Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Peurajussi - 20.03.11 - klo:20:46
-
Minulla ei ole aperuokintaa, enkä ole siihen kovin kummoisesti syventynyt. Mietin vain sellaista vaihtoehtoa, kun käytössä on paalirehu - että olisiko mitenkään järjellistä kasvattaa pellollaan ihan lähtökohtaisesti rehujakeita, eli olisi erittäin sulavaa, valkuaispitoista kasvustoa aikaisin korjattuna ja toisaalta hyvin kortista timotei/ruokonataa tms. ja näitä sotkisi sitten tarpeen mukaan?
Vai onko appeessakin hyvä tavoitella jonkinlaisia keskimäärin hyviä satoja niin laadullisesti kuin määrällisestikin, ja täydentää sitten ostorehuilla? paaleissa tietysti suurin etu tulisi kevät- ja syyspaalien yhdistämisestä, ne kun tuppaavat olemaan hyvinkin erilaatuisia lyhyellä kasvukaudella ja timoteivaltaisilla nurmilla.
-
Just noin aperuokinnassa voi toimia. Ja pitääkin toimia.
Se miten tarkalleen toimitaan onkin sitten jo vaikeampi selitettävä. Kaikki lähtee kuitenkin liikkeelle siitä että montako säilörehusatoa aiot korjata..
-
Normaalisti on tehty 2 satoa, viimekesänä kokeilin seoskasvustoja muutamalla lohkolla ja sitä olis aika hauska jatkaa ja varioida. Umpilaisille/ hiehoille tehty erikseen vanhempana esikuivattu rehu. Täälläpäin pelto ei oikeastaan rajoita tuotantoa, joten rupesin varsin miettimään että olisko appeeseen siirtymisessä taloudellisia kannustimia. Tähän asti traktori/ talikkopelillä käsin revitty rehut eteen ja tämä ukko alkaa nuoresta iästä huolimatta olla jo aika kipeä.. :-[
-
komppaan joharaa, juuri näin tulisi menetellä.
seosrehu mahdollistaa sen että osto valkuaisen määrä on lähestulkoon 0%.
turhaan sitä kauppaan rahaa kantaa, jos pystyy itse valkuaisen tuottamaan.
härkäpapu/herne/vehnä on yksi mitä kannattaa kokeilla.
-
Seoskasvustoilla tarkoitat varmaan heinän ja apilan/virnan/mailasen sekoituksia. Näissä on ongelmana se, että 1. ja 2. teko ovat hyvin erilaisia. Valkuaista on mahdollisesti paljon mutta energiapitoisuus on yleensä todella alhainen.
Lypsävien karkearehusta 70-90% voisi olla D-arvoiltaan erittäin hyvin sulavaa. D 70 tai 71. Loput 30-10% vastaavasti tikkuista ja kuivahkoa -> tällä luodaan appeesta ilmavaa ja sellaista että lehmät syövät sen syömällä eivätkä pöydältä nuolemalla.
Mä ehkä tekisin näin.
* 60% 1. teosta kesäkuun 17. päivä (D 72)
* 40 % 1. teosta heinäkuun 3. päivä (D 62, rakenneparanteeksi, umpilehmille, hiehoille)
* Ja sitten toinen teko kun on niiden aika... Tavoite-> hyvä sulavuus.
Eli... neljällä rupeamalla :-[
-
komppaan joharaa, juuri näin tulisi menetellä.
seosrehu mahdollistaa sen että osto valkuaisen määrä on lähestulkoon 0%.
turhaan sitä kauppaan rahaa kantaa, jos pystyy itse valkuaisen tuottamaan.
härkäpapu/herne/vehnä on yksi mitä kannattaa kokeilla.
Joo. Valkuaiskasvustoissa ei ole muuta vikaa paitsi se, että niiden energia-arvo on usein pettymys. Mutta toimivat kyllä ruokinnassa silti varsin mukavasti!
-
Seoskasvustolla tarkoitin sitä, että viime kesänä osa nurmista uusittiin seuraavanlaisen seoksen alla: Ohra/kaura (kun sitä sattui olemaan ylivuotisena), rehuherne, puna-apila ja alle nurmiseos. Kasvustoa tuli paljon, ja yritin pelata sulavuutta mahdollisimman hyväksi viljan suhteen, mutta analyysiä en ole vielä ottanut.
Yhtenä pointtina asiassa on puintiviljasta luopuminen osittain tai kokonaan, puinneissa on ollut aina ongelmia mutta nurmi on onnistunut oikein hyvin suojaviljaan. Ei sillä, seoskasvuston alla nurmi näytti voivan oikein hyvin, samoin puna-apila rehotti mahtavasti.
Olen tänä talvena suunnilleen kääntänyt maitotilini rehutehtaalle huonon säiliksen saattelemana. Pakko tähän on muutosta tulla, mutta työkin saisi oikeasti keventyä..
-
Kokoviljasäilis on jännää tavaraa.
1. Jos sen korjaa nuorena on se vain "huonoa ruohoa"
2. Jos sen korjaa vanhana väärällä koneella saa olkea ja sulamattomia jyviä (50% pellolle ja 50% lehmään)
3. Jos sen korjaa pitkään sänkeen "kräkkerillä" saa tavaraa joka on tosi hyvää mutta joka pilaantuu helposti. JA se pitkä sänki pilaa sitten mahdollisesti seuraavan sadon, mikäli siellä oli esim. heinä pohjalla.
4. Ja jos korjaa lyhyeen sänkeen niin energia-arvo on taas aivan olematon.
Eli.... VAIKEAA... Todella vaikeaa...
Pitäisi siis korjata kahteen kertaan, ensin latvat kräkkerillä ja sitten tyvet silppurilla :P
;D
-
Viljan sulavuus itsessäänhän paranee tuleentumisen alkuun saakka, jos liian nuorena korjaa niin olen antanut itseni ymmärtää että sulavuus ei ole hyvä. Taikinavaiheessa oli suurin osa jyvistä kun laitoin pakettiin, herne vielä kukki osittain (myöhäinen Hulda). Lehmät ainakin söivät tosi mielellään suoraan paalirehuna, en sitten tiedä mikä sen vaste on kun vain kokelin muutamaa paalia tarjota.
Pitäskö sitten luopua viljasta kokonaan (paitsi ostaa vaikka naapurilta jos tarvis lisätä ruokintaan) ja kokeilla jotain muuta nurmen suojana? Ehdotuksille olen avoin. :D
-
Seoskasvustoilla tarkoitat varmaan heinän ja apilan/virnan/mailasen sekoituksia. Näissä on ongelmana se, että 1. ja 2. teko ovat hyvin erilaisia. Valkuaista on mahdollisesti paljon mutta energiapitoisuus on yleensä todella alhainen.
Lypsävien karkearehusta 70-90% voisi olla D-arvoiltaan erittäin hyvin sulavaa. D 70 tai 71. Loput 30-10% vastaavasti tikkuista ja kuivahkoa -> tällä luodaan appeesta ilmavaa ja sellaista että lehmät syövät sen syömällä eivätkä pöydältä nuolemalla.
Mä ehkä tekisin näin.
* 60% 1. teosta kesäkuun 17. päivä (D 72)
* 40 % 1. teosta heinäkuun 3. päivä (D 62, rakenneparanteeksi, umpilehmille, hiehoille)
* Ja sitten toinen teko kun on niiden aika... Tavoite-> hyvä sulavuus.
Eli... neljällä rupeamalla :-[
Onko mitään järkeä tehdä kaikki säilörehu nuorena (D74-72) ja loppu karkearehu kokoviljasäiliksenä? Miten vaikuttaa jos mennään kolmen niiton taktiikalla? Onko osa nurmista syytä tehdä vanhana kuivanaheinänä heinäkuun lopussa?
Itsellä oli meininki ottaa ensimmäinen sr-sato (apila-mailanen seoksia) heti kesäkuun alussa ja siitä 40 päivän välein kaksi muuta satoa, heinää tehdä heinäkuun lopulla ja sit kokoviljasr ohrasta. Puitavaksi jäisi kauraa ja vehnää.
-
On järkeä. 70-90% karkearehusta voi hyvinkin olla D-arvoltaan tosi kovaa. Ainakin Sinulla jolla on ensikkokarja kypsymässä ja väkirehuprosentiksi et laita kuin maksimissaan 45 ;)
Mä en Huittisissa odottaisi kuivaheinän kypsymistä heinäkuun loppuun -> siitä tulee niin tikkuista että sitä ei voi antaa pikkuvasikoille ;) Ja... lypsävillä ja pikkuisilla voi olla sama ape jos haluaa säästää aikaa ja rahaa. Paitsi jos lypsävien appeessa on teräviä piikkejä.
Tuo apila+mailanen. Onko se siis ihan puhdasta? Vaiko heinän seassa. Jos siinä on heinää, niin 1. sato on pelkkää heinää.
Teoriassa keltavihreänä korjattu kokoviljasäilis on hyvä jos sitä laitetaan 1,5 kgka päivässä/turpa. Ja sitten 10-11 kgka tuota D72-73 tavaraa.
-
Nurmet on seoskasvustoja, joko puna-apila 5kg ja heinäseos 25kg (englanninraiheinä, koiranheinä, nurminata ja timotei) tai sinimailanen 10kg, ja 20kg heinäseosta.
-
Nurmet on seoskasvustoja, joko puna-apila 5kg ja heinäseos 25kg (englanninraiheinä, koiranheinä, nurminata ja timotei) tai sinimailanen 10kg, ja 20kg heinäseosta.
Eli eka niitto on heinää ja toinen puna-apilaa. Mailanen kuolee jos et lannoita sitä rajusti ja apila kuolee jos lannoitat :-\
-
Nurmet on seoskasvustoja, joko puna-apila 5kg ja heinäseos 25kg (englanninraiheinä, koiranheinä, nurminata ja timotei) tai sinimailanen 10kg, ja 20kg heinäseosta.
Eli eka niitto on heinää ja toinen puna-apilaa. Mailanen kuolee jos et lannoita sitä rajusti ja apila kuolee jos lannoitat :-\
Viime kesältä jäi justiinsa päinvastaiset mielikuvat. :o Pääosin lietteellä lannoitan...
-
Itselläni on matala typpilannoitus, perustamisvaiheessa karjanlantaa reilusti. Olen huomannut että apila viihtyy erittäin hyvin, kun sitä ei raiskaa salpietarilla.
-
komppaan joharaa, juuri näin tulisi menetellä.
seosrehu mahdollistaa sen että osto valkuaisen määrä on lähestulkoon 0%.
turhaan sitä kauppaan rahaa kantaa, jos pystyy itse valkuaisen tuottamaan.
härkäpapu/herne/vehnä on yksi mitä kannattaa kokeilla.
Joo. Valkuaiskasvustoissa ei ole muuta vikaa paitsi se, että niiden energia-arvo on usein pettymys. Mutta toimivat kyllä ruokinnassa silti varsin mukavasti!
sekoitellaan vain eri karkearehu laatuja, keep it simple stupid.. ;D
-
Ompa menny vaikeeksi lehmän ruokinta nykyään. Ennen annettiin rehuviljaa 8 kg ja tiivistettä 4 kg ja heinää pari kiloa ja loput megajoulet ne sai syödä kelasilppurilla tehtyä tuoresäilörehua niin paljon kun jaksoivat. Ja hyvin lypsivät. ;)
-
Ompa menny vaikeeksi lehmän ruokinta nykyään. Ennen annettiin rehuviljaa 8 kg ja tiivistettä 4 kg ja heinää pari kiloa ja loput megajoulet ne sai syödä kelasilppurilla tehtyä tuoresäilörehua niin paljon kun jaksoivat. Ja hyvin lypsivät. ;)
Tarkoitus olis myös saada niitä kädenkuvia vähemmäksi rehukiloa kohden..
-
Ompa menny vaikeeksi lehmän ruokinta nykyään. Ennen annettiin rehuviljaa 8 kg ja tiivistettä 4 kg ja heinää pari kiloa ja loput megajoulet ne sai syödä kelasilppurilla tehtyä tuoresäilörehua niin paljon kun jaksoivat. Ja hyvin lypsivät. ;)
Tarkoitus olis myös saada niitä kädenkuvia vähemmäksi rehukiloa kohden..
Ymmärrän minä tuon. Tuo minun letkautus ei ollu tarkotettu kenellekkään henkilökohtaisesti. Ja onhan nyt eläinmäärätkin ihan toista luokkaa kuin ennen.
-
Ompa menny vaikeeksi lehmän ruokinta nykyään. Ennen annettiin rehuviljaa 8 kg ja tiivistettä 4 kg ja heinää pari kiloa ja loput megajoulet ne sai syödä kelasilppurilla tehtyä tuoresäilörehua niin paljon kun jaksoivat. Ja hyvin lypsivät. ;)
Tarkoitus olis myös saada niitä kädenkuvia vähemmäksi rehukiloa kohden..
Ymmärrän minä tuon. Tuo minun letkautus ei ollu tarkotettu kenellekkään henkilökohtaisesti. Ja onhan nyt eläinmäärätkin ihan toista luokkaa kuin ennen.
Joo, vaikka ei iso tila olekaan, niin vajaa miljoona kiloa menee rehuja vuodessa, väkirehut kottarilla ja säilis traktorilla + talikolla niin kyllä se syö miestä ajan kanssa. Sen lisäksi, että sontakin liikkuu osin vielä talikkovoimalla.. huoh. :(
Mutta on tuo sinun kommentti sinänsä ihan osuva, että uskoakseni monella on appeen kanssa lähtenyt mielikuvitus lentämään ja jos pihalla on 15 erilaista jaetta niin ei se nyt yksinkertaistunut ainakaan.. :P
Siitäpä ajatuksesta juuri omakin miettiminen lähti liikkeelle, jos vois vähän selkäänsä säästää ja samalla hyödyntää reilua peltoalaa - tehdäkseen homman mahhdollisimman yksinkertaiseksi.
-
komppaan joharaa, juuri näin tulisi menetellä.
seosrehu mahdollistaa sen että osto valkuaisen määrä on lähestulkoon 0%.
turhaan sitä kauppaan rahaa kantaa, jos pystyy itse valkuaisen tuottamaan.
härkäpapu/herne/vehnä on yksi mitä kannattaa kokeilla.
Joo. Valkuaiskasvustoissa ei ole muuta vikaa paitsi se, että niiden energia-arvo on usein pettymys. Mutta toimivat kyllä ruokinnassa silti varsin mukavasti!
sekoitellaan vain eri karkearehu laatuja, keep it simple stupid.. ;D
Homma toimii emolehmillä vähän erilailla kuin lypsävillä ::)
-
Ompa menny vaikeeksi lehmän ruokinta nykyään. Ennen annettiin rehuviljaa 8 kg ja tiivistettä 4 kg ja heinää pari kiloa ja loput megajoulet ne sai syödä kelasilppurilla tehtyä tuoresäilörehua niin paljon kun jaksoivat. Ja hyvin lypsivät. ;)
:D
-
komppaan joharaa, juuri näin tulisi menetellä.
seosrehu mahdollistaa sen että osto valkuaisen määrä on lähestulkoon 0%.
turhaan sitä kauppaan rahaa kantaa, jos pystyy itse valkuaisen tuottamaan.
härkäpapu/herne/vehnä on yksi mitä kannattaa kokeilla.
Joo. Valkuaiskasvustoissa ei ole muuta vikaa paitsi se, että niiden energia-arvo on usein pettymys. Mutta toimivat kyllä ruokinnassa silti varsin mukavasti!
sekoitellaan vain eri karkearehu laatuja, keep it simple stupid.. ;D
Homma toimii emolehmillä vähän erilailla kuin lypsävillä ::)
voihan sitä tehdä härkäpapu/herne/vehnä säilistäkin, vuohenhernettä, valkolupiinia yms.. ::)
meneekö se sitten liian vaikeaksi kaikkien ymmärtää, turha sitä on kauppiaita lihottaa valkuaisrehu ostoilla ;D
-
komppaan joharaa, juuri näin tulisi menetellä.
seosrehu mahdollistaa sen että osto valkuaisen määrä on lähestulkoon 0%.
turhaan sitä kauppaan rahaa kantaa, jos pystyy itse valkuaisen tuottamaan.
härkäpapu/herne/vehnä on yksi mitä kannattaa kokeilla.
Joo. Valkuaiskasvustoissa ei ole muuta vikaa paitsi se, että niiden energia-arvo on usein pettymys. Mutta toimivat kyllä ruokinnassa silti varsin mukavasti!
sekoitellaan vain eri karkearehu laatuja, keep it simple stupid.. ;D
Homma toimii emolehmillä vähän erilailla kuin lypsävillä ::)
voihan sitä tehdä härkäpapu/herne/vehnä säilistäkin, vuohenhernettä, valkolupiinia yms.. ::)
meneekö se sitten liian vaikeaksi kaikkien ymmärtää, turha sitä on kauppiaita lihottaa valkuaisrehu ostoilla ;D
Voi tehdä joo. Noista saa helposti hyvää ruokaa umpilehmille mutta lypsäville homma meneekin sitten vähän vaikeammaksi. Mutta hyviä kasveja tuossa luettelit. Siemenet maksavat vaan aika paljon, joten jos rahaa ei halua kantaa rehukauppiaalle niin kantaa sitten siemenkauppiaalle :D Mutta ruokinta noilla onnistuu luomutiloilla hyvin ja myös tavanomaisilla.
-
Tähän asti traktori/ talikkopelillä käsin revitty rehut eteen ja tämä ukko alkaa nuoresta iästä huolimatta olla jo aika kipeä.. :-[
eikö talikoinnin loppumisessa ole jo perusteita aivan tarpeeksi?
-
Tähän asti traktori/ talikkopelillä käsin revitty rehut eteen ja tämä ukko alkaa nuoresta iästä huolimatta olla jo aika kipeä.. :-[
eikö talikoinnin loppumisessa ole jo perusteita aivan tarpeeksi?
Puoli vuotta appeella parsinavetas, toimi mut parsihelvetti on parsihelvetti :P
Hyvin menny, yhtään ei o kuollu ja poikimiset helppoja, ei asetonia, ei jouksutusmahankiertymää /siirtymää, keskituotos melekeen 10 :o, valkuaisrehu -100 eur/tn halvempaa, kiennäinen samoon
satkun ainaki halavempaa ja saa Variolla pyöräyttää appeen ::)
-
Tähän asti traktori/ talikkopelillä käsin revitty rehut eteen ja tämä ukko alkaa nuoresta iästä huolimatta olla jo aika kipeä.. :-[
eikö talikoinnin loppumisessa ole jo perusteita aivan tarpeeksi?
Ilman muuta, oman isännyyteni aikana jatkuva talikolla tekeminen on ollut vain tietoinen ratkaisu parempaa miettiessä, koska monenlaista miettimistä on (esim. navetta ei läpiajettava, nuoriso muualla- miten siellä ruokinta järjestetään jne.) mutta ape vaikuttaa koko ajan houkuttelevammalta.
Saako tulla jonkun kokeneemman luo joskus katsomaan appeentekoa ja keskustelemaan asioista? :)
-
Tähän asti traktori/ talikkopelillä käsin revitty rehut eteen ja tämä ukko alkaa nuoresta iästä huolimatta olla jo aika kipeä.. :-[
eikö talikoinnin loppumisessa ole jo perusteita aivan tarpeeksi?
Ilman muuta, oman isännyyteni aikana jatkuva talikolla tekeminen on ollut vain tietoinen ratkaisu parempaa miettiessä, koska monenlaista miettimistä on (esim. navetta ei läpiajettava, nuoriso muualla- miten siellä ruokinta järjestetään jne.) mutta ape vaikuttaa koko ajan houkuttelevammalta.
Saako tulla jonkun kokeneemman luo joskus katsomaan appeentekoa ja keskustelemaan asioista? :)
Soittele apevaunukauppiaille niin pääset taatusti ilmaiselle propagandaretkelle haluamallesi seudulle :D Jos oikeasti haluat keskustella vaihtoehdoista niin sitten pysy noilta reissuilta poissa ;D
-
Saako tulla jonkun kokeneemman luo joskus katsomaan appeentekoa ja keskustelemaan asioista? :)
Varmasti saat. Käy useammalla tilalla katselemassa ja kerää tietoa kuleksimasta ;) Mullekin sopii, mutten ymmärrä vielä paljoakaan ja joudun kyselemään kans muilta. Niinkun joharalta tai apemieheltä esimerkiksi.....
-
Saako tulla jonkun kokeneemman luo joskus katsomaan appeentekoa ja keskustelemaan asioista? :)
Varmasti saat. Käy useammalla tilalla katselemassa ja kerää tietoa kuleksimasta ;) Mullekin sopii, mutten ymmärrä vielä paljoakaan ja joudun kyselemään kans muilta. Niinkun joharalta tai apemieheltä esimerkiksi.....
Joo! Minäkin voin "keskustella" asiasta jos jaksat kuunnella. Voin laskea juttuja jos koet "äärimmäisen matemaattisen saivartelun" viihdyttävänä :D
-
Saako tulla jonkun kokeneemman luo joskus katsomaan appeentekoa ja keskustelemaan asioista? :)
Varmasti saat. Käy useammalla tilalla katselemassa ja kerää tietoa kuleksimasta ;) Mullekin sopii, mutten ymmärrä vielä paljoakaan ja joudun kyselemään kans muilta. Niinkun joharalta tai apemieheltä esimerkiksi.....
Joo! Minäkin voin "keskustella" asiasta jos jaksat kuunnella. Voin laskea juttuja jos koet "äärimmäisen matemaattisen saivartelun" viihdyttävänä :D
Kyllä mä saivartelusta pidän, olen oikea nyhrääjä itsekin.. ;)
Mihin muuten yleisimmin apekokeilut kaatuu? Siis jos kaatuu. Eikö reseptejä olla jaksettu noudattaa ja homma ei ole toiminut? Joitakuita erillisruokintaan palanneita aina löytyy. Toki, tuo mun väkkärisysteemi on niin kiinalainen että uskon minkä tahansa apesysteemin pesevän sen satanolla.. :-\
-
Saako tulla jonkun kokeneemman luo joskus katsomaan appeentekoa ja keskustelemaan asioista? :)
Varmasti saat. Käy useammalla tilalla katselemassa ja kerää tietoa kuleksimasta ;) Mullekin sopii, mutten ymmärrä vielä paljoakaan ja joudun kyselemään kans muilta. Niinkun joharalta tai apemieheltä esimerkiksi.....
Joo! Minäkin voin "keskustella" asiasta jos jaksat kuunnella. Voin laskea juttuja jos koet "äärimmäisen matemaattisen saivartelun" viihdyttävänä :D
Olen huomannut, että loppujen lopuksi yksinkertaiseenkin kysymykseen on mahdollista saada monimutkainen vastaus :D
Ja monesti keskustelu vaan herättää uusia kysymyksiä..
-
Saako tulla jonkun kokeneemman luo joskus katsomaan appeentekoa ja keskustelemaan asioista? :)
Varmasti saat. Käy useammalla tilalla katselemassa ja kerää tietoa kuleksimasta ;) Mullekin sopii, mutten ymmärrä vielä paljoakaan ja joudun kyselemään kans muilta. Niinkun joharalta tai apemieheltä esimerkiksi.....
Joo! Minäkin voin "keskustella" asiasta jos jaksat kuunnella. Voin laskea juttuja jos koet "äärimmäisen matemaattisen saivartelun" viihdyttävänä :D
Olen huomannut, että loppujen lopuksi yksinkertaiseenkin kysymykseen on mahdollista saada monimutkainen vastaus :D
Ja monesti keskustelu vaan herättää uusia kysymyksiä..
Et ole vielä oppinut että multa kannattaa kysyä vain kysymys johon voi vastata vain "kyllä tai ei" :D
-
Joharan kans kannattaa kyl olla varuillaan....seurauksena "konsultoinnista" mun rusuexcelini laskee kaikkea olennaista...kuten aminohappojen määriä alkaen isoleusiinista, vitamiinitasojen kuten riboflaviinin ja koliinin riittävyyttä......a lähtötiedothan on varmasti TARKKOJA :D :D
Hupaisinta on ettei noilla taida olla merkitystä vielä pitkään aikaan, ei vaikka analyyseistä tulevat lähtötiedot on oikein. Mutta kun on sellanen laskentavamma!! 8)
-
Joharan kans kannattaa kyl olla varuillaan....seurauksena "konsultoinnista" mun rusuexcelini laskee kaikkea olennaista...kuten aminohappojen määriä alkaen isoleusiinista, vitamiinitasojen kuten riboflaviinin ja koliinin riittävyyttä......a lähtötiedothan on varmasti TARKKOJA :D :D
Hupaisinta on ettei noilla taida olla merkitystä vielä pitkään aikaan, ei vaikka analyyseistä tulevat lähtötiedot on oikein. Mutta kun on sellanen laskentavamma!! 8)
Tuohon mulla on onneksi vielä matkaa ???
-
Joharan kans kannattaa kyl olla varuillaan....seurauksena "konsultoinnista" mun rusuexcelini laskee kaikkea olennaista...kuten aminohappojen määriä alkaen isoleusiinista, vitamiinitasojen kuten riboflaviinin ja koliinin riittävyyttä......a lähtötiedothan on varmasti TARKKOJA :D :D
Hupaisinta on ettei noilla taida olla merkitystä vielä pitkään aikaan, ei vaikka analyyseistä tulevat lähtötiedot on oikein. Mutta kun on sellanen laskentavamma!! 8)
Nämä kaikenmaailman konsultit tekevät lehmien ruokinnasta aivan liian monimutkaista, oheistuotteena tekevät itsensä tarpeelliseksi.
-
Nämä kaikenmaailman konsultit tekevät lehmien ruokinnasta aivan liian monimutkaista, oheistuotteena tekevät itsensä tarpeelliseksi.
Meidän kohdalla kyse on siitä, että tollanen tilastonikkarointi kiinnostaa ja molemmat osaa olla yllytyshulluja. Rakensin itse se taulukon uteliaisuuttani, joskus sen antamista luvuista voi olla hyötyä. Varsinkin umpilehmien seosta tehdessä tietyt asiat on kriittisiä ja nippelitiedosta on hyötyä sikäli kun lähtötiedot on edes jotenkuten oikeita. Joharan kunniaks on sanottava, että se ajattelee asian juuri kuten sinä. Yksinkertaisesti ja olennaiset asiat esiin kaivellen.
Konsulttia tarvitaan muutaman kerran vuodessa, tsekkaamaan ruokintakokonaisuus ja hätistelemään tilasokeus.
-
Mihin muuten yleisimmin apekokeilut kaatuu? Siis jos kaatuu. Eikö reseptejä olla jaksettu noudattaa ja homma ei ole toiminut? Joitakuita erillisruokintaan palanneita aina löytyy. Toki, tuo mun väkkärisysteemi on niin kiinalainen että uskon minkä tahansa apesysteemin pesevän sen satanolla.. :-\
Ei meillä ainakaan ole ollut mitään hinkua vaihtaa takaisin erillisruokintaan. -99 vaihtui parsinavetta pihattoon ja erillisruokinta appeeseen, navetta vielä tehtiin pelkästään aperuokintaa varten. Ensimmäinen apevuosi +2000 kg keskituotokseen.
-
Mihin muuten yleisimmin apekokeilut kaatuu? Siis jos kaatuu. Eikö reseptejä olla jaksettu noudattaa ja homma ei ole toiminut? Joitakuita erillisruokintaan palanneita aina löytyy. Toki, tuo mun väkkärisysteemi on niin kiinalainen että uskon minkä tahansa apesysteemin pesevän sen satanolla.. :-\
Ei meillä ainakaan ole ollut mitään hinkua vaihtaa takaisin erillisruokintaan. -99 vaihtui parsinavetta pihattoon ja erillisruokinta appeeseen, navetta vielä tehtiin pelkästään aperuokintaa varten. Ensimmäinen apevuosi +2000 kg keskituotokseen.
reseptin noudattaminen on yks asia missä helposti kompastuu, säilörehua menee muutama sata kiloa ylimääräistä joka kerta, tai jotain vastaavaa..
meillä on laitettu manuaallisesti joka appeen todelliset määrät ylös n.2 vuoden ajalta. vielä ku sais ne ekseliin niin vois verrata toteutuneisiin kasvuihin..
-
Paljonko on paljon? Mihin keskituotoksiin on aperuokinalla päästy?
-
16 500 oli kanadassa yhdellä tilalla pelkällä appeella. Lehmiä oli 600.
-
16 500 oli kanadassa yhdellä tilalla pelkällä appeella. Lehmiä oli 600.
Paunat kun muutetaan kiloiksi, niin ne jaetaan 2,2:lla - ei kerrota. :P
(juu tiedän että kanadalaiset käyttää myös kiloja)
-
16 500 oli kanadassa yhdellä tilalla pelkällä appeella. Lehmiä oli 600.
Paunat kun muutetaan kiloiksi, niin ne jaetaan 2,2:lla - ei kerrota. :P
(juu tiedän että kanadalaiset käyttää myös kiloja)
ja hormoneja ??? ???
-
Kiloina ja ilman hormooneja. Make ja Konkelo kävi siellä kanssa.
-
16 500 oli kanadassa yhdellä tilalla pelkällä appeella. Lehmiä oli 600.
Paunat kun muutetaan kiloiksi, niin ne jaetaan 2,2:lla - ei kerrota. :P
(juu tiedän että kanadalaiset käyttää myös kiloja)
Käyttääkö kanadalaiset kiloista puhuttaessa ns. Amerikan tonnia?
-
Joharan kans kannattaa kyl olla varuillaan....seurauksena "konsultoinnista" mun rusuexcelini laskee kaikkea olennaista...kuten aminohappojen määriä alkaen isoleusiinista, vitamiinitasojen kuten riboflaviinin ja koliinin riittävyyttä......a lähtötiedothan on varmasti TARKKOJA :D :D
Hupaisinta on ettei noilla taida olla merkitystä vielä pitkään aikaan, ei vaikka analyyseistä tulevat lähtötiedot on oikein. Mutta kun on sellanen laskentavamma!! 8)
Nämä kaikenmaailman konsultit tekevät lehmien ruokinnasta aivan liian monimutkaista, oheistuotteena tekevät itsensä tarpeelliseksi.
En minä laske itse aminohappoja. Joskus olen kyllä laskenut metioniini- ja lysiinitasoja huvikseni.. Aatami on näistä hyvin innostunut ja minun mielestäni se on HIENOA 8)
-
En minä laske itse aminohappoja. Joskus olen kyllä laskenut metioniini- ja lysiinitasoja huvikseni.. Aatami on näistä hyvin innostunut ja minun mielestäni se on HIENOA 8)
Juu innostuin yllytettäessä :D :D
-
En minä laske itse aminohappoja. Joskus olen kyllä laskenut metioniini- ja lysiinitasoja huvikseni.. Aatami on näistä hyvin innostunut ja minun mielestäni se on HIENOA 8)
Juu innostuin yllytettäessä :D :D
vois sitä huonompiakin harrastuksia olla :)
-
vois sitä huonompiakin harrastuksia olla :)
Ja onkin. Yön käyttö nukkumisen sijaan johonkin musanvääntöön on täysin järjetöntä, varsinkin kun tuloksena on keskinkertasta paskaa. Mutta jotain muutakin pitää olla ;)
-
En minä laske itse aminohappoja. Joskus olen kyllä laskenut metioniini- ja lysiinitasoja huvikseni.. Aatami on näistä hyvin innostunut ja minun mielestäni se on HIENOA 8)
Juu innostuin yllytettäessä :D :D
vois sitä huonompiakin harrastuksia olla :)
Tarkat laskelmat ovat mielenkiintoinen tapa lähestyä ruokinta-asioita. Parempi on laskea liian tarkkaan ja sitten pyöristää tuloksia käytännöllisemmiksi kuin se että ei laske ollenkaan ja pyöristelee silti :D