Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: Husokki - 25.03.11 - klo:09:59
-
Taas on kevään tiekokouskierros aluillaan. Kolmeen tiekokoukseen pitäisi mennä ja hoitokunnan kokoukset päälle. Neljä-viisi tuntiakin on joskus väännetty kustannusarviota ja jokainen tinkaa yksikkömaksuansa pienemmäksi. Tiealueelle kasvaneiden arvokkaiden pajupuskien mahdollista karsimisen tarvetta pohditaan erikseen kokoonkutsuttavassa katselmustilaisuudessa kesällä. Tieojia ei tarvitse kaivaa, koska se on liian kallista. Sitäpaitsi juurihan ne kaivettiin 30-vuotta sitten ja ojan paikasta on vieläkin riitaa. Mielestäni tarvitsisi tehdä kunnostustöitä joka vuosi, että tiet säilyvät edes nykyisellä tasolla.
Miten muualla?
-
Taas on kevään tiekokouskierros aluillaan. Kolmeen tiekokoukseen pitäisi mennä ja hoitokunnan kokoukset päälle. Neljä-viisi tuntiakin on joskus väännetty kustannusarviota ja jokainen tinkaa yksikkömaksuansa pienemmäksi. Tiealueelle kasvaneiden arvokkaiden pajupuskien mahdollista karsimisen tarvetta pohditaan erikseen kokoonkutsuttavassa katselmustilaisuudessa kesällä. Tieojia ei tarvitse kaivaa, koska se on liian kallista. Sitäpaitsi juurihan ne kaivettiin 30-vuotta sitten ja ojan paikasta on vieläkin riitaa. Mielestäni tarvitsisi tehdä kunnostustöitä joka vuosi, että tiet säilyvät edes nykyisellä tasolla.
Miten muualla?
Onneksi on matkaa valtatielle vain 100 metriä. Ei oo tieongelmia.
-
Viime vuoden säätämisen jälkeen ei oo kyselty ennään mitään alennuksia. Mielenkiinnolla odotan jahka Skanska luovuttaa tuon yhden tien kaupungille ja kaupunki tiekunnalle. Onneks on yksi viitteliäs kylänmies joka jaksaa säätää asian kanssa niin ei tartte itte puuttua asiaan.
-
Taas on kevään tiekokouskierros aluillaan. Kolmeen tiekokoukseen pitäisi mennä ja hoitokunnan kokoukset päälle. Neljä-viisi tuntiakin on joskus väännetty kustannusarviota ja jokainen tinkaa yksikkömaksuansa pienemmäksi. Tiealueelle kasvaneiden arvokkaiden pajupuskien mahdollista karsimisen tarvetta pohditaan erikseen kokoonkutsuttavassa katselmustilaisuudessa kesällä. Tieojia ei tarvitse kaivaa, koska se on liian kallista. Sitäpaitsi juurihan ne kaivettiin 30-vuotta sitten ja ojan paikasta on vieläkin riitaa. Mielestäni tarvitsisi tehdä kunnostustöitä joka vuosi, että tiet säilyvät edes nykyisellä tasolla.
Miten muualla?
Niin tuttua
Itse pjnä ja työrukkasena jo vuodet olleena voin sanoa että kaikki mikä on tehty,
on tehty väärin ja "meidän"kohdalla ei ole koskaan tehty mitään.
Huomioikaa, että tilintarkastajien tilalle on syytä valita toiminnantarkastajat
jos ei omastatakaa löydy tarvittavaa pätevyyttä. Tiekunnalle voi myös laatia
säännöt, joista jokainen osakas voi tavata miten toimitaan. Ei sitten tarvitse
soittaa pyhäaamuna klo 5 ja kysyä yöjalaassa ajelijoiden perään :D
-
Tääl on aika paljon antaneet tieisännöinnin ammattilaisten hoidettavaksi. Yksikin isäntä sano, ettei oo moneen vuoteen tullu tiemaksuja, mutta nyt on laskut tullu säännöllisesti joka tiestä missä on osakkaan.
-
Aikalailla helposti korjaustyöt saadaan ajallaan tehtyä ja ilman suurempia rutinoita. Tiealueesta löytyy selvät tietoimituksen päätökset ja kartat, eipä auta mikään valitus mittanauhaa vastaan. Avoin tiedotus ja mitään ei salata osakkailta, kirjallinen ilmoitus töistä etukäteen hyvissä ajoin. Näin valittaminen eteenpäin suljetaan turhana pois jo etukäteen. Työt tehdään tietysti sovitulla tavalla maastossa.
Kokouksen ilmoitus kirjeellä, riittävän tarkka pöytäkirja ja laskun mukana selvä yksikkölaskelma kunkin omista yksiköistä. Kaikki asiapaperit salatulta nettisivulta osakkaiden saatavilla. Näillä eväillä kyselyt maksuista loppui tykkänään.
E-laskuja muutamat kinuaa, eipä vielä toistaseksi ole lähdetty pankkia sponsoroimaan muutaman osakkaan takia, Eu:n ulkopuolelle ei se e-lasku taitas kuitenkaan mennä.
-
Tieasiat ovat samanlaisia kuin kaikki muutkin yhteiset asiat nykyään. Eli ketään ei kiinnosta niiden hoitaminen, joku muu hoitaa. Tietä ei tarvii kukaan, mutta kaikki sillä kulkee. Kaikki teihin liittyvät luottamustoimet ovat perseestä. Tiemaksuja tarvisi korottaa monessa paikassa reilusti, että saataisiin tie laitettua ennenkuin ollaan siinä tilanteessa, että tarvitaan iso remontti. Sitten ei ole taas muita vaihtoehtoja kuin tilata metsäkeskus tms. hoitamaan hallintoa jne.
Toivon, että tulevaisuudessa siirrytään sellaiseen käytäntöön, että autoissa on gps:ät ja niiden avulla rekisteröidään tiet joilla auto kulkee. Vuoden lopussa tiekunta lähettää sitten kulkijoille laskut tien käytöstä. En oikein näe tälle käytännölle vaihtoehtoa, koska on olemassa ns. läpikulkuteitä, joille autoilijalla ei ole tieoikeutta, siitä on vaan niin kiva oikaista. Ei voi olla oikein, että muut pitävät ilmaiseksi tietä pystyssä toisille.
-
tieisännöitsijä on suunnitelmis tääläki!! kyllä hoitokunnan hommat on koiranvirkoja.. ensi ei oo tarpeeksi mursketta,sitte se on väärää kokoa,sitte se on väärää kokoa polkupyörälle jne jne
-
tieisännöitsijä on suunnitelmis tääläki!! kyllä hoitokunnan hommat on koiranvirkoja.. ensi ei oo tarpeeksi mursketta,sitte se on väärää kokoa,sitte se on väärää kokoa polkupyörälle jne jne
Luulis, että tieisännöitsijälläkin olis jonkunlainen pääsyvaatimus. Vai onko se
niinkuin talojen kuntotarkastajillakin, että kuka tahansa voi alottaa eikä vastuuta
oo mistään. Yhdelle meidän tiekunnista pestattiin ti tekemään yksiköinti. Ammattitaito
riitti ohjelman avaamiseen uudella läppärillä. Tieasioista tai yksiköinnistä ei mitään
hajua. Puuttuvan taidon korvasi aivan megakiire. Tehtiin sitten se yksiköinti
lopulta hänen koneellaan.
Yli 60v takaisia ojanpaikkoja on haettu kunnanarkistoa myöten. Näistä vois
vaikka kirjan kirjottaa. ;)
-
http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/Nro_92_kasikirja_yksityisteiden_tienpidon_osittelusta_5_uudistettu_painos_2010.pdf
Tieyksiköiden laskennasta kysyisin, onkohan kenelläkään tietoa?
Tuossa yllä on linkki siihen Maanmittauslaitoksen ohjekirjaa tieyksiköinnistä.
Mutta mulle on epäselvää, että kun tuossa puhutaan Peltolohkon ulkoisesta liikenteestä (ULV), ja se on esim. viljatilalla 25 tonnia/ha ja sitten myöhemmin Peltolohkon sisäisestä liikenteestä (SLV) ja viljatilalla se on 50 tonnia/hehtaari, niin epäselvää on, mitkä hehtaarit otetaan laskelmaan mukaan, otetaanko laskelmaan mukaan vain ne lohkot, joille pästäkseen on sitä tietä käytettävä, vai otetaanko mukaan kaikki lohkot, siis myös esim. jotkut perälohkot, joille pääsee suoraan omalta pihalta, tarvitsematta mennä tielle?
Entä otetaanko huomioon ne lohkot, jotka sijaitsevat jossain muualla kylillä, mutta joille päästäkseen pitää käyttää sitä kotitilalta lähtevää tietä?
Siis tuo on tuossa kirjassa epäselvää, mitkä hehtaarit otetaan laskelmissa huomioon, vai otetaanko tilan kaikki hehtaari huomioon, sijaitsivatpa pellot missä tahansa?
-
Ulkoisessa liikenteessä kaikki hehtaarit ja sisäisessä liikeenteessä ne hehtaarit joille kuljetaan ko tietä pitkin.
-
Ulkoisessa liikenteessä kaikki hehtaarit ja sisäisessä liikeenteessä ne hehtaarit joille kuljetaan ko tietä pitkin.
Tarkennettuna vielä että ulkoinen liikenne koskee ainoastaan sitä tietä, jota pitkin tilan talouskeskukseen (tai vastaavaan) kuljetaan. Tämä lukuhan muodostuu esim viljanmyynneistä kuivurilta ja lannoitteiden tuomisesta tilalle.
-
Lohisopalle
Peltolohkon ulkoiseen liikenteeseen (ULV) ilmoitat koko tilan pinta-alan + vuokramaat. Tämä on lannotteiden, myynti viljan ja öljyn ajoa. Peltolohkon sisäiseen liikenteseen (SLV) ilmoitat ne peltolohkot joille kuljet tietä pitkin ja kuljetun matkan pituuden. Niitä peltolohkoja et ilmoita, joille kulkemiseen et tarvitse kyseistä tietä. Karjatilalla on suuremmat kertoimet kuin viljatilalla. Tämä koskee siis sitä tietä, jolla talouskeskuksesi sijaitsee. SLV on peltolohkolta talouskeskukseen tapahtuvaa liikennettä. ULV on talouskeskuksesta yleiseselle tielle tapahtuvaa liikennettä.
Jos sinulla on toisen tiekunnan varrella peltoa, tämä pinta-ala on sen tiekunnan ulkoista liikennettä.
-
Kiitos vastauksista, asia selveni.
-
Lohisopalle
Peltolohkon ulkoiseen liikenteeseen (ULV) ilmoitat koko tilan pinta-alan + vuokramaat. Tämä on lannotteiden, myynti viljan ja öljyn ajoa. Peltolohkon sisäiseen liikenteseen (SLV) ilmoitat ne peltolohkot joille kuljet tietä pitkin ja kuljetun matkan pituuden. Niitä peltolohkoja et ilmoita, joille kulkemiseen et tarvitse kyseistä tietä. Karjatilalla on suuremmat kertoimet kuin viljatilalla. Tämä koskee siis sitä tietä, jolla talouskeskuksesi sijaitsee. SLV on peltolohkolta talouskeskukseen tapahtuvaa liikennettä. ULV on talouskeskuksesta yleiseselle tielle tapahtuvaa liikennettä.
Jos sinulla on toisen tiekunnan varrella peltoa, tämä pinta-ala on sen tiekunnan ulkoista liikennettä.
Eikös tuo ole päinvastoin, eli jos on toisen tiekunnan varrella peltoa, niin se on sisäistä liikennettä koska käsikirjan mukaan:
Viljelmän sisäinen liikenne lasketaan peltolohkoittain. Peltolohkolla tarkoitetaan tässä
aluetta, jolla kasvinviljelytyöt suoritetaan viljelytekniikan ja töiden ajoituksen suhteen
yhtenäisesti.
Peltolohkon sisäiseen liikenteeseen lasketaan kaikki viljelmän normaalit viljelytyömatkat,
jotka tapahtuvat tilan talouskeskuksesta pellolle. Matkoiksi on luettu myös
lannoitteiden ja siementen kuljetusmatkat ja tuotteiden vienti pellolta tilakohtaiseen
varastoon. Nautakarjatiloilla matkoiksi on laskettu lisäksi lietelannan ja oljen kuljetusmatkat.
Eli se tiekunta, jonka varrella peltolohko sijaitsee, laskee minulle yksiköt peltolohkon sisäisen liikenteen perusteella, koska käytän sitä kyseistä yksityistietä viljelytöihin, eli näin minä tulkitsen tuota Maanmittaushallituksen käsikirjan ohjetta.
-
Lohisopalle
Peltolohkon ulkoiseen liikenteeseen (ULV) ilmoitat koko tilan pinta-alan + vuokramaat. Tämä on lannotteiden, myynti viljan ja öljyn ajoa. Peltolohkon sisäiseen liikenteseen (SLV) ilmoitat ne peltolohkot joille kuljet tietä pitkin ja kuljetun matkan pituuden. Niitä peltolohkoja et ilmoita, joille kulkemiseen et tarvitse kyseistä tietä. Karjatilalla on suuremmat kertoimet kuin viljatilalla. Tämä koskee siis sitä tietä, jolla talouskeskuksesi sijaitsee. SLV on peltolohkolta talouskeskukseen tapahtuvaa liikennettä. ULV on talouskeskuksesta yleiseselle tielle tapahtuvaa liikennettä.
Jos sinulla on toisen tiekunnan varrella peltoa, tämä pinta-ala on sen tiekunnan ulkoista liikennettä.
Eikös tuo ole päinvastoin, eli jos on toisen tiekunnan varrella peltoa, niin se on sisäistä liikennettä koska käsikirjan mukaan:
Viljelmän sisäinen liikenne lasketaan peltolohkoittain. Peltolohkolla tarkoitetaan tässä
aluetta, jolla kasvinviljelytyöt suoritetaan viljelytekniikan ja töiden ajoituksen suhteen
yhtenäisesti.
Peltolohkon sisäiseen liikenteeseen lasketaan kaikki viljelmän normaalit viljelytyömatkat,
jotka tapahtuvat tilan talouskeskuksesta pellolle. Matkoiksi on luettu myös
lannoitteiden ja siementen kuljetusmatkat ja tuotteiden vienti pellolta tilakohtaiseen
varastoon. Nautakarjatiloilla matkoiksi on laskettu lisäksi lietelannan ja oljen kuljetusmatkat.
Eli se tiekunta, jonka varrella peltolohko sijaitsee, laskee minulle yksiköt peltolohkon sisäisen liikenteen perusteella, koska käytän sitä kyseistä yksityistietä viljelytöihin, eli näin minä tulkitsen tuota Maanmittaushallituksen käsikirjan ohjetta.
Juu, kyllä se sitten sisäistä liikennettä on.
Kannattaa ottaa Suomen Tieyhdistyksen kouluttama tieisännöitsijä tekemään yksikkölaskelma. Tulee kerralla oikein, eikä kenelläkään osakkaista ole sanomista siitä, että se on väärin tehty. Järjestätte ylimääräisen kokouksen, jossa tieisännöitsijä on paikalla ja jokainen osakas saa tarkistaa toistensa ajot. Tieisännöitsijä korjaa mahdolliset virheet ja mahdollisesti unohtuneet ajot heti.
TIKO-Tieisännöitsijät
http://www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/tieisannoitsijoiden+yhteystietoja/
-
Kannattaa ottaa Suomen Tieyhdistyksen kouluttama tieisännöitsijä tekemään yksikkölaskelma. Tulee kerralla oikein, eikä kenelläkään osakkaista ole sanomista siitä, että se on väärin tehty. Järjestätte ylimääräisen kokouksen, jossa tieisännöitsijä on paikalla ja jokainen osakas saa tarkistaa toistensa ajot. Tieisännöitsijä korjaa mahdolliset virheet ja mahdollisesti unohtuneet ajot heti.
TIKO-Tieisännöitsijät
Heh. naapuri tiekunta teetti tieisännöitsijällä yksikkölaskelman. Kesämökkiläiset nosti kokouksessa metakan laskelmasta, että se ei voi olla oikein kun tieisännöitsijä maanviljelijä ;D
-
Taitaa muut A-nettiläiset asua maantien varressa... ???
-
Taitaa muut A-nettiläiset asua maantien varressa... ???
Tai niillä on tieasiat kunnossa :)
-
Taitaa muut A-nettiläiset asua maantien varressa... ???
Ei ny sentään, on tätä pihatietä satakunta metriä. En oo kokouksia itseni kanssa pitänyt, kunnossa on tie pysynyt näinkin :P
Ois se hirveetä jos asuisi kauempana pikitiestä, tällä kylällä kaikki asuu pikitien varressa.
Nimimerkillä yhden tienhoitokunnan mapit hyllyssä, tulivat kuin tulvan tuomana eikä tietoa edellisestä kokouksesta eikä seuraavasta. Tarttis tieten tehrä asialle jotain... :)
-
Taitaa muut A-nettiläiset asua maantien varressa... ???
No ennen asuttiin, mutta Rautavaltio otti oman tasoristeyksen pois ja päästiin tiehoitokuntaan mukaan. Edellisessä elämässä hoidin pienen tiekunnan asioita. Nykyinen on isompi ja kovaäänisempi, mutta keskustelu kuuluu aina kuvioon. Ja jos oikein hankalaksi rupeavat naapurit, niin lopetan aurauksen...
Petri
-
Taitaa muut A-nettiläiset asua maantien varressa... ???
No joo, onhan tuossa 400 metriä tietä missä osalla matkaa on isäukko toisena osakkaana.
Ei sen kanssa viitti ruveta tiekokouksia pitämään, mukavampi että lapsilla on vaari minkä kanssa väleissä.. ;)
Yhdessä olen oikeasti osakkaana, peltoa ja metsää tavallaan viimeisenä tien päässä. Rasitetie kiinteistölle tulee toista kautta joten tuohon kuuluminen ei edes olisi välttämätöntä, käytännön syistä tietä tulee kuitenkin käytettyä.
-
Viime syksynä pidettiin kokousta tässä omassa tiekunnassa, päätettiin että seuraavan kerran sitten keväällä 2013. Yksikkömaksut kerätään jokatoinen vuosi. Tie rempattu 2000, kohtuuhyvillä pohjilla, ja pidetty pitkäjänteisesti kunnossa. Eli suht kepeillä toimilla pysyy kunnossa ja 52 osakasta tyytyväisenä.
Ja jos on vaikkapa yksikkömaksuissa säätämistä, niin ihan henk.koht voi tulla tapaamaan, ei tarvi kokousta odottaa...
Metsäpalsta on toisen tiekunnan tien varrella, siellä tiekunnassa olen "asiantuntijajäsenenä", kokous joka vuosi ja lisäksi hoitokunnan kokoukset päälle ??? No mihinkään paperihommiin en sille tielle rupea ja maksan 40 yksikkömaksua ja saan 70 palkkiota.
-
Oma tie on puolisenkilometriä asfaltilta. Vanhapari käyttää alkupäätä ja alkupäässä jonkinverran läpiajoa. Olen tuon itsekseni kokonaan hoitanut. Pelloille ajetaan parisataametriä tiekunnan tietä. Kokous pidettiin juuri viidenvuoden tauon jälkeen. Lähes kaikille lisättiin hyvässä yhteisymmärryksessä hieman yksiköitä. Oma maksuosuus nousi viidestäkympistä kuuteenkymppiin.
-
TIKO-Tieisännöitsijät
http://www.tieyhdistys.fi/yksityistiet/tieisannoitsijoiden+yhteystietoja/
Kertokaas vähän lisää kokemuksia näistä tieisännöintipalveluista. Millaisia palkkioita nämä isännöitsijät veloittavat ja millaisin perustein? Miten yleensä menee työnjako kokouksessa valitun hoitokunnan ja isännöitsijän välillä, vai hoitaako isännöitsijä käytännössä kaiken?
Miten vanhat jäärät ovat kokouksissa suhtautuneet tieisännöintipalvelujen ostamiseen?
-
Ei sen enempää kokemusta tieisännistä, hoidettu itse, mutta yksikkölaskelman teki. Taisi olla tiekunnalta 100€ ja osakkaalta 10€.
Vanhat jäärät ovat varmaan sen jälkeen puolesta, kun lykkäät tiekansion eteen ja sanot hoida sinä sitten.
-
Onneks onm 76% tiemaksuista itellä. Mutta ompahan tie kutakuinnii semmosessa kunnossa kun ite haluaa.. (kun tekkee vielä työtkin).
-
Kuudessa tiekunnassa olen osakkaana, kolmen kokouksissa en ole käynyt koskaan. Tämän tien jonka varrella asun kokouksissa käyn ja olen myös hoitokunnassa. Asiat on sujuneet varsin hyvin osakkaita on yli sata ja yksiköt suhteellisen tasaisesti jakaantuneet niin ei ketään maksut kirpaise kovin pahasti. Kahden muun kokouksissa olen joskus käynyt näyttäytymässä, että tutustuu naapureihin.