Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: caseman - 26.06.11 - klo:09:00
-
Lueskelin tuossa erään etujärjestön maitoraporttia, jossa kerrottiin muutaman euroopan maan valmistautuvan kiitiöiden poistoon. Hollannissa pankit ovat rahoittaneet navetoita, jotka ovat puolillaan vuoteen 2015 asti, ja maksellaan vaan korkoja. Muissakin isoissa euroopan maissa sama meininki.
Kuinkahan suomessa ollaan valmistauduttu maidon hinnan syöksykierteeseen? ??? Pitäisiköhän tuota likviä vähän päivittää ennenkuin tekee mitään peruuttamatonta ???
-
Keski-Euroopan aktiivitilat suunnittelevat laajentamista, se on se tapa millä he uskovat pärjäävänsä. Suomessa keskilehmälukua ei saada ikinä nostettua kovin suureksi joten meillä täytyy olla joku toinen tie.
Mun mielestä tuo "Iskolan tie" on sellainen josta täällä voitaisiin ottaa nyt oppia. Ehkä aikaa on vielä?
Hintojen syöksykierteisiin ei olla yleisesti varauduttu. Tästähän on jo meillä esimerkkejä sika- ja mullipuolella, kustannukset (rehu) nousivat lähelle Euroopan tasoa ja kannattavuus meni miinukselle. Sama homma oli maitopuolella viime vuonna. Nythän maito on 18% kalliimpaa kuin vuosi sitten. Ehkä niitä matalan hinnan aikaisia talouslukuja pitäisi analysoida tarkasti ja katsoa miten sellaisessa tilanteessa pitää toimia vuosi toisensa jälkeen..
Ajattelemisen aika on tosiaan NYT!!!
-
Maitotiloista tippuu puolet jo sen vuoksi pois, kun valmiiksi huono maksuvalmius kusee täysin. Suomessa on valtavasti tiloja joissa ei olla varauduttu tulevaan, kun ei olla varauduttu edes nykyhetkeen.. ::)
-
Maitotiloista tippuu puolet jo sen vuoksi pois, kun valmiiksi huono maksuvalmius kusee täysin. Suomessa on valtavasti tiloja joissa ei olla varauduttu tulevaan, kun ei olla varauduttu edes nykyhetkeen.. ::)
Ikärakenne tekee tehtävänsä noissa tilojen pois tippumisessa.
Tuossa on työryhmän julkaisu vuodelta 2008, mutta varmaan ei hirveesti suhdeluvut ole muuttuneet. Sivulla 21 on tuosta ikärakenteesta.
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
-
Viimeksi kun maitomarkkinat ole sekaisin, niin Ranska lanseerasi omalla alueellaan niin sanotun toimialajärjestelyn, jossa toimialalla toimivat eri osapuolet eli tuottajat, jalostajat, kauppa ja logistiikka sopivat hinnoista ja jakosuhteesta, samalla ne taisivat jakaa markkinatkin, tämä oli EU:n sääntöjen vastainen järjestely, jonka seurauksena EU muutti sääntöjään, niin että nykyään se on ihan laillinen järjestely maataloudessa ????
En usko Ranskan muuttavan toimintatapojaan 2015 tai senjälkeen, jotain tämmöstä varmaan pitäisi Suomessakin miettiä ????
-
Mun mielestä tuo "Iskolan tie" on sellainen josta täällä voitaisiin ottaa nyt oppia. Ehkä aikaa on vielä?
Komppaan tätä. Ajan riittävyys taas on kyseenalainen. Tiukin paikka näissä on korvienväli ja siellä aiheessa puristaa kaikki epäolennainen. Aika ei läheskään kaikilla riitä....
Dutcheilla kiintiön hinta on aivan toista luokkaa kuin meillä ja siten myös tuotantoa hillitsevä vaikutus on huomattavasti suurempi. Täällä tuotantoa ei kiintiö ole juuri rajoittanut.
Myös yhteisiä toimia maatasolla tarvitaan varmasti, mutta se ei saa olla ensisijainen ja tärkein tapa.
Oma valmistautuminen aloitettiin -06, nyt katotaan veikattiinko oikeaa hevosta ;)
-
Kyllähän hollantilaiset suurtilat aloittavat sotkemalla omat sisämarkkinansa jolloin saattaa olla että kansallisella tasolla pistävät itse häiriköt kuriin. Hollannissa on kuitenkin jonkin verran Ranskalais-Sveitsiläistä pientila-asennetta ainakin maitopuolella.
Noin muuten tulevaisuuteen kannattaa varmaan varautua tilatasolla niin että ei ota kovin paljoa ainakaan korkotuetonta lainaa, selvittää luomumahdollisuudet, pysyy väleissä viljelijänaapureihin, karsii kannattamattomat haarat jos mahdollista, ja ylipäänsä pitää elinkelpoista tilaa. Alle 30 lehmää (ilman lisäarvotoimintoja) ja viljelijäpariskunta on yhtälö jonka kannattavuutta ei mielestäni voi eikä pidä taata.
Ja tilatasolla olennaista on myös se, kuka maidosta maksaa ja millä perusteella. Jos maksaja on kotimaisten viljelijöiden omistama, vahvan kotimaan tuotepaletin ja menestyviä vientibrändejä omistava meijeriyhtiö, tilanne ei ole ollenkaan yhtä vakava kuin siinä tapauksessa että maidosta maksaa kansainvälinen meijerijätti joka noin keskimäärin ostaa maitonsa mistä halvimmalla saa.
Tietysti olennaista on, että kotimaisella meijerillä on riittävästi vahvoja tuotemerkkejä joiden avulla maitotuotto pysyy ylhäällä vaikka bulkkituotteiden hinta notkahtaisi. Ja toisaalta se, että meijeriyhtiö ei suostu laskusuhdanteessa ostamaan maitoa kuin niiltä jotka ovat siihen sitoutuneet jo pidemmän aikaa.
-
Suomen on turha yrittää elintarvikkeissa kilpailla bulkki tuotannolla, sen Suomi häviää 100-0 . Maidossa ainakin luomu on yksi mahdollinen tuotanto ja pitkälle jalostetut elintarvikkeet joita ei voi tuottaa bulkkina.
Tästä esimerkkinä Valion laktoositon maitojuoma, hk rypsiporsas.
Eläinten ruokinnassa alkaa ihmisravinnoksi kelpaavan viljan syöttäminen olla historiaa, kenenkään perse ei kestä syöttää korsirehua ja väkirehua suhteessa 50/50.
-
Lueskelin tuossa erään etujärjestön maitoraporttia, jossa kerrottiin muutaman euroopan maan valmistautuvan kiitiöiden poistoon. Hollannissa pankit ovat rahoittaneet navetoita, jotka ovat puolillaan vuoteen 2015 asti, ja maksellaan vaan korkoja. Muissakin isoissa euroopan maissa sama meininki.
Kuinkahan suomessa ollaan valmistauduttu maidon hinnan syöksykierteeseen? ??? Pitäisiköhän tuota likviä vähän päivittää ennenkuin tekee mitään peruuttamatonta ???
Mitäs ne pankit tekee niiden tilojen kanssa sitten jos kiintiöt eivät yllättäen poistu???? ;D ;D ;D ;D ;D
-
Lueskelin tuossa erään etujärjestön maitoraporttia, jossa kerrottiin muutaman euroopan maan valmistautuvan kiitiöiden poistoon. Hollannissa pankit ovat rahoittaneet navetoita, jotka ovat puolillaan vuoteen 2015 asti, ja maksellaan vaan korkoja. Muissakin isoissa euroopan maissa sama meininki.
Kuinkahan suomessa ollaan valmistauduttu maidon hinnan syöksykierteeseen? ??? Pitäisiköhän tuota likviä vähän päivittää ennenkuin tekee mitään peruuttamatonta ???
Kyllä moni on valmistautunut kivittämään kaikkia jotka jotakin yrittää :(
Toi iskolan tie vie useamman kerran pankin kautta että edes tuotanto saadaan ylös loput hoitelee suhdanteet.
-
Ei maitopuolellakaan olisi varmaan mitään ongelmia jos lehmäpaikan rakentaisi 4000 e/kpl.
Täällä ainakin maitomiehille kelpaa vain punavanteiset traktorit, joilla sitten ajellaan sarkapeloilla, joten on se kustannustietoisuus myös peltopuolella hukassa. 8)
-
Ei maitopuolellakaan olisi varmaan mitään ongelmia jos lehmäpaikan rakentaisi 4000 e/kpl.
Täällä ainakin maitomiehille kelpaa vain punavanteiset traktorit, joilla sitten ajellaan sarkapeloilla, joten on se kustannustietoisuus myös peltopuolella hukassa. 8)
Täällä on "kustannuskriisissä" olevilla punavanteisia MUSTALLA värillä. Maitomiehillä VAAN maasikoja.
-
Ei maitopuolellakaan olisi varmaan mitään ongelmia jos lehmäpaikan rakentaisi 4000 e/kpl.
Täällä ainakin maitomiehille kelpaa vain punavanteiset traktorit, joilla sitten ajellaan sarkapeloilla, joten on se kustannustietoisuus myös peltopuolella hukassa. 8)
Kai sitä kannatta jonkinlainen elinkaarimalli pitää laskelmien taustalla eikä hakea vain halvinta parsipaikkaa.
Onhan puskulevy olemassaolevaan pienkuormaajaan paljon halvempi kuin hyvä lantakone, mutta mitä maksaa pari tuntia pienkuormaajan käyttöä joka päivä seuraavan 15 vuoden ajan?
2x365x15x32 (32€ on aika halpa tuntihinta-arvio mistä tahansa konetyöstä, 2 tuntia koostuu neljästä puhdistuskerrasta). Ja tuloksena on aika tarkkaan 350 000 euroa. Kyllä sillä rahalla raapoista vaihtaa jo kerran tai pari vaijeritkin, ja puuhapetenkin pariin kertaan. :)
Asemalypsy on kuulemma nykyään jo sairaan nopeaa, mutta mikäli se vaatii kuitenkin 140 lehmällä (mukaanlukien ummessaolevat) yhteensä sellaiset 6 työtuntia päivässä (2 ihmistä, 1,5 tuntia /nuppi/kerta), se tekee 10 vuodessa (uuden robotin vähimmäiselinikä) sellaiset 8 x 365 x 10 x 15 (15 on halvan työntekijän tuntipalkka sosiaalikuluineen, tämäkin on luultavasti korkeampi 10 vuoden päästä)
= 328 500. Uusi punainen robottipari maksaa mainoksen mukaan 215 000 euroa, sinisen saa kuulemma halvemmalla. Ja roboteista saa investointitukea jos tukikattoa riittää. Eikä hyviä lypsyasemiakaan yleensä jaeta toreilla ilmaiseksi.
-
15 on halvan työntekijän tuntipalkka sosiaalikuluineen, tämäkin on luultavasti korkeampi 10 vuoden päästä
juu empä olisi noin varma vain sokeimmat reetat sak:ssakin uskovat ikuiseen palkkojen nousemiseen ;D
-
Kai sitä kannatta jonkinlainen elinkaarimalli pitää laskelmien taustalla eikä hakea vain halvinta parsipaikkaa.
Onhan puskulevy olemassaolevaan pienkuormaajaan paljon halvempi kuin hyvä lantakone, mutta mitä maksaa pari tuntia pienkuormaajan käyttöä joka päivä seuraavan 15 vuoden ajan?
2x365x15x32 (32€ on aika halpa tuntihinta-arvio mistä tahansa konetyöstä, 2 tuntia koostuu neljästä puhdistuskerrasta). Ja tuloksena on aika tarkkaan 350 000 euroa. Kyllä sillä rahalla raapoista vaihtaa jo kerran tai pari vaijeritkin, ja puuhapetenkin pariin kertaan. :)
Asemalypsy on kuulemma nykyään jo sairaan nopeaa, mutta mikäli se vaatii kuitenkin 140 lehmällä (mukaanlukien ummessaolevat) yhteensä sellaiset 6 työtuntia päivässä (2 ihmistä, 1,5 tuntia /nuppi/kerta), se tekee 10 vuodessa (uuden robotin vähimmäiselinikä) sellaiset 8 x 365 x 10 x 15 (15 on halvan työntekijän tuntipalkka sosiaalikuluineen, tämäkin on luultavasti korkeampi 10 vuoden päästä)
= 328 500. Uusi punainen robottipari maksaa mainoksen mukaan 215 000 euroa, sinisen saa kuulemma halvemmalla. Ja roboteista saa investointitukea jos tukikattoa riittää. Eikä hyviä lypsyasemiakaan yleensä jaeta toreilla ilmaiseksi.
Aika mustavalkoinen ajattelumalli sulla, nyt tai ei koskaan....
-
Ei maitopuolellakaan olisi varmaan mitään ongelmia jos lehmäpaikan rakentaisi 4000 e/kpl.
Täällä ainakin maitomiehille kelpaa vain punavanteiset traktorit, joilla sitten ajellaan sarkapeloilla, joten on se kustannustietoisuus myös peltopuolella hukassa. 8)
Kai sitä kannatta jonkinlainen elinkaarimalli pitää laskelmien taustalla eikä hakea vain halvinta parsipaikkaa.
Onhan puskulevy olemassaolevaan pienkuormaajaan paljon halvempi kuin hyvä lantakone, mutta mitä maksaa pari tuntia pienkuormaajan käyttöä joka päivä seuraavan 15 vuoden ajan?
2x365x15x32 (32€ on aika halpa tuntihinta-arvio mistä tahansa konetyöstä, 2 tuntia koostuu neljästä puhdistuskerrasta). Ja tuloksena on aika tarkkaan 350 000 euroa. Kyllä sillä rahalla raapoista vaihtaa jo kerran tai pari vaijeritkin, ja puuhapetenkin pariin kertaan. :)
Asemalypsy on kuulemma nykyään jo sairaan nopeaa, mutta mikäli se vaatii kuitenkin 140 lehmällä (mukaanlukien ummessaolevat) yhteensä sellaiset 6 työtuntia päivässä (2 ihmistä, 1,5 tuntia /nuppi/kerta), se tekee 10 vuodessa (uuden robotin vähimmäiselinikä) sellaiset 8 x 365 x 10 x 15 (15 on halvan työntekijän tuntipalkka sosiaalikuluineen, tämäkin on luultavasti korkeampi 10 vuoden päästä)
= 328 500. Uusi punainen robottipari maksaa mainoksen mukaan 215 000 euroa, sinisen saa kuulemma halvemmalla. Ja roboteista saa investointitukea jos tukikattoa riittää. Eikä hyviä lypsyasemiakaan yleensä jaeta toreilla ilmaiseksi.
Ei ny pidä kuitenkaan unohtaa sitä, että jos kaikki tilalla tehtävät työt ulkoistaa koneille tuolla laskentatavalla, niin mistäs se isäntäväki saa sitten rahaa elämiseensä? Pääoman tuotto ei maatalouteen sijoitetulla rahalla, varsinkaan koneisiin sijoitetulla, ei käytännössä pärjää muulle sijoitustoiminnalle
-
Ei maitopuolellakaan olisi varmaan mitään ongelmia jos lehmäpaikan rakentaisi 4000 e/kpl.
Täällä ainakin maitomiehille kelpaa vain punavanteiset traktorit, joilla sitten ajellaan sarkapeloilla, joten on se kustannustietoisuus myös peltopuolella hukassa. 8)
Kai sitä kannatta jonkinlainen elinkaarimalli pitää laskelmien taustalla eikä hakea vain halvinta parsipaikkaa.
Onhan puskulevy olemassaolevaan pienkuormaajaan paljon halvempi kuin hyvä lantakone, mutta mitä maksaa pari tuntia pienkuormaajan käyttöä joka päivä seuraavan 15 vuoden ajan?
2x365x15x32 (32€ on aika halpa tuntihinta-arvio mistä tahansa konetyöstä, 2 tuntia koostuu neljästä puhdistuskerrasta). Ja tuloksena on aika tarkkaan 350 000 euroa. Kyllä sillä rahalla raapoista vaihtaa jo kerran tai pari vaijeritkin, ja puuhapetenkin pariin kertaan. :)
Asemalypsy on kuulemma nykyään jo sairaan nopeaa, mutta mikäli se vaatii kuitenkin 140 lehmällä (mukaanlukien ummessaolevat) yhteensä sellaiset 6 työtuntia päivässä (2 ihmistä, 1,5 tuntia /nuppi/kerta), se tekee 10 vuodessa (uuden robotin vähimmäiselinikä) sellaiset 8 x 365 x 10 x 15 (15 on halvan työntekijän tuntipalkka sosiaalikuluineen, tämäkin on luultavasti korkeampi 10 vuoden päästä)
= 328 500. Uusi punainen robottipari maksaa mainoksen mukaan 215 000 euroa, sinisen saa kuulemma halvemmalla. Ja roboteista saa investointitukea jos tukikattoa riittää. Eikä hyviä lypsyasemiakaan yleensä jaeta toreilla ilmaiseksi.
Ei ny pidä kuitenkaan unohtaa sitä, että jos kaikki tilalla tehtävät työt ulkoistaa koneille tuolla laskentatavalla, niin mistäs se isäntäväki saa sitten rahaa elämiseensä? Pääoman tuotto ei maatalouteen sijoitetulla rahalla, varsinkaan koneisiin sijoitetulla, ei käytännössä pärjää muulle sijoitustoiminnalle
niin ja maatalouden pääoma alkaa olla enenemissä määrin lainattua, jolloin maatalouden pääoman tuotto valuu alan ulkopuolelle ::)
itsekin olen tämän touhun ymmärtänyt niin että sopivalla työmäärällä ja mielekkäällä työllä saada maksimaalinen palkka, se on jokaisen oma asia tietty miten sen toteutta ::)
-
Ei maitopuolellakaan olisi varmaan mitään ongelmia jos lehmäpaikan rakentaisi 4000 e/kpl.
Täällä ainakin maitomiehille kelpaa vain punavanteiset traktorit, joilla sitten ajellaan sarkapeloilla, joten on se kustannustietoisuus myös peltopuolella hukassa. 8)
Kai sitä kannatta jonkinlainen elinkaarimalli pitää laskelmien taustalla eikä hakea vain halvinta parsipaikkaa.
Ei ny pidä kuitenkaan unohtaa sitä, että jos kaikki tilalla tehtävät työt ulkoistaa koneille tuolla laskentatavalla, niin mistäs se isäntäväki saa sitten rahaa elämiseensä? Pääoman tuotto ei maatalouteen sijoitetulla rahalla, varsinkaan koneisiin sijoitetulla, ei käytännössä pärjää muulle sijoitustoiminnalle
Kyllä tekemistä tuossa kahden robotin kokoluokassa riittää muutenkin ainakin viljelijäpariskunnalle, ja nuo luvut nyt olivat vain heittoja, kannattaa aina miettiä se paras ratkaisu omalle kohdalle.
Meillä esim. karkearehuurakointi siiloon asti maksaisi ainakin 150-200 eur/ha ja 250 hehtaaria vuodessa tekisi sitten sellaiset 40 000-500 000 euroa eli kymmenessä vuodessa 400 000-500 000. Näillä näkymin tehdään melkein kokonaan itse ja itse säästetään tuosta 25-50% vaikka laskee omalle konetyölle ihan kohtuullisen hinnan.
Mutta kannattaa laskea itselle se paras ratkaisu seuraavaksi 10 vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi. Robottilypsyn ja asemalypsyn hintaero investointivaiheessa on viimevuosina vähän laskenut, mutta se ei tarkoita että robotti olisi välttämättä se oikea ratkaisu.
-
Kun maitohomma on kuitenkin melko työtä sitovaa niin en näe kovinkaan suurena ongelmana että lanta liikkuu ihmisen ohjaamana koneella pihalle jne. Nää maitopalatsit missä kaikki toimii automaattisesti on vaan investoitaessa niin kalliit että voi ruveta kipukynnys ylittymään monella.
Tohon rehuntekoon kannattais suhtautua skeptisesti. Ensalkuun asialliset koneet maksaa hirveästi ja toiseksi se vie valtavasti aikaa siitä maidontuotannosta. Pahimmillaan navetta kärsii kun isäntä ja emäntä täpinöi. Uutta rakentaessa kannattaa siilot ja lietesäiliöt suunnitella niin että urakoitsija pystyy tehokkaalla kalustolla tuomaan rehut ja viemään lietteet kun itse vaikka keskiytyy grillaamaan makkarat.
-
Ei maitopuolellakaan olisi varmaan mitään ongelmia jos lehmäpaikan rakentaisi 4000 e/kpl.
Täällä ainakin maitomiehille kelpaa vain punavanteiset traktorit, joilla sitten ajellaan sarkapeloilla, joten on se kustannustietoisuus myös peltopuolella hukassa. 8)
Kai sitä kannatta jonkinlainen elinkaarimalli pitää laskelmien taustalla eikä hakea vain halvinta parsipaikkaa.
Ei ny pidä kuitenkaan unohtaa sitä, että jos kaikki tilalla tehtävät työt ulkoistaa koneille tuolla laskentatavalla, niin mistäs se isäntäväki saa sitten rahaa elämiseensä? Pääoman tuotto ei maatalouteen sijoitetulla rahalla, varsinkaan koneisiin sijoitetulla, ei käytännössä pärjää muulle sijoitustoiminnalle
Kyllä tekemistä tuossa kahden robotin kokoluokassa riittää muutenkin ainakin viljelijäpariskunnalle, ja nuo luvut nyt olivat vain heittoja, kannattaa aina miettiä se paras ratkaisu omalle kohdalle.
Meillä esim. karkearehuurakointi siiloon asti maksaisi ainakin 150-200 eur/ha ja 250 hehtaaria vuodessa tekisi sitten sellaiset 40 000-500 000 euroa eli kymmenessä vuodessa 400 000-500 000. Näillä näkymin tehdään melkein kokonaan itse ja itse säästetään tuosta 25-50% vaikka laskee omalle konetyölle ihan kohtuullisen hinnan.
Mutta kannattaa laskea itselle se paras ratkaisu seuraavaksi 10 vuodeksi tai pidemmäksi ajaksi. Robottilypsyn ja asemalypsyn hintaero investointivaiheessa on viimevuosina vähän laskenut, mutta se ei tarkoita että robotti olisi välttämättä se oikea ratkaisu.
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.
-
Ei maitopuolellakaan olisi varmaan mitään ongelmia jos lehmäpaikan rakentaisi 4000 e/kpl.
Täällä ainakin maitomiehille kelpaa vain punavanteiset traktorit, joilla sitten ajellaan sarkapeloilla, joten on se kustannustietoisuus myös peltopuolella hukassa. 8)
Kai sitä kannatta jonkinlainen elinkaarimalli pitää laskelmien taustalla eikä hakea vain halvinta parsipaikkaa.
Onhan puskulevy olemassaolevaan pienkuormaajaan paljon halvempi kuin hyvä lantakone, mutta mitä maksaa pari tuntia pienkuormaajan käyttöä joka päivä seuraavan 15 vuoden ajan?
2x365x15x32 (32€ on aika halpa tuntihinta-arvio mistä tahansa konetyöstä, 2 tuntia koostuu neljästä puhdistuskerrasta). Ja tuloksena on aika tarkkaan 350 000 euroa. Kyllä sillä rahalla raapoista vaihtaa jo kerran tai pari vaijeritkin, ja puuhapetenkin pariin kertaan. :)
Asemalypsy on kuulemma nykyään jo sairaan nopeaa, mutta mikäli se vaatii kuitenkin 140 lehmällä (mukaanlukien ummessaolevat) yhteensä sellaiset 6 työtuntia päivässä (2 ihmistä, 1,5 tuntia /nuppi/kerta), se tekee 10 vuodessa (uuden robotin vähimmäiselinikä) sellaiset 8 x 365 x 10 x 15 (15 on halvan työntekijän tuntipalkka sosiaalikuluineen, tämäkin on luultavasti korkeampi 10 vuoden päästä)
= 328 500. Uusi punainen robottipari maksaa mainoksen mukaan 215 000 euroa, sinisen saa kuulemma halvemmalla. Ja roboteista saa investointitukea jos tukikattoa riittää. Eikä hyviä lypsyasemiakaan yleensä jaeta toreilla ilmaiseksi.
Robo ei elä kymmentä vuotta. Valitettavasti :'(
-
Kai sitä kannatta jonkinlainen elinkaarimalli pitää laskelmien taustalla eikä hakea vain halvinta parsipaikkaa.
Onhan puskulevy olemassaolevaan pienkuormaajaan paljon halvempi kuin hyvä lantakone, mutta mitä maksaa pari tuntia pienkuormaajan käyttöä joka päivä seuraavan 15 vuoden ajan?
2x365x15x32 (32€ on aika halpa tuntihinta-arvio mistä tahansa konetyöstä, 2 tuntia koostuu neljästä puhdistuskerrasta). Ja tuloksena on aika tarkkaan 350 000 euroa. Kyllä sillä rahalla raapoista vaihtaa jo kerran tai pari vaijeritkin, ja puuhapetenkin pariin kertaan. :)
Asemalypsy on kuulemma nykyään jo sairaan nopeaa, mutta mikäli se vaatii kuitenkin 140 lehmällä (mukaanlukien ummessaolevat) yhteensä sellaiset 6 työtuntia päivässä (2 ihmistä, 1,5 tuntia /nuppi/kerta), se tekee 10 vuodessa (uuden robotin vähimmäiselinikä) sellaiset 8 x 365 x 10 x 15 (15 on halvan työntekijän tuntipalkka sosiaalikuluineen, tämäkin on luultavasti korkeampi 10 vuoden päästä)
= 328 500. Uusi punainen robottipari maksaa mainoksen mukaan 215 000 euroa, sinisen saa kuulemma halvemmalla. Ja roboteista saa investointitukea jos tukikattoa riittää. Eikä hyviä lypsyasemiakaan yleensä jaeta toreilla ilmaiseksi.
Robottinavetalle 2 roboa on varmaankin optimikoko. Mutta riittääkö se?
Isommissa taas voisi päästä kokonaisedullisuuteen vähemmällä tekniikalla.
-
Kun maitohomma on kuitenkin melko työtä sitovaa niin en näe kovinkaan suurena ongelmana että lanta liikkuu ihmisen ohjaamana koneella pihalle jne. Nää maitopalatsit missä kaikki toimii automaattisesti on vaan investoitaessa niin kalliit että voi ruveta kipukynnys ylittymään monella.
Itse taas ajattelen niin, että jos uuden navetan joskus vielä rakennan, niin lanta ja maito liikkuu itsestään, rehut taas ihmisvoimin. Eli aperuokinta vaunulla säilyy.
-
Tämä koko tilanne on muuten aika "jännä ja kimurantti"
Rahat ovat "pienillä" tiloilla, niillä jotka eivät ole laajentaneet 2000-luvulla. Velat ja tuotanto on "suurilla" jotka ovat laajentaneet lähivuosina. Jos maidon hinta pahasti putoaa niin voimme olla tilanteessa jossa pienemmät alkavat syödä suurempiaan.. Tai tilanteessa että suuremmilla ei ole enää varaa ostella pikkutiloja naapurista.
Suomessa on nyt ollut kohta 20 vuotta aikaa järjestää tämä tilanne. Mutta lienisi turhaa ampiaispesien sohimista jos joku väittäisi että toteutettu maatalouspolitiikka on toiminut vahvasti rakennemuutoksen toteutumista vastaan. Nyt ollaa siinä tilanteessa, että tilakoko pääsee jälleen "muodostumaan väärin".
-
Tämä koko tilanne on muuten aika "jännä ja kimurantti"
Rahat ovat "pienillä" tiloilla, niillä jotka eivät ole laajentaneet 2000-luvulla. Velat ja tuotanto on "suurilla" jotka ovat laajentaneet lähivuosina. Jos maidon hinta pahasti putoaa niin voimme olla tilanteessa jossa pienemmät alkavat syödä suurempiaan.. Tai tilanteessa että suuremmilla ei ole enää varaa ostella pikkutiloja naapurista.
Suomessa on nyt ollut kohta 20 vuotta aikaa järjestää tämä tilanne. Mutta lienisi turhaa ampiaispesien sohimista jos joku väittäisi että toteutettu maatalouspolitiikka on toiminut vahvasti rakennemuutoksen toteutumista vastaan. Nyt ollaa siinä tilanteessa, että tilakoko pääsee jälleen "muodostumaan väärin".
Tilakoko on aina väärä, jonkun mielestä.
-
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.
Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.
-
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.
Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.
Eikös se niin pidäkkin olla? 300 hehtaaria korjattavaa varmaan edellyttää sitä että urakoitsia seisoo asennossa pellon laidassa heti kun asiakas soittaa "että nyt pellolle ja rehut paaluun!".
-
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.
Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.
Maidontuotannossa tuntipalkka nousee aina mitä vähemmän tunteja tehdään itse.
-
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.
Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.
Maidontuotannossa tuntipalkka nousee aina mitä vähemmän tunteja tehdään itse.
Niillä on keskituotos jossain 7000-8000 kg välillä ja tavoite ei edes ole tavoitella korkeampaakaan keskituotosta. Hiehot siemennetään nuorsonneilla ja lehmien seassa kulkee 8 sonnia. Eläinlääkäri tekee tarkastukset ultralla 4kk poikimisesta. 10 vuoteen ei ole seminologi käynyt tilalla.
-
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.
Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.
Maidontuotannossa tuntipalkka nousee aina mitä vähemmän tunteja tehdään itse.
Niillä on keskituotos jossain 7000-8000 kg välillä ja tavoite ei edes ole tavoitella korkeampaakaan keskituotosta. Hiehot siemennetään nuorsonneilla ja lehmien seassa kulkee 8 sonnia. Eläinlääkäri tekee tarkastukset ultralla 4kk poikimisesta. 10 vuoteen ei ole seminologi käynyt tilalla.
Todella hyvä systeemi 8) Mutta... kuten huomaat, työtunteja ei tuossa systeemissä kerry hirveästi joten laskennallinen tuntipalkka nousee.
-
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.
Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.
Maidontuotannossa tuntipalkka nousee aina mitä vähemmän tunteja tehdään itse.
Niillä on keskituotos jossain 7000-8000 kg välillä ja tavoite ei edes ole tavoitella korkeampaakaan keskituotosta. Hiehot siemennetään nuorsonneilla ja lehmien seassa kulkee 8 sonnia. Eläinlääkäri tekee tarkastukset ultralla 4kk poikimisesta. 10 vuoteen ei ole seminologi käynyt tilalla.
Todella hyvä systeemi 8) Mutta... kuten huomaat, työtunteja ei tuossa systeemissä kerry hirveästi joten laskennallinen tuntipalkka nousee.
Niin ja oli palkattua työvoimaakin tilantöissä. Eikä rehukauppiaat rikastu kun appeen sekaan ei mene kuin vähän rypsiä. ;D
-
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.
Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.
Maidontuotannossa tuntipalkka nousee aina mitä vähemmän tunteja tehdään itse.
Niillä on keskituotos jossain 7000-8000 kg välillä ja tavoite ei edes ole tavoitella korkeampaakaan keskituotosta. Hiehot siemennetään nuorsonneilla ja lehmien seassa kulkee 8 sonnia. Eläinlääkäri tekee tarkastukset ultralla 4kk poikimisesta. 10 vuoteen ei ole seminologi käynyt tilalla.
Todella hyvä systeemi 8) Mutta... kuten huomaat, työtunteja ei tuossa systeemissä kerry hirveästi joten laskennallinen tuntipalkka nousee.
Niin ja oli palkattua työvoimaakin tilantöissä. Eikä rehukauppiaat rikastu kun appeen sekaan ei mene kuin vähän rypsiä. ;D
Toisen palkkaaminen nostaa myös omaa tuntipalkkaa (jos se vieras tekee halvemmalla) ;) Rypsistä saa omat rahansa takaisin kolminkertaisena, mutta eihän sitä liikaa kannata ostaa.
-
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.
Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.
Maidontuotannossa tuntipalkka nousee aina mitä vähemmän tunteja tehdään itse.
Niin meinasin vaan sitä, että tuollainen ääriesimerkki ulkoistamisesta on mahdollinen vain jos riittävästi urakointia on ostettavissa.
-
Kaikki on laskutavasta kiini. Kärsänmäellä on 4 robotin tila n.270 lehmällä. Isäntäväen tuntipalkka on luokka 50€/h ja tila ei omista edes traktoria. Viime talvena niillä oli urakoitsian traktori vuokrattuna paalien pienimiseen. Nostaavat paalut pienkuormaajalla apemyllyyn ja urakoitsia tuo paalut pihaan tarpeen mukaan.
Liekö sama tila, jolla ei ollut urakoinneista mitään suullisia sopimuksia? Tällainen tilanne on joka tapauksessa mahdollinen vain, kun urakointia on riittävästi tarjolla ja siinä on edes kohtuullista kilpailua.
Maidontuotannossa tuntipalkka nousee aina mitä vähemmän tunteja tehdään itse.
Niillä on keskituotos jossain 7000-8000 kg välillä ja tavoite ei edes ole tavoitella korkeampaakaan keskituotosta. Hiehot siemennetään nuorsonneilla ja lehmien seassa kulkee 8 sonnia. Eläinlääkäri tekee tarkastukset ultralla 4kk poikimisesta. 10 vuoteen ei ole seminologi käynyt tilalla.
Todella hyvä systeemi 8) Mutta... kuten huomaat, työtunteja ei tuossa systeemissä kerry hirveästi joten laskennallinen tuntipalkka nousee.
Niin ja oli palkattua työvoimaakin tilantöissä. Eikä rehukauppiaat rikastu kun appeen sekaan ei mene kuin vähän rypsiä. ;D
kaikin puolin karvasta luettavaa minä-ittelle ;D ;D ;D ;D
-
Minä kun en taas tiedä, mutta tuli mieleen että eikö mahtaisi kuitenkin se talouden optimi löytyä jostain hieman korkeammalta tuotostasolta, kuin jos puhutaan vaikka seiskalla alkavasta keskituotosluvusta?
-
Asemalypsy vs robotti laskelmasta puuttui yksi aika iso summa; nimittäin robotin huoltokulut, nehän on 20 000 euroa vuodessa/robo. 140-lehmälle aseman huoltokuluista ei ole tietoa, mutta taatusti vähemmän; olisiko 5000 € vuodessa oikea arvio? Sisältää siis nännikumien vaihdot 2 krt vuodessa. Ja taatusti lypsyasema on halvempi kuin tuo lakselmasi osoittaa. yksi robohan maksaa 170 000 euroa jos niitä on kaksi niin ne ovat yli 300000 yhteensä. aseman hinnasta ei ole tietoa mutta taatusti halvempi kuin 300000. Tuolla rahalla saa jo hyvän aseman kaikilla herkuilla sekä yhden työntekijän.
Joka tapauksessa suomalainen lainsäädäntö ei tue sitä että yrittäjä palkkaisi työntekijän. Sillä työntekijän saama netto kerrotaan kahdella on se mitä työnantaja joutuu maksamaan. Siksi minusta on jopa tehokkaampaa tehdä vain sen kokoisia navetoita että se ei vaadi robotteja eikä työntekijöitä ja pyörii siis vain isäntäväen voimin. Tila voi keventää taakkaansaa käyttää koneurakointia useimpiin eri peltotöihin, ja suunnitella miten omaa työtaakkaa voisi vähentää tai keventää muissa töissä. Jos etsitään tulevaisuuden tehokasta tilaa niin se saattaakin olla keskikokoinen perheviljelmä, joka on karsinut kaiken turhan ja osannut rationalisoida työt niin että isäntäpari jaksaa pyörittää tilaa kahdestaan ja myös vapaa-aikaakin jää kohtuullinen määrä.
-
Minä kun en taas tiedä, mutta tuli mieleen että eikö mahtaisi kuitenkin se talouden optimi löytyä jostain hieman korkeammalta tuotostasolta, kuin jos puhutaan vaikka seiskalla alkavasta keskituotosluvusta?
Väittivät että tuo 7000-8000kg/lehmä/vuosi on taloudellinen optimi heillä.
Edelisen viljanhintapiikin aikaan Helsingin yliopiston maataloustieteelisen Professorit laskivat että taloudellinen optimi on siinä 8000kg/lehmä/vuosi, mikä saavutetaan jo hyvällä säilörehulla. Heidän lakelmiensa mukaan täysrehulla/tiivisteellä saavutettu keskituotoksen nousu valuu suoraan rehukauppiaille. Eli onko järkeä lypsättää lehmää 2000kg enemmän jos se menee rehukauppiaalle? ;D
-
Karjatilan tulisi olla sen kokoinen että siellä voidaan työllistää yksi tai mielummin useampi ulkopuolinen työntekijä. Kunhan lomitusjärjestelmä on ajettu alas ymmärretään miksi.
-
Ei meidän sinisen huollot ainaskaan maksa 20000 euroa vuodessa...Kaukana siitä ja alaspäin. ;D
-
Asemalypsy vs robotti laskelmasta puuttui yksi aika iso summa; nimittäin robotin huoltokulut, nehän on 20 000 euroa vuodessa/robo. 140-lehmälle aseman huoltokuluista ei ole tietoa, mutta taatusti vähemmän; olisiko 5000 € vuodessa oikea arvio? Sisältää siis nännikumien vaihdot 2 krt vuodessa. Ja taatusti lypsyasema on halvempi kuin tuo lakselmasi osoittaa. yksi robohan maksaa 170 000 euroa jos niitä on kaksi niin ne ovat yli 300000 yhteensä. aseman hinnasta ei ole tietoa mutta taatusti halvempi kuin 300000. Tuolla rahalla saa jo hyvän aseman kaikilla herkuilla sekä yhden työntekijän.
Täällä keskusteltiin robojen huoltokuluista, skaala oli muistakseni noin 5000-10000 euroa per robotti, halvimmillaan siis 10 000 euroa / kaksi roboa. Eikä kellään 40 000 / kaksi roboa. Kuten Timon vinkkasikin. NHK-keskuksen kevätesitteessä oli kahden A4-robon hinta, muistaakseni 215 000 euroa parilta. Kyseessä perusmallit mutta toimiva järjestelmä. Ja sinisiä on tosiaan saanut selvästi halvemmalla ainakin isäntien kertoman mukaan.
Meillä on siis tarkoitus että toiminnassa on mukana 4 osakasta ainakin toistaiseksi, on kaikenlaista urakointia yms. ettei käy aika pitkäksi. Ja kaikilla tietty täydet lomitukset kun on niin paljon lehmiä ;)
-
Minä kun en taas tiedä, mutta tuli mieleen että eikö mahtaisi kuitenkin se talouden optimi löytyä jostain hieman korkeammalta tuotostasolta, kuin jos puhutaan vaikka seiskalla alkavasta keskituotosluvusta?
Väittivät että tuo 7000-8000kg/lehmä/vuosi on taloudellinen optimi heillä.
Edelisen viljanhintapiikin aikaan Helsingin yliopiston maataloustieteelisen Professorit laskivat että taloudellinen optimi on siinä 8000kg/lehmä/vuosi, mikä saavutetaan jo hyvällä säilörehulla. Heidän lakelmiensa mukaan täysrehulla/tiivisteellä saavutettu keskituotoksen nousu valuu suoraan rehukauppiaille. Eli onko järkeä lypsättää lehmää 2000kg enemmän jos se menee rehukauppiaalle? ;D
Kyllä tuo laskelma on oikean suuntainen. Mutta ei kuitenkaan ihan oikein.
-
Minä kun en taas tiedä, mutta tuli mieleen että eikö mahtaisi kuitenkin se talouden optimi löytyä jostain hieman korkeammalta tuotostasolta, kuin jos puhutaan vaikka seiskalla alkavasta keskituotosluvusta?
Väittivät että tuo 7000-8000kg/lehmä/vuosi on taloudellinen optimi heillä.
Edelisen viljanhintapiikin aikaan Helsingin yliopiston maataloustieteelisen Professorit laskivat että taloudellinen optimi on siinä 8000kg/lehmä/vuosi, mikä saavutetaan jo hyvällä säilörehulla. Heidän lakelmiensa mukaan täysrehulla/tiivisteellä saavutettu keskituotoksen nousu valuu suoraan rehukauppiaille. Eli onko järkeä lypsättää lehmää 2000kg enemmän jos se menee rehukauppiaalle? ;D
Kyllä tuo laskelma on oikean suuntainen. Mutta ei kuitenkaan ihan oikein.
No jos huomioi eläinlääkäri kulut ja siemennyskulut, niin tuo 8000kg/lehmä/vuosi voi jopa olla kannatavpi kuin 10000kg/lehmä/vuosi. Kärsämmäellä kuulema ei ollut terveyden tai tiineeksi tulemisen kanssa ongelmia. Sanoivat että poistot sen takia etteivät tule tiineeksi ovat melko harvinaisia.
-
Meillä esim. karkearehuurakointi siiloon asti maksaisi ainakin 150-200 eur/ha ja 250 hehtaaria vuodessa tekisi sitten sellaiset 40 000-500 000 euroa eli kymmenessä vuodessa 400 000-500 000. Näillä näkymin tehdään melkein kokonaan itse ja itse säästetään tuosta 25-50% vaikka laskee omalle konetyölle ihan kohtuullisen hinnan.
Sulla menee nyt kaks asiaa sekaisin: investoinnit ja niiden tuottavuus sekä suorat kustannukset. Investointikustannus uppoaa sinä päivänä, kun sitoumuksen teet. Eli takaisinmaksu on diskontattava siitä päivästä eteenpäin. Työvoima/ostopalvelukustannus on taas tulevaisuuden kustannus, eli sille budjetoidulle rahalle voit laskea muuta käyttöä/korkoa siihen asti, että kustannus toteutuu kassasta maksettavaksi. Voi tuntua näpertelyltä, mutta sun esimerkissä laskettu rehunkorjuun urakointikustannus on käytännössä negatiivinen jo tuolla kahdeksan vuoden päässä: se mikä merkitsee on seuraava 2-3 vuotta investoinnista.
Ihan liikaa panostetaan kaikki_valmiiksi_kerralla, kun pitäisi tehdä 2-5 vuoden ja 4-8 vuoden strategiat ja liimata näihin kiinni kaikki yli 30 tonnin investoinnit. Mutku se ei käy, ei voikkaa mennä rattorikaupoille jos siltä tuntuu... :D
-
No jos huomioi eläinlääkäri kulut ja siemennyskulut, niin tuo 8000kg/lehmä/vuosi voi jopa olla kannatavpi kuin 10000kg/lehmä/vuosi. Kärsämmäellä kuulema ei ollut terveyden tai tiineeksi tulemisen kanssa ongelmia. Sanoivat että poistot sen takia etteivät tule tiineeksi ovat melko harvinaisia.
Jos vielä huomioidaan hyötysuhde, niin taas kannattaa mennä rehukauppiaan juttusille. Harva pelkkään säilörehuun nojaava ruokinta yltää hyötysuhteessa +40 vr% tasolle. Mä olen syöttänyt hyvää säilörehua paljon ja väkirehua vähän. Kuiva-ainetta kului lähes 1:1 maitokiloa kohti, kun tänään pääsee 40-45% vr-tasolla 1:1.4-1.5. Mitä järkeä on tuottaa paskaa ihan huvikseen?
-
No jos huomioi eläinlääkäri kulut ja siemennyskulut, niin tuo 8000kg/lehmä/vuosi voi jopa olla kannatavpi kuin 10000kg/lehmä/vuosi. Kärsämmäellä kuulema ei ollut terveyden tai tiineeksi tulemisen kanssa ongelmia. Sanoivat että poistot sen takia etteivät tule tiineeksi ovat melko harvinaisia.
Jos vielä huomioidaan hyötysuhde, niin taas kannattaa mennä rehukauppiaan juttusille. Harva pelkkään säilörehuun nojaava ruokinta yltää hyötysuhteessa +40 vr% tasolle. Mä olen syöttänyt hyvää säilörehua paljon ja väkirehua vähän. Kuiva-ainetta kului lähes 1:1 maitokiloa kohti, kun tänään pääsee 40-45% vr-tasolla 1:1.4-1.5. Mitä järkeä on tuottaa paskaa ihan huvikseen?
Esim. just näin se menee. Joskus pienellä väkirehulisällä hyötysuhde paranee todellakin huonosta loistavaksi. Rypsillä on juuri tämä vaikutus. Eli se rehukauppiaan varastama ylimääräinen 50€/lehmä/vuosi voi poikia +200€ maitotuottona ja +200 € muualta säästyvinä rehukustannuksina. Mutta: Suomi on vapaa maa, eikä tuottavuuteen ole toistaiseksi liiemmin tarvinnut kiinnittää huomiota ::) Kukin saa toimia miten haluaa, pääasia on että on onnellinen.
-
No jos huomioi eläinlääkäri kulut ja siemennyskulut, niin tuo 8000kg/lehmä/vuosi voi jopa olla kannatavpi kuin 10000kg/lehmä/vuosi. Kärsämmäellä kuulema ei ollut terveyden tai tiineeksi tulemisen kanssa ongelmia. Sanoivat että poistot sen takia etteivät tule tiineeksi ovat melko harvinaisia.
Jos vielä huomioidaan hyötysuhde, niin taas kannattaa mennä rehukauppiaan juttusille. Harva pelkkään säilörehuun nojaava ruokinta yltää hyötysuhteessa +40 vr% tasolle. Mä olen syöttänyt hyvää säilörehua paljon ja väkirehua vähän. Kuiva-ainetta kului lähes 1:1 maitokiloa kohti, kun tänään pääsee 40-45% vr-tasolla 1:1.4-1.5. Mitä järkeä on tuottaa paskaa ihan huvikseen?
40% väkirehuruokinnassa pitääkin saada tuo 1:1:stä nousu 1:4, mielellään 1:5 että kannattaa syöttää väkirehua lehmille. Pienemmällä nousulla kannattaa sitä paskaa jo tuottaa huvikseen. ;D
-
Muttako nautalehden paraskarja vertailuun on pakko päästä ;D ::)
-
Muttako nautalehden paraskarja vertailuun on pakko päästä ;D ::)
Sinnehän nyt pääsee/joutuu ilman mitään kikkailuja.
-
No jos huomioi eläinlääkäri kulut ja siemennyskulut, niin tuo 8000kg/lehmä/vuosi voi jopa olla kannatavpi kuin 10000kg/lehmä/vuosi. Kärsämmäellä kuulema ei ollut terveyden tai tiineeksi tulemisen kanssa ongelmia. Sanoivat että poistot sen takia etteivät tule tiineeksi ovat melko harvinaisia.
Jos vielä huomioidaan hyötysuhde, niin taas kannattaa mennä rehukauppiaan juttusille. Harva pelkkään säilörehuun nojaava ruokinta yltää hyötysuhteessa +40 vr% tasolle. Mä olen syöttänyt hyvää säilörehua paljon ja väkirehua vähän. Kuiva-ainetta kului lähes 1:1 maitokiloa kohti, kun tänään pääsee 40-45% vr-tasolla 1:1.4-1.5. Mitä järkeä on tuottaa paskaa ihan huvikseen?
40% väkirehuruokinnassa pitääkin saada tuo 1:1:stä nousu 1:4, mielellään 1:5 että kannattaa syöttää väkirehua lehmille. Pienemmällä nousulla kannattaa sitä paskaa jo tuottaa huvikseen. ;D
Jos säilörehu ja pellot ovat ilmaisia niin sittenhän säilistä kannattaa tehdä aina 40% yli tarpeen. Lahjoittaa keväällä loput pois tai levittää kompostoituna pellolle ::) Mutta todellakin: Suomi on vapaa maa ja toistaiseksi tehokkuuteen ei ole tarvinnut pyrkiä muuten kuin puheissa.
40% väkirehua 7000 tuotokseen on muuten aika järkyttävän paljon.. 8000 tulee vielä 35%:lla jos tietää mitä tekee. Minä tiedän lehmiä jotka lypsävät 9800 kiloa 19 %:n väkirehutasolla ::)
-
::) Kukin saa toimia miten haluaa, pääasia on että on onnellinen.
Tämä kannattaa muistaa myös navettaa tehdessä. Jos laskelma näyttää että robotti, mutta itse vihaa tietokoneita ja tykkää lypsämisestä kuin hullu puurosta, niin ei kannata pistää robottia. Ja jos tykkää istua traktorissa niin voi sillekin antaa painoarvoa. Kiva sitten kun tekee täydellisen navetan mistä ei löydy itselle mitään tekemistä mistä tykkää :)
-
::) Kukin saa toimia miten haluaa, pääasia on että on onnellinen.
Tämä kannattaa muistaa myös navettaa tehdessä. Jos laskelma näyttää että robotti, mutta itse vihaa tietokoneita ja tykkää lypsämisestä kuin hullu puurosta, niin ei kannata pistää robottia. Ja jos tykkää istua traktorissa niin voi sillekin antaa painoarvoa. Kiva sitten kun tekee täydellisen navetan mistä ei löydy itselle mitään tekemistä mistä tykkää :)
Hyvä pointti. Ja vielä lisäksi, kyse on aina kokonaisuudesta eikä osaprosessien kanssa nysväämisestä. Joskus kuulee puhuttavan, että se ja se kannattaa jokaisella osa-alueella tehdä käsin kun siitä saa itselle palkan. Eivät vaan muista laskea riittääkö vuorokaudessa tunnit tähän nysväämiseen.. ???
Suomessa on hyvin yleistä ajatella että se mikä kasvaa pellolla, on ilmaista. Sama homma oman työn kanssa. Siinäpä sitten onkin sellainen yhtälö, mitä ei ratkaise kuin kunnollinen hintojen romahdus.
-
::) Kukin saa toimia miten haluaa, pääasia on että on onnellinen.
Tämä kannattaa muistaa myös navettaa tehdessä. Jos laskelma näyttää että robotti, mutta itse vihaa tietokoneita ja tykkää lypsämisestä kuin hullu puurosta, niin ei kannata pistää robottia. Ja jos tykkää istua traktorissa niin voi sillekin antaa painoarvoa. Kiva sitten kun tekee täydellisen navetan mistä ei löydy itselle mitään tekemistä mistä tykkää :)
Juu, yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta ei ole. Jos olisi niin kaikki maailman navetat tehtäisiin samoilla, täydellisen optimaalisilla piirrustuksilla. Niin kauan kuin ratkaisu on järjellä perusteltavissa niin antaa mennä vaan. Valitettavan usein ratkaisuja ei kuitenkaan perustella järjellä vaan syynä onkin jääräpäisyys :D
-
40% väkirehuruokinnassa pitääkin saada tuo 1:1:stä nousu 1:4, mielellään 1:5 että kannattaa syöttää väkirehua lehmille. Pienemmällä nousulla kannattaa sitä paskaa jo tuottaa huvikseen. ;D
Oot väärässä. Säilörehu ei ole väkirehuja edullisempaa, juurikaan. Ei edes tällä hetkellä. Et vaan tiedä mitä se säilis maksaa....... :D :D
-
joskus tuntuu että ei kannata tehdä kovin teknistä navettaa koska on hyödyksi että navetassa on jatkuvasti joku. Muuten kaikkia poikimisia ja lypsyhälyjä joudutaan aina lähtemään vartavasten kuittailemaan. Siksi näen yhtenä vaihtoehtona sopivan kokoisen navetan (noin 200-400) lehmää missä töitä tehdään viidessä vuorossa. Silloin voi hyvin ajaa sonnat pienkuormaajalla jne mutta pointtina on se että joku on jatkuvasti navetassa. Toki jos joku taulupää ajattelee selvitä viljelijäparin voimin niin silloin ei saa olla paljon töitä mutta jos lähdetään siihen että työntekijät tekee osan töistä niin silloin työtä pitää löytyä.
-
40% väkirehuruokinnassa pitääkin saada tuo 1:1:stä nousu 1:4, mielellään 1:5 että kannattaa syöttää väkirehua lehmille. Pienemmällä nousulla kannattaa sitä paskaa jo tuottaa huvikseen. ;D
Oot väärässä. Säilörehu ei ole väkirehuja edullisempaa, juurikaan. Ei edes tällä hetkellä. Et vaan tiedä mitä se säilis maksaa....... :D :D
Sitä en tiedä paljonko se maksaa, mutta sen tiedän että aivan ihan liikaa. Siinä säilörehussa kun on se että on sadonkorjuuvelvoite tukien takia ja pellot tarvii lannanlevitykseen. Heti jos olisi realistista pistäisin 500 kantturan navetan pystyyn, paskan lahjoitasin ja rehut ostaisin navettaan. Siinä on se mutta että jos on pakottava tarve rehuista ja lannanlevitysalasta se rupeaakin yllättäen maksamaan.
-
40% väkirehuruokinnassa pitääkin saada tuo 1:1:stä nousu 1:4, mielellään 1:5 että kannattaa syöttää väkirehua lehmille. Pienemmällä nousulla kannattaa sitä paskaa jo tuottaa huvikseen. ;D
Oot väärässä. Säilörehu ei ole väkirehuja edullisempaa, juurikaan. Ei edes tällä hetkellä. Et vaan tiedä mitä se säilis maksaa....... :D :D
Minä pyytäisin siitä paskasta kympin kuutio.
Sitä en tiedä paljonko se maksaa, mutta sen tiedän että aivan ihan liikaa. Siinä säilörehussa kun on se että on sadonkorjuuvelvoite tukien takia ja pellot tarvii lannanlevitykseen. Heti jos olisi realistista pistäisin 500 kantturan navetan pystyyn, paskan lahjoitasin ja rehut ostaisin navettaan. Siinä on se mutta että jos on pakottava tarve rehuista ja lannanlevitysalasta se rupeaakin yllättäen maksamaan.
-
40% väkirehuruokinnassa pitääkin saada tuo 1:1:stä nousu 1:4, mielellään 1:5 että kannattaa syöttää väkirehua lehmille. Pienemmällä nousulla kannattaa sitä paskaa jo tuottaa huvikseen. ;D
Oot väärässä. Säilörehu ei ole väkirehuja edullisempaa, juurikaan. Ei edes tällä hetkellä. Et vaan tiedä mitä se säilis maksaa....... :D :D
Minä pyytäisin siitä paskasta kympin kuutio.
Sitä en tiedä paljonko se maksaa, mutta sen tiedän että aivan ihan liikaa. Siinä säilörehussa kun on se että on sadonkorjuuvelvoite tukien takia ja pellot tarvii lannanlevitykseen. Heti jos olisi realistista pistäisin 500 kantturan navetan pystyyn, paskan lahjoitasin ja rehut ostaisin navettaan. Siinä on se mutta että jos on pakottava tarve rehuista ja lannanlevitysalasta se rupeaakin yllättäen maksamaan.
10 euroahan siitä pitäisi saada kuutio, mutta arvaa maksaako kukaan jos sinulla on 500 kantturaa ja pakottava tarve lannanlevitysalaan. Iskolallakin on omasta takaa pellot paskanlevitykseen.
-
Toimiskohan jokin keskitetty paskankäsittelylaitos käytännössä. :P Äijät toisivat lannan (tai vastaavasti keskitetty keräily) ja prosessin lopputuotetta, eli kompostoitunutta ja tasalaatuista maanparannusainetta sitten tarpeen mukaan pellolle. Ne, jotka tarvitsevat enemmän ainetta, saisivat sitä ostaa tarpeeseensa. Puutarha-alan toimijat vielä yhdeksi asiakaskunnaksi. Hevonpaskat ja lehmänlanta samaan prosessiin.
Olis helppo saada ymppilupa, kun ei tarvi jumalatonta paskapyttyä naapurin rajalle ja voi sanoa, että "viedään kakka sinne Lankisen Pentin prosessikeskukseen". Tosin se prosessikeskus varmaan vaatisi pienen kaatopaikan verran tilaa, mutta varmasti olisi ympäristömielessä tehokkaampi. Olis siinä yhdelle Pentille hommaa kun vartioisi koko kylän tunkiota. ;D
-
Toimiskohan jokin keskitetty paskankäsittelylaitos käytännössä. :P Äijät toisivat lannan (tai vastaavasti keskitetty keräily) ja prosessin lopputuotetta, eli kompostoitunutta ja tasalaatuista maanparannusainetta sitten tarpeen mukaan pellolle. Ne, jotka tarvitsevat enemmän ainetta, saisivat sitä ostaa tarpeeseensa. Puutarha-alan toimijat vielä yhdeksi asiakaskunnaksi. Hevonpaskat ja lehmänlanta samaan prosessiin.
Mitä maksaa kuljettaa 4000 kuutiota paskaa 10 kilometriä edestakaisin?
Liikaa.
Biovakkahan touhuaa asian parissa, mutta tukipolitiikka on ajanut homman kai siihen että kaasuttavat lähinnä yhdyskuntajätettä. biovakan lopputuotteelle kun ei tietenkään saa tätä 56€/ha sijoitustukea. Ihan oikein niille kun yrittävät tehdä bisnestä vähentämällä metaanipäästöjä :)
Samalla tavalla varmaan Pentin prosessikeskuksen lopputuote olisi ongelmajätettä jonka levittäminen kiellettäisiin kokonaan.
-
Joo, korkeintaan muutaman kilsan etäisyys ja lopputuote olisi nimenomaan sellaista, jossa mahdollisimman hyvin ravinteet tallella ja nestettä hyvin vähän eli paikkaisi sitä kautta kuluja.
-
Toimiskohan jokin keskitetty paskankäsittelylaitos käytännössä. :P Äijät toisivat lannan (tai vastaavasti keskitetty keräily) ja prosessin lopputuotetta, eli kompostoitunutta ja tasalaatuista maanparannusainetta sitten tarpeen mukaan pellolle. Ne, jotka tarvitsevat enemmän ainetta, saisivat sitä ostaa tarpeeseensa. Puutarha-alan toimijat vielä yhdeksi asiakaskunnaksi. Hevonpaskat ja lehmänlanta samaan prosessiin.
Mitä maksaa kuljettaa 4000 kuutiota paskaa 10 kilometriä edestakaisin?
Liikaa.
Biovakkahan touhuaa asian parissa, mutta tukipolitiikka on ajanut homman kai siihen että kaasuttavat lähinnä yhdyskuntajätettä. biovakan lopputuotteelle kun ei tietenkään saa tätä 56€/ha sijoitustukea. Ihan oikein niille kun yrittävät tehdä bisnestä vähentämällä metaanipäästöjä :)
Samalla tavalla varmaan Pentin prosessikeskuksen lopputuote olisi ongelmajätettä jonka levittäminen kiellettäisiin kokonaan.
Ja yhdyskunta jätettä saat levittää tienpenkalle käsittelynjälkeen kompostina 1000 kuutiota hehtaarille, mitenkähän on naudan lannan kanssa. Yhdyskuntajäte myös pitää stabilisoida ennen pellolle levittämistä, mikä onnistuu kalkilla tai prosessin lämpötilaa nostamalla.
-
Kulkee se paska myös putkessa.
-
Kulkee se paska myös putkessa.
Ja pumpulla muuten aika pienessä
-
Kulkee se paska myös putkessa.
Ja pumpulla muuten aika pienessä
90 millin putkessa kulkee 30 kuutiota vuorokaudessa ja on varaa olla muutama tunti pumppujen hiljaa.....
-
8000 tulee vielä 35%:lla jos tietää mitä tekee. Minä tiedän lehmiä jotka lypsävät 9800 kiloa 19 %:n väkirehutasolla
Kiitti vaan toi tulee jo vaikkei tietääs mitä tekee ;D mut tuurilla se laivakin seilaa 8)
-
8000 tulee vielä 35%:lla jos tietää mitä tekee. Minä tiedän lehmiä jotka lypsävät 9800 kiloa 19 %:n väkirehutasolla
Kiitti vaan toi tulee jo vaikkei tietääs mitä tekee ;D mut tuurilla se laivakin seilaa 8)
Ei kyse ole siitä mitä tulee vaan mitä menee sisään. 9 tonnia saapi 30% väkkäritasolla ja allekin, mutta ruokaa menee ihan hitosti enemmän, kun dieetissä ei ole tärkkiä riittävästi. Kokoviljasta irtoaa tärkkiä oikein tehtynä, sillä pääsee laskemaan "väkirehutasoa" tai ainakin nostettua itse tuotetun rehun osuutta ryssimättä hyötysuhdetta. Pitää vaan muistaa, ettei ryssi samalla sitä kustannustasoa...... ;)
-
8000 tulee vielä 35%:lla jos tietää mitä tekee. Minä tiedän lehmiä jotka lypsävät 9800 kiloa 19 %:n väkirehutasolla
Kiitti vaan toi tulee jo vaikkei tietääs mitä tekee ;D mut tuurilla se laivakin seilaa 8)
Ei kyse ole siitä mitä tulee vaan mitä menee sisään. 9 tonnia saapi 30% väkkäritasolla ja allekin, mutta ruokaa menee ihan hitosti enemmän, kun dieetissä ei ole tärkkiä riittävästi. Kokoviljasta irtoaa tärkkiä oikein tehtynä, sillä pääsee laskemaan "väkirehutasoa" tai ainakin nostettua itse tuotetun rehun osuutta ryssimättä hyötysuhdetta. Pitää vaan muistaa, ettei ryssi samalla sitä kustannustasoa...... ;)
jätemylly puuttuu mun arsenaalista ;D
-
8000 tulee vielä 35%:lla jos tietää mitä tekee. Minä tiedän lehmiä jotka lypsävät 9800 kiloa 19 %:n väkirehutasolla
Kiitti vaan toi tulee jo vaikkei tietääs mitä tekee ;D mut tuurilla se laivakin seilaa 8)
Ei kyse ole siitä mitä tulee vaan mitä menee sisään. 9 tonnia saapi 30% väkkäritasolla ja allekin, mutta ruokaa menee ihan hitosti enemmän, kun dieetissä ei ole tärkkiä riittävästi. Kokoviljasta irtoaa tärkkiä oikein tehtynä, sillä pääsee laskemaan "väkirehutasoa" tai ainakin nostettua itse tuotetun rehun osuutta ryssimättä hyötysuhdetta. Pitää vaan muistaa, ettei ryssi samalla sitä kustannustasoa...... ;)
Yks suurin syy kyllä on tuon hyötysuhteen vituralleen menoon,huono poikiminen.Se on tosiasia alle 20 urea ei ole hyvästä,ei etes vaikka ruokinnassa on "liikaa" valkuaista.Itse pidän hyvänä 20-22 ureaa,tämä ei sovi kaikille,30 ja yli pidän hukkaan heitettynä valkuaisena ja silmään kusemisena tietyiltä tahoilta,saatan toki olla väärässä.
-
Mun käsityksen mukaan melko lähelle 30 pystyy kannattavasti nostamaan maitotuotosta. Vai olenko propagandan uhri.. ???
-
10 euroahan siitä pitäisi saada kuutio, mutta arvaa maksaako kukaan
Juu ravinteet maksaa...
Laskitko kuivikkeen hinnalla, vai ravinteiden perusteella?