Agronet

Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: Jorma Jaakkola - 14.03.08 - klo:13:06

Otsikko: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 14.03.08 - klo:13:06
Sain Komission 141-päätöksen 27.2.2008 lakitekstin K(696) 2008.

Laitoin lakitekstin luettavaksi blogiini, osoitteeseen:


http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=876.0

Onkos tästä lakitekstistä mikään media vielä kertonut?
 
Maaseudun Tulevaisuuden uutisointi oli helmikuun lopulla tällaista:

>> Anttila iloitsee komission päätöksestä. Kuuden vuoden sopimus antaa varmuutta Etelä-Suomen maataloudelle tuleville vuosille, hän arvioi.

”Olen erittäin tyytyväinen myös komissaari Fischer Boelin ja komission virkamiesten kanssa käytyjen neuvottelujen henkeen ja siihen, että virallinen päätös valmistui näin nopeasti poliittisen sopimuksen jälkeen. Meidän tarpeemme ymmärrettiin komissiossa hyvin." <<


Sitaatin lähde:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/02/fi_FI/komissio_hyvaksyi_141-tuen


Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 14.03.08 - klo:13:08
Muokaten korjattu:

Sain suoran linkin toimimaan.

lakitekstiin pääsee tietenki myös blogini kautta:
http://www.promerit.net/forum/index.php?board=52.0
Otsikko: Komission tiedote 141:stä
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 14.03.08 - klo:14:26

Tallensin komission 141-tiedotteen 27.2.2008  ja Maaseudun Tulevaisuuden uutisen ministeri Anttilan ilonaiheesta blogiini.

Lukekaa!

Suora osoite:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=532.0
Otsikko: 141-totuus asiakirjana!
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 14.03.08 - klo:15:15

Komission 141-päätös on EU-liittymisasiakirjan (Korfun sopimus) mukaista!

Alla oleva kuva on EU-liittymisasiakirjan (ns. Korfun sopimus) sisällysluettelosta,
josta yksiselitteisesti selviää, että maatalousartiklat 141 ja 142 ovat vain siirtymäkauden tukia.

Katso otsikko "Neljäs osa  Siirtymätoimenpiteet", jonka alla kaikki artiklat (138-144) ovat lueteltuina sivunumero 46:n edessä.

(http://www.promerit.net/siirtymatoimet.jpg)


Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Sepedeus - 15.03.08 - klo:16:56
kirjota joRMa lyhyemnin
Tino ELí plini kun lukee loppuun
niin ei muista mitä alusa luki


Lue toisinpäin, jos se auttais asiaa. :D

 Kaikki olennainen tässä:
(40)   Märehtijät-ryhmässä ja erityisesti maidon- ja naudanlihantuotannon alalla keskimääräinen tilakoko ja eläinten lukumäärä tilaa kohti ovat kasvaneet mutta ovat yhä pieniä verrattuina tuotanto-olosuhteiltaan vertailukelpoisiin Keski-Ruotsin kaltaisiin alueisiin. Tuotannon määrä on jatkuvasti laskenut, ja reaalinen kannattavuus ja viljelijäperheiden tulotaso ovat itse asiassa alemmalla tasolla kuin vuosina 1992–1994. Tuotannon aleneminen, tuotannon puutteellinen rationalisoiminen ja alhainen tulotaso – tilan tuottama lisäarvo on alle puolet Keski-Ruotsin tasosta – näyttäisivät viittaavan siihen, että tilojen rakenteeseen ja kannattavuuteen liittyy edelleen vakavia ongelmia.

 Ruotsi on hoitanut asiat paremmin, koska siellä ei ole kepuja :D
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Unto - 15.03.08 - klo:17:05
[
 Ruotsi on hoitanut asiat paremmin, koska siellä ei ole kepuja :D

Niitähä on siälä hallitukseski mutta sinipunikkia Ruattis ei oo.
Otsikko: Olennainen komission päätöksestä
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 16.03.08 - klo:15:08
Siirrän promerit.netistä agronettiin
tärkeimmät kohdat komission vastauksesta
lihavoituina ja alleviivattuina.


Tässä tärkein kohta komission vastauksesta:

"Tuotantorakenteiden kehittäminen":

(23)   Sen vuoksi on aiheellista hyväksyä edellä mainitun tuotantorakenteiden kehittämistuen myöntämistä koskeva Suomen pyyntö. Komissio edellyttää, että kaikki tämän päätöksen 2 artiklan mukaisesti suoraan tulotukeen oikeutetut viljelijät, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, voivat hakea ja saada investointitukea, jonka määrä mahdollistaa riittävät investoinnit suoran tulotuen tekemiseksi tarpeettomaksi mahdollisimman pian.

Tässä tärkeimmät kohdat komission vastauksesta

"Suoratulotuki":

(34)   Koska tällaisten 141 artiklaan perustuvien kansallisten tukien tarkoituksena on yhdentyminen yhteiseen maatalouspolitiikkaan, niiden on oltava tilapäisiä, kestoltaan välttämättömään aikaan rajoitettuja ja alenevia, jotta niillä voidaan kannustaa viljelijöitä tekemään tarvittavat rakennemuutokset ja estää tukiriippuvuus.

(38)   Komission päätöksen K(2004) 475 lopullinen mukaisesti Suomi toimitti 9 päivänä kesäkuuta 2006 yksityiskohtaisen kertomuksen liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisista tukitoimenpiteistä. Kertomukseen sisältyi myös arvio siitä, millaisia tuloksia näillä toimenpiteillä on saatu vakavien vaikeuksien ratkaisemiseksi ja suomalaisten viljelijöiden täysimääräiseksi yhdentymiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

(44)   Komission arvioinnin mukaan sika- ja siipikarjataloudessa on saavutettu ennen liittymistä vallinnut kannattavuustaso, alan rakennekehitys on ollut nopeaa, mikä on lisännyt tuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta, ja tilojen nettoarvonlisäys on noussut muiden jäsenvaltioiden vastaavien alueiden tasolle. Sen vuoksi suorien tukien jatkaminen alalla ei periaatteessa enää ole perusteltua liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla.

(50)   Kotieläintilojen vakaa hehtaarituki vaikuttaa hyväksyttävältä, koska sillä on määrä korvata osittain tuotantoon sidotut suorat tulotuet eikä se vaikuta näiden tukien kokonaistason alenevuuteen. Se antaa myös tuottajille suuremman vapauden valita oma tuotantosuuntansa, mikä auttaa alaa yhdentymään yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

54)   Kokemuksen perusteella väliaikaista alenevaa suoraa tulotukea voidaan pitää rakennepolitiikan hyödyllisenä lisänä edellyttäen, että tällaisen tuen tarkoituksena on pääasiassa täydentää rakenteellista sopeuttamista, että se ei haittaa tarpeellisten rakennemuutosten tekemistä ja että sen kesto on ajallisesti rajattu.

(55)   Suorien tulotukien asteittainen alentaminen ja niiden osittainen irrottaminen tuotannosta edistää Suomen maatalouden yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja on osoitus siitä, että liittymisasiakirjan 141 artiklaan perustuva tuki on siirtymätoimenpide.

(56)   Suomi on antanut takeet siitä, että suoraa tulotukea maksetaan viljelijöille ainoastaan siinä tapauksessa, että rakennetuki pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön.

(57)   Kun otetaan huomioon rakennemuutoksen toteuttamiseen tarvittava aika, tällä päätöksellä hyväksytyn tuen päättymispäivämääräksi on syytä vahvistaa 31 päivä joulukuuta 2013.


Otsikko: Syyllisyydestä
Kirjoitti: Sepedeus - 16.03.08 - klo:15:13
Olennaiset asiat löytyvät promerit.netistä lihavoituina. Sepedeuksen "kepua syyllistävää" kohtaa "40) Märehtijät ..." en sivuseikkana lihavoinut.


Tässä tärkein kohta komission vastauksesta:

"Tuotantorakenteiden kehittäminen":

(23)   Sen vuoksi on aiheellista hyväksyä edellä mainitun tuotantorakenteiden kehittämistuen myöntämistä koskeva Suomen pyyntö. Komissio edellyttää, että kaikki tämän päätöksen 2 artiklan mukaisesti suoraan tulotukeen oikeutetut viljelijät, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, voivat hakea ja saada investointitukea, jonka määrä mahdollistaa riittävät investoinnit suoran tulotuen tekemiseksi tarpeettomaksi mahdollisimman pian.

Tässä tärkeimmät kohdat komission vastauksesta

"Suoratulotuki":

(34)   Koska tällaisten 141 artiklaan perustuvien kansallisten tukien tarkoituksena on yhdentyminen yhteiseen maatalouspolitiikkaan, niiden on oltava tilapäisiä, kestoltaan välttämättömään aikaan rajoitettuja ja alenevia, jotta niillä voidaan kannustaa viljelijöitä tekemään tarvittavat rakennemuutokset ja estää tukiriippuvuus.

(38)   Komission päätöksen K(2004) 475 lopullinen mukaisesti Suomi toimitti 9 päivänä kesäkuuta 2006 yksityiskohtaisen kertomuksen liittymisasiakirjan 141 artiklan mukaisista tukitoimenpiteistä. Kertomukseen sisältyi myös arvio siitä, millaisia tuloksia näillä toimenpiteillä on saatu vakavien vaikeuksien ratkaisemiseksi ja suomalaisten viljelijöiden täysimääräiseksi yhdentymiseksi yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

(44)   Komission arvioinnin mukaan sika- ja siipikarjataloudessa on saavutettu ennen liittymistä vallinnut kannattavuustaso, alan rakennekehitys on ollut nopeaa, mikä on lisännyt tuotannon tehokkuutta ja kannattavuutta, ja tilojen nettoarvonlisäys on noussut muiden jäsenvaltioiden vastaavien alueiden tasolle. Sen vuoksi suorien tukien jatkaminen alalla ei periaatteessa enää ole perusteltua liittymisasiakirjan 141 artiklan nojalla.

(50)   Kotieläintilojen vakaa hehtaarituki vaikuttaa hyväksyttävältä, koska sillä on määrä korvata osittain tuotantoon sidotut suorat tulotuet eikä se vaikuta näiden tukien kokonaistason alenevuuteen. Se antaa myös tuottajille suuremman vapauden valita oma tuotantosuuntansa, mikä auttaa alaa yhdentymään yhteiseen maatalouspolitiikkaan.

54)   Kokemuksen perusteella väliaikaista alenevaa suoraa tulotukea voidaan pitää rakennepolitiikan hyödyllisenä lisänä edellyttäen, että tällaisen tuen tarkoituksena on pääasiassa täydentää rakenteellista sopeuttamista, että se ei haittaa tarpeellisten rakennemuutosten tekemistä ja että sen kesto on ajallisesti rajattu.

(55)   Suorien tulotukien asteittainen alentaminen ja niiden osittainen irrottaminen tuotannosta edistää Suomen maatalouden yhdentymistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja on osoitus siitä, että liittymisasiakirjan 141 artiklaan perustuva tuki on siirtymätoimenpide.

(56)   Suomi on antanut takeet siitä, että suoraa tulotukea maksetaan viljelijöille ainoastaan siinä tapauksessa, että rakennetuki pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön.

(57)   Kun otetaan huomioon rakennemuutoksen toteuttamiseen tarvittava aika, tällä päätöksellä hyväksytyn tuen päättymispäivämääräksi on syytä vahvistaa 31 päivä joulukuuta 2013.




  Olikos  tää nyt mielestäsi "voitto" vai "torjuntavoitto" :D
Kumpaankin on syyllinen kepu. Oletko erimieltä :D
Otsikko: S-L Anttilan tulee erota valehtelusta!
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 16.03.08 - klo:15:36

  Olikos  tää nyt mielestäsi "voitto" vai "torjuntavoitto" :D
Kumpaankin on syyllinen kepu. Oletko erimieltä :D

Älä Sepe viitsi turhaan syyllistellä "kepua".

Tämä teksti ei ole kumpaakaan, ei "voitto" eikä "torjuntavoitto", vaan petos, jonka taustalla valtiovallan korkeimpia syyllisiä (vuosi 1994) ovat presidentti Koivisto, pääministeri Aho ja ministeripääneuvottelija Salolainen.
Valitettavasti en voi mistään asiasta puolustaa Salolaista. Hän tiesi tasan tarkkaan mikä oli tavoitteena:
Maatalouden alasajo.

Vaikka nyt maatalousministerinä olisi ollut Kokoomuksen Jari Koskinen tai Pertti Hemmilä, olisi komission lakiteksti ollut aivan yhtä kovaa tekstiä.

Mutta tällä "kaikkien aikojen torjuntavoitolla" Sirkka-Liisa Anttila tulee jäämään Suomen historiankirjoihin valehtelijana. Tämän voi todentaa jokainen, joka on lukenut yllä olevat olleelliset tekstit ja joka on lukenut ProMerit.netin blogistani Anttilalle lähettämäni sähköpostit.

Kanervaa on syytetty tekstareiden johdosta valehtelijaksi.
Miten Kanervan yksityisasiat ovat heikentäneet hänen luottamustaan ministerinä?

Ehkä vähän, ...
mutta ministeri Anttilan tehtävä on tässä alustuksessani 141-tuella ajaa suomalaisen viljelijän parasta, eikä valehdella neuvottelutulostaan torjuntavoitoksi!

Samaa voidaan sanoa MTK:n puheenjohtajistosta ja Maaseudun Tulevaisuudesta.

Kysyn:

Ovatko MTK:n puheenjohtajisto ja Maaseudun Tulevaisuus jo kertoneet totuuden 141:n neuvottelutuloksesta?

Onko uutisointi jäänyt vain vuosittaisten tukimäärien kertomiseen?


Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Heino Leino - 16.03.08 - klo:15:42
ei se sepe muuta ossaa...
Otsikko: Vs: S-L Anttilan tulee erota valehtelusta!
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 16.03.08 - klo:15:44

Tämä teksti ei ole kumpaakaan, ei "voitto" eikä "torjuntavoitto", vaan petos, jonka taustalla valtiovallan korkeimpia syyllisiä (vuosi 1994) ovat presidentti Koivisto, pääministeri Aho ja ministeripääneuvottelija Salolainen.


Pohjimmiltaan kyseessä on vuonna 1994 järjestetty VAALIPETOS.

Asiasta tarkemmin:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.0
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Sepedeus - 16.03.08 - klo:17:03
ei se sepe muuta ossaa...

  Täytyy myöntää. Kun ei osaa "vetää käteen" ,niin se on kepun syy :D
Otsikko: Asialinjalla
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 16.03.08 - klo:17:26
  Täytyy myöntää. Kun ei osaa "vetää käteen" ,niin se on kepun syy :D

Sepedeus, kiitos lukijoiden mielenkiinnon ylläpitämisestä!

Mutta pysytäänkös alkuperäisessä aiheessa. Siinä ei ole mitään aihetta vitsailuun.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Kantripoi - 16.03.08 - klo:18:05
Kai se nyt on jokaiselle päivänselvä asia, että tuotantoon sidotut tuet lakkaa AB-alueellla vuoden 2013 jälkeen, ei sitä tarvitse enää kenenkään todistella kenellekkään. Ellei sitten MTK:ssa eletä edelleen joissain harhakuvitelmissa. 

Otsikko: Vs: S-L Anttilan tulee erota valehtelusta!
Kirjoitti: Eemeli - 16.03.08 - klo:18:22

Tämä teksti ei ole kumpaakaan, ei "voitto" eikä "torjuntavoitto", vaan petos, jonka taustalla valtiovallan korkeimpia syyllisiä (vuosi 1994) ovat presidentti Koivisto, pääministeri Aho ja ministeripääneuvottelija Salolainen.


Pohjimmiltaan kyseessä on vuonna 1994 järjestetty VAALIPETOS.

Asiasta tarkemmin:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.0

Hyvä Jorma, turhaan kepulaisa puolustelet.Onko "hyvän" ystäväsi korkeojan kahvikutsut vähentyneet, vai mistä puolusteleva linja.

Eikös liittymisneuvottelujen loppumetreillä ollut tietystä puolueesta niin pää-, ulko-, kun maa- ja metsäministeri.
Ilman esko ahon kuningasajatusta presidentistä, joka vei Suomen Unioniin, olisi maaseutu kääntänyt selkänsä ja liittyminen olisi ollut varsin epätodennäköistä.Vain ja ainoastaan keskustahenkinen ideologia on luonut ja pitänyt yllä valheeseen perustuvaa väärää tulevaisuudenuskoa, jonka surulliset jäljet alkavat vasta näkyä.

Liittymisen jälkeen keskusta on tyystin vastannut maatalouspolitiikastamme ja sen toteuttamisesta, muu on mahdotonta, niin kauan kuin mtk toimii keskustan etäpäätteenä ja käsikassarana.
Jollei kestämättömät kotieläintuotannon ratkaisut uudessa 141-sopimuksessa olisi tyystin keskustan ohjekirjan mukaisia olisi huuto ja parku melkoinen.
Otsikko: Vs: S-L Anttilan tulee erota valehtelusta!
Kirjoitti: Kepudeus - 16.03.08 - klo:18:31

Tämä teksti ei ole kumpaakaan, ei "voitto" eikä "torjuntavoitto", vaan petos, jonka taustalla valtiovallan korkeimpia syyllisiä (vuosi 1994) ovat presidentti Koivisto, pääministeri Aho ja ministeripääneuvottelija Salolainen.


Pohjimmiltaan kyseessä on vuonna 1994 järjestetty VAALIPETOS.

Asiasta tarkemmin:
http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=575.0

Hyvä Jorma, turhaan kepulaisa puolustelet.Onko "hyvän" ystäväsi korkeojan kahvikutsut vähentyneet, vai mistä puolusteleva linja.

Eikös liittymisneuvottelujen loppumetreillä ollut tietystä puolueesta niin pää-, ulko-, kun maa- ja metsäministeri.
Ilman esko ahon kuningasajatusta presidentistä, joka vei Suomen Unioniin, olisi maaseutu kääntänyt selkänsä ja liittyminen olisi ollut varsin epätodennäköistä.

Liittymisen jälkeen keskusta on tyystin vastannut maatalouspolitiikastamme ja sen toteuttamisesta, muu on mahdotonta, niin kauan kuin mtk toimii keskustan etäpäätteenä ja käsikassarana.
Jollei kestämättömät kotieläintuotannon ratkaisut uudessa 141-sopimuksessa olisi tyystin keskustan ohjekirjan mukaisia olisi huuto ja parku melkoinen.

Taas näköjähän löyty yks hankala tapaus lisää näiren muutaman ohella. Kannattaa edellisen viestin kirjoottajan huomioira, notta keskusta joutu olemaha oppisitios pahimpaha laman aikahan. Siitä saamma kärsiä koko Suomes. Oli meinatenkin nuo leikkaukset maatalouden ympärillä liian rajuja sinipunan aikaha. Joten syyttävä sormi eikun osottamaha kokoomuksehen ja demariloohen. Tuota Mtk:oota ei ole noterahattu enää ollenkaha Eu-aikana. Kaikenlaasta sonnanlevittelijöötä sitä muuten pitää nährä kuten tämä edellinenki viestittäjä.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Eemeli - 16.03.08 - klo:18:39
Näin jälkiviisaana, olisi tuolloiset leikkaukset pitäneet olla huomattavasti radikaalimpia.

Kuten olemme huomanneet, ei suurista tukiaisista huolimatta, suurimmalla osalla kotoeläintuotantoa kustannustehokkuus on vielä kaukana järkevästä.Maatalouspolitiikka on ollut vain tehottomuuden tehostamista.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Kepudeus - 16.03.08 - klo:18:44
Näin jälkiviisaana, olisi tuolloiset leikkaukset pitäneet olla huomattavasti radikaalimpia.

Kuten olemme huomanneet, ei suurista tukiaisista huolimatta, suurimmalla osalla kotoeläintuotantoa kustannustehokkuus on vielä kaukana järkevästä.Maatalouspolitiikka on ollut vain tehottomuuden tehostamista.

Siinä sitä olisimma mennehet me kasvinviljelijätki samas. En kyllä aloottas karehtimaha noita kotieläintuottajia. Työtä on  aivan riittävästi ku seuraan naapurien menoa karjatalouren paris.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Herra Heinamaki - 16.03.08 - klo:19:03

 Kaikki olennainen tässä:
(40)   Märehtijät-ryhmässä ja erityisesti maidon- ja naudanlihantuotannon alalla keskimääräinen tilakoko ja eläinten lukumäärä tilaa kohti ovat kasvaneet mutta ovat yhä pieniä verrattuina tuotanto-olosuhteiltaan vertailukelpoisiin Keski-Ruotsin kaltaisiin alueisiin. Tuotannon määrä on jatkuvasti laskenut, ja reaalinen kannattavuus ja viljelijäperheiden tulotaso ovat itse asiassa alemmalla tasolla kuin vuosina 1992–1994. Tuotannon aleneminen, tuotannon puutteellinen rationalisoiminen ja alhainen tulotaso – tilan tuottama lisäarvo on alle puolet Keski-Ruotsin tasosta – näyttäisivät viittaavan siihen, että tilojen rakenteeseen ja kannattavuuteen liittyy edelleen vakavia ongelmia.


AB-aluetta verrataan Keski-Ruotsiin. MTT:n osin tekemässä pohjoisen tuen raportissa C-aluetta verrataan Tanskaan.

Siispä...

Kun AB-alue saavuttaa Keski-Ruotsin tulokset asiat ovat meillä hyvin, mutta C-alue tarvitsee erikoistukea niin kauan, kunnes alueen olosuhteet vetävät vertoja Tanskalle tai vielä eteläisemmille.

Jossain on nyt jotain mätää: Tanskanmaalla tai meillä.

 >:(
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Luomujussi - 16.03.08 - klo:19:26

 Kaikki olennainen tässä:
(40)   Märehtijät-ryhmässä ja erityisesti maidon- ja naudanlihantuotannon alalla keskimääräinen tilakoko ja eläinten lukumäärä tilaa kohti ovat kasvaneet mutta ovat yhä pieniä verrattuina tuotanto-olosuhteiltaan vertailukelpoisiin Keski-Ruotsin kaltaisiin alueisiin. Tuotannon määrä on jatkuvasti laskenut, ja reaalinen kannattavuus ja viljelijäperheiden tulotaso ovat itse asiassa alemmalla tasolla kuin vuosina 1992–1994. Tuotannon aleneminen, tuotannon puutteellinen rationalisoiminen ja alhainen tulotaso – tilan tuottama lisäarvo on alle puolet Keski-Ruotsin tasosta – näyttäisivät viittaavan siihen, että tilojen rakenteeseen ja kannattavuuteen liittyy edelleen vakavia ongelmia.


AB-aluetta verrataan Keski-Ruotsiin. MTT:n osin tekemässä pohjoisen tuen raportissa C-aluetta verrataan Tanskaan.

Siispä...

Kun AB-alue saavuttaa Keski-Ruotsin tulokset asiat ovat meillä hyvin, mutta C-alue tarvitsee erikoistukea niin kauan, kunnes alueen olosuhteet vetävät vertoja Tanskalle tai vielä eteläisemmille.

Jossain on nyt jotain mätää: Tanskanmaalla tai meillä.

 >:(

Sinun logiikassasi on jotain mätää. Sulla menee sekaisin tulotaso ja luonnonolosuhteet.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Herra Heinamaki - 16.03.08 - klo:19:33

Sinun logiikassasi on jotain mätää. Sulla menee sekaisin tulotaso ja luonnonolosuhteet.

Se on sumeaa logiikkaa  :)

Anyway, turhautuuhan tässä, kun verrokki haetaan aina sieltä, mikä tutkimuksen lopputuloksiin sopii parhaiten.
Otsikko: Jätetään puoluepolitiikka!
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 16.03.08 - klo:19:34

Hyvä Jorma, turhaan kepulaisa puolustelet.Onko "hyvän" ystäväsi korkeojan kahvikutsut vähentyneet, vai mistä puolusteleva linja.


Tarkoitin edellä, että pysytään asiassa, ettei siirrytä epäolennaiseen kinasteluun.

En ole keskustaa puolustanut.
Enkä puolusta puoluetovereitani kokoomuslaisiakaan, hehän halusivat demareiden tavoin EU:n jäseneksi hinnalla millä hyvänsä.

Lisäksi toivon, että tästä 141-petoksesta ei saa tehdä puoluepolitiikkaa.
Nimittäin ja valitettavasti tähän petossoppaan ovat sotkeutuneet kaikkien puolueiden edustajia Perussuomalaisia lukuunottamatta.


Jollei kestämättömät kotieläintuotannon ratkaisut uudessa 141-sopimuksessa olisi tyystin keskustan ohjekirjan mukaisia olisi huuto ja parku melkoinen.

Ei Anttilan "torjuntavoitto" varmaankaan keskustan ohjesäännönmukainen ole.
Kyseessä on toistaiseksi kyse vain viljelijöiden tiedonpuutteesta.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Eemeli - 16.03.08 - klo:19:35

Sinun logiikassasi on jotain mätää. Sulla menee sekaisin tulotaso ja luonnonolosuhteet.

Se on sumeaa logiikkaa  :)

Anyway, turhautuuhan tässä, kun verrokki haetaan aina sieltä, mikä tutkimuksen lopputuloksiin sopii parhaiten.

Noh, siihenhän olemme saanneet totutella.keskustalainen maatalouspolitiikka on sumeaa logiikkaa.
Otsikko: Vs: Jätetään puoluepolitiikka!
Kirjoitti: Eemeli - 16.03.08 - klo:19:38

Hyvä Jorma, turhaan kepulaisa puolustelet.Onko "hyvän" ystäväsi korkeojan kahvikutsut vähentyneet, vai mistä puolusteleva linja.


Tarkoitin edellä, että pysytään asiassa, ettei siirrytä epäolennaiseen kinasteluun.

En ole keskustaa puolustanut.
Enkä puolusta puoluetovereitani kokoomuslaisiakaan, hehän halusivat demareiden tavoin EU:n jäseneksi hinnalla millä hyvänsä.

Lisäksi toivon, että tästä 141-petoksesta ei saa tehdä puoluepolitiikkaa.
Nimittäin ja valitettavasti tähän petossoppaan ovat sotkeutuneet kaikkien puolueiden edustajia Perussuomalaisia lukuunottamatta.


Jollei kestämättömät kotieläintuotannon ratkaisut uudessa 141-sopimuksessa olisi tyystin keskustan ohjekirjan mukaisia olisi huuto ja parku melkoinen.

Ei Anttilan "torjuntavoitto" varmaankaan keskustan ohjesäännönmukainen ole.
Kyseessä on toistaiseksi kyse vain viljelijöiden tiedonpuutteesta.


Eikä keskustakaan jäänyt pekkaa pahemmaksi, vaikka varmasti tiesi laskunmaksajaksi maaseudun.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Herra Heinamaki - 16.03.08 - klo:19:43

Se on sumeaa logiikkaa  :)


Noh, siihenhän olemme saanneet totutella.keskustalainen maatalouspolitiikka on sumeaa logiikkaa.

Tai lanseerataan sille oma termi: samea logiikka.
Otsikko: Mitä lukee Komission 141-päätöksessä?
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 16.03.08 - klo:20:04
Kai se nyt on jokaiselle päivänselvä asia, että tuotantoon sidotut tuet lakkaa AB-alueellla vuoden 2013 jälkeen, ei sitä tarvitse enää kenenkään todistella kenellekkään. Ellei sitten MTK:ssa eletä edelleen joissain harhakuvitelmissa. 


Kirjoittamasi tuotannosta irrotetut tuet on tiedetty kauan. Et tainnut lukea komission päätöstä kokonaan?

Komission lakitekstissä on uutisoimatonta tekstiä.
Vai onko Maaseudun Tulevaisuus todellakin kertonut 141-päätöksen K(696) 2008:n tekstin ydinkohdat?
Otsikko: Vs: Jätetään puoluepolitiikka!
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 16.03.08 - klo:20:06


Hyvä Jorma, turhaan kepulaisa puolustelet.

Pitäisikö mun alkaa ärsyttämään keskustalaisia.
Minä olen koko ajan pitäytynyt asiassa.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Eemeli - 16.03.08 - klo:21:08
No sitten on paree, ettet kirjota ollenkaan, vaikka teksti onkin asiaa.

Eihän tätä maatalouspolitiikkaa voi edes käsitellä siten, ettei kepulaiset ärsyynny.

Heille kun on arka paikka, kun kaikki menee päin *****a,heilläkin.(Kun kuitenkin tähän aasinsillalla vedetään Kanervakin mukaan.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 16.03.08 - klo:21:17
No sitten on paree, ettet kirjota ollenkaan, vaikka teksti onkin asiaa.

Eihän tätä maatalouspolitiikkaa voi edes käsitellä siten, ettei kepulaiset ärsyynny.

Heille kun on arka paikka, kun kaikki menee päin *****a,heilläkin.(Kun kuitenkin tähän aasinsillalla vedetään Kanervakin mukaan.

 Kuten Jorma Jaakkola lausunnoissaan on todennut, kaikki samanlaisia syypäitä. Eikö Eemelillä ole minkäänlaista kokonaiskuvaa näistä meidän poliitikoista ? Viime ajat ovat taas todistaneet suomalaisen politiikan tason unohtamatta kepulaisia, kakolaisia ja demareita. Samaa roskasakkia koko sakki. NÄIN ON ! Ja sama pätee EU-neuvotteluihin......
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Eemeli - 16.03.08 - klo:21:55
No sitten on paree, ettet kirjota ollenkaan, vaikka teksti onkin asiaa.

Eihän tätä maatalouspolitiikkaa voi edes käsitellä siten, ettei kepulaiset ärsyynny.

Heille kun on arka paikka, kun kaikki menee päin *****a,heilläkin.(Kun kuitenkin tähän aasinsillalla vedetään Kanervakin mukaan.

 Kuten Jorma Jaakkola lausunnoissaan on todennut, kaikki samanlaisia syypäitä. Eikö Eemelillä ole minkäänlaista kokonaiskuvaa näistä meidän poliitikoista ? Viime ajat ovat taas todistaneet suomalaisen politiikan tason unohtamatta kepulaisia, kakolaisia ja demareita. Samaa roskasakkia koko sakki. NÄIN ON ! Ja sama pätee EU-neuvotteluihin......

On on roskasakkia kaikki tyyni.
Ainut asia missä  säälittävän yksimielisiä, on oman palkan nousu.
Mutta jos maatalouspolitiikasta puhutaan on se yli 80% keskustan käsialaa, valitettavasti.

Jos keskustapuolue vallankahvassa, mtk hiljaa, mutta jos jokin muu, haukkuu kuin rakkikoira kaikkea liikkuvaa.

Jos 141 päätös olisi jonkin muun puolueen neuvottelun tulos, oi sitä huutoa ja mekastusta, kun tappavat etelän kotieläintuotannon, mutta nyt hiljaa kuin kusi sukassa.Ei minkäänlaisia ehdotuksia, miten tuloeroja tasattaisiin.Ei kaiketi ole tarkoituskaan.
Otsikko: Vs: S-L Anttilan tulee erota valehtelusta!
Kirjoitti: KJL - 16.03.08 - klo:22:03

Liittymisen jälkeen keskusta on tyystin vastannut maatalouspolitiikastamme ja sen toteuttamisesta

Voi, voi, kun KaKolaanen Eemeli ny unohtaa tyystin sen karun tosiasian, että Suomen Keskusta Rp on ollu välillä oppositiossakin eli se ei ole voinut vastata maatalouspolitiikasta koko aikaa.
Otsikko: Vs: S-L Anttilan tulee erota valehtelusta!
Kirjoitti: Loordi Fordson - 16.03.08 - klo:22:15

Liittymisen jälkeen keskusta on tyystin vastannut maatalouspolitiikastamme ja sen toteuttamisesta

Voi, voi, kun KaKolaanen Eemeli ny unohtaa tyystin sen karun tosiasian, että Suomen Keskusta Rp on ollu välillä oppositiossakin eli se ei ole voinut vastata maatalouspolitiikasta koko aikaa.

Näinhän se on. Ja kannattaa muistaa ketkä olivat menossa EU-jäsenyyteen hinnalla millä hyvänsä....Nämä pääarkkitehdit ovat nyttemmin siirtyneet taka-alalle. Muistellaanpa Salolaisen senaikaisia lausuntoja...Eipä paljoa kannata innota...
Otsikko: Vs: S-L Anttilan tulee erota valehtelusta!
Kirjoitti: Eemeli - 17.03.08 - klo:06:05

Liittymisen jälkeen keskusta on tyystin vastannut maatalouspolitiikastamme ja sen toteuttamisesta

Voi, voi, kun KaKolaanen Eemeli ny unohtaa tyystin sen karun tosiasian, että Suomen Keskusta Rp on ollu välillä oppositiossakin eli se ei ole voinut vastata maatalouspolitiikasta koko aikaa.

Voi voi, otappa ne vihreänvalkoiset glasisi pois silmiltä ja ymmärrä lukemasi.
Kyllä se niin on, vain kepulainen maatalouspolitiikka kelpaa.Kun kepu on oppositiossa, huolehtii mtk lampaanpäämielenosoituksilla ja muulla terrorisoinnilla, ettei muunlainen ajatusmaailma tule edes kyseeseen.
Siksi muut puolueet ovat jättäneet maatalouspolitiikan keskustalle aina kuin se on mahdollista, mitä sitä puupäitä vastaan sotimaan ja se jos mikä on onnettomuudeksi isänmaalle.

Eikä kepukaan vastaan pyristellyt, mutta nyt taas kerran, kun olisi vastuunkannon aika näkee jostain kumman syystä kepulaiset syyt muissa.Mistä puolueesta liittymisen aikaan oli pääministeri, ulkoministeri ja maa- ja metsätalousministeri.Varsin merkittävät postit, kun maamme asioista päätetään ja viedään eteenpäin yhteisissä pöydissä.
Otsikko: Kärki ja "puolustus"
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 17.03.08 - klo:09:05

No sitten on paree, ettet kirjota ollenkaan, vaikka teksti onkin asiaa.


Katson velvollisuudekseni kirjoittaa.


Eihän tätä maatalouspolitiikkaa voi edes käsitellä siten, ettei kepulaiset ärsyynny.

Heille kun on arka paikka, kun kaikki menee päin *****a,heilläkin.(Kun kuitenkin tähän aasinsillalla vedetään Kanervakin mukaan.

Onhan se keskustalaisille kova paikka, että omat ovat pettäneet.

Olen puolustanut niin Korkeaojaa kuin Anttilaakin ministereinä, sillä he eivät ole voineet "neuvotteluissa" mitään sille, mitä liittymisasiakirjaan on jo v. 1994 kirjoitettu.

Nyt - komission lakitekstin julkistamisen jälkeen - tilanne on se, että Anttilan saavuttaman "torjuntavoiton" seurauksena Anttilan totuuden peittely on samaa kuin valehtelu.
Anttila ei ole välittänyt lähettämästäni sähköpostista. Tällainen käyttäytyminen kertoo Anttilan ylimielisyydestä.

Anttila on nyt arvostelun kärkihenkilö.
Tuntuu, että kukaan a-b -alueella ei välitä edes omasta kohtalostaan.

En voinut olla vertaamatta totuuden peittelyä tuoreeseen Kanervan tekstariselvitykseen.


Otsikko: Vs: Kärki ja "puolustus"
Kirjoitti: Talojussi - 17.03.08 - klo:09:25

No sitten on paree, ettet kirjota ollenkaan, vaikka teksti onkin asiaa.


Katson velvollisuudekseni kirjoittaa.


Eihän tätä maatalouspolitiikkaa voi edes käsitellä siten, ettei kepulaiset ärsyynny.

Heille kun on arka paikka, kun kaikki menee päin *****a,heilläkin.(Kun kuitenkin tähän aasinsillalla vedetään Kanervakin mukaan.

Onhan se keskustalaisille kova paikka, että omat ovat pettäneet.

Olen puolustanut niin Korkeaojaa kuin Anttilaakin ministereinä, sillä he eivät ole voineet "neuvotteluissa" mitään sille, mitä liittymisasiakirjaan on jo v. 1994 kirjoitettu.

Nyt - komission lakitekstin julkistamisen jälkeen - tilanne on se, että Anttilan saavuttaman "torjuntavoiton" seurauksena Anttilan totuuden peittely on samaa kuin valehtelu.
Anttila ei ole välittänyt lähettämästäni sähköpostista. Tällainen käyttäytyminen kertoo Anttilan ylimielisyydestä.

Anttila on nyt arvostelun kärkihenkilö.
Tuntuu, että kukaan a-b -alueella ei välitä edes omasta kohtalostaan.

En voinut olla vertaamatta totuuden peittelyä tuoreeseen Kanervan tekstariselvitykseen.




EU-liittymissopimukseen kuului oleellisena osana AB-alueen korotetut investointituet. Ne olivat kompensaatio C-alueen korkeille tulotuille. MTK junttasi tämän AB-alueen tuen  pois, se oli todella hirvittävä teko Etelä-Suomen maataloutta kohtaan.

MTK järjesti noihin aikoihin  näitä puhtaasti puoluepoliittisia lampaanpäämielenosoituksia, valitettavasti moni talonpoika AB-alueelta erehtyi lähtemään niihin mukaan eikä huomannut MTK:n tekemää myyräntyötä etelän tuottajia kohtaan.....MTK:n mielestä  ministerin olisi pitänyt olla puolueeseen sitoutunut--- MTK:n olisi puolestaan itsensä pitänyt olla puolueeton, mutta oli/on täysin kepun juoksupoika.   
Otsikko: Sivuseikka
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 17.03.08 - klo:10:36
EU-liittymissopimukseen kuului oleellisena osana AB-alueen korotetut investointituet. Ne olivat kompensaatio C-alueen korkeille tulotuille. MTK junttasi tämän AB-alueen tuen  pois, se oli todella hirvittävä teko Etelä-Suomen maataloutta kohtaan.

Sivuseikka.
Otsikko: Vs: Sivuseikka
Kirjoitti: Talojussi - 17.03.08 - klo:10:56
EU-liittymissopimukseen kuului oleellisena osana AB-alueen korotetut investointituet. Ne olivat kompensaatio C-alueen korkeille tulotuille. MTK junttasi tämän AB-alueen tuen  pois, se oli todella hirvittävä teko Etelä-Suomen maataloutta kohtaan.

Sivuseikka.

Ei ole , jos on kokenut suuret menetykset MTK:n takia. >:(
Otsikko: Ministerit leikkasivat
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 17.03.08 - klo:11:16
EU-liittymissopimukseen kuului oleellisena osana AB-alueen korotetut investointituet. Ne olivat kompensaatio C-alueen korkeille tulotuille. MTK junttasi tämän AB-alueen tuen  pois, se oli todella hirvittävä teko Etelä-Suomen maataloutta kohtaan.

Sivuseikka.

Ei ole , jos on kokenut suuret menetykset MTK:n takia. >:(

Investointituet olivat 141:n artiklan tekstiin kirjoitetut, komission määräämät, työkalut E-Suomen maatalouden täysimääräiseen sopeuttamiseen Euroopan yhteisöjen maatalouspolitiikkaan.
Investointitukien leikkaaminen on kuitenkin sivuseikka petoskokonaisuudessa.

Tulkoon muistutetuksi, että ko. leikkaamisessa ovat MTK:takin suuremmat "syylliset" pääministeri Lipponen, valtiovarainministeri Niinistö ja maatalousministeri Hemilä.
Johan on kumma jos nuo herrat eivät investointileikkauksia yhteistyössä tehneet. Valtiolla ei ollut investointitukiin riittävästi rahaa.

Petos on kokonaisuus.  Petos tehtiin jo v 1994.
Otsikko: Vs: Ministerit leikkasivat
Kirjoitti: Sepedeus - 17.03.08 - klo:11:36
EU-liittymissopimukseen kuului oleellisena osana AB-alueen korotetut investointituet. Ne olivat kompensaatio C-alueen korkeille tulotuille. MTK junttasi tämän AB-alueen tuen  pois, se oli todella hirvittävä teko Etelä-Suomen maataloutta kohtaan.

Sivuseikka.

Ei ole , jos on kokenut suuret menetykset MTK:n takia. >:(

Investointituet olivat 141:n artiklan tekstiin kirjoitetut, komission määräämät, työkalut E-Suomen maatalouden täysimääräiseen sopeuttamiseen Euroopan yhteisöjen maatalouspolitiikkaan.
Investointitukien leikkaaminen on kuitenkin sivuseikka petoskokonaisuudessa.

Tulkoon muistutetuksi, että ko. leikkaamisessa ovat MTK:takin suuremmat "syylliset" pääministeri Lipponen, valtiovarainministeri Niinistö ja maatalousministeri Hemilä.
Johan on kumma jos nuo herrat eivät investointileikkauksia yhteistyössä tehneet. Valtiolla ei ollut investointitukiin riittävästi rahaa.

Petos on kokonaisuus.  Petos tehtiin jo v 1994.

  Tiedätkö mikä on suurin petos?
Suurin petos oli se, että Esko Ahon hallituksen neuvottelemaa sopimusta ei ollut tarkoituskaan täyttää. Jos Esko olis ollut seuraavan hallituksen johdossa, niin leikkaukset etelä suomen osalta olisivat olleet vielä rajuimpia. Tämä sopimushan mikä tehtiin eu:n kanssa oli maanviljelijöille hyvä. Suomen valtion olisi vaan pitänyt se omalta osaltaan toteuttaa.
  Se sopimus vesitettiin monelta osalta. Suurimpina A-B alueen investointitukiohjelman lakkautus ja sopimukseen kuuluneen lausuman, ettei tukien avulla tuotantoa siirretä alueelta toiselle. Kyllä suomalaisten kannalta paras vaihtoehto olis ollut tuottaa elintarvikkeita siellä missä se edullisemmin hoituu. Nyt edullisimmat elintarvikkeet tulee saksasta. :D
Otsikko: Vs: Ministerit leikkasivat
Kirjoitti: Talojussi - 17.03.08 - klo:11:37
EU-liittymissopimukseen kuului oleellisena osana AB-alueen korotetut investointituet. Ne olivat kompensaatio C-alueen korkeille tulotuille. MTK junttasi tämän AB-alueen tuen  pois, se oli todella hirvittävä teko Etelä-Suomen maataloutta kohtaan.

Sivuseikka.

Ei ole , jos on kokenut suuret menetykset MTK:n takia. >:(

Investointituet olivat 141:n artiklan tekstiin kirjoitetut, komission määräämät, työkalut E-Suomen maatalouden täysimääräiseen sopeuttamiseen Euroopan yhteisöjen maatalouspolitiikkaan.
Investointitukien leikkaaminen on kuitenkin sivuseikka petoskokonaisuudessa.

Tulkoon muistutetuksi, että ko. leikkaamisessa ovat MTK:takin suuremmat "syylliset" pääministeri Lipponen, valtiovarainministeri Niinistö ja maatalousministeri Hemilä.
Johan on kumma jos nuo herrat eivät investointileikkauksia yhteistyössä tehneet. Valtiolla ei ollut investointitukiin riittävästi rahaa.

Petos on kokonaisuus.  Petos tehtiin jo v 1994.

Lue  tuon ajan MaasTulleja, niin ei jää epäselväksi, miltä taholta noita etelän investointitukia nuijittiin alas.

Asialla eivät olleet Lipponen, Niinistö eikä Hemilä. Syyllinen on vain ja ainoastaan MTK.

TJ:llä on arkistoituna MaasTulleja tuolta ajalta.

Petos tehtiin v. 1994, silloin Etelä-Suomen maatalous jätettiin heitteille EU-liittymisneuvotteluissa.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Heino Leino - 17.03.08 - klo:11:38
Ee kae se JJ vaen talojussin tapuja ravistele ;D
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Talojussi - 17.03.08 - klo:12:06
Ee kae se JJ vaen talojussin tapuja ravistele ;D

Ei pysty: esimerkki  ministerien toiminnasta: v. 1996 hallitus suunnitteli energiaverojen korotusta valtion kurjan kassatilanteen takia. Valtiovarainministeri Niinistö tarjosi maataloudelle samaa kohtelua kuin teollisuudelle, ts. jäädä korotuksen ulkopuolelle. Niinistön perustelu oli se, että EU-liittyminen kuritti maataloutta jo muutenkin. Kuitenkin MTK halusi korotuksen edellyttäen, että puolet kertymästä palautuu maataloudelle. Näin tapahtui, MTK vaati (toteutui), että koko 25 milj mk pitää käyttää C-alueen uuden ha-tuen luomiseen. AB-alueen viljelijälle jäi tässäkin MTK:n operaatiossa maksaajan rooli.  >:(

Tj:llä on tästäkin MaasTullit tallessa.

Lipponen ei näihin asioihin puuttunut.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 17.03.08 - klo:15:33
Ee kae se JJ vaen talojussin tapuja ravistele ;D

Ei pysty: esimerkki  ministerien toiminnasta: v. 1996 hallitus suunnitteli energiaverojen korotusta valtion kurjan kassatilanteen takia. Valtiovarainministeri Niinistö tarjosi maataloudelle samaa kohtelua kuin teollisuudelle, ts. jäädä korotuksen ulkopuolelle. Niinistön perustelu oli se, että EU-liittyminen kuritti maataloutta jo muutenkin. Kuitenkin MTK halusi korotuksen edellyttäen, että puolet kertymästä palautuu maataloudelle. Näin tapahtui, MTK vaati (toteutui), että koko 25 milj mk pitää käyttää C-alueen uuden ha-tuen luomiseen. AB-alueen viljelijälle jäi tässäkin MTK:n operaatiossa maksaajan rooli.  >:(

Tj:llä on tästäkin MaasTullit tallessa.

Lipponen ei näihin asioihin puuttunut.


Ja kenellä se lopullinen päätäntävalta on ? Tänäkin päivänä etelään tuli kasvinviljelylle lisää tukea VALTIOVARAINMINISTERIÖN päätöksellä...HUOM ! VALTIOVARAINMINISTERIÖN EI MTK:N !
Paljon viisaampi olis laittaa ne vanhat MaasTullit jo paperinkeräykseen, meinaan ei kävis niin sydämen päälle.. ;)

JA KIITOKSET JORMA JAAKKOLALLE ASIAPITOISESTA TIEDOTUKSESTA. Syylliset maatalouden tilaan, erityisesti
141-alueella löytyy todella kertomistasi henkilöistä.  Tämä Tj-Eemelin tulkinta on vain ja ainoastaan omaa poliittista ryhmää tukevaa. Kaikki samanlaisia, poliitikot.....
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Sepedeus - 17.03.08 - klo:16:11
Ee kae se JJ vaen talojussin tapuja ravistele ;D

Ei pysty: esimerkki  ministerien toiminnasta: v. 1996 hallitus suunnitteli energiaverojen korotusta valtion kurjan kassatilanteen takia. Valtiovarainministeri Niinistö tarjosi maataloudelle samaa kohtelua kuin teollisuudelle, ts. jäädä korotuksen ulkopuolelle. Niinistön perustelu oli se, että EU-liittyminen kuritti maataloutta jo muutenkin. Kuitenkin MTK halusi korotuksen edellyttäen, että puolet kertymästä palautuu maataloudelle. Näin tapahtui, MTK vaati (toteutui), että koko 25 milj mk pitää käyttää C-alueen uuden ha-tuen luomiseen. AB-alueen viljelijälle jäi tässäkin MTK:n operaatiossa maksaajan rooli.  >:(

Tj:llä on tästäkin MaasTullit tallessa.

Lipponen ei näihin asioihin puuttunut.


Ja kenellä se lopullinen päätäntävalta on ? Tänäkin päivänä etelään tuli kasvinviljelylle lisää tukea VALTIOVARAINMINISTERIÖN päätöksellä...HUOM ! VALTIOVARAINMINISTERIÖN EI MTK:N !
Paljon viisaampi olis laittaa ne vanhat MaasTullit jo paperinkeräykseen, meinaan ei kävis niin sydämen päälle.. ;)

JA KIITOKSET JORMA JAAKKOLALLE ASIAPITOISESTA TIEDOTUKSESTA. Syylliset maatalouden tilaan, erityisesti
141-alueella löytyy todella kertomistasi henkilöistä.  Tämä Tj-Eemelin tulkinta on vain ja ainoastaan omaa poliittista ryhmää tukevaa. Kaikki samanlaisia, poliitikot.....

  Eihän maatalouden tila ole millään muotoa huolestuttava.
Enemmänkin olisin huolissani kuluttajasta :D
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Talojussi - 17.03.08 - klo:22:15
Ee kae se JJ vaen talojussin tapuja ravistele ;D

Ei pysty: esimerkki  ministerien toiminnasta: v. 1996 hallitus suunnitteli energiaverojen korotusta valtion kurjan kassatilanteen takia. Valtiovarainministeri Niinistö tarjosi maataloudelle samaa kohtelua kuin teollisuudelle, ts. jäädä korotuksen ulkopuolelle. Niinistön perustelu oli se, että EU-liittyminen kuritti maataloutta jo muutenkin. Kuitenkin MTK halusi korotuksen edellyttäen, että puolet kertymästä palautuu maataloudelle. Näin tapahtui, MTK vaati (toteutui), että koko 25 milj mk pitää käyttää C-alueen uuden ha-tuen luomiseen. AB-alueen viljelijälle jäi tässäkin MTK:n operaatiossa maksaajan rooli.  >:(

Tj:llä on tästäkin MaasTullit tallessa.

Lipponen ei näihin asioihin puuttunut.


Ja kenellä se lopullinen päätäntävalta on ? Tänäkin päivänä etelään tuli kasvinviljelylle lisää tukea VALTIOVARAINMINISTERIÖN päätöksellä...HUOM ! VALTIOVARAINMINISTERIÖN EI MTK:N !
Paljon viisaampi olis laittaa ne vanhat MaasTullit jo paperinkeräykseen, meinaan ei kävis niin sydämen päälle.. ;)

JA KIITOKSET JORMA JAAKKOLALLE ASIAPITOISESTA TIEDOTUKSESTA. Syylliset maatalouden tilaan, erityisesti
141-alueella löytyy todella kertomistasi henkilöistä.  Tämä Tj-Eemelin tulkinta on vain ja ainoastaan omaa poliittista ryhmää tukevaa. Kaikki samanlaisia, poliitikot.....

Se on totta, että Valtiovarainministeriö antaa etelän viljelijöille, MTK rei ikinä.
Vmm:n raha on uutta, sensijaan MTK junttaa olemassaolevatkin AB-alueen tuet alas.
...ja niinhän se valtiovarainministeri Niinistökin olisi helpottanut viljelijäväestön energiaverotusta v. 1996, MTK oli eri mieltä ja esti helpotukset.
MTK on perseestä ja syvältä.

Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 17.03.08 - klo:22:25
Ee kae se JJ vaen talojussin tapuja ravistele ;D

Ei pysty: esimerkki  ministerien toiminnasta: v. 1996 hallitus suunnitteli energiaverojen korotusta valtion kurjan kassatilanteen takia. Valtiovarainministeri Niinistö tarjosi maataloudelle samaa kohtelua kuin teollisuudelle, ts. jäädä korotuksen ulkopuolelle. Niinistön perustelu oli se, että EU-liittyminen kuritti maataloutta jo muutenkin. Kuitenkin MTK halusi korotuksen edellyttäen, että puolet kertymästä palautuu maataloudelle. Näin tapahtui, MTK vaati (toteutui), että koko 25 milj mk pitää käyttää C-alueen uuden ha-tuen luomiseen. AB-alueen viljelijälle jäi tässäkin MTK:n operaatiossa maksaajan rooli.  >:(


No kerropas Talojussi kaikkitietävänä C-alueen maatalouspolitiikan tietäjänä mihin yksikkökohtaiseen hehtaaritukeen nämä mainitsemasi 25 miljoonaa markkaa käytettiin ? On muuten saman asian tiimoilta kerrottavaa myös AB-alueen viljelijöille tuolta mainitsemasi ajanjakson alusta.....Ja vielä vuotta 2000 pidemmällekin, AB-alueella. Joten voit aloittaa "laulamaan" meille yksinkertaisille maanviljelijöille ? Vai perustuuko väittämäsi todella tietoon ? Minusta tuntuu, että kyse alkaa olla suoranaisesta tietojen vääristelystä.....
Tj:llä on tästäkin MaasTullit tallessa.

Lipponen ei näihin asioihin puuttunut.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Talojussi - 17.03.08 - klo:22:29
Ee kae se JJ vaen talojussin tapuja ravistele ;D

Ei pysty: esimerkki  ministerien toiminnasta: v. 1996 hallitus suunnitteli energiaverojen korotusta valtion kurjan kassatilanteen takia. Valtiovarainministeri Niinistö tarjosi maataloudelle samaa kohtelua kuin teollisuudelle, ts. jäädä korotuksen ulkopuolelle. Niinistön perustelu oli se, että EU-liittyminen kuritti maataloutta jo muutenkin. Kuitenkin MTK halusi korotuksen edellyttäen, että puolet kertymästä palautuu maataloudelle. Näin tapahtui, MTK vaati (toteutui), että koko 25 milj mk pitää käyttää C-alueen uuden ha-tuen luomiseen. AB-alueen viljelijälle jäi tässäkin MTK:n operaatiossa maksaajan rooli.  >:(


No kerropas Talojussi kaikkitietävänä C-alueen maatalouspolitiikan tietäjänä mihin yksikkökohtaiseen hehtaaritukeen nämä mainitsemasi 25 miljoonaa markkaa käytettiin ? On muuten saman asian tiimoilta kerrottavaa myös AB-alueen viljelijöille tuolta mainitsemasi ajanjakson alusta.....Ja vielä vuotta 2000 pidemmällekin, AB-alueella. Joten voit aloittaa "laulamaan" meille yksinkertaisille maanviljelijöille ? Vai perustuuko väittämäsi todella tietoon ? Minusta tuntuu, että kyse alkaa olla suoranaisesta tietojen vääristelystä.....
Tj:llä on tästäkin MaasTullit tallessa.

Lipponen ei näihin asioihin puuttunut.

25 miljoonalla luotiin C-alueelle uusi ha-tuki 70 mk/ha. .....etelä jäi maksajaksi
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 17.03.08 - klo:22:40
Ee kae se JJ vaen talojussin tapuja ravistele ;D

Ei pysty: esimerkki  ministerien toiminnasta: v. 1996 hallitus suunnitteli energiaverojen korotusta valtion kurjan kassatilanteen takia. Valtiovarainministeri Niinistö tarjosi maataloudelle samaa kohtelua kuin teollisuudelle, ts. jäädä korotuksen ulkopuolelle. Niinistön perustelu oli se, että EU-liittyminen kuritti maataloutta jo muutenkin. Kuitenkin MTK halusi korotuksen edellyttäen, että puolet kertymästä palautuu maataloudelle. Näin tapahtui, MTK vaati (toteutui), että koko 25 milj mk pitää käyttää C-alueen uuden ha-tuen luomiseen. AB-alueen viljelijälle jäi tässäkin MTK:n operaatiossa maksaajan rooli.  >:(


No kerropas Talojussi kaikkitietävänä C-alueen maatalouspolitiikan tietäjänä mihin yksikkökohtaiseen hehtaaritukeen nämä mainitsemasi 25 miljoonaa markkaa käytettiin ? On muuten saman asian tiimoilta kerrottavaa myös AB-alueen viljelijöille tuolta mainitsemasi ajanjakson alusta.....Ja vielä vuotta 2000 pidemmällekin, AB-alueella. Joten voit aloittaa "laulamaan" meille yksinkertaisille maanviljelijöille ? Vai perustuuko väittämäsi todella tietoon ? Minusta tuntuu, että kyse alkaa olla suoranaisesta tietojen vääristelystä.....
Tj:llä on tästäkin MaasTullit tallessa.

Lipponen ei näihin asioihin puuttunut.

25 miljoonalla luotiin C-alueelle uusi ha-tuki 70 mk/ha. .....etelä jäi maksajaksi

Mutta mihin kohdennettiin tuo summa ? Kerronko mitä uutta sitten tuli AB-alueelle myös joka jatkui vielä pitempään AB-alueella ilman että meillä C-aluelaisilla oli minkäänlaista kateutta AB-alueen tuottajia kohtaan...Meidän mielestä se tuli tarpeeseen etelän karjatiloille. Painostus senkin tukimuodon lopettamiseksi tuli todellisesti Suomen rajojen ulkopuolelta....Olihan taas 141-tuesta kyse...

Ja tuosta linkistä voi lukea mm. ministeri Hemilän kannanoton menneenajan tukineuvotteluista. Lausunnosta käy ilmi sekin, että tukitasot ja yksikkömäärät oli neuvoteltu MTK/ SLC:n kanssa täydessä yksimielisyydessä ilman, että esitetystä olisi muutettu. Ja linkistä näkyy mainitsemani yksikkötuki etelään...Toivottavasti vihdoin viimein alat ymmärtämään miten neuvotteluissa maataloustuista toimitaan http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/200100ko.htm (http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/200100ko.htm)
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Talojussi - 17.03.08 - klo:22:55
Ee kae se JJ vaen talojussin tapuja ravistele ;D

Ei pysty: esimerkki  ministerien toiminnasta: v. 1996 hallitus suunnitteli energiaverojen korotusta valtion kurjan kassatilanteen takia. Valtiovarainministeri Niinistö tarjosi maataloudelle samaa kohtelua kuin teollisuudelle, ts. jäädä korotuksen ulkopuolelle. Niinistön perustelu oli se, että EU-liittyminen kuritti maataloutta jo muutenkin. Kuitenkin MTK halusi korotuksen edellyttäen, että puolet kertymästä palautuu maataloudelle. Näin tapahtui, MTK vaati (toteutui), että koko 25 milj mk pitää käyttää C-alueen uuden ha-tuen luomiseen. AB-alueen viljelijälle jäi tässäkin MTK:n operaatiossa maksaajan rooli.  >:(


No kerropas Talojussi kaikkitietävänä C-alueen maatalouspolitiikan tietäjänä mihin yksikkökohtaiseen hehtaaritukeen nämä mainitsemasi 25 miljoonaa markkaa käytettiin ? On muuten saman asian tiimoilta kerrottavaa myös AB-alueen viljelijöille tuolta mainitsemasi ajanjakson alusta.....Ja vielä vuotta 2000 pidemmällekin, AB-alueella. Joten voit aloittaa "laulamaan" meille yksinkertaisille maanviljelijöille ? Vai perustuuko väittämäsi todella tietoon ? Minusta tuntuu, että kyse alkaa olla suoranaisesta tietojen vääristelystä.....
Tj:llä on tästäkin MaasTullit tallessa.

Lipponen ei näihin asioihin puuttunut.

25 miljoonalla luotiin C-alueelle uusi ha-tuki 70 mk/ha. .....etelä jäi maksajaksi

Mutta mihin kohdennettiin tuo summa ?Lutun ymmärtämisessä vaikeuksia? Kerronko mitä uutta sitten tuli AB-alueelle myös joka jatkui vielä pitempään AB-alueella ilman että meillä C-aluelaisilla oli minkäänlaista kateutta AB-alueen tuottajia kohtaan...Meidän mielestä se tuli tarpeeseen etelän karjatiloille. Viljatiloille ei tullut mitään muuta kuin uusia leikkauksiaPainostus senkin tukimuodon lopettamiseksi tuli todellisesti Suomen rajojen ulkopuolelta....Olihan taas 141-tuesta kyse...Juu, MTK salli etelän maitotiloille sellaista, minkä tiesi EU:n kohta kieltävän

Ja tuosta linkistä voi lukea mm. ministeri Hemilän kannanoton menneenajan tukineuvotteluista. Lausunnosta käy ilmi sekin, että tukitasot ja yksikkömäärät oli neuvoteltu MTK/ SLC:n kanssa täydessä yksimielisyydessä ilman, että esitetystä olisi muutettu. hölö hölö, Hemilä mm. yritti lisätä AB-alueen maitotilojen tukea 6 p/l vastaavalla määrällä, MTK asettui vastaan, jolloin Hemilä jätti asian sikseenJa linkistä näkyy mainitsemani yksikkötuki etelään...Toivottavasti vihdoin viimein alat ymmärtämään miten neuvotteluissa maataloustuista toimitaan http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/200100ko.htm (http://wwwb.mmm.fi/tiedotteet/vanhat/maatalous/200100ko.htm)

niinpä, etelän maidon tuki alenee 2 p/l, ei ihme, jos MTK on tyytyväinen.

tuolloinkin on AB-alueen korotetut investointituet olleet pois käytöstä, MTK:n jo paljon aiemmin juntattua ne pois.

ei ihme, jos Hemilä v....tuuntui koko hommaan
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 17.03.08 - klo:23:00
Ja mukamas 6 p/l etelään lisää maidon yksikkökohtaista tukea....Mihin väittämäsi perustuu, kun koko SUOMEN alueella koko ajan on menty litrakohtaisissa tuissa alaspäin...Vrt. vuonna 1995 maksettuihin tuotantotukiin ja tähän päivään....Koko ajan tukea on irrroitettu tuotannosta, eli  enemmän ha-perusteiseen tukeen. Vieläkö löytyy argumenttia ?
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Talojussi - 17.03.08 - klo:23:03
Ja mukamas 6 p/l etelään lisää maidon yksikkökohtaista tukea...taas luetun ymmärtämisessä vaikeuksia? 6 p/l vastaavalla summalla, ei litrahintana, siinä katto vastassa. MaasTullit jemmassa tästäkin asiasta .Mihin väittämäsi perustuu, kun koko SUOMEN alueella koko ajan on menty litrakohtaisissa tuissa alaspäin...Vrt. vuonna 1995 maksettuihin tuotantotukiin ja tähän päivään....Koko ajan tukea on irrroitettu tuotannosta, eli  enemmän ha-perusteiseen tukeen. Vieläkö löytyy argumenttia ?

MTK:n valtuuskunta hylkäsi Hemilän esityksen yksimielisesti, AB-alueen tuottajille luvattiin, että ko summa jäädään velkaa, mikä hyvitetään lähiaikoina...ei mennyt kuin pari viikkoa kun Pohohohohojammaaaaaaan pojat ilmoittivat, että mitään velkaa ei olekaan....tästäkin on MaasTullit tallessa

MTK on perseestä ja syvältä
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 17.03.08 - klo:23:09
Ja mukamas 6 p/l etelään lisää maidon yksikkökohtaista tukea...taas luetun ymmärtämisessä vaikeuksia? 6 p/l vastaavalla summalla, ei litrahintana. MaasTullit jemmassa tästäkin asiasta .Mihin väittämäsi perustuu, kun koko SUOMEN alueella koko ajan on menty litrakohtaisissa tuissa alaspäin...Vrt. vuonna 1995 maksettuihin tuotantotukiin ja tähän päivään....Koko ajan tukea on irrroitettu tuotannosta, eli  enemmän ha-perusteiseen tukeen. Vieläkö löytyy argumenttia ?

Kyllä sulla Tj  on todella ihmeellistä tuo MaasTullin tiedonlähteenä käyttäminen. Etkö todellakaan pysty ajattelemaan ja käsittelemään yksikkötukia ja tukien kokonaismääriä omilla aivoillasi ? KOKO AJAN YKSIKKÖTUET KOTIELÄINTUOTANNOSSA OVAT OLLEET LASKEVIA MYÖS C-ALUEELLA...Ei tarvitse mitään helvetin MaasTulleja repiä, tilitystiedoista nämäkin löytyy mm. maidon osalta....
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 17.03.08 - klo:23:21
Ja mukamas 6 p/l etelään lisää maidon yksikkökohtaista tukea...taas luetun ymmärtämisessä vaikeuksia? 6 p/l vastaavalla summalla, ei litrahintana, siinä katto vastassa. MaasTullit jemmassa tästäkin asiasta .Mihin väittämäsi perustuu, kun koko SUOMEN alueella koko ajan on menty litrakohtaisissa tuissa alaspäin...Vrt. vuonna 1995 maksettuihin tuotantotukiin ja tähän päivään....Koko ajan tukea on irrroitettu tuotannosta, eli  enemmän ha-perusteiseen tukeen. Vieläkö löytyy argumenttia ?

MTK:n valtuuskunta hylkäsi Hemilän esityksen yksimielisesti, AB-alueen tuottajille luvattiin, että ko summa jäädään velkaa, mikä hyvitetään lähiaikoina...ei mennyt kuin pari viikkoa kun Pohohohohojammaaaaaaan pojat ilmoittivat, että mitään velkaa ei olekaan....tästäkin on MaasTullit tallessa

MTK on perseestä ja syvältä

Eihän silloin mitään velkaa ollutkaan...Ja sitäpaitsi, MTK:lla ei tätä "tilinkäyttöoikeutta" ole ollut....
Voithan elää tuossa mielikuvitusmaailmassasi....MTK on kumileimasimen asemassa kun tukirahoja jaetaan...Sen toiminta rajoittuu vain lähinnä tiedottamiseen valtioneuvoston päätöksistä tukiasioissa. Näin on.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Talojussi - 17.03.08 - klo:23:25
Ja mukamas 6 p/l etelään lisää maidon yksikkökohtaista tukea...taas luetun ymmärtämisessä vaikeuksia? 6 p/l vastaavalla summalla, ei litrahintana, siinä katto vastassa. MaasTullit jemmassa tästäkin asiasta .Mihin väittämäsi perustuu, kun koko SUOMEN alueella koko ajan on menty litrakohtaisissa tuissa alaspäin...Vrt. vuonna 1995 maksettuihin tuotantotukiin ja tähän päivään....Koko ajan tukea on irrroitettu tuotannosta, eli  enemmän ha-perusteiseen tukeen. Vieläkö löytyy argumenttia ?

MTK:n valtuuskunta hylkäsi Hemilän esityksen yksimielisesti, AB-alueen tuottajille luvattiin, että ko summa jäädään velkaa, mikä hyvitetään lähiaikoina...ei mennyt kuin pari viikkoa kun Pohohohohojammaaaaaaan pojat ilmoittivat, että mitään velkaa ei olekaan....tästäkin on MaasTullit tallessa

MTK on perseestä ja syvältä

Eihän silloin mitään velkaa ollutkaan...Ja sitäpaitsi, MTK:lla ei tätä "tilinkäyttöoikeutta" ole ollut....hölöhölö
Voithan elää tuossa mielikuvitusmaailmassasihölöhölö....MTK on kumileimasimen asemassa kun tukirahoja jaetaanhölöhölö...Sen toiminta rajoittuu vain lähinnä tiedottamiseen valtioneuvoston päätöksistä tukiasioissa. Näin on.hölöhölö. Tervetuloa lukemaan vanhoja MaasTulleja
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 17.03.08 - klo:23:34
Hölö-hölö...Suosittelen liittymistä MTK:n toimintaan. Ainakin saa selvyyden tukitasoista ja kokonaismääristä sekä jakoperusteistakin vuosittain eri alueille. Ja summat "elää" vuosittain C-alueellakin tuotantomäärien suhteessa ja 141-tuen heikennysten takia. Jos ei muuhun tästä järjestöstä ole, niin ainakin tässä se on menestynyt hyvin. Ja yksikkötuista matkataan sanokoon kuka mitä tahansa koko ajan tuotaantoonsitomattomiin tukiin, eli ha-tukiin tms. ja näin tulee pakosta käymään myös C-alueella.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Luomujussi - 18.03.08 - klo:08:35
Vai on Tj:lla vanhat MaasTullit tallella ja niitä lukee kuin piru raamattua. Jotkut asiat ovat progagandaa ja toiset asiat jotka sopivat omaan ideologiaan, ovat tietysti totta.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Talojussi - 18.03.08 - klo:09:14
Vai on Tj:lla vanhat MaasTullit tallella ja niitä lukee kuin piru raamattua. Jotkut asiat ovat progagandaa ja toiset asiat jotka sopivat omaan ideologiaan, ovat tietysti totta.

Vanhat MaasTullit ovat edellisen päätoimittajan ajoilta.

Silloin  MaasTul jopa julkaisi kansallisten tukien jakaantumisen eri alueille ja eri tuotantosuunnille. ...julkistaminen loppui lyhyeen, kun esim. AB-alueen viljan kansalliset tuet olivat alle 100 milj mk, kokonaispotin ollessa 4300 milj mk....siitä nousi kohu  :D
Otsikko: MaasTullit
Kirjoitti: Jorma Jaakkola - 18.03.08 - klo:09:29
Vai on Tj:lla vanhat MaasTullit tallella ja niitä lukee kuin piru raamattua. Jotkut asiat ovat progagandaa ja toiset asiat jotka sopivat omaan ideologiaan, ovat tietysti totta.

Ensiksi:

Mullakin on tallessa tärkeimpiä Maastulleja, ihan vaan arkistoituna.

141-petos tehtiin vaieten ja salaten tehtiin vuonna 1994.

Ei kannata tuijottaa vuoden 1994 jälkeisiin MaasTulleihin, paitsi niihin,
joissa kerrotaan Komission 27.2.2008 141-päätöksestä K(696) 2008.

Sen loppukaneetissa kerrotaan, että 141-tuen päättymispäiväksi on vahvistettu 31.12.2013.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:10:27
Vai on Tj:lla vanhat MaasTullit tallella ja niitä lukee kuin piru raamattua. Jotkut asiat ovat progagandaa ja toiset asiat jotka sopivat omaan ideologiaan, ovat tietysti totta.

Vanhat MaasTullit ovat edellisen päätoimittajan ajoilta.

Silloin  MaasTul jopa julkaisi kansallisten tukien jakaantumisen eri alueille ja eri tuotantosuunnille. ...julkistaminen loppui lyhyeen, kun esim. AB-alueen viljan kansalliset tuet olivat alle 100 milj mk, kokonaispotin ollessa 4300 milj mk....siitä nousi kohu  :D

Mutta Talojussin on näköjään vaikeaa ymmärtää , että kansallisten tukien päätarkoitus on tukea enimmäkseen kotieläintuotantoa tukialueesta riippumatta. Vertaus AB-alueen viljan kansallisiin tukiin on käsittämätön, kannattaa pitää mielessä myös C-alueella maksetut viljan kansalliset tuet. Turhaa propagandaa Talojussilta kaivella menneitä tietoja, kun neuvottelutulos alunperin Suomen maataloudelle epäsuotuisa. CAP-tuen taso laskettiin alakanttiin, samanlaista viitesatoa saatiin 1960-luvun alussa, tilatuki olisi ollut näin ollen kohtuullinen nykyäänkin.. Tukialuejako oli hätäisesti tehty ( eikö lämpösumma, terminen kasvukausi ja lisätekijänä  vaikkapa alueen keskimääräinen peruslohkokoko olisi voinut olla määrääviä tekijöitä tukialuejaossa ? ), alunalkaen koko Suomi LFA-alueeksi ja riittäähän näitä esimerkkejä.
Todella hankalaksi TJ:lle käy, että syypäitä maatalouden asemaan ovat kaikki pääpuolueet, kuten J.Jaakkola viesteissään toteaa. Olisiko jo aika Talojussinkin sisäistää tämä ?
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Talojussi - 18.03.08 - klo:10:57
Vai on Tj:lla vanhat MaasTullit tallella ja niitä lukee kuin piru raamattua. Jotkut asiat ovat progagandaa ja toiset asiat jotka sopivat omaan ideologiaan, ovat tietysti totta.

Vanhat MaasTullit ovat edellisen päätoimittajan ajoilta.

Silloin  MaasTul jopa julkaisi kansallisten tukien jakaantumisen eri alueille ja eri tuotantosuunnille. ...julkistaminen loppui lyhyeen, kun esim. AB-alueen viljan kansalliset tuet olivat alle 100 milj mk, kokonaispotin ollessa 4300 milj mk....siitä nousi kohu  :D

Mutta Talojussin on näköjään vaikeaa ymmärtää , että kansallisten tukien päätarkoitus on tukea enimmäkseen kotieläintuotantoa tukialueesta riippumatta. Vertaus AB-alueen viljan kansallisiin tukiin on käsittämätön, kannattaa pitää mielessä myös C-alueella maksetut viljan kansalliset tuet. viljan kansalliset tuet ovat huonot, vaikka nimenomaan Suomessa olosuhdehaitta koskee kasvinviljelyäTurhaa propagandaa Talojussilta kaivella menneitä tietoja, kun neuvottelutulos alunperin Suomen maataloudelle epäsuotuisa.Kepulaisten neuvottelema, ja MTK heikensi lisää junttaamalla AB-alueen korotetut investointituet pois ja energiaveroihin korotukset. CAP-tuen taso laskettiin alakanttiin, samanlaista viitesatoa saatiin 1960-luvun alussa, tilatuki olisi ollut näin ollen kohtuullinen nykyäänkinJeps. kepuneuvottelijoitten päätavoite oli mahdollisimman suuri maidon maakiintiö sekä mahdollisimman suuri C-alue, tavoitteen saamiseksi kepuloiset olivat valmiit tinkimään cap-tasosta....siihenkin MTK junttasi 200 000 hehtaarin leikkauksen.. Tukialuejako oli hätäisesti tehty ( eikö lämpösumma, terminen kasvukausi ja lisätekijänä  vaikkapa alueen keskimääräinen peruslohkokoko olisi voinut olla määrääviä tekijöitä tukialuejaossa ? ), alunalkaen koko Suomi LFA-alueeksi ja riittäähän näitä esimerkkejäalunalkaen Etelä-Pohjanmaa oli sijoitettu  B-alueeseen.
Todella hankalaksi TJ:lle käy, että syypäitä maatalouden asemaan ovat kaikki pääpuolueet, kuten J.Jaakkola viesteissään toteaa pääsyyllisiä ovat kepu ja MTK. Olisiko jo aika Talojussinkin sisäistää tämä olisiko fortsonninkin jo aika tunnustaa tosiasiat? ?
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:11:20
1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset ?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? Sekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois.
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla.
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaan. SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Ennen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....."

Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Talojussi - 18.03.08 - klo:11:36
1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset Simonkadulta?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? ei olisi tarvinnut leikata, homma maksatettiin AB-alueen tuottajilla ja viljan alhaisella viitesadolla-> alhainen cap-tukiSekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti Eu:sta lähtöisin, terve toimenpide, saatiin vientitarvetta hillittyä.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois. MTK:n junttaama 200 000 ha:n  siirto uuteen nurmen cap-tukeen merkitsi viljatiloille suurimmillaan 9% leikkausta cap-tukeen, vaikutus oli siis sangen merkittävä
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla. MTK teki pääasaiallisen myyräntyönsä liittymisen jälkeen
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaanMTK junttasi näitä pois AB-alueelta   liittymisen jälkeen . SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Suomen maatalous oli katastrofin partaalla v. 1994, valtava ylituotanto, markkinointimaksut olisivat tulevina vuosina vieneet jo enemmänpuolen maatalouistulosta, SOT/HK konkurssikypsä jne. EU-jäsenyys oli jonkunsortin pelastusEnnen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea aika pitkälle se näin on ollutkin viljan osalta varsinkin jäsenyyden alkuaikoina, esim tj sai alhaisimmillaan kansallista tukea 70 mk/ha. Vieläkin viljan kokonaistuet ovat alhaiset muihin EU-maihin ja olosuhteisiin verrattuna ...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....." otapa selvää, minkälaiset liittymisehdot Baltian maat saivat, Suomi olisi saanut samat ehdot. Pahinta myyräntyötä Suomen EU-liittymisen jälkeen on tehnyt MTK


Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:11:56
1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset Simonkadulta?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? ei olisi tarvinnut leikata, homma maksatettiin AB-alueen tuottajilla ja viljan alhaisella viitesadolla-> alhainen cap-tukiSekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti Eu:sta lähtöisin, terve toimenpide, saatiin vientitarvetta hillittyä.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois. MTK:n junttaama 200 000 ha:n  siirto uuteen nurmen cap-tukeen merkitsi viljatiloille suurimmillaan 9% leikkausta cap-tukeen, vaikutus oli siis sangen merkittävä
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla. MTK teki pääasaiallisen myyräntyönsä liittymisen jälkeen
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaanMTK junttasi näitä pois AB-alueelta   liittymisen jälkeen . SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Suomen maatalous oli katastrofin partaalla v. 1994, valtava ylituotanto, markkinointimaksut olisivat tulevina vuosina vieneet jo enemmänpuolen maatalouistulosta SOT/HK konkurssikypsä jne. EU-jäsenyys oli jonkunsortin pelastusEnnen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea aika pitkälle se näin on ollutkin viljan osalta varsinkin jäsenyyden alkuaikoina...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....." otapa selvää, minkälaiset liittymisehdot Baltian maat saivat, Suomi olisi saanut samat ehdot. Pahinta myyräntyötä Suomen EU-liittymisen jälkeen on tehnyt MTK



Etkö pysty TJ todentamaan pääasioita: Komission tulkinta korotetuista investointituista, samanlaiset tuet koko maahan. CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa. Tähän on koetettu saada muutosta alunalkaen, mutta ymmärtäähän heikompiälyinenkin, että tuen taso perustui suoraan EU:n rahoitusosuuteen CAP-tuessa...Ja tästä kärsitään tilatuen muodossa. Maitokiintiöstä piti muutkin maat kiinni, miksi Suomi ei olisi saanut ? Nurmen CAP-tuki oli oikea toimenpide, maksettiinhan rehumaissille EU:ssa CAP-hehtaaritukea. Tämäkin oli tärkeä toimenpide, etenkin etelän karjatiloille. MTK:n merkitys koko ajan vähäinen, hiljainen myötäeläjä, jos huumorilla asiaa käsitellään. Ehdot virkamiesten valmiiksi saneltuja, lausuntokierroksella asiat ovat saamatta juurikaan mitään muutosta MTK:n taholta. Tämä on todettu koko ajan, MTK:sta tullut lähinnä tiedottava osapuoli jäsenistölleen.
Kuten edellä olen todennut, kansalliset tuet ovat pääosin kotieläintuotannon tukia alueesta riippumatta.
En väitä, etteikö jäsenyys olisi ollut ajoitettu oikeaan aikaan. Itsekin olen antanut KYLLÄ-äänen, perusteena jälkijunaan jättäytyminen, ehdot takuulla vielä huonommat ja pelko jäsenyysneuvotteluiden jälkeisestä hallituspolitiikasta ( demarit olisivat ottaneet takuulla Ruotsin maatalouspolitiikasta ennen jäsenyyttä mallia ).
MUTTA TUNARIT LÖYTYY SILTI PÄÄPUOLUEISTA.  MTK toimii vain nimellisesti.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Unto - 18.03.08 - klo:12:03
CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa.

Oliski ollu nuan mutta ne oli 1987 ja 1988. Seuraavat pari vuatta oli ennätyksellisen hyviä.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Talojussi - 18.03.08 - klo:12:13
1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset Simonkadulta?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? ei olisi tarvinnut leikata, homma maksatettiin AB-alueen tuottajilla ja viljan alhaisella viitesadolla-> alhainen cap-tukiSekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti Eu:sta lähtöisin, terve toimenpide, saatiin vientitarvetta hillittyä.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois. MTK:n junttaama 200 000 ha:n  siirto uuteen nurmen cap-tukeen merkitsi viljatiloille suurimmillaan 9% leikkausta cap-tukeen, vaikutus oli siis sangen merkittävä
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla. MTK teki pääasaiallisen myyräntyönsä liittymisen jälkeen
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaanMTK junttasi näitä pois AB-alueelta   liittymisen jälkeen . SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Suomen maatalous oli katastrofin partaalla v. 1994, valtava ylituotanto, markkinointimaksut olisivat tulevina vuosina vieneet jo enemmänpuolen maatalouistulosta SOT/HK konkurssikypsä jne. EU-jäsenyys oli jonkunsortin pelastusEnnen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea aika pitkälle se näin on ollutkin viljan osalta varsinkin jäsenyyden alkuaikoina...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....." otapa selvää, minkälaiset liittymisehdot Baltian maat saivat, Suomi olisi saanut samat ehdot. Pahinta myyräntyötä Suomen EU-liittymisen jälkeen on tehnyt MTK



Etkö pysty TJ todentamaan pääasioita: Komission tulkinta korotetuista investointituista, samanlaiset tuet koko maahan Jeps, AB-alueen korotetut investointituet oli vastine C-alueen korkeille tulotuille, MTK junttasi tänän AB-alueen tuen pois, mitä jälkeenpäin mm. komissaari Fischler ihmetteli. CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa. Tähän on koetettu saada muutosta alunalkaen, mutta ymmärtäähän heikompiälyinenkin, että tuen taso perustui suoraan EU:n rahoitusosuuteen CAP-tuessa...Ja tästä kärsitään tilatuen muodossakepuneuvottelijat olivat valmiit tinkimään cap-tasosta saadakseen mahdollisimman ison maitokiintiön ja mahdollisimman suuren c-alueen. Maitokiintiöstä piti muutkin maat kiinni, miksi Suomi ei olisi saanut ? Nurmen CAP-tuki oli oikea toimenpide, maksettiinhan rehumaissille EU:ssa CAP-hehtaaritukeaolisi pitänyt hakea EU:lta kiintiötä erikä leikata viljalta, niinkuin Suomessa meneteltiin MTK:n vaatimuksesta. Maidolle luotiin aina vaan uusia tukia, viljalta vietiin. Tämäkin oli tärkeä toimenpide, etenkin etelän karjatiloille. MTK:n merkitys koko ajan vähäinen, hiljainen myötäeläjä, jos huumorilla asiaa käsitellään tervetuloa lukemaan vanhoja MaasTulleja, MTK oli ja on kaiken kähminnän takana. Ehdot virkamiesten valmiiksi saneltuja, lausuntokierroksella asiat ovat saamatta juurikaan mitään muutosta MTK:n taholtaMTK on jo vaatimuksia esittäessään muotoillut asiat valmiiksi. Tämä on todettu koko ajan, MTK:sta tullut lähinnä tiedottava osapuoli jäsenistölleenhölö hölö, MTK on kaikkein pahin myyrä.
Kuten edellä olen todennut, kansalliset tuet ovat pääosin kotieläintuotannon tukia alueesta riippumatta Niinkuin eräs ex-MTK-herra totesi, kotieläintilojen olosuhdehaitta korvataan investointituilla, vain kasvinviljelyn olosuhdehaitta jää jäljelle...ja sillehän ei paljon tipu...sellainenkin omituisuus MTK:n junttaamana on syntynyt, että karjatila saa esim. täällä B-alueella myyntiin menevälle viljalleen 80 e/ha korkeamman tuen kuin kotieläintila.
En väitä, etteikö jäsenyys olisi ollut ajoitettu oikeaan aikaan. Itsekin olen antanut KYLLÄ-äänen, perusteena jälkijunaan jättäytyminen, ehdot takuulla vielä huonommat ja pelko jäsenyysneuvotteluiden jälkeisestä hallituspolitiikasta ( demarit olisivat ottaneet takuulla Ruotsin maatalouspolitiikasta ennen jäsenyyttä mallia ).
MUTTA TUNARIT LÖYTYY SILTI PÄÄPUOLUEISTAmaatalouden liittymisneuvottelut veti kepu v. 1991 saavuttamansa veretseisauttaneen vaalivoiton voimalla, MTK aloitti varsinaisen myyräntyönsä heti liittymisen jälkeen.  MTK toimii vain nimellisesti MTK on viljanviljelijän ja AB-alueen tuottajan vihollinen numero yksi.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Talojussi - 18.03.08 - klo:12:14
CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa.

Oliski ollu nuan mutta ne oli 1987 ja 1988. Seuraavat pari vuatta oli ennätyksellisen hyviä.

1987 oli katovuosi, mm. kevätvehnästä tuli vihervehnää. 1990 oli siihen asti kaikkien aikojen paras.
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:12:18
1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset Simonkadulta?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? ei olisi tarvinnut leikata, homma maksatettiin AB-alueen tuottajilla ja viljan alhaisella viitesadolla-> alhainen cap-tukiSekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti Eu:sta lähtöisin, terve toimenpide, saatiin vientitarvetta hillittyä.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois. MTK:n junttaama 200 000 ha:n  siirto uuteen nurmen cap-tukeen merkitsi viljatiloille suurimmillaan 9% leikkausta cap-tukeen, vaikutus oli siis sangen merkittävä
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla. MTK teki pääasaiallisen myyräntyönsä liittymisen jälkeen
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaanMTK junttasi näitä pois AB-alueelta   liittymisen jälkeen . SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Suomen maatalous oli katastrofin partaalla v. 1994, valtava ylituotanto, markkinointimaksut olisivat tulevina vuosina vieneet jo enemmänpuolen maatalouistulosta SOT/HK konkurssikypsä jne. EU-jäsenyys oli jonkunsortin pelastusEnnen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea aika pitkälle se näin on ollutkin viljan osalta varsinkin jäsenyyden alkuaikoina...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....." otapa selvää, minkälaiset liittymisehdot Baltian maat saivat, Suomi olisi saanut samat ehdot. Pahinta myyräntyötä Suomen EU-liittymisen jälkeen on tehnyt MTK



Etkö pysty TJ todentamaan pääasioita: Komission tulkinta korotetuista investointituista, samanlaiset tuet koko maahan Jeps, AB-alueen korotetut investointituet oli vastine C-alueen korkeille tulotuille, MTK junttasi tänän AB-alueen tuen pois, mitä jälkeenpäin mm. komissaari Fischler ihmetteli. CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa. Tähän on koetettu saada muutosta alunalkaen, mutta ymmärtäähän heikompiälyinenkin, että tuen taso perustui suoraan EU:n rahoitusosuuteen CAP-tuessa...Ja tästä kärsitään tilatuen muodossakepuneuvottelijat olivat valmiit tinkimään cap-tasosta saadakseen mahdollisimman ison maitokiintiön ja mahdollisimman suuren c-alueen. Maitokiintiöstä piti muutkin maat kiinni, miksi Suomi ei olisi saanut ? Nurmen CAP-tuki oli oikea toimenpide, maksettiinhan rehumaissille EU:ssa CAP-hehtaaritukeaolisi pitänyt hakea EU:lta kiintiötä erikä leikata viljalta, niinkuin Suomessa meneteltiin MTK:n vaatimuksesta. Maidolle luotiin aina vaan uusia tukia, viljalta vietiin. Tämäkin oli tärkeä toimenpide, etenkin etelän karjatiloille. MTK:n merkitys koko ajan vähäinen, hiljainen myötäeläjä, jos huumorilla asiaa käsitellään tervetuloa lukemaan vanhoja MaasTulleja, MTK oli ja on kaiken kähminnän takana. Ehdot virkamiesten valmiiksi saneltuja, lausuntokierroksella asiat ovat saamatta juurikaan mitään muutosta MTK:n taholtaMTK on jo vaatimuksia esittäessään muotoillut asiat valmiiksi. Tämä on todettu koko ajan, MTK:sta tullut lähinnä tiedottava osapuoli jäsenistölleenhölö hölö, MTK on kaikkein pahin myyrä.
Kuten edellä olen todennut, kansalliset tuet ovat pääosin kotieläintuotannon tukia alueesta riippumatta Niinkuin eräs ex-MTK-herra totesi, kotieläintilojen olosuhdehaitta korvataan investointituilla, vain kasvinviljelyn olosuhdehaitta jää jäljelle...ja sillehän ei paljon tipu...sellainenkin omituisuus MTK:n junttaamana on syntynyt, että karjatila saa esim. täällä B-alueella myyntiin menevälle viljalleen 80 e/ha korkeamman tuen kuin kotieläintila.
En väitä, etteikö jäsenyys olisi ollut ajoitettu oikeaan aikaan. Itsekin olen antanut KYLLÄ-äänen, perusteena jälkijunaan jättäytyminen, ehdot takuulla vielä huonommat ja pelko jäsenyysneuvotteluiden jälkeisestä hallituspolitiikasta ( demarit olisivat ottaneet takuulla Ruotsin maatalouspolitiikasta ennen jäsenyyttä mallia ).
MUTTA TUNARIT LÖYTYY SILTI PÄÄPUOLUEISTAmaatalouden liittymisneuvottelut veti kepu v. 1991 saavuttamansa veretseisauttaneen vaalivoiton voimalla, MTK aloitti varsinaisen myyräntyönsä heti liittymisen jälkeen.  MTK toimii vain nimellisesti MTK on viljanviljelijän ja AB-alueen tuottajan vihollinen numero yksi.


Eli et pysty faktaa esittämään edelleenkään, Talojussi ?
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Talojussi - 18.03.08 - klo:12:27
1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset Simonkadulta?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? ei olisi tarvinnut leikata, homma maksatettiin AB-alueen tuottajilla ja viljan alhaisella viitesadolla-> alhainen cap-tukiSekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti Eu:sta lähtöisin, terve toimenpide, saatiin vientitarvetta hillittyä.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois. MTK:n junttaama 200 000 ha:n  siirto uuteen nurmen cap-tukeen merkitsi viljatiloille suurimmillaan 9% leikkausta cap-tukeen, vaikutus oli siis sangen merkittävä
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla. MTK teki pääasaiallisen myyräntyönsä liittymisen jälkeen
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaanMTK junttasi näitä pois AB-alueelta   liittymisen jälkeen . SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Suomen maatalous oli katastrofin partaalla v. 1994, valtava ylituotanto, markkinointimaksut olisivat tulevina vuosina vieneet jo enemmänpuolen maatalouistulosta SOT/HK konkurssikypsä jne. EU-jäsenyys oli jonkunsortin pelastusEnnen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea aika pitkälle se näin on ollutkin viljan osalta varsinkin jäsenyyden alkuaikoina...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....." otapa selvää, minkälaiset liittymisehdot Baltian maat saivat, Suomi olisi saanut samat ehdot. Pahinta myyräntyötä Suomen EU-liittymisen jälkeen on tehnyt MTK



Etkö pysty TJ todentamaan pääasioita: Komission tulkinta korotetuista investointituista, samanlaiset tuet koko maahan Jeps, AB-alueen korotetut investointituet oli vastine C-alueen korkeille tulotuille, MTK junttasi tänän AB-alueen tuen pois, mitä jälkeenpäin mm. komissaari Fischler ihmetteli. CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa. Tähän on koetettu saada muutosta alunalkaen, mutta ymmärtäähän heikompiälyinenkin, että tuen taso perustui suoraan EU:n rahoitusosuuteen CAP-tuessa...Ja tästä kärsitään tilatuen muodossakepuneuvottelijat olivat valmiit tinkimään cap-tasosta saadakseen mahdollisimman ison maitokiintiön ja mahdollisimman suuren c-alueen. Maitokiintiöstä piti muutkin maat kiinni, miksi Suomi ei olisi saanut ? Nurmen CAP-tuki oli oikea toimenpide, maksettiinhan rehumaissille EU:ssa CAP-hehtaaritukeaolisi pitänyt hakea EU:lta kiintiötä erikä leikata viljalta, niinkuin Suomessa meneteltiin MTK:n vaatimuksesta. Maidolle luotiin aina vaan uusia tukia, viljalta vietiin. Tämäkin oli tärkeä toimenpide, etenkin etelän karjatiloille. MTK:n merkitys koko ajan vähäinen, hiljainen myötäeläjä, jos huumorilla asiaa käsitellään tervetuloa lukemaan vanhoja MaasTulleja, MTK oli ja on kaiken kähminnän takana. Ehdot virkamiesten valmiiksi saneltuja, lausuntokierroksella asiat ovat saamatta juurikaan mitään muutosta MTK:n taholtaMTK on jo vaatimuksia esittäessään muotoillut asiat valmiiksi. Tämä on todettu koko ajan, MTK:sta tullut lähinnä tiedottava osapuoli jäsenistölleenhölö hölö, MTK on kaikkein pahin myyrä.
Kuten edellä olen todennut, kansalliset tuet ovat pääosin kotieläintuotannon tukia alueesta riippumatta Niinkuin eräs ex-MTK-herra totesi, kotieläintilojen olosuhdehaitta korvataan investointituilla, vain kasvinviljelyn olosuhdehaitta jää jäljelle...ja sillehän ei paljon tipu...sellainenkin omituisuus MTK:n junttaamana on syntynyt, että karjatila saa esim. täällä B-alueella myyntiin menevälle viljalleen 80 e/ha korkeamman tuen kuin kotieläintila.
En väitä, etteikö jäsenyys olisi ollut ajoitettu oikeaan aikaan. Itsekin olen antanut KYLLÄ-äänen, perusteena jälkijunaan jättäytyminen, ehdot takuulla vielä huonommat ja pelko jäsenyysneuvotteluiden jälkeisestä hallituspolitiikasta ( demarit olisivat ottaneet takuulla Ruotsin maatalouspolitiikasta ennen jäsenyyttä mallia ).
MUTTA TUNARIT LÖYTYY SILTI PÄÄPUOLUEISTAmaatalouden liittymisneuvottelut veti kepu v. 1991 saavuttamansa veretseisauttaneen vaalivoiton voimalla, MTK aloitti varsinaisen myyräntyönsä heti liittymisen jälkeen.  MTK toimii vain nimellisesti MTK on viljanviljelijän ja AB-alueen tuottajan vihollinen numero yksi.


Eli et pysty faktaa esittämään edelleenkään, Talojussi ?

TJ on esittänyt kylmät faktat, fortsonni yrittää päkittää jonninjoutavia puolustaessaan MTK:ta...lordi on MTK:n palkkalistoilla, mikä selittääkin jo paljon >:(
Otsikko: Vs: Komission 141-päätöksen osoite
Kirjoitti: Loordi Fordson - 18.03.08 - klo:12:53
1. Muistelepa TJ mistä on peräisin nämä investointitukijärjestelmän muutokset Simonkadulta?
2. Maidon maakiintiö oli kansallinen etu ? Kuinka perusteltaisiin tuottajille, että tuotantokiintiöitä leikataan liittymisen yhteydessä ? ei olisi tarvinnut leikata, homma maksatettiin AB-alueen tuottajilla ja viljan alhaisella viitesadolla-> alhainen cap-tukiSekö olisi ollut tilarakennetta tukevaa kehitystä ? Ja virheen takia tapahtui vuonna 1997 se kuuluisa kiintiöiden leikkaus...Ei ollut myönteistä kehitystä kun investoiduista kiintiöistä leikattiin korvaamalla vain mitättömän pieni osa siitä rahallisesti Eu:sta lähtöisin, terve toimenpide, saatiin vientitarvetta hillittyä.
3. CAP-tuen tasossa ei pinta-alalla ollut niinkään suurta merkitystä, vaan viitesadon määrällä. MTK:n voit näin ollen taas heittää laskuista pois. MTK:n junttaama 200 000 ha:n  siirto uuteen nurmen cap-tukeen merkitsi viljatiloille suurimmillaan 9% leikkausta cap-tukeen, vaikutus oli siis sangen merkittävä
4. MTK:n vaikutusta voi pitää vähäpätöisenä. Virkamiesraportit tukivat pääosin jäsenyysneuvotteluita. Valmistautuminen /sopeuttaminen todellisuudessa jäsenyyteen alkanut jo 1980-luvun lopulla. MTK teki pääasaiallisen myyräntyönsä liittymisen jälkeen
5. Puolueista eniten jäsenyyttä liputtivat SDP ja Kokoomus. Kokoomus tuudittautui koko ajan kansallisten ratkaisujen käyttömahdollisuuteen kun neuvottelut etenivät huononpaan suuntaanMTK junttasi näitä pois AB-alueelta   liittymisen jälkeen . SDP:lle tärkeintä vain tuotannon alasajo. Keskustassa löytyi molempia kantoja, pahimpana Aho. Mutta Keskusta lähti mukaan, sillä Ruotsin mallin mukainen maatalouspolitiikka, jota SDP:ssä ihannoitiin, olisi ollut huonoin vaihtoehto. Suomen maatalous oli katastrofin partaalla v. 1994, valtava ylituotanto, markkinointimaksut olisivat tulevina vuosina vieneet jo enemmänpuolen maatalouistulosta SOT/HK konkurssikypsä jne. EU-jäsenyys oli jonkunsortin pelastusEnnen EU-jäsenyyttä Ruotsi maksoi hehtaariperusteista tukea noin 100 mk/ha.....Eli kaikki tuki mitä olisi tullut, olisi enimmäkseen ollut EU-tukea aika pitkälle se näin on ollutkin viljan osalta varsinkin jäsenyyden alkuaikoina...

6. Minä olen koko ajan tunnustanut nämä tosiasiat. Kaikki pääpuolueet ja virkamieskoneisto pääsyyllisiä.
   Ja hirveä kiire jäsenyyteen, perustelu jota mm. Salolainen ja Aho käyttivät: "Emme voi jäädä jälkijunaan, emme voi liittyä jäseneksi yhtäaikaa Viron ja muiden Baltian maiden kanssa....." otapa selvää, minkälaiset liittymisehdot Baltian maat saivat, Suomi olisi saanut samat ehdot. Pahinta myyräntyötä Suomen EU-liittymisen jälkeen on tehnyt MTK



Etkö pysty TJ todentamaan pääasioita: Komission tulkinta korotetuista investointituista, samanlaiset tuet koko maahan Jeps, AB-alueen korotetut investointituet oli vastine C-alueen korkeille tulotuille, MTK junttasi tänän AB-alueen tuen pois, mitä jälkeenpäin mm. komissaari Fischler ihmetteli. CAP-tuen taso laskettiin katovuosien ( olikohan vuodet 1989 ja 1990 ? ) perusteella, jolloin Suomi joutui menettäjien osaan tuen tasossa. Tähän on koetettu saada muutosta alunalkaen, mutta ymmärtäähän heikompiälyinenkin, että tuen taso perustui suoraan EU:n rahoitusosuuteen CAP-tuessa...Ja tästä kärsitään tilatuen muodossakepuneuvottelijat olivat valmiit tinkimään cap-tasosta saadakseen mahdollisimman ison maitokiintiön ja mahdollisimman suuren c-alueen. Maitokiintiöstä piti muutkin maat kiinni, miksi Suomi ei olisi saanut ? Nurmen CAP-tuki oli oikea toimenpide, maksettiinhan rehumaissille EU:ssa CAP-hehtaaritukeaolisi pitänyt hakea EU:lta kiintiötä erikä leikata viljalta, niinkuin Suomessa meneteltiin MTK:n vaatimuksesta. Maidolle luotiin aina vaan uusia tukia, viljalta vietiin. Tämäkin oli tärkeä toimenpide, etenkin etelän karjatiloille. MTK:n merkitys koko ajan vähäinen, hiljainen myötäeläjä, jos huumorilla asiaa käsitellään tervetuloa lukemaan vanhoja MaasTulleja, MTK oli ja on kaiken kähminnän takana. Ehdot virkamiesten valmiiksi saneltuja, lausuntokierroksella asiat ovat saamatta juurikaan mitään muutosta MTK:n taholtaMTK on jo vaatimuksia esittäessään muotoillut asiat valmiiksi. Tämä on todettu koko ajan, MTK:sta tullut lähinnä tiedottava osapuoli jäsenistölleenhölö hölö, MTK on kaikkein pahin myyrä.
Kuten edellä olen todennut, kansalliset tuet ovat pääosin kotieläintuotannon tukia alueesta riippumatta Niinkuin eräs ex-MTK-herra totesi, kotieläintilojen olosuhdehaitta korvataan investointituilla, vain kasvinviljelyn olosuhdehaitta jää jäljelle...ja sillehän ei paljon tipu...sellainenkin omituisuus MTK:n junttaamana on syntynyt, että karjatila saa esim. täällä B-alueella myyntiin menevälle viljalleen 80 e/ha korkeamman tuen kuin kotieläintila.
En väitä, etteikö jäsenyys olisi ollut ajoitettu oikeaan aikaan. Itsekin olen antanut KYLLÄ-äänen, perusteena jälkijunaan jättäytyminen, ehdot takuulla vielä huonommat ja pelko jäsenyysneuvotteluiden jälkeisestä hallituspolitiikasta ( demarit olisivat ottaneet takuulla Ruotsin maatalouspolitiikasta ennen jäsenyyttä mallia ).
MUTTA TUNARIT LÖYTYY SILTI PÄÄPUOLUEISTAmaatalouden liittymisneuvottelut veti kepu v. 1991 saavuttamansa veretseisauttaneen vaalivoiton voimalla, MTK aloitti varsinaisen myyräntyönsä heti liittymisen jälkeen.  MTK toimii vain nimellisesti MTK on viljanviljelijän ja AB-alueen tuottajan vihollinen numero yksi.


Eli et pysty faktaa esittämään edelleenkään, Talojussi ?

TJ on esittänyt kylmät faktat, fortsonni yrittää päkittää jonninjoutavia puolustaessaan MTK:ta...lordi on MTK:n palkkalistoilla, mikä selittääkin jo paljon >:(

Ei mitään puolustelua...MTK:n rooli ajansaatossa on muuttunut, valtakunnan politiikan suunnanmuutoksesta johtuen, viljelijäväestön vähentyessä....Tuohon viimeiseen en ota kantaa... ;)