Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: eesti vijelijä - 10.06.11 - klo:14:47
-
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maatalouden+ymp%C3%A4rist%C3%B6tuki+on+ollut+tehoton/1135266801752/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset
-
Mitä muuta voi odottaa tämmösestä naamioidun tulotuen tehokkuudesta? Ensimmäinen virhe on ollut puhua ympäristötuesta, kun kyse on ollut selkeästi suorasta tuesta maataloudelle. Harhauttamisen jäljet on yleensä lyhyet. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tuelle olisi ollut tarvetta.
Tutkimuksessa tai ainakin uutisoinnissa on paljon täyttä potaskaa-säilörehua viljellään paljon aivan muualla kuin suomenlahden valuma-alueella.
-
Tämä vain todistaa sen että maataloutta syytetään ravinnepäästöistä. Todelliset päästöt tulee jostain aivan muualta.
Jos laskuojia perkaa näkee todellisuuden. Yksi asuirakennus yläjuoksulla niiin oja on harmaata kuraa. Kasvaa todella rehevänä kaikkea levänäköistä.
Pelkässä laskuojassa on vain pohjasavi ja sen päällä ruokamultaa. Luomussa pajua.
-
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maatalouden+ymp%C3%A4rist%C3%B6tuki+on+ollut+tehoton/1135266801752/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset
Jos se levälautta tulee sieltä etelän suunnasta :D
-
Mitä muuta voi odottaa tämmösestä naamioidun tulotuen tehokkuudesta? Ensimmäinen virhe on ollut puhua ympäristötuesta, kun kyse on ollut selkeästi suorasta tuesta maataloudelle. Harhauttamisen jäljet on yleensä lyhyet. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö tuelle olisi ollut tarvetta.
Joskus noin 90-luvun alkuvuosina sain luettavaksen lausunnolla olleen ympäristötukiluonnoksen (jota legendan mukaan vielä H. Haavisto viime tipassa vesitti) ja olin aika tyrmistynyt siitä, mitä kaikkea "ympäristönsuojelu" -sanan alle oltiin tungettu. Satuin junassa silloisen Maatalouspiirin johtajan kanssa vastakkain ja otin asian esille. Hän vain hymyili nuorelle idealistille ja antoi ymmärtää, että rahaa pitää viljelijöille saada kaikin mahdollisin konstein. Ei sen puoleen, etteikö se minullekin kelpaa, mutta voisihan tuo olla monella tavalla vastikkeellisempaa, ihan oikeasti.
Petri
-
ääää, mitä työ oikein höpäjätte! ei luonnon tartte pärjätä yhtän paremmin kunhan saamma lisää liksaa! kaikki todellista luonnonsuojelua on kielletty!
-
Ympäristötuen vastikkeellisuuden perään huutelu ottaa aivoon!
Tosiasiallisesti ympäristötuella korvattiin eu:n myötä alenevia tuottajahintoja. Siitä syystä tuen ehdot olivat löysät jotta käytännössä jokainen viljelijä pystyi niihin sitoutumaan.
Se ei siis ole missään vaiheessa mitään ylimääräistä rahaa viljelijän taskuun.
Luopuisin ilomielin ympäristötuesta jos naudan lihasta saisi taas 36mk/kilo.
-
Ympäristötuen vastikkeellisuuden perään huutelu ottaa aivoon!
Tosiasiallisesti ympäristötuella korvattiin eu:n myötä alenevia tuottajahintoja. Siitä syystä tuen ehdot olivat löysät jotta käytännössä jokainen viljelijä pystyi niihin sitoutumaan.
Se ei siis ole missään vaiheessa mitään ylimääräistä rahaa viljelijän taskuun.
Luopuisin ilomielin ympäristötuesta jos naudan lihasta saisi taas 36mk/kilo.
Kyllä EU:a meille myytiin kokonaistukipotilla: koska EY:n maatalousjärjestelmä soveltuu huonosti pohjoisiin oloihimme, on rakennettu useammasta tukimuodosta viljelijöiden tulot turvaava paketti.
Sitten joku Hvetin kotibryssä rupesi kaipaamaan vanhasta tottumuksesta, ei Moskovaan, vaan uuden suuren kirkon paikalle Rysseliin. Siitähän tällä wihreeren Taistolais-komuporukalla oli nuoren elinikänsä kestoinen kokemus...
Mutta siitä idealismista: Totta on, että meillä kansallisen maatalouspolitiikan aikana maatalouspolitiikka piti sisällään niin alue-, sosiaali-, työllistämis-, turvallisuus-, maaseutu- kuin maataloudenkin osa-alueita. Ympäristöpuolen painotuksista ensimmäisiä taisi olla lannoitevero siellä 1980-luvun lopulla. No, vastapainoksi valtiollinen Kemira oli siihen asti ollut markkinaviestinnällään maatalouden tuotantopolitiikan vahva käsikassara.
MUTTA ennen sen rajumpaa itseruoskintaa, on syytä huomata että vasta 1960-luvulla Suomessa heräättiin laajemminkin ympäristöongelmiin. Havahtumisen jälkeen ongelmiin alettiin panostaa, mutta vielä 1970-luvulla mm. Helsingin jätevesissä mereen joutui 400 tn fosforia, kun luku on tänä päivänä enää 25 tn. Vastaavasti mm. kemiallinen metsäteollisuus sai trimmattua puhdistuksensa kuntoon vasta 1990-luvun kuluessa.
Ympäristötuella viljelijöitä on kuitenkin vedettu kölin ali kahdesti: ensin lupaamalla että se korvaa osaltaan tulonmenetykset, toisen kerran kun meidät on vedettu lokaan tuellisesta ympäristön pilaamisesta.
-
Ympäristötuella viljelijöitä on kuitenkin vedettu kölin ali kahdesti: ensin lupaamalla että se korvaa osaltaan tulonmenetykset, toisen kerran kun meidät on vedettu lokaan tuellisesta ympäristön pilaamisesta.
Ympäristötuella korvataan ympäristönsuojelutoimenpiteistä johtuvat tulonmenetykset, näin se virallisesti menee. Jos siitä jää ylimääräistä sukanvarteen, siitä pitäisi olla hiljaa.
Itse en jaksa ottaa pulttia tästä, että ympäristötukea julkisesti moititaan tehottomaksi. Ainakaan itselläni ei tule tunnetta, että näiden otsikoiden vuoksi minua syytetään tuellisesta ympäristönpilaamisesta. Yrittäjä tekee niissä puitteissa, mitä on yhteiskunnan taholta annettu ja jos tuosta maksetaan, niin ei vika ole minussa vaan systeemissä. Turvasaappaat jalkaan, niin ei niin varpaita kivistä...
Petri
-
Tutkijatkaan eivät näytä olevan yksimielisiä ympäristötuen tehosta. Tässä vastikäänhän OECD julkaisi oman raporttinsa, jossa sitävastoin kiiteltiin ympäristötuen vaikutuksia.
-
Tutkijatkaan eivät näytä olevan yksimielisiä ympäristötuen tehosta. Tässä vastikäänhän OECD julkaisi oman raporttinsa, jossa sitävastoin kiiteltiin ympäristötuen vaikutuksia.
Jos ympäristötuen tavoite oli lannoitustasojen laskeminen, niin sehän on kyllä toteutunut hyvinkin
-
Ja jos lannoitetasojen lasku ei näy Itämeren päästöissä niin silloin 20 vuoden seuranta-aika on aivan liian lyhyt - tai sitten Suomen maatalouspäästöillä ei ole mitään merkitystä.
Yhtä suurta päästöjen vähennystä ei voida enää maatalouden osalta tehdä, ilman että satotasot romahtaisivat.