannuksella). Täten "näkymättömän käden" ohjaamana päästään kuulemma parhaaseen lopputulokseen.
Itse en usko tuohon. Maailmassa on paljon ihmisiä ja intressejä (hankalimpana tulevien sukupolvien intressi), jotka eivät kykene tuohon huutoäänestykseen.
Myöskään kauppasuhteissa en usko, että kun kukin osapuoli maksimoi voittoaan, että syntyy paras kokonaisvoitto. Tämä tietysti riippuu vähän siitä, kuinka pitkällä tähtäimellä kukin asiaa ajattelee - tämän hetken reaalitaloudessa perspektiivi on lyhyt "saalistajan perspektiivi", joka tuottaa hetken voittoja, mahdollisesti tulevien kustannuksella.
Petri
-
Kollektiivista vastuuta ei ole olemassa, on vain yksilöiden vastuu. Sen vastuun kantaminen ontuu tai puuttuu kokonaan isolta osalta ihmisistä. Osasta tulee näitä walrooseja ja osasta pummeja. Kummallakin laidalla vääristymä on samaan suuntaan: mulla on oikeus johonkin, mutta se ei velvoita mihinkään.
Tämäkin on totta. Jaetulla (=kollektiivisella) vastuulla on taipumus kadota. Vähän kun se kaikkien suorittavien organisaatioiden suosikkihenkilö "joku muu".
Petri
-
Enpä lukenut juttue sen enempää
Yksilön pitää olla vahva ja ajatella omaa etuaan, kun herra X ajattelee omaa etuaan niin käy menestyksellä kauppa neiti Y:n kanssa, neiti Y taas tarvitsee omaan menestykseensä tuotteita/palveluita joita herra X:llä on tarjota ja siten heillä on menestyvä kauppasuhde joka tuottaa molemmille hyvinvointia.
Enpä minäkään. Mutta jos edelläolevaa soveltaa yhteisten asioiden hoitoon eli politiikkaan, niin tämän mukaan poliittisen liikkeen tulee ajaa omien jäsentensä etuja (muiden etua ennen, jopa niiden kustannuksella). Täten "näkymättömän käden" ohjaamana päästään kuulemma parhaaseen lopputulokseen.
Itse en usko tuohon. Maailmassa on paljon ihmisiä ja intressejä (hankalimpana tulevien sukupolvien intressi), jotka eivät kykene tuohon huutoäänestykseen.
Myöskään kauppasuhteissa en usko, että kun kukin osapuoli maksimoi voittoaan, että syntyy paras kokonaisvoitto. Tämä tietysti riippuu vähän siitä, kuinka pitkällä tähtäimellä kukin asiaa ajattelee - tämän hetken reaalitaloudessa perspektiivi on lyhyt "saalistajan perspektiivi", joka tuottaa hetken voittoja, mahdollisesti tulevien kustannuksella.
Petri
Totta tuokin ja myös edamin kommentti kollektiivisen vastuun katoamisesta etenkin silloin, kun jotain on mennyt pieleen.
Mutta Pitää vähän laajentaa esimerkkiä, jotta joku voi tuottaa hyvää niin hänen on voitava hyvin, se yksilön hyvinvointi koostuukin sitten monista eri asioista. Minun hyvinvointiini vaaditaan että minä, perheeni, lähisukulaiseni ja jotkut tietyt asiat ympärillä ovat kunnossa ja voivat hyvin. Kun tällaisia perheistä, yhteisöistä jne muodostuneita "blokkeja" on riittävästi ne nivoutuvat yhteen muodostaen sitä yhteistä hyvää tai jotain sen suuntaista. Se että minun pitää vasten tahtoani ja oman hyvinvointini (johon kuului siis se tietty piiri) kustannuksella tuottaa hyvinvointia jollekkin toiselle, ei lisää kokonaishyvinvointia. Vaikutus on pikemminkin negatiivinen. Hallituksen pitäisi ottaa tavoitteeksi kokonaishyvinvointi.
Oman edun tavoittelusta ja maksimaalisen oman hyvinvoinnin tavoittelun jarruna pitää toimia jokaisen yksilön ja yhteisön moraalin. Minulla on paljon tapoja joita hyvinvointini hankkimiseksi en voi käyttää, esteenä on juurikin moraali. Hyväksyn sen että menestyvät osallistuvat yhteisiin asioihin, hyväksyn tulonsiirrot, hyväksyn kehitysavun, vaadin päättäjiltä vastuullisia päätöksiä tulevaisuuden suhteen koska moraali vaatii niin. Jne. Sitä en hyväksy että kollektiivisen hyvinvoinnin vuoksi jonkun pitää pidättäytyä hankkimasta itselleen lisää hyvinvointia tai että joku muu taho määrittelee mikä on minun hyvinvoinnilleni parhaaksi.
Ja mitä tulee kauppasuhteeseen, niin tietenkin toinen voi koittaa aina ryöstää toista niin pitkään kuin sitä kestää, mutta kauppakumppanit voivat yhtä hyvin pyrkiä saamaan yhteistyöllä mahdollisimman suuren tuoton ja hyvinvoinnin. kumppanit päättävät että näin me teemme, tuolos on tämä, näin me sen jaamme ja olemme molemmat tyytyväisiä ja hyvinvoivia. Tässäkin mallissa hyvinvointi perustui siihen, että kaksi tahoa itsenäisesti päättivät tehdä yhteistyötä menestyäkseen yhdessä. Älkää pitäkö kirjoituksiani ylistyksenä riistolle, sikailulle ja äärettömälle invidualismille.
Hieman sekavaa, mutta kestäkää...
-
Enpä lukenut juttue sen enempää
Yksilön pitää olla vahva ja ajatella omaa etuaan, kun herra X ajattelee omaa etuaan niin käy menestyksellä kauppa neiti Y:n kanssa, neiti Y taas tarvitsee omaan menestykseensä tuotteita/palveluita joita herra X:llä on tarjota ja siten heillä on menestyvä kauppasuhde joka tuottaa molemmille hyvinvointia.
Enpä minäkään. Mutta jos edelläolevaa soveltaa yhteisten asioiden hoitoon eli politiikkaan, niin tämän mukaan poliittisen liikkeen tulee ajaa omien jäsentensä etuja (muiden etua ennen, jopa niiden kustannuksella). Täten "näkymättömän käden" ohjaamana päästään kuulemma parhaaseen lopputulokseen.
Itse en usko tuohon. Maailmassa on paljon ihmisiä ja intressejä (hankalimpana tulevien sukupolvien intressi), jotka eivät kykene tuohon huutoäänestykseen.
Myöskään kauppasuhteissa en usko, että kun kukin osapuoli maksimoi voittoaan, että syntyy paras kokonaisvoitto. Tämä tietysti riippuu vähän siitä, kuinka pitkällä tähtäimellä kukin asiaa ajattelee - tämän hetken reaalitaloudessa perspektiivi on lyhyt "saalistajan perspektiivi", joka tuottaa hetken voittoja, mahdollisesti tulevien kustannuksella.
Petri
Totta tuokin ja myös edamin kommentti kollektiivisen vastuun katoamisesta etenkin silloin, kun jotain on mennyt pieleen.
Mutta Pitää vähän laajentaa esimerkkiä, jotta joku voi tuottaa hyvää niin hänen on voitava hyvin, se yksilön hyvinvointi koostuukin sitten monista eri asioista. Minun hyvinvointiini vaaditaan että minä, perheeni, lähisukulaiseni ja jotkut tietyt asiat ympärillä ovat kunnossa ja voivat hyvin. Kun tällaisia perheistä, yhteisöistä jne muodostuneita "blokkeja" on riittävästi ne nivoutuvat yhteen muodostaen sitä yhteistä hyvää tai jotain sen suuntaista. Se että minun pitää vasten tahtoani ja oman hyvinvointini (johon kuului siis se tietty piiri) kustannuksella tuottaa hyvinvointia jollekkin toiselle, ei lisää kokonaishyvinvointia. Vaikutus on pikemminkin negatiivinen. Hallituksen pitäisi ottaa tavoitteeksi kokonaishyvinvointi.
Oman edun tavoittelusta ja maksimaalisen oman hyvinvoinnin tavoittelun jarruna pitää toimia jokaisen yksilön ja yhteisön moraalin. Minulla on paljon tapoja joita hyvinvointini hankkimiseksi en voi käyttää, esteenä on juurikin moraali. Hyväksyn sen että menestyvät osallistuvat yhteisiin asioihin, hyväksyn tulonsiirrot, hyväksyn kehitysavun, vaadin päättäjiltä vastuullisia päätöksiä tulevaisuuden suhteen koska moraali vaatii niin. Jne. Sitä en hyväksy että kollektiivisen hyvinvoinnin vuoksi jonkun pitää pidättäytyä hankkimasta itselleen lisää hyvinvointia tai että joku muu taho määrittelee mikä on minun hyvinvoinnilleni parhaaksi.
Ja mitä tulee kauppasuhteeseen, niin tietenkin toinen voi koittaa aina ryöstää toista niin pitkään kuin sitä kestää, mutta kauppakumppanit voivat yhtä hyvin pyrkiä saamaan yhteistyöllä mahdollisimman suuren tuoton ja hyvinvoinnin. kumppanit päättävät että näin me teemme, tuolos on tämä, näin me sen jaamme ja olemme molemmat tyytyväisiä ja hyvinvoivia. Tässäkin mallissa hyvinvointi perustui siihen, että kaksi tahoa itsenäisesti päättivät tehdä yhteistyötä menestyäkseen yhdessä. Älkää pitäkö kirjoituksiani ylistyksenä riistolle, sikailulle ja äärettömälle invidualismille.
Hieman sekavaa, mutta kestäkää...
http://areena.yle.fi/ohjelma/1674689
Siinä ::) Elitismiä "parhaimillaan"! >:(
-
Luin nyt tätä(kin) threadia hieman hämmentyneenä ja pohdin sitä mikä tulisi olla yksilön ja yhteisön kollektiivinen vastuu. Mun mielestä se yksilön nauttima kollektiivinen vastuu tulisi laitaa ns. tapetille ja jossain tulisi olla se raja jossa yhteisön hyväksikäytön tulisi loppua ja itsen tulisi etsiä ratkaisuja ja motivaatiota niiden toteuttamiseen mutta toisaalta yhteisölle hyödyllisen työnteon tulisi olla motivoivaa. Tunnen nyt valitettavasti liiankin monta tapausta jossa nämä eivät ole toteutuneet.....
-
Mutta Pitää vähän laajentaa esimerkkiä, jotta joku voi tuottaa hyvää niin hänen on voitava hyvin, se yksilön hyvinvointi koostuukin sitten monista eri asioista. Minun hyvinvointiini vaaditaan että minä, perheeni, lähisukulaiseni ja jotkut tietyt asiat ympärillä ovat kunnossa ja voivat hyvin.
Sitä en hyväksy että kollektiivisen hyvinvoinnin vuoksi jonkun pitää pidättäytyä hankkimasta itselleen lisää hyvinvointia tai että joku muu taho määrittelee mikä on minun hyvinvoinnilleni parhaaksi.
Hieman sekavaa, mutta kestäkää...
No joo, ollaan aika liukkailla jäillä näissä asioissa (kaikki).
On totta, että hyvinvoiva yhteisö ei voi koostua pahoinvoivista yksilöistä.
Sen sijaan tuo (vähän asiayhteydestä irroitettu kommentti) "toisen määräysvallan" kieltäminen on sellainen veteenpiirretty viiva. Kyllä verotus, tulonsiirrot, nopeusrajoitukset tai seksin ostokielto ovat sellaisia juttuja, että jollakulla ne rajoittavat hyvinvoinnin hankkimista ja ovat hyväksymättömiä. Jos halutaan olla yhteisössä, niin (enemmistöpäätöksellä) yksi jos toinenkin meistä ei pysty omaa hyvinvointiaan maksimoimaan.
Jos ihmisten moraalien erilaisuus unohdetaan, niin pelkästään nyky-yhteiskunnan syy-seuraussuhteiden monimutkaisuus (ja toisinaan jopa ristiriitaisuus) tekee sen, että jonkun käyttäytymisen moraalittomuus (joka tulee esim. sen toissijaisista tai muuten mutkan kautta tulevista [sivu]vaikutuksista) saattaa jäädä suurelle ihmisryhmälle ymmärtämättä ja huuto politiikan torilla on sen mukaista.
Petri
-
Jekyll and Mr. Hyde, kenties "ideologisia" eroja ? Vaiko jopa, energia poliittinen "paketti" ?
http://www.youtube.com/watch?v=a7R2NhgEeg0&feature=related
-
No joo, ollaan aika liukkailla jäillä näissä asioissa (kaikki).
On totta, että hyvinvoiva yhteisö ei voi koostua pahoinvoivista yksilöistä.
Sen sijaan tuo (vähän asiayhteydestä irroitettu kommentti) "toisen määräysvallan" kieltäminen on sellainen veteenpiirretty viiva. Kyllä verotus, tulonsiirrot, nopeusrajoitukset tai seksin ostokielto ovat sellaisia juttuja, että jollakulla ne rajoittavat hyvinvoinnin hankkimista ja ovat hyväksymättömiä. Jos halutaan olla yhteisössä, niin (enemmistöpäätöksellä) yksi jos toinenkin meistä ei pysty omaa hyvinvointiaan maksimoimaan.
Jos ihmisten moraalien erilaisuus unohdetaan, niin pelkästään nyky-yhteiskunnan syy-seuraussuhteiden monimutkaisuus (ja toisinaan jopa ristiriitaisuus) tekee sen, että jonkun käyttäytymisen moraalittomuus (joka tulee esim. sen toissijaisista tai muuten mutkan kautta tulevista [sivu]vaikutuksista) saattaa jäädä suurelle ihmisryhmälle ymmärtämättä ja huuto politiikan torilla on sen mukaista.
Petri
Liukkailla jäillä on kiva olla, jos aina on hyvä sorapinta niin ei tapahtuisi ikinä mitään mielenkiintoista.
Sinällään en keksi oikein mitään vastaväitettä Petrin kirjoitukseen, mutta ehkä taas tarkennan muutamaa omaa väitettäni.
En minäkään täysin kaihda toisen määräysvaltaa ja mielelläni suon valtiolle muutamia asioita mm. väkivaltamonopolin ja juuri nuo mainitsemasi tulonsiirrot, verotuksen, nopeusrajoitukset jne, mutta seksin ostokiellosta olen eri meiltä, sillä en keksi ainoataan syytä miksei täysi-ikäinen ja täysivaltainen ihminen saisi myydä seksiä täysi-ikäiselle ja täysivaltaiselle ihmiselle? Ehkä se on se mainitsemasi ero moraalissa.
Minä ajatelen niin, että tälläkin hetkellä yhtesikunta puuttuu liian paljon sellaisiin asioihin joista päättäminen oikeasti kuuluisi yksilölle itselleen, ei yhteiskunnalle. Ja sinänsä muujussin kepu-vertaus oli hyvä, siinä tuli selkeästi taas esille se että kepu ei oikeasti osannut ajatella ja ajaa omaa tai jäseniensä etua, Kepu ei ymmärtänyt toimiensa negatiivista vaikutusta muussa yhteiskunnassa ja siten siltä loppui yleinen kannatus ja mahdollisuus ajaa asiaansa.
Palatakseni kauppaesimerkkiin ja sitähän voi muujussin kepurinnastukseen verrata, niin jos häikäilemättömästi ajaa omaa eteuaan ja ajattelee vain omaa hyvinvointiaan, niin lopulta yhteisö ajaa sinun ylitsesi. Eli kun ja jos omaa etuaan ajava taho ymmärtää oman suhteensa ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteisöön, niin sen on pakko toimia vastuullisesti ja huomioida muutkin ihmiset ja asiat ympärillään ja ne huomioiden ajaa omaa etuaan.
Vaikka ajaakin omaa etuaan, niin pitää muistaa se, että naapurin, yhteistyökumppanin tai yhteisön hyvinvointi voi olla myös osa omaa hyvinvointia. Minä-itse asenne tappaa kaiken hyvinvoinnin yhteiskunnasta, sillä he eivät ymmärrä että tekemällä yhteistyötä hekin voisivat paremmin.
Kurn
-
...seksin ostokiellosta olen eri meiltä...
...Minä ajatelen niin, että tälläkin hetkellä yhtesikunta puuttuu liian paljon sellaisiin asioihin joista päättäminen oikeasti kuuluisi yksilölle itselleen, ei yhteiskunnalle. ...
... ja ajattelee vain omaa hyvinvointiaan, niin lopulta yhteisö ajaa sinun ylitsesi...
Ollaan varmaan tämä pajatso jo tyhjennetty, mutta...
- seksin ostokiellon laitoin listaan, kun halusin siihen jotain muutakin kuin rahaa. Itse asiasta en ole mitään mieltä, siinä periaatteet ja karu käytäntö ovat niin erilaisia, että se saa pienen pääni sekaisin.
- tuosta lainsäädäntötulvan mielettömyydestä olen pääpiirteissään samaa mieltä. Saatamme kohta ajaa saksalaisista ohi, mikä ei ole kovinkaan hyvä meriitti, meille.
- ja sitäkin, että pitkällä tähtäimellä ei ole viisasta jättää yhteisöä huomioimatta. Moni vain ajattelee aika lyhyellä tähtäimellä, jolloin aika montaa asiaa ei voi jättää harkitsevien ihmisten rationaalin analyysin varaan vaan tarvitaan porkkanoiden sijasta myös keppia.
Petri
-
-" ja sitäkin, että pitkällä tähtäimellä ei ole viisasta jättää yhteisöä huomioimatta. Moni vain ajattelee aika lyhyellä tähtäimellä, jolloin aika montaa asiaa ei voi jättää harkitsevien ihmisten rationaalin analyysin varaan vaan tarvitaan porkkanoiden sijasta myös keppia."
tämä ei ole pankeilla käynyt mielessäkään tahi suurimmalla osalla poliitikoista edessä voi olla keppilinja 8)
-
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=4&id=1478 tulisiko antaa Keppiä pankeille vastuunkannon sijaan. ;D
-
Ollaan varmaan tämä pajatso jo tyhjennetty, mutta...
Juuh, mä ainakin sain jo purettua suurimmat patoumat. Ihan hyvin saatiin tikusta asiaa... ;D
-
Enpä lukenut juttue sen enempää
Yksilön pitää olla vahva ja ajatella omaa etuaan, kun herra X ajattelee omaa etuaan niin käy menestyksellä kauppa neiti Y:n kanssa, neiti Y taas tarvitsee omaan menestykseensä tuotteita/palveluita joita herra X:llä on tarjota ja siten heillä on menestyvä kauppasuhde joka tuottaa molemmille hyvinvointia.
Enpä minäkään. Mutta jos edelläolevaa soveltaa yhteisten asioiden hoitoon eli politiikkaan, niin tämän mukaan poliittisen liikkeen tulee ajaa omien jäsentensä etuja (muiden etua ennen, jopa niiden kustannuksella). Täten "näkymättömän käden" ohjaamana päästään kuulemma parhaaseen lopputulokseen.
Itse en usko tuohon. Maailmassa on paljon ihmisiä ja intressejä (hankalimpana tulevien sukupolvien intressi), jotka eivät kykene tuohon huutoäänestykseen.
Myöskään kauppasuhteissa en usko, että kun kukin osapuoli maksimoi voittoaan, että syntyy paras kokonaisvoitto. Tämä tietysti riippuu vähän siitä, kuinka pitkällä tähtäimellä kukin asiaa ajattelee - tämän hetken reaalitaloudessa perspektiivi on lyhyt "saalistajan perspektiivi", joka tuottaa hetken voittoja, mahdollisesti tulevien kustannuksella.
Petri
Osuuskauppa jakaa voiton asiakkaille ja menestyy ylivertaisesti. Keskinäiset vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin jopa kalliimpia kuin voittoa tekevät.
-
Enpä lukenut juttue sen enempää
Yksilön pitää olla vahva ja ajatella omaa etuaan, kun herra X ajattelee omaa etuaan niin käy menestyksellä kauppa neiti Y:n kanssa, neiti Y taas tarvitsee omaan menestykseensä tuotteita/palveluita joita herra X:llä on tarjota ja siten heillä on menestyvä kauppasuhde joka tuottaa molemmille hyvinvointia.
Enpä minäkään. Mutta jos edelläolevaa soveltaa yhteisten asioiden hoitoon eli politiikkaan, niin tämän mukaan poliittisen liikkeen tulee ajaa omien jäsentensä etuja (muiden etua ennen, jopa niiden kustannuksella). Täten "näkymättömän käden" ohjaamana päästään kuulemma parhaaseen lopputulokseen.
Itse en usko tuohon. Maailmassa on paljon ihmisiä ja intressejä (hankalimpana tulevien sukupolvien intressi), jotka eivät kykene tuohon huutoäänestykseen.
Myöskään kauppasuhteissa en usko, että kun kukin osapuoli maksimoi voittoaan, että syntyy paras kokonaisvoitto. Tämä tietysti riippuu vähän siitä, kuinka pitkällä tähtäimellä kukin asiaa ajattelee - tämän hetken reaalitaloudessa perspektiivi on lyhyt "saalistajan perspektiivi", joka tuottaa hetken voittoja, mahdollisesti tulevien kustannuksella.
Petri
Osuuskauppa jakaa voiton asiakkaille ja menestyy ylivertaisesti. Keskinäiset vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin jopa kalliimpia kuin voittoa tekevät.
Päättäjille sitte voitot + jotain päälle ;D