Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: SAS - 25.03.11 - klo:20:01
-
Näin oli juttua Itu lehdessä.Pohjanmaalla säilörehusta jopa 10 prosenttia heikkolaatuista moskaa varsingin ulkoista urakointia käyttävillä tiloilla.Urakoitsijalla valtava kiire ajaa tavara siilolle siellä ei keritä polkea kunnolla ja niin käyminen alkaa välitömästi.
Lehdessä myös juttua amerikassa tehdystä tutkimuksesta jossa todettiin samat pullonkaulat kuin Suomessa.
Urakoitsijoille ha-saavutus tärkeämpää kuin rehun laatu todettiin lopuksi.
-
kai siinä joku perä olemassa, ite ostin 46 ja aloin paalaamaan rehuja ja vain 3 paalia ollu homeessa noista liki sadasta joita käyttänny ja kun urakoija teki niin yli kolmannes oli homeessa niin joku mättää!
ja miä vasta opettelen käyttään koko värkkiä! ja käytän maitohappoa kaikkeen, toisista en tiedä mihin ajoivat mehut!
-
Kyllä.Tähän suurin syy kalliit ajosilppurit jolla tahkottava 1500ha suveen jotta saa edes 0 tuloksen.
Ajetaan sateellakin, "kun tuo teidän rehunteko on tuossa 22.6 merkattuna kalenteriin." Satoi tai paistoi.
Väkisinkin joutuu ajamaan huonotkin päivät jos tehdään 600-800ha tekoonsa ja vielä kierretään toisella kymmenellä tilalla.Siirtymät ottaa aikaa.Vaikka tekisikin 100ha päivään niin seuraavana päivänä ei saadakkaan yhtään kuormaa siilolle kun "toipuminen" ja siirtyminen toiselle tilalle...yms..
-
Sopii urakoijan kanssa että maksaa urakointilaskusta 50% heti ja loput sitten kun rehun laatu on tutkittu ::), luulis urakoittijaa silloin laatukin kiinostavan..
-
ei ole tänne kantautunut yhtään reklamaatiota huonoista paaleista, samoilla periaatteilla teen muille ja itselle. Paalataan kuivana eikä sekoitella multaa, myös tiukkuus on aina tapissa. Sen verran olen silppuriporukankin mukana ollut että yli 50ha päivät on harvassa, saahan sitä sanoa muuta totuus on toinen. Laaturehua tehdään myös ajosilppurilla kunhan isäntä ymmärtää että siilolla on oltava kaksi konetta tai ajettava kahteen siiloon joissa omat polkiat. Jotkut vaan tahtoo säästää ja se kostautuu huonossa tiivistyksessä.
-
Kyllä ehdottomasti pitää joka jantterilla olla omat rehunteko vehkeet. Kaikenmoinen urakointi pitäisi kieltää lailla... ::)
-
Ongelma on 95% todennäköisyydellä varaston tiivistämisessä....
Kas: Kun siihen hommaan kuuluu pistää se nopein ja pätevin työmies sekä suurin kone eikä halvinta, nuorinta, juopointa tai romuinta.
::)
-
Siilon poljentaan ei käytetäkään urakoitsijaa.
Oliko konemyyjät maksaneet tuon tutkimuksen?
-
Ongelma on 95% todennäköisyydellä varaston tiivistämisessä....
Kas: Kun siihen hommaan kuuluu pistää se nopein ja pätevin työmies sekä suurin kone eikä halvinta, nuorinta, juopointa tai romuinta.
::)
Tehokkaan ajosilppuriketjun perässä ei riitä yksi siilokone, eikä koneen koolla ole merkitystä :P
Yks kone ehdi kuin levittämään hätäisesti, isoa kuormaa pukkaa kuitenkin muutaman minuutin välein ja kippaaminenkin vie ajasta osan. Joka muuta väittää, valehtelee tai ei tiedäkään kunnolla tiivistetystä rehusta/tehokkasta rehunteosta :)
-
Mikähän siinä mahtaa olla, kun osa isännistä hoputtaa tuomaan kuormia siilolle mahdollisimman tiuhaan tahtiin ja sitten kylillä kehutaan kuinka nopeaan se meillä meni se rehunteko.
Sama kiire sen siilon tiivistämisellä ja peittämisellä.
Parhaat sankarit, vajaa puoli tuntia viimeisen kuorman tuonnista, muovit päällä ja huom. tiivistäminen ei sisälly urakkaan, vaan "kyllä me se itse tehdään, se kun me osataan".
-
Ongelma on 95% todennäköisyydellä varaston tiivistämisessä....
Kas: Kun siihen hommaan kuuluu pistää se nopein ja pätevin työmies sekä suurin kone eikä halvinta, nuorinta, juopointa tai romuinta.
::)
Rohkenen esittää eriävän mielipiteen >:(
Kyllä uusin,suurin ja hienoin rattori kuuluu kylänraitille kuormia kulettamaan-eihän se siilolta mihinkäs näy 8)
-
Ongelma on 95% todennäköisyydellä varaston tiivistämisessä....
Kas: Kun siihen hommaan kuuluu pistää se nopein ja pätevin työmies sekä suurin kone eikä halvinta, nuorinta, juopointa tai romuinta.
::)
Rohkenen esittää eriävän mielipiteen >:(
Kyllä uusin,suurin ja hienoin rattori kuuluu kylänraitille kuormia kulettamaan-eihän se siilolta mihinkäs näy 8)
Njäh njäh.. ;D Juu, iso Vallu raitille ja isoisä tiivistämään viisnollakakkosella. Välillä nitroja huuleen ja kusella ei saa välillä käydä ettei paino laske ;D
-
Ongelma on 95% todennäköisyydellä varaston tiivistämisessä....
Kas: Kun siihen hommaan kuuluu pistää se nopein ja pätevin työmies sekä suurin kone eikä halvinta, nuorinta, juopointa tai romuinta.
::)
Tehokkaan ajosilppuriketjun perässä ei riitä yksi siilokone, eikä koneen koolla ole merkitystä :P
Yks kone ehdi kuin levittämään hätäisesti, isoa kuormaa pukkaa kuitenkin muutaman minuutin välein ja kippaaminenkin vie ajasta osan. Joka muuta väittää, valehtelee tai ei tiedäkään kunnolla tiivistetystä rehusta/tehokkasta rehunteosta :)
No hyvä että ollaan samaa mieltä vaikka vähän eri sanamuodolla 8)
-
Tehokkaan ajosilppuriketjun perässä ei riitä yksi siilokone, eikä koneen koolla ole merkitystä :P
Yks kone ehdi kuin levittämään hätäisesti, isoa kuormaa pukkaa kuitenkin muutaman minuutin välein ja kippaaminenkin vie ajasta osan. Joka muuta väittää, valehtelee tai ei tiedäkään kunnolla tiivistetystä rehusta/tehokkasta rehunteosta :)
Ehtii helposti. Mutta sellaisia koneita ja siiloja ei suomalaismaisemasta löydy montaa.
Ajosilppurihommissa näyttää täyttöjärjestys olevan jo alkujaan pielessä. Urakointiuutisissakin näytettiin, miten perältä tuotiin jyrkkänä rintamana eteenpäin sen sijaan, että kuorma levitettäisiin 10 sentin kerroksiksi ja tiivistettäisiin. Perältä täyttäen saadaan rehuun laatuvaihtelut koko matkalle ja tiivistyskerrokset sen verran paksuiksi, että biologiset aineet saa jättää kauppaan.
-
Jossain ohjeessa käsketään pitämään rintamus jyrkkänä ja peittämään jo täyttynyt siilo. :o
Taitaa olla kelasilppuriajalta tuo ohje
-
Tehokkaan ajosilppuriketjun perässä ei riitä yksi siilokone, eikä koneen koolla ole merkitystä :P
Yks kone ehdi kuin levittämään hätäisesti, isoa kuormaa pukkaa kuitenkin muutaman minuutin välein ja kippaaminenkin vie ajasta osan. Joka muuta väittää, valehtelee tai ei tiedäkään kunnolla tiivistetystä rehusta/tehokkasta rehunteosta :)
Ehtii helposti. Mutta sellaisia koneita ja siiloja ei suomalaismaisemasta löydy montaa.
Niinhän sanoin, tehokkaan ketjun perästä ja niitä koneita ei löydy suomalaismaisemasta montaa ;D
Vanhoja jakuaareja ei lasketa :)
Käy joskus kattomassa, Juhannuksen jälkeen :)
-
Ei Adami ehdi, tekee toista rehua. ;D
-
Mää ainakin panostan laatuun ja teen hiukan liian hyvin, on sit ainaki jatkossaki töitä.
-
Ei siinä ajosilppurihommas mitää onkelmaa ole kun vaan tarpeeksi kalustoa polokemas ku likeltä ajetaan. Meillä oli kolme konetta aumalla. Kaivuri, kurottaja ja rakkeri. Laatu priimaa.
-
viime kesänä kokeeltihin ottaa kurottajalle kaveriksi 80heppaanen tr ilman kuormaajaa,helpotti yllättävän paljo kuron kiirettä.. samalla kasalla ne oli eikä eres törmäälly ;) ajosilppurilla kerätään,mutta ennätysvauhtia ei yritetäkkää-- 30-40ha päiväs. jos tuosta kiristääs vauhtia,pitääs tehdä kahteen siiloon ja molemmilla koneilla pystyä myös levittämään---ainaki meillä??!!
-
Urakoitsija levittää ja polkee, ei ole moittimista.
-
Tehokkaan ajosilppuriketjun perässä ei riitä yksi siilokone, eikä koneen koolla ole merkitystä :P
Yks kone ehdi kuin levittämään hätäisesti, isoa kuormaa pukkaa kuitenkin muutaman minuutin välein ja kippaaminenkin vie ajasta osan. Joka muuta väittää, valehtelee tai ei tiedäkään kunnolla tiivistetystä rehusta/tehokkasta rehunteosta :)
Ehtii helposti. Mutta sellaisia koneita ja siiloja ei suomalaismaisemasta löydy montaa.
Ajosilppurihommissa näyttää täyttöjärjestys olevan jo alkujaan pielessä. Urakointiuutisissakin näytettiin, miten perältä tuotiin jyrkkänä rintamana eteenpäin sen sijaan, että kuorma levitettäisiin 10 sentin kerroksiksi ja tiivistettäisiin. Perältä täyttäen saadaan rehuun laatuvaihtelut koko matkalle ja tiivistyskerrokset sen verran paksuiksi, että biologiset aineet saa jättää kauppaan.
Joo-o... Nykyajan siiloja täytettäis noiden ohjeiden aikaisella kalustolla viikon tai kaks...
Muistan senkin ajan, kun rehua korjattiin räkämyllyllä (korkeintaan) muutama hehtaari päiväs ja sitä aumaa sitten syötettiin muutama kuukausi...
-
Sellainen käsitys on että harvalla suomalaisella tilalla on sellaiset järjestelyt ja laakasiilot että ajosilppuriketjun vaatima tehokkuus saavutetaan talouskeskuksella ja siilolla. Aika paljon keritään levittämään ja polkemaan jos siilon yläreunasta pääsee petonilattialta työntämään rehua alamäkeen siilon pituudelle ja siilo on niin leveä että mahtuu kaksi konetta vaivattomasti kulkemaan rehun päällä.
Useiten vaan siilot on talojen välissä ahtaassa paikassa mihin ei millään mahdu kunnon koneilla.
-
Kyllä ehdottomasti pitää joka jantterilla olla omat rehunteko vehkeet. Kaikenmoinen urakointi pitäisi kieltää lailla... ::)
Ehdottomasti samaa mieltä 8)
-
Ja kaivuri on nopein laite siinä n 50m3 rehumällin levityksessä. Het ku laita aukee nii alakaa levittään. Ja ku kärry o pois aumalta nii toinen kone alakaa levittään toiselta puolen ja kaivurin takana jo yks kone polkee. Meillo reilu 60 ha korjattu 10 tunnis.( 25ha siitä ajettiin 13.5 km päästä,loput 2.5km säteeltä.) Läheltä (alle 500m) ajaessa se 3 konetta kasalla. Yli 2km riittää kaksi ja tosi kaukaa kun tuodaan niin yhelläkin pärjää kasalla tarvittaessa
Mutta polkemista ei ikinä ole liikaa. siinä vaihees ku rehua tehään on halpa kustannus vaikka koneita olisi kuinka monta polkemassa. Jälkeenpäin virhettä ei pysty korjaan
-
Ja kaivuri on nopein laite siinä n 50m3 rehumällin levityksessä. Het ku laita aukee nii alakaa levittään. Ja ku kärry o pois aumalta nii toinen kone alakaa levittään toiselta puolen ja kaivurin takana jo yks kone polkee. Meillo reilu 60 ha korjattu 10 tunnis.( 25ha siitä ajettiin 13.5 km päästä,loput 2.5km säteeltä.) Läheltä (alle 500m) ajaessa se 3 konetta kasalla. Yli 2km riittää kaksi ja tosi kaukaa kun tuodaan niin yhelläkin pärjää kasalla tarvittaessa
Mutta polkemista ei ikinä ole liikaa. siinä vaihees ku rehua tehään on halpa kustannus vaikka koneita olisi kuinka monta polkemassa. Jälkeenpäin virhettä ei pysty korjaan
onpas mulla väärä käsitys kun oletan että kuormia tulee yhtä tiuhaa niin kaukaa kuin läheltäkin. Kärryjen määrä vaan lisääntyy.
Sitten jos levitystehoa haluaa niin iso pyöräkuormaaja kunnon levyllä työntää rehun leväälleen huomattavasti nopeammmin kuin kaivinkone.
Sitten viellä on sellainen käsitys että sitä kärryä ei kannata sinne kasan päälle yrittää kun siinä kasvaa riski että koko siilo on jumissa kun kärry om uppeluksissa. Laatalle kippaaminen on kuitenkin selkein ja nopein.
Eri asia on sitten että kaipaako sitä järkyttävää tehoa hinnalla millä hyvänsä.
-
Kaikki pitää käydä helvetin nopeesti koska urakoitsija on puukannut tilauskirjan niin täyteen ettei ässää kerkiä sanomaan.
Vaikka viime kesänä oli korjuualaa jo liikaa niin silti on tulevalle kesälle otettu taas lisää muutama kymmenen prosenttia. :D
-
Kaikki pitää käydä helvetin nopeesti koska urakoitsija on puukannut tilauskirjan niin täyteen ettei ässää kerkiä sanomaan.
Vaikka viime kesänä oli korjuualaa jo liikaa niin silti on tulevalle kesälle otettu taas lisää muutama kymmenen prosenttia. :D
Ajosilppuri on niin kallis kone, että alaa on pakko olla runsaasti. Siilokoneena menee monenlaiset monikäyttömöykyt ainakin joukon jatkona. Ostatte omat ajosilppurit, niin saa tehdä leppoisaan tahtiin! Noukinvaunulla voi ajella eri talojen peltoja vuorotellen, jolloin siiloväki saa tasoitusta riittävästi. Olisiko siirtymä Teho-Varstasta Jaguariin ollut hieman liian pikainen eikä tilojen infra ole aivan samassa tahdissa?
-
Ittellä siilolla 20 tonninen pyöräkone jossa 5 motin kärkikauha.
Nätti päästää läjään kun kauhan V levittää rehun jo valmiiksipyörien alle/reunoille.
En ymmärtänyt miksei kuormia ajeta auman päälle, jos jää kiinni niin kasa liian pehmeä vrt huonosti tallattu.
Pkone vaatii kyllä kuljettajaltaan hieman enempi pelisilmää, ettei ole nutullaan.
Kaivinajokone aumalla on kyllä ihan pelkkää ainaista täpinöintiä.
-
Korjaan äskeitä lausuntoani kaivimen osalta.
Kaivinkone on käypänen laite siilon peittelemiseen, etenkin jos varustettu pitkällä puomilla.
-
kyllä se oli ennen rehuteko helppoa silppuri tuhti125 siihen 70hv traktori ja kippikärry.4päivää rehun tekoa kesäisin kahdesti,rehu oli priimaa aina ja rahat riitti ja kellään ei tressi haitannu.nyt jos rehua oo korjattu päivässä niin kaikki on pielessä
-
Tehokkaan ajosilppuriketjun perässä ei riitä yksi siilokone, eikä koneen koolla ole merkitystä :P
Yks kone ehdi kuin levittämään hätäisesti, isoa kuormaa pukkaa kuitenkin muutaman minuutin välein ja kippaaminenkin vie ajasta osan. Joka muuta väittää, valehtelee tai ei tiedäkään kunnolla tiivistetystä rehusta/tehokkasta rehunteosta :)
Ehtii helposti. Mutta sellaisia koneita ja siiloja ei suomalaismaisemasta löydy montaa.
Ajosilppurihommissa näyttää täyttöjärjestys olevan jo alkujaan pielessä. Urakointiuutisissakin näytettiin, miten perältä tuotiin jyrkkänä rintamana eteenpäin sen sijaan, että kuorma levitettäisiin 10 sentin kerroksiksi ja tiivistettäisiin. Perältä täyttäen saadaan rehuun laatuvaihtelut koko matkalle ja tiivistyskerrokset sen verran paksuiksi, että biologiset aineet saa jättää kauppaan.
joo ihan biologisella ne siinä avosiilokuvas tehtiin ja rehu oli säilyny vallan erinomaisesti mutta kai sä sen sitte osaat paremmin
-
joo ihan biologisella ne siinä avosiilokuvas tehtiin ja rehu oli säilyny vallan erinomaisesti mutta kai sä sen sitte osaat paremmin
Sanoinkos jotain omasta osaamisestani? Täällä opetellaan vasta.
Mutta asiasta se toinen puoli, miksi noin? Lohkojen väliset vaihtelut jää syöttöpintaan, kun tasaisesti nostamalla siitä pääsisi.
-
JOS.... Täyttää siilon alusta lähtien koko matkaltaan niin... Silloin TODENNÄKÖISESTI parhaan sulavuuden rehu on pohjalla ja huonnoimman sulavuuden rehu on siilon pinnalla. Vaihtelu riippuu tietysti niittoajankohdasta ja keräysvauhdista.. Vaihtelu normaaliolosuhteissa on kuitenkin kolmen D-arvopisteen välillä, hitaammilla viiden..
Mikäli siiloa täytetään koko matkaltaan niin huonostu sulava rehu on pinnalla ja se annetaan hiehoille ja umpilehmille (vrt. meijerin ohjeistus) ja pohjarehu lehmille. Myös näytteenotto on aika helppoa, koska edustavan näytteen saa siilon jokaiselta metriltä ::)
Kasa paikkaansa -menetelmä on huonompi. Tällöin parempi rehu on siilon perällä ja huonompi alussa.
Mutta.. Se vaikuttaa montako päivää niitetään ja montako korjataan. Jos kaiken tekee yhtenä päivänä, niin silloin ainoastaan tiivistämisellä on merkityistä..
-
Vaikka korjattaisiin yhtenä päivänä on lohkojen välillä eroa. On eri-ikäisiä nurmia, erilaisia kasveja, erilaisia maalajeja, erilailla lannoitettuja ja jne. Nuokin on eduksi saada sekoamaan siiloon mahdollisimman hyvin.
-
Tehokkaan ajosilppuriketjun perässä ei riitä yksi siilokone, eikä koneen koolla ole merkitystä :P
Yks kone ehdi kuin levittämään hätäisesti, isoa kuormaa pukkaa kuitenkin muutaman minuutin välein ja kippaaminenkin vie ajasta osan. Joka muuta väittää, valehtelee tai ei tiedäkään kunnolla tiivistetystä rehusta/tehokkasta rehunteosta :)
Ehtii helposti. Mutta sellaisia koneita ja siiloja ei suomalaismaisemasta löydy montaa.
Ajosilppurihommissa näyttää täyttöjärjestys olevan jo alkujaan pielessä. Urakointiuutisissakin näytettiin, miten perältä tuotiin jyrkkänä rintamana eteenpäin sen sijaan, että kuorma levitettäisiin 10 sentin kerroksiksi ja tiivistettäisiin. Perältä täyttäen saadaan rehuun laatuvaihtelut koko matkalle ja tiivistyskerrokset sen verran paksuiksi, että biologiset aineet saa jättää kauppaan.
näin se pitäs tehä, viimeisetä kuormastaki pitäs perälle laittaa tavaraa..
-
Vaikka korjattaisiin yhtenä päivänä on lohkojen välillä eroa. On eri-ikäisiä nurmia, erilaisia kasveja, erilaisia maalajeja, erilailla lannoitettuja ja jne. Nuokin on eduksi saada sekoamaan siiloon mahdollisimman hyvin.
Meinasin just sanoa tämän. Viime kesänä eka niiton erot samalla kylvöseoksella ja lannoituspäivällä oli 4%pykälää d-arvossa ja 3 valkuaisessa. Hietamaalla oli vanhempaa kuin multamaalla.
-
d-arvon aleneminen ei oo ongelma ajosilippurilla suurinpiirteen päivän niitto ja päiväs rehut kasaan. rehujen lohkokohtainen vaihtelu varmasti suurempi merkitys mutta kyseinen kuvakin oli ihan alusta ja ei sitä täytetä peräseinältä ihan yläreunoja myöten kyllä päälle menee vielä viimeisistäkin kuormista
-
Teimme vuosia itse rehua laakasiiloon ja ongelmia ei ollut. Sitten siirryttiin käyttämään urakoitsijaa ja vaihdettiinn menetelmä pyöröpaalaukseen. Alkuvuosina rehun laatu oli vielä siedettävää, mutta vuosi vuodelta homeista rehua ajetaan navetasta enemmän pois. Tällä hetkellä 10 % on niin huonoa, että se on ajettava navetasta ulos ja 90 % on heikkolaatuista. Hyvää ei viime vuonna saatu juurikaan. Analyysit näyttävät rehun laadun hyväksi, mutta säilönnällinen laatu 6. Nyt hankittiin omat koneet. Syyksi rehun laadun heikkenemiseen on arvioitu liian suurta paalaajan ajonopeutta pellolla ja toimintahäiriöitä hapon jakelussa. Lisäksi urakoitsija haluaa tehdä aina mahdollisimman märkää rehua, jotta maarä per hehtaari olisi suuri. Aamupäivällä niitto ja paalaaja on pellolla jo iltapäivällä. Edellisenä päivänä ei vielä tiedetä, ehditäänkö tulla.
-
Teimme vuosia itse rehua laakasiiloon ja ongelmia ei ollut. Sitten siirryttiin käyttämään urakoitsijaa ja vaihdettiinn menetelmä pyöröpaalaukseen. Alkuvuosina rehun laatu oli vielä siedettävää, mutta vuosi vuodelta homeista rehua ajetaan navetasta enemmän pois. Tällä hetkellä 10 % on niin huonoa, että se on ajettava navetasta ulos ja 90 % on heikkolaatuista. Hyvää ei viime vuonna saatu juurikaan. Analyysit näyttävät rehun laadun hyväksi, mutta säilönnällinen laatu 6. Nyt hankittiin omat koneet. Syyksi rehun laadun heikkenemiseen on arvioitu liian suurta paalaajan ajonopeutta pellolla ja toimintahäiriöitä hapon jakelussa. Lisäksi urakoitsija haluaa tehdä aina mahdollisimman märkää rehua, jotta maarä per hehtaari olisi suuri. Aamupäivällä niitto ja paalaaja on pellolla jo iltapäivällä. Edellisenä päivänä ei vielä tiedetä, ehditäänkö tulla.
Olisi mielenkiintoista kuulla urakoitsijan paalaimenmerkki. Kuvittelin, että 2000-luvun laatupaalaimilla ei enää huonolaatuista rehua saisi tehtyä, varsinkin jos säilöntäainetta käytetään. Itselle tulee paalattua n.2000 paalia kesässä eri korjuuasteista heinää ilman säilöntäainetta ja hyvin säilyy. Välillä olen huumorimielellä ostanut tynnyrillisen happoa, tai josilakkia, mutta havaintojen perusteella aivan turhaan. Nytkin on syötössä ylivuotisia paaleja ja silmämääräisesti ja tuoksultaan tosi hyvää. Elukat syövät aivan "simona". Analyysien perusteella voi sanoa, sokeria on yleensä vähemmän, kun ei käytetä säilöntäainetta. Maittavuus saattaa siis olla huonompi?
Asiakkaille hapolla ja bakteerilla säilötyt paalit ovat olleet säilönnälliseltä laadultaan poikkeuksetta kiitettäviä.
Aikoinaan kun meillä siirryttiin laakasiilorehusta paaleihin, niin ensimmäisen paalitalven jälkeen ihmeteltiin, että missä se jumalaton pilaantunut rehunmoskakasa on... ;) ;)
-
Teimme vuosia itse rehua laakasiiloon ja ongelmia ei ollut. Sitten siirryttiin käyttämään urakoitsijaa ja vaihdettiinn menetelmä pyöröpaalaukseen. Alkuvuosina rehun laatu oli vielä siedettävää, mutta vuosi vuodelta homeista rehua ajetaan navetasta enemmän pois. Tällä hetkellä 10 % on niin huonoa, että se on ajettava navetasta ulos ja 90 % on heikkolaatuista. Hyvää ei viime vuonna saatu juurikaan. Analyysit näyttävät rehun laadun hyväksi, mutta säilönnällinen laatu 6. Nyt hankittiin omat koneet. Syyksi rehun laadun heikkenemiseen on arvioitu liian suurta paalaajan ajonopeutta pellolla ja toimintahäiriöitä hapon jakelussa. Lisäksi urakoitsija haluaa tehdä aina mahdollisimman märkää rehua, jotta maarä per hehtaari olisi suuri. Aamupäivällä niitto ja paalaaja on pellolla jo iltapäivällä. Edellisenä päivänä ei vielä tiedetä, ehditäänkö tulla.
Vikaraiteilla ollaan jos urakoitsija sanoo miten kuivaa tai märkää rehua tehdään. On ollu tapana kysyä asiakkaalta toivomus.
Minkä levyisellä koneella niitetään ? Paljon karhossa leveyttä ?
Joku muu mättää kuin säilöntäaineen annostelu.
Samaa mieltä meikäläisen kanssa, nykyvehkeillä tulee hyviä paaleja. Sikäli kun pellot ja karhot on kunnossa.
1500 paalia syötetään vuodessa, hukkaprosentti nolla. Ysin rehuja.
Suurin osa ilman säilöntäaineita.
-
Kylläpä nuo kärryt o järjestään yli menny ilman uppoamisia. Ja ei se kaivuri polkemiseen huono ole. se jytkyttävä voima minkä se ájaes tekee on hyvä. meilläki vaan 700 lapuilla.
Ja auman kanssa on eri toi että puskemalla vie tavaran levelle. Siilossa onnistuu kyllä mutta aumasta tulee aika sekasen näkönen jos sinne alakaa tuuppiin.
Ja kärryjen yliajo omalta osaltaan tallaa aika lailla rehua tiviiksi
-
Rehu-urakoittijalle kunnon vehkeet:
http://www.youtube.com/watch?v=-ZUqh-kZSUA
Löytyy myös murskain ja karhotin ;D
-
Rehu-urakoittijalle kunnon vehkeet:
http://www.youtube.com/watch?v=-ZUqh-kZSUA
Löytyy myös murskain ja karhotin ;D
Ja biltemasta saa kahvallisia jätesäkkejä johon nuo on näpsä pussittaa :)