Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: boss - 15.03.11 - klo:15:13
-
Tarkoitus ois hankkia täyttöpöytä pyöröpaaleille ,apesekoitin+mattoruokkija mullerup tai joku muu.
Kertokaa kokemukset, plussat ja miinukset
Kestääkö terät ja pystyruuvi jos täyttöpöydästä tiputtaa jäätynyt 1,5 tonninen paali sekoittajaan?
-
Kestää.
-
Sekoitin kestää kyllä mutta täyttöpöytä ei ;) ;)
-
Sekoitin kestää kyllä mutta täyttöpöytä ei ;) ;)
riippuu tietenkin sekoittimesta.. ::)
ne mitä "kirka" myyskenteli ei ainakaan kestä ;D
-
Sekoitin kestää kyllä mutta täyttöpöytä ei ;) ;)
riippuu tietenkin sekoittimesta.. ::)
ne mitä "kirka" myyskenteli ei ainakaan kestä ;D
"kirka ???"
-
Sekoitin kestää kyllä mutta täyttöpöytä ei ;) ;)
riippuu tietenkin sekoittimesta.. ::)
ne mitä "kirka" myyskenteli ei ainakaan kestä ;D
"kirka ???"
juu u kirka ;D http://www.pesuosa.fi/
-
Sekoitin kestää kyllä mutta täyttöpöytä ei ;) ;)
riippuu tietenkin sekoittimesta.. ::)
ne mitä "kirka" myyskenteli ei ainakaan kestä ;D
"kirka ???"
juu u kirka ;D http://www.pesuosa.fi/
Siellähän se oli sarkamessuilla. Ilmetty kaksoisolento.
-
Dannykin oli... ;D
-
Dannykin oli... ;D
Danny ???
-
Sekoitin kestää kyllä mutta täyttöpöytä ei ;) ;)
riippuu tietenkin sekoittimesta.. ::)
ne mitä "kirka" myyskenteli ei ainakaan kestä ;D
"kirka ???"
juu u kirka ;D http://www.pesuosa.fi/
siellähän on avoimia työpaikkojakin, provisiopalkkauksella varmaan ::)
-
Dannykin oli... ;D
Danny ???
http://www.pellon.com/WebRoot/499222/Product.aspx?id=507926 siinä
-
Dannykin oli... ;D
Danny ???
http://www.pellon.com/WebRoot/499222/Product.aspx?id=507926 siinä
Eläpäs sentään asiattomia linkitä...
Ostakaa kaikki vaan strankgo.
Ja kun kirka rupeaa oikein fiilistelemään,ni pian on sac myynnissä-vanha pp miäs nääs..
-
Tarkoitus ois hankkia täyttöpöytä pyöröpaaleille ,apesekoitin+mattoruokkija mullerup tai joku muu.
Kertokaa kokemukset, plussat ja miinukset
Kestääkö terät ja pystyruuvi jos täyttöpöydästä tiputtaa jäätynyt 1,5 tonninen paali sekoittajaan?
Kestää tai ei... mä en silti laittas täyttöpöytää pudotteleen kokonaisia paaleja mihinkään sekoittimeen... Muuten en ota kantaa PP:n kamoihin, mutta hiukan epäilyttää kokonaisen paalin pudottaminen täyttöpöydältä...
-
ratkaisu kestävyysongelmaan on esim. tanco merkkinen paalin halkaisija. suosittelen kyllä halkaisemaan paalit sinne "paalipöydälle" helpottaa varmasti myös itse sekoittamista.
-
Miksei pistäis suoraan isompaa sekoitinja ja jättäis sitä täyttöpöytää pois?
-
Miksei pistäis suoraan isompaa sekoitinja ja jättäis sitä täyttöpöytää pois?
Ei se oo nii hienua ;) Ja kauppias on sanonu, että näin saa koko ajan "tuoretta" apetta, lehmät onnellisempia ja maitoa tulee paaaljon enemmän....vaikkei mikään tutkimus sitä tuekaan ;)
-
Miksei pistäis suoraan isompaa sekoitinja ja jättäis sitä täyttöpöytää pois?
Ei se oo nii hienua ;) Ja kauppias on sanonu, että näin saa koko ajan "tuoretta" apetta, lehmät onnellisempia ja maitoa tulee paaaljon enemmän....vaikkei mikään tutkimus sitä tuekaan ;)
Yksinkertaisempaan sais myytyä vähemmän härpäkkeitä ::)
-
Kyllä sekoitin sen kestää,niinhän se putoo vaikka nostais traktorillakin.Halkaistu paali kiilautuu ruuvin väliin helposti,ainakin jäinen.
Mut tuskin siitä paalirehulla millään muotoa täysin automaattista saa.
Mut jokatapauksessa tarvitaan ohjaus järjestelmä joka osaa tehdä nk.uudelleen laskennan.Esim tehtävä seosmäärä olisi 2000kg,siihen tarvittais vaikkapa 1500kg säilörehua,ohjaus pyytää sitä 1,5 tonnia,pöytä lähtee käyntiin,ja pudottaa vaikka 1800 kg.
Tällöin ilman uudelleen laskentaa homma olis menny vituiks,mut grphics tässä vaiheessa pysäyttää sekoittimen,punnitsee tavaran tarkasti,tekee uudelleen laskennan,lisää muut komponentit reseptin mukaisiks,ja tekee appeen loppuun.
paali vaan on sellanen että sen käyttäytyminen ei aina ennustettavissa.
-
Paalin painon vaihtelu johtuu todennäköisesti kuiva-aineen vaihtelusta eli seokseen tulee enemmän vaihtelua, jos paalin painonvaihtelua yritetään kompensoida.
-
Paalin painon vaihtelu johtuu todennäköisesti kuiva-aineen vaihtelusta eli seokseen tulee enemmän vaihtelua, jos paalin painonvaihtelua yritetään kompensoida.
Noin se on. Paalissa on aika vakiomäärä kuiva-ainetta, poislukien ruutikuivat ja vesimärät. Välillä 30-60% muuttui mchalepaaleissa vain paino.
-
Jos paalaimena muuttuvakammioinen Krone,nii paalin paino vaihtelee ihan luonnostaan jonkin verran.ja paalipöydällä oleva paali,on aina jonkun verran purkautunu,joten kyllä uudelleenlaskenta on ihan ok.
Voihan se toimia niinkin,et akaks laitetaan määrä x vaikka tuoresäilöttyä viljaa,ja sit muut komponentit automaattisesti.uudelleen laskenta on ihan välttämätön.
-
Eikö se olisi yksinkertaisinta luopua paalivehkeistä? ::)
-
Ehdottomasti olis.
-
Eikö se olisi yksinkertaisinta luopua paalivehkeistä? ::)
Kävi kyllä mielessä,mutta harkinnan,töynäytösten ja omien kokemuksien perusteella en kyllä luopuis !
-
Isomman navetan paaliralli on melkoinen. Myös apesekoittimessa irtorehu on kivaa, kun jauhaa ei pahemmin tarvitse ja pääsee sekoitinkin helpommalla. Nimim siilot tulossa paalit menossa.
-
Lehmiä kun on +60 on aika jättää hyvästit paaleille. Täydentävänä toki erinomainen.
-
Isomman navetan paaliralli on melkoinen.
Millä tavalla rehun rahtaus vähenee, kun siirrytään paaleista irtorehuun?
-
Taasko tästä on tulossa paalirehu vs siilorehu keskustelu.
-
Isomman navetan paaliralli on melkoinen.
Millä tavalla rehun rahtaus vähenee, kun siirrytään paaleista irtorehuun?
Ei varmaan rehun rahtaus vähene, mutta saattaa olla kustannus tehokkaampaa säilöä rehu aumaan/siiloon isommassa yksikössä.
Itse teen tällä hetkellä paaluun, mutta nyt kun suunitellaan uutta navettaa, niin suunitellaan siirtymistä myöhemmin paalirehusta taas takaisin siilo/aumarehuun.
-
Kuorman sidonta on mukavampi noukinvaunuun kun paalikärryyn.
-
Isomman navetan paaliralli on melkoinen.
Millä tavalla rehun rahtaus vähenee, kun siirrytään paaleista irtorehuun?
Ei varmaan rehun rahtaus vähene, mutta saattaa olla kustannus tehokkaampaa säilöä rehu aumaan/siiloon isommassa yksikössä.
Itse teen tällä hetkellä paaluun, mutta nyt kun suunitellaan uutta navettaa, niin suunitellaan siirtymistä myöhemmin paalirehusta taas takaisin siilo/aumarehuun.
60 lehmää + 50 nuorkarjaa =850 paalia vuodessa
muovi+verkko+maitohappo =5 € X 850 = 4250 € vuodessa. Laittakaa halvemmalla jos pystytte ;)
-
tua 60 lehemää syä jo tuan 800 ja risat paalia????
-
tua 60 lehemää syä jo tuan 800 ja risat paalia????
Legendaarinen paaliväittely :)
Oletetaampa, että paalissa on 350 kiloa kuiva-ainetta, mikä on paljon. 35% ka-pitoisuudella paali painaisi toista tonnia=iso paali.
Saadaan 297500 ka-kiloa. Nuorikarja syö noin 6 kakiloa päivässä/nuppi, jos ei anna vapaasti tai laimenna oljella. Tuon lisäksi tarvii hiukan startteria ja rypsiä hiehoille. Lähtee 109500 ka-kiloa (juu-u, hiehot syö kolmanneksen rehuistanne ;) ) Lehmille jää 188000 kiloa. Jaetaan 60 tulee 3133.33..kgka per vuosi. Kymppitonnin lypsävä tarvii noin 7 tonnia kuiva-ainetta (lypsy+umpikausi) vuodessa, joten 55% väkirehutasolla toi on ihan totta.
Jos paali on pienempi (niinkuin veikkaan) vr% on korkeampi tai tuotostaso matalampi ;)
-
tua 60 lehemää syä jo tuan 800 ja risat paalia????
Legendaarinen paaliväittely :)
Oletetaampa, että paalissa on 350 kiloa kuiva-ainetta, mikä on paljon. 35% ka-pitoisuudella paali painaisi toista tonnia=iso paali.
Saadaan 297500 ka-kiloa. Nuorikarja syö noin 6 kakiloa päivässä/nuppi, jos ei anna vapaasti tai laimenna oljella. Tuon lisäksi tarvii hiukan startteria ja rypsiä hiehoille. Lähtee 109500 ka-kiloa (juu-u, hiehot syö kolmanneksen rehuistanne ;) ) Lehmille jää 188000 kiloa. Jaetaan 60 tulee 3133.33..kgka per vuosi. Kymppitonnin lypsävä tarvii noin 7 tonnia kuiva-ainetta (lypsy+umpikausi) vuodessa, joten 55% väkirehutasolla toi on ihan totta.
Jos paali on pienempi (niinkuin veikkaan) vr% on korkeampi tai tuotostaso matalampi ;)
tuskimpa jossain kolomannes saros oo kuiva-ainetta ku puolet tuosta em laskelmasta??
-
tua 60 lehemää syä jo tuan 800 ja risat paalia????
Legendaarinen paaliväittely :)
Oletetaampa, että paalissa on 350 kiloa kuiva-ainetta, mikä on paljon. 35% ka-pitoisuudella paali painaisi toista tonnia=iso paali.
Saadaan 297500 ka-kiloa. Nuorikarja syö noin 6 kakiloa päivässä/nuppi, jos ei anna vapaasti tai laimenna oljella. Tuon lisäksi tarvii hiukan startteria ja rypsiä hiehoille. Lähtee 109500 ka-kiloa (juu-u, hiehot syö kolmanneksen rehuistanne ;) ) Lehmille jää 188000 kiloa. Jaetaan 60 tulee 3133.33..kgka per vuosi. Kymppitonnin lypsävä tarvii noin 7 tonnia kuiva-ainetta (lypsy+umpikausi) vuodessa, joten 55% väkirehutasolla toi on ihan totta.
Jos paali on pienempi (niinkuin veikkaan) vr% on korkeampi tai tuotostaso matalampi ;)
Ei se paalimäärä, vaan rehumäärä ;)
Väkirehu yli 50%,tuotos yli 10
Eläinpaikkoja 60 +50 todellisuudessa eläimiä on ehkä noin 58,5 + 47 tai jotain siinä paikkeilla.
Laakasiilo tai tornin hinnalla ostaa aika paljon muovia :P
Metrikuuskymppiseen mahtuu enemmän kui metrikakskymppiseen ;)
-
Hitto, sehän meni melkein oikein :) Paali oli iso....
Millä muuten nostelet noi satakuuskymppiset silloin, kun kuiva-aine on alle 30...?
-
Isomman navetan paaliralli on melkoinen.
Millä tavalla rehun rahtaus vähenee, kun siirrytään paaleista irtorehuun?
Ei varmaan rehun rahtaus vähene, mutta saattaa olla kustannus tehokkaampaa säilöä rehu aumaan/siiloon isommassa yksikössä.
Itse teen tällä hetkellä paaluun, mutta nyt kun suunitellaan uutta navettaa, niin suunitellaan siirtymistä myöhemmin paalirehusta taas takaisin siilo/aumarehuun.
60 lehmää + 50 nuorkarjaa =850 paalia vuodessa
muovi+verkko+maitohappo =5 € X 850 = 4250 € vuodessa. Laittakaa halvemmalla jos pystytte ;)
Onko tämä joku kilpailu siitä kuka ottaa laskelmissa vähiten kustannuksia huomioon? ::)
No, meillä ei mene kuin 12 pannua kahvia ja 4 pellillistä omenapiirakkaa... ;)
-
Isomman navetan paaliralli on melkoinen.
Millä tavalla rehun rahtaus vähenee, kun siirrytään paaleista irtorehuun?
Ei varmaan rehun rahtaus vähene, mutta saattaa olla kustannus tehokkaampaa säilöä rehu aumaan/siiloon isommassa yksikössä.
Itse teen tällä hetkellä paaluun, mutta nyt kun suunitellaan uutta navettaa, niin suunitellaan siirtymistä myöhemmin paalirehusta taas takaisin siilo/aumarehuun.
60 lehmää + 50 nuorkarjaa =850 paalia vuodessa
muovi+verkko+maitohappo =5 € X 850 = 4250 € vuodessa. Laittakaa halvemmalla jos pystytte ;)
Onko tämä joku kilpailu siitä kuka ottaa laskelmissa vähiten kustannuksia huomioon? ::)
No, meillä ei mene kuin 12 pannua kahvia ja 4 pellillistä omenapiirakkaa... ;)
6 askia punaista mallua ja pari kaljaa 8)
-
Onko tämä joku kilpailu siitä kuka ottaa laskelmissa vähiten kustannuksia huomioon? ::)
No, meillä ei mene kuin 12 pannua kahvia ja 4 pellillistä omenapiirakkaa... ;)
Kuka prkl sen piirakan syö :D :D
Tehtiin muuten noin kuusinkertainen määrä rehua. Säilöntäaineisiin meni 11 tonnia ja muoviin puolitoista (maitohappoa käytettiin 20% suositusta enemmän herneeseen).....eikä lasketa sitä tiivistystyötä, ei kuljetuksia....ei silppuamista, mutta lasketaan se paalin kuoriminen ja se muovin määäääärä ja se, että apevaunulta kestää puoli tuntia kauemmin hajoittaa tiukka ja halkaistu paali kuin siilosta leikattu paalirehu, joka on lisäksi tasalaatuista ylhäältä alas leikattuna.... :)
-
Multa ainakin meinaa mennä järki jo nuorkarjan paalien kuskaamisen kanssa. Kuorinta yhtä viddua ja muovijäte perseestä.
Siilot myös nuorkarjalle olis yhtä juhlaa.
-
Hitto, sehän meni melkein oikein :) Paali oli iso....
Millä muuten nostelet noi satakuuskymppiset silloin, kun kuiva-aine on alle 30...?
Q 970 ei jaksa... piti tehdä satakolmekymppinen
Jos tekee 160 pitäis ka. olla 40 tai yli :-\
Ja vielä aiheeseen...
Onko kellään kokemuksia Mullerup/GEA(J-F), Cormall,Pellon tai muun merkkisestä apesekoitin/mattoruokkijasta
-
Hitto, sehän meni melkein oikein :) Paali oli iso....
Millä muuten nostelet noi satakuuskymppiset silloin, kun kuiva-aine on alle 30...?
Q 970 ei jaksa... piti tehdä satakolmekymppinen
Jos tekee 160 pitäis ka. olla 40 tai yli :-\
Ja vielä aiheeseen...
Onko kellään kokemuksia Mullerup/GEA(J-F), Cormall,Pellon tai muun merkkisestä apesekoitin/mattoruokkijasta
Mullerupin MVM6,5 sekoittelee, Valmetal mattoruokkija jakaa. Kuten jo aiemmin oon kirjoittanukki, ainut heikko lenkki ketjussa on sekoittimen ja mattoruokkijan välinen kolinavenymäketjukolakuljetin, jonka korvaamiseen kumimattoisella kolakuljettimella ollaan viime aikoina paneuduttu. Sikäli vasta paneuduttu, kun kaks paikallisen valmistajan kuljetinta oli hinnoiteltu pilviin... Yhtenä vaihtoehtona on edelleenkin tehdä se helkkarin kuljetin ihan ITTE, mutkun ei tahdo olla ylimääräistä aikaa. Matto maksais reilun tonnin, rullat noin 500. muutamaan tonniin se jäis, mutta nämä teollisuuden toimijat hinkuu yli kymppiä moisesta... niin... no... niillä on toki aikaakin ja se siinä vissiin sitte maksaa niin helvetisti.
Liian pienihän toi sekoitinpytty on, mutta ehkä seuraava sitten vähäsen isompi. Ei tuo kumminkaan ikuinen oo kuten ei hinattavatkaan versiot...
-
Strautmanin 17 mottinen sähköllä käyvä sekoitin ja Nhk:n mattoruokkija on puoltoista vuotta syöttäny lehmät. Ei täyttöpöytää ja silti ollaan saatu jäisillä paaleilla muutama terä rikki. Paalin lastaus isolla Avantilla joten kovin hellävaraisesti ei onnistu paalia laskemaan vaan joutuu pudottamaan. Aumarehulla sekoitusaika noin viidesosa jäiseen paalirehuun nähden. Paaleja menee enempi kun tuo 800 vuoteen.
-
Multa ainakin meinaa mennä järki jo nuorkarjan paalien kuskaamisen kanssa. Kuorinta yhtä viddua ja muovijäte perseestä.
Siilot myös nuorkarjalle olis yhtä juhlaa.
Samat sävelet täälläkin, vaikka meillä tehtiin paaleihin vain suojaviljat vihantana. Aika helposti muovit ja verkot niistä irrottaa, mutta paljon kauemmin kestää umpparien rehun sekoitus kuin jos rehu olisi siilossa. Siispä keväällä lisää siiloja, niin paaleissa on sen jälkeen vain oljet.
-
Multa ainakin meinaa mennä järki jo nuorkarjan paalien kuskaamisen kanssa. Kuorinta yhtä viddua ja muovijäte perseestä.
Siilot myös nuorkarjalle olis yhtä juhlaa.
Samat sävelet täälläkin, vaikka meillä tehtiin paaleihin vain suojaviljat vihantana. Aika helposti muovit ja verkot niistä irrottaa, mutta paljon kauemmin kestää umpparien rehun sekoitus kuin jos rehu olisi siilossa. Siispä keväällä lisää siiloja, niin paaleissa on sen jälkeen vain oljet.
paalajas pitää olla kunnon terät:) kyllä levee... jäinen tiätysti asia erikseen
-
tua 60 lehemää syä jo tuan 800 ja risat paalia????
Legendaarinen paaliväittely :)
Oletetaampa, että paalissa on 350 kiloa kuiva-ainetta, mikä on paljon. 35% ka-pitoisuudella paali painaisi toista tonnia=iso paali.
Saadaan 297500 ka-kiloa. Nuorikarja syö noin 6 kakiloa päivässä/nuppi, jos ei anna vapaasti tai laimenna oljella. Tuon lisäksi tarvii hiukan startteria ja rypsiä hiehoille. Lähtee 109500 ka-kiloa (juu-u, hiehot syö kolmanneksen rehuistanne ;) ) Lehmille jää 188000 kiloa. Jaetaan 60 tulee 3133.33..kgka per vuosi. Kymppitonnin lypsävä tarvii noin 7 tonnia kuiva-ainetta (lypsy+umpikausi) vuodessa, joten 55% väkirehutasolla toi on ihan totta.
Jos paali on pienempi (niinkuin veikkaan) vr% on korkeampi tai tuotostaso matalampi ;)
Adami osui lähelle, minäkin haluan arvata...
Laaturehun tuottamisesta kun on kyse, voisi ajatella korjuukerralla satoa kertyvän 2500 kg ka. 297 500kg ka : 2500 kg ka/ha= 119 ha korjattavaa alaa.
Tuo 800 paalia kun tehdään tuubiin,tulee toteutuneilla urakointitaksoilla paalauksesta ja käärinnästä tarpeineen kustannusta 8000€. Lisäksi niitto 119 ha x 25€/ha = 2975€. Paalien kuljetus pellolta käyttöpaikalle voidaan hoitaa monella tapaa, esim pölliauto ajaa tuota määrää, keskimatkalta 5km, 30 tunia x 70€/h = 2100 €. Virhekäymisen riski paalirehussa on niin pieni, että sitä ei käytännössä ole, joten säilöntäaineen käyttö ei ole perusteltua. Kokonaiskustannus siis 13 000€
Sama noukinvaunulla: Niitto+karhotus+noukkari 150€/ha x 119 ha = 17850€. Siihen lisäksi siilolle pyöräkuormaaja tms 40h x 50€/h = 2000 €. Noukinvaunurehu säilyy hyvin, kunhan se tehdään hieman kosteampana ja reilulla hapolla. Ko rehuerästa voisi tulla 1000 tn noukkaritavaraa johon happoa 5l/tn = 5000l x 1€/l = 5000€. Sitten tarvitaan vielä se varasto, siilo tms. varastointikustannusta muovi ym kuluineen voisi laskea vuositasolla 5000 €. Kokonaiskustannus siis jotakuinkin tuplat paalirehuun verraten. ::)
-
Maatalousmatematiikkaa parhaimmillaan!
-
tua 60 lehemää syä jo tuan 800 ja risat paalia????
Legendaarinen paaliväittely :)
Oletetaampa, että paalissa on 350 kiloa kuiva-ainetta, mikä on paljon. 35% ka-pitoisuudella paali painaisi toista tonnia=iso paali.
Saadaan 297500 ka-kiloa. Nuorikarja syö noin 6 kakiloa päivässä/nuppi, jos ei anna vapaasti tai laimenna oljella. Tuon lisäksi tarvii hiukan startteria ja rypsiä hiehoille. Lähtee 109500 ka-kiloa (juu-u, hiehot syö kolmanneksen rehuistanne ;) ) Lehmille jää 188000 kiloa. Jaetaan 60 tulee 3133.33..kgka per vuosi. Kymppitonnin lypsävä tarvii noin 7 tonnia kuiva-ainetta (lypsy+umpikausi) vuodessa, joten 55% väkirehutasolla toi on ihan totta.
Jos paali on pienempi (niinkuin veikkaan) vr% on korkeampi tai tuotostaso matalampi ;)
Adami osui lähelle, minäkin haluan arvata...
Laaturehun tuottamisesta kun on kyse, voisi ajatella korjuukerralla satoa kertyvän 2500 kg ka. 297 500kg ka : 2500 kg ka/ha= 119 ha korjattavaa alaa.
Tuo 800 paalia kun tehdään tuubiin,tulee toteutuneilla urakointitaksoilla paalauksesta ja käärinnästä tarpeineen kustannusta 8000€. Lisäksi niitto 119 ha x 25€/ha = 2975€. Paalien kuljetus pellolta käyttöpaikalle voidaan hoitaa monella tapaa, esim pölliauto ajaa tuota määrää, keskimatkalta 5km, 30 tunia x 70€/h = 2100 €. Virhekäymisen riski paalirehussa on niin pieni, että sitä ei käytännössä ole, joten säilöntäaineen käyttö ei ole perusteltua. Kokonaiskustannus siis 13 000€
Sama noukinvaunulla: Niitto+karhotus+noukkari 150€/ha x 119 ha = 17850€. Siihen lisäksi siilolle pyöräkuormaaja tms 40h x 50€/h = 2000 €. Noukinvaunurehu säilyy hyvin, kunhan se tehdään hieman kosteampana ja reilulla hapolla. Ko rehuerästa voisi tulla 1000 tn noukkaritavaraa johon happoa 5l/tn = 5000l x 1€/l = 5000€. Sitten tarvitaan vielä se varasto, siilo tms. varastointikustannusta muovi ym kuluineen voisi laskea vuositasolla 5000 €. Kokonaiskustannus siis jotakuinkin tuplat paalirehuun verraten. ::)
9 metrin perhonen, 16 metrinen karhotin, ajosilppuri, 4 kärriä, niihin traktorit ja pyöräkuormaaja aumalle. 150 hehtaaria 10 tuntiin. Kauanko itse tai urakoitsia ajaa paalauskoneella sitä 150 hehtaaria? viikon vai kaksi?
Paljonko d-arvo laski siinä paalauksen sivussa.
-
5 päivää sitä paalaa, tai vähemmän jos on hyvät lohkot.
-
tua 60 lehemää syä jo tuan 800 ja risat paalia????
Legendaarinen paaliväittely :)
Oletetaampa, että paalissa on 350 kiloa kuiva-ainetta, mikä on paljon. 35% ka-pitoisuudella paali painaisi toista tonnia=iso paali.
Saadaan 297500 ka-kiloa. Nuorikarja syö noin 6 kakiloa päivässä/nuppi, jos ei anna vapaasti tai laimenna oljella. Tuon lisäksi tarvii hiukan startteria ja rypsiä hiehoille. Lähtee 109500 ka-kiloa (juu-u, hiehot syö kolmanneksen rehuistanne ;) ) Lehmille jää 188000 kiloa. Jaetaan 60 tulee 3133.33..kgka per vuosi. Kymppitonnin lypsävä tarvii noin 7 tonnia kuiva-ainetta (lypsy+umpikausi) vuodessa, joten 55% väkirehutasolla toi on ihan totta.
Jos paali on pienempi (niinkuin veikkaan) vr% on korkeampi tai tuotostaso matalampi ;)
Adami osui lähelle, minäkin haluan arvata...
Laaturehun tuottamisesta kun on kyse, voisi ajatella korjuukerralla satoa kertyvän 2500 kg ka. 297 500kg ka : 2500 kg ka/ha= 119 ha korjattavaa alaa.
Tuo 800 paalia kun tehdään tuubiin,tulee toteutuneilla urakointitaksoilla paalauksesta ja käärinnästä tarpeineen kustannusta 8000€. Lisäksi niitto 119 ha x 25€/ha = 2975€. Paalien kuljetus pellolta käyttöpaikalle voidaan hoitaa monella tapaa, esim pölliauto ajaa tuota määrää, keskimatkalta 5km, 30 tunia x 70€/h = 2100 €. Virhekäymisen riski paalirehussa on niin pieni, että sitä ei käytännössä ole, joten säilöntäaineen käyttö ei ole perusteltua. Kokonaiskustannus siis 13 000€
Sama noukinvaunulla: Niitto+karhotus+noukkari 150€/ha x 119 ha = 17850€. Siihen lisäksi siilolle pyöräkuormaaja tms 40h x 50€/h = 2000 €. Noukinvaunurehu säilyy hyvin, kunhan se tehdään hieman kosteampana ja reilulla hapolla. Ko rehuerästa voisi tulla 1000 tn noukkaritavaraa johon happoa 5l/tn = 5000l x 1€/l = 5000€. Sitten tarvitaan vielä se varasto, siilo tms. varastointikustannusta muovi ym kuluineen voisi laskea vuositasolla 5000 €. Kokonaiskustannus siis jotakuinkin tuplat paalirehuun verraten. ::)
9 metrin perhonen, 16 metrinen karhotin, ajosilppuri, 4 kärriä, niihin traktorit ja pyöräkuormaaja aumalle. 150 hehtaaria 10 tuntiin. Kauanko itse tai urakoitsia ajaa paalauskoneella sitä 150 hehtaaria? viikon vai kaksi?
Paljonko d-arvo laski siinä paalauksen sivussa.
No tulipahan paljon enemmän rehua,kun ei suotta hötkyile kiireen kanssa :P
-
tua 60 lehemää syä jo tuan 800 ja risat paalia????
Legendaarinen paaliväittely :)
Oletetaampa, että paalissa on 350 kiloa kuiva-ainetta, mikä on paljon. 35% ka-pitoisuudella paali painaisi toista tonnia=iso paali.
Saadaan 297500 ka-kiloa. Nuorikarja syö noin 6 kakiloa päivässä/nuppi, jos ei anna vapaasti tai laimenna oljella. Tuon lisäksi tarvii hiukan startteria ja rypsiä hiehoille. Lähtee 109500 ka-kiloa (juu-u, hiehot syö kolmanneksen rehuistanne ;) ) Lehmille jää 188000 kiloa. Jaetaan 60 tulee 3133.33..kgka per vuosi. Kymppitonnin lypsävä tarvii noin 7 tonnia kuiva-ainetta (lypsy+umpikausi) vuodessa, joten 55% väkirehutasolla toi on ihan totta.
Jos paali on pienempi (niinkuin veikkaan) vr% on korkeampi tai tuotostaso matalampi ;)
Adami osui lähelle, minäkin haluan arvata...
Laaturehun tuottamisesta kun on kyse, voisi ajatella korjuukerralla satoa kertyvän 2500 kg ka. 297 500kg ka : 2500 kg ka/ha= 119 ha korjattavaa alaa.
Tuo 800 paalia kun tehdään tuubiin,tulee toteutuneilla urakointitaksoilla paalauksesta ja käärinnästä tarpeineen kustannusta 8000€. Lisäksi niitto 119 ha x 25€/ha = 2975€. Paalien kuljetus pellolta käyttöpaikalle voidaan hoitaa monella tapaa, esim pölliauto ajaa tuota määrää, keskimatkalta 5km, 30 tunia x 70€/h = 2100 €. Virhekäymisen riski paalirehussa on niin pieni, että sitä ei käytännössä ole, joten säilöntäaineen käyttö ei ole perusteltua. Kokonaiskustannus siis 13 000€
Sama noukinvaunulla: Niitto+karhotus+noukkari 150€/ha x 119 ha = 17850€. Siihen lisäksi siilolle pyöräkuormaaja tms 40h x 50€/h = 2000 €. Noukinvaunurehu säilyy hyvin, kunhan se tehdään hieman kosteampana ja reilulla hapolla. Ko rehuerästa voisi tulla 1000 tn noukkaritavaraa johon happoa 5l/tn = 5000l x 1€/l = 5000€. Sitten tarvitaan vielä se varasto, siilo tms. varastointikustannusta muovi ym kuluineen voisi laskea vuositasolla 5000 €. Kokonaiskustannus siis jotakuinkin tuplat paalirehuun verraten. ::)
9 metrin perhonen, 16 metrinen karhotin, ajosilppuri, 4 kärriä, niihin traktorit ja pyöräkuormaaja aumalle. 150 hehtaaria 10 tuntiin. Kauanko itse tai urakoitsia ajaa paalauskoneella sitä 150 hehtaaria? viikon vai kaksi?
Paljonko d-arvo laski siinä paalauksen sivussa.
No tulipahan paljon enemmän rehua,kun ei suotta hötkyile kiireen kanssa :P
30 ha päivässä kombilla helppo nakki jos on kunnon lohkot
-
Minäkin komentoin... ;)
Adami osui lähelle, minäkin haluan arvata...
Laaturehun tuottamisesta kun on kyse, voisi ajatella korjuukerralla satoa kertyvän 2500 kg ka. 297 500kg ka : 2500 kg ka/ha= 119 ha korjattavaa alaa.
jos tehdään laaturehua kauanko korjuu kestää? Noukkarilla meni tuohon alaan viime kesänä 21 tuntia..
Tuo 800 paalia kun tehdään tuubiin,tulee toteutuneilla urakointitaksoilla paalauksesta ja käärinnästä tarpeineen kustannusta 8000€.
Kymppi paalauksesta ja tuubittamisesta on todella halpa hinta, osaako se urakoitsijakaan laskea kuluja?
Lisäksi niitto 119 ha x 25€/ha = 2975€.
Erittäin halpa niittohinta, taksa ei todellakaan kata kuluja
Paalien kuljetus pellolta käyttöpaikalle voidaan hoitaa monella tapaa, esim pölliauto ajaa tuota määrää, keskimatkalta 5km, 30 tunia x 70€/h = 2100 €. Virhekäymisen riski paalirehussa on niin pieni, että sitä ei käytännössä ole, joten säilöntäaineen käyttö ei ole perusteltua.
Tuosta voi olla montaa mieltä...
Kokonaiskustannus siis 13 000€
Sama noukinvaunulla: Niitto+karhotus+noukkari 150€/ha x 119 ha = 17850€.
9m perhonen ja noukkari 112€/ha
Siihen lisäksi siilolle pyöräkuormaaja tms 40h x 50€/h = 2000 €.
suunnilleen oikein
Noukinvaunurehu säilyy hyvin, kunhan se tehdään hieman kosteampana ja reilulla hapolla. Ko rehuerästa voisi tulla 1000 tn noukkaritavaraa johon happoa 5l/tn = 5000l x 1€/l = 5000€.
tai 4000L riittää
Sitten tarvitaan vielä se varasto, siilo tms. varastointikustannusta muovi ym kuluineen voisi laskea vuositasolla 5000 €.
Aumassa tuohon riittää 1000€ muovit
Kokonaiskustannus siis jotakuinkin tuplat paalirehuun verraten. ::)
Ihan miten vaan kukin haluaa laskea, pääasia kai että aurinko paistaa ja on hieno kevät päivä, ja uskoo olevansa oikeassa... ;) :D
-
Ihan miten vaan kukin haluaa laskea, pääasia kai että aurinko paistaa ja on hieno kevät päivä, ja uskoo olevansa oikeassa... ;) :D
Näin!!
Noihin kustannuksiin.....paalaus+tuubitus on yhteensä noin tuplat tuosta 8 tonnista. Lisäksi kaikkien pitää pelata yhteen: paalaajan, pellon reunaansiirtäjän, pölliauton ja käärintä ruokkivan tyypin. Käyttäisin myös säilöntäainetta, koska käymistuotteiden määrä ja muuten pieneksi. Samasta syystä kuiva-aine ei sais olla yli 40.....
Niitosta: piiitkän aikavälin laskelma omasta koneesta näyttää omakustannehinnaksi 19 euroa/ha. Koneen hankintahinnan olen päivittänyt nykyhintoihin. Tuossa välillä on löpön hinta käynyt eurossa ja siitä tulee suurimmat korotuspaineet. Löpöä ei tosin kulu 4.5 litraa enempää hehtaarille.
-
Minäkin komentoin... ;)
Adami osui lähelle, minäkin haluan arvata...
Laaturehun tuottamisesta kun on kyse, voisi ajatella korjuukerralla satoa kertyvän 2500 kg ka. 297 500kg ka : 2500 kg ka/ha= 119 ha korjattavaa alaa.
jos tehdään laaturehua kauanko korjuu kestää? Noukkarilla meni tuohon alaan viime kesänä 21 tuntia..
Tuo 800 paalia kun tehdään tuubiin,tulee toteutuneilla urakointitaksoilla paalauksesta ja käärinnästä tarpeineen kustannusta 8000€.
Kymppi paalauksesta ja tuubittamisesta on todella halpa hinta, osaako se urakoitsijakaan laskea kuluja?
Lisäksi niitto 119 ha x 25€/ha = 2975€.
Erittäin halpa niittohinta, taksa ei todellakaan kata kuluja
Paalien kuljetus pellolta käyttöpaikalle voidaan hoitaa monella tapaa, esim pölliauto ajaa tuota määrää, keskimatkalta 5km, 30 tunia x 70€/h = 2100 €. Virhekäymisen riski paalirehussa on niin pieni, että sitä ei käytännössä ole, joten säilöntäaineen käyttö ei ole perusteltua.
Tuosta voi olla montaa mieltä...
Kokonaiskustannus siis 13 000€
Sama noukinvaunulla: Niitto+karhotus+noukkari 150€/ha x 119 ha = 17850€.
9m perhonen ja noukkari 112€/ha
Siihen lisäksi siilolle pyöräkuormaaja tms 40h x 50€/h = 2000 €.
suunnilleen oikein
Noukinvaunurehu säilyy hyvin, kunhan se tehdään hieman kosteampana ja reilulla hapolla. Ko rehuerästa voisi tulla 1000 tn noukkaritavaraa johon happoa 5l/tn = 5000l x 1€/l = 5000€.
tai 4000L riittää
Sitten tarvitaan vielä se varasto, siilo tms. varastointikustannusta muovi ym kuluineen voisi laskea vuositasolla 5000 €.
Aumassa tuohon riittää 1000€ muovit
Kokonaiskustannus siis jotakuinkin tuplat paalirehuun verraten. ::)
Ihan miten vaan kukin haluaa laskea, pääasia kai että aurinko paistaa ja on hieno kevät päivä, ja uskoo olevansa oikeassa... ;) :D
jos noukkarirehu poljetaan kunnolla niin happoa ei tarvita paljoa..
-
Noihin kustannuksiin.....paalaus+tuubitus on yhteensä noin tuplat tuosta 8 tonnista. Lisäksi kaikkien pitää pelata yhteen: paalaajan, pellon reunaansiirtäjän, pölliauton ja käärintä ruokkivan tyypin. Käyttäisin myös säilöntäainetta, koska käymistuotteiden määrä ja muuten pieneksi. Samasta syystä kuiva-aine ei sais olla yli 40.....
Niitosta: piiitkän aikavälin laskelma omasta koneesta näyttää omakustannehinnaksi 19 euroa/ha. Koneen hankintahinnan olen päivittänyt nykyhintoihin. Tuossa välillä on löpön hinta käynyt eurossa ja siitä tulee suurimmat korotuspaineet. Löpöä ei tosin kulu 4.5 litraa enempää hehtaarille.
Verkko ja muovi maksaa yhteensä n.2€/paali. Sun täytyy käyttää melkosesti erilaisia laskentaperusteita kun tuossa niittokustannuksessa, että saat paalaus- ja käärintätyön arvoksi 18€/paali?
Shrek: Olet oikeassa, 5 noukinvaunua korjaa nopeammin tietyn määrän rehua kuin 1 paalain. Paljonko muuten mainitsemassasi urakassa oli keskimääräinen kuljetusmatka, entä paljonko tuli kuiva-ainetta hehtaarilta?
-
Verkko ja muovi maksaa yhteensä n.2€/paali. Sun täytyy käyttää melkosesti erilaisia laskentaperusteita kun tuossa niittokustannuksessa, että saat paalaus- ja käärintätyön arvoksi 18€/paali?
Ammuin ehkä vähän yli, mutta olen laskenut tuubikäärimen, paalaimen ja kuljetusketjun kustannukset omalle kohdalle aikanaan. Jos kuljetat rekalla, tarvit yhden traktorin+miehen syöttämään käärintä. Tämän työn tuottavuus on kiinni kuljetuksen nopeudesta. Mies+traktori työllistyy myös paalien siirrossa rekan ulottuville. Suuri vaikutus on myös paalikoolla ja paalaimella. Luulisin, että saat paalauksen+siirron pellon reunaan alle kympillä, mutta käärintätyö vie euron/paali+odotteluajat ja itse käärin tarvii myös muutaman euron. Alle 15 euron en usko työn onnistuvan, tai käärittävää pitäisi olla todella paljon.
Hehtaarimäärä ja lähes olemattomat korjauskustannukset painaa mun omakustannehinnan alas. Samoin alhainen pö-kulu ja kohtuullisen suuri ha/h määrä. Koneella on ajettu paljon rahtia.
-
Niitolla ei ole mitään merkitystä kun verrataan eri säilöntämenetelmiä keskenään.
Itte olen päätynyt siihen että halvin ketju olis niitto, paalainkäärin karhottimella. Tällä ketjulla rehun saisi tehtyä. Sitten kun rehut on tehty niin niittoraktoriin pitkät "rukkipiikit" sekä eteen että taakse niin tulis vähintään neljä paalia pellonlaitaan tai sellaiseen kohtaan mistä kärryllä sais haettua. Paalaajaraktoriin taas tiekummit ja vankkurit perään niin sillä kelkkois paalit navetan viereen.
Tässä näen hyvinä puolina vähäinen kalustoon sekä työvoiman tarve samanaikaisesti eli kahella raktorilla ja kuskilla sais suuren määrän rehua korjattua ja tuotua kotia. Lisäksi lainan tarve olisi pieni kun siilo tai auman alus asfaltti ei rasittaisi taloutta. (verokikkailulla voi jopa kustantaa osan paali muoveista). Päällekkäisen kaluston tarve on pientä kun samalla kalustolla saa tehtyä heinät ja oljet. Matemaattisesti tiedän että perhonen, karhotin, ajosilppuri, lauma kärryraktoreita, ja pyöräkuormaaja on edullisin yksikköä kohden mutta silloin on kyse ainoastaan urakoinnista eikä oma tila voi mitenkään osallistua toimintaan.
Jos haluaa käyttää tuubikäärintä niin silloin se kannattaa mielestäni viedä sellaiseen paikkaan että se kone mikä kerää paalit pellolta myös hoitaa käärinnän. Sitten kaukokuljetus hoidetaan erikseen tarpeen mukaan. Jos paaleja ruvetaan rahtaamaan kotiin käärintään niin silloin silppuri- kärry- tallaaja ketju aumaan on edullisempi ja vähätöisempi.
Muut saa sitten laskea kopska sitä en osaa mutta mutulla mennään.
-
Ammuin ehkä vähän yli, mutta olen laskenut tuubikäärimen, paalaimen ja kuljetusketjun kustannukset omalle kohdalle aikanaan. Jos kuljetat rekalla, tarvit yhden traktorin+miehen syöttämään käärintä. Tämän työn tuottavuus on kiinni kuljetuksen nopeudesta. Mies+traktori työllistyy myös paalien siirrossa rekan ulottuville. Suuri vaikutus on myös paalikoolla ja paalaimella. Luulisin, että saat paalauksen+siirron pellon reunaan alle kympillä, mutta käärintätyö vie euron/paali+odotteluajat ja itse käärin tarvii myös muutaman euron. Alle 15 euron en usko työn onnistuvan, tai käärittävää pitäisi olla todella paljon.
Juu, sitä suuruusluokkaa se on...aikuisten oikeesti
Uskon, että ketjun toimintaa hiomalla tuosta pystyy puristamaan pois.
Esikuivatus pitää tietysti osua kohdalleen, muuten alkaa maksaa. Toisaalta sääriski ei ole ihan pieni noissa "150 ha kymmeneen tuntiin" hommissakaan, koko tilan pääsato yhden kortin varassa...
-
9 metrin perhonen, 16 metrinen karhotin, ajosilppuri, 4 kärriä, niihin traktorit ja pyöräkuormaaja aumalle. 150 hehtaaria 10 tuntiin. Kauanko itse tai urakoitsia ajaa paalauskoneella sitä 150 hehtaaria? viikon vai kaksi?
Paljonko d-arvo laski siinä paalauksen sivussa.
[/quote
>>>Kyllä kai valehtelullakin joku rääpy pitääs olla....Mä haluan nähdä ne vehkeet millä tähän suomalaisissa olosuhteissa KESKIMÄÄRIN ajosilppuriketjulla päästään...Vaikka on millanen pyöräkone, jos juntataan 150 hehtaarin rehut läjälle kymmeneen tuntiin, niin takaan ja alleviivaan että kasasta tulee paskaa :P Tämä aivan tähtitieteellinen työsaavutus tarkoittaa siis 15 hehtaaria tunnissa, jossa on tankkaukset,happopullonvaihdot ja kusitauot mukana. Kasalle tulee vähintään 20 kippikärryllistä tunnissa, eli joka tunti yksi kärry vie 5 kuormaa ::) ::). Mahtaa siinä VOLVON kuskia vituttaa, vaikka olis kuinka hyvä ilmastointi ja dvd;t.
http://www.youtube.com/watch?v=SR2zz2P0Bus&playnext=1&list=PL6229969FB487E95F
Kannattais varmaan ilmoittaa saavutus vähintäänkin guinnesin ennätysten kirjaan ;D ;D. Tässäkin savotassa oli 15 ukkoa mukana. Ei nyt ihan hirveä työsaavutus miestä päälle :P ;) Sen melkein menetelmästä riippumatta pystyy tekemään samaan aika tarkkaan 1 hehtaari/mies/tunti...
-
Jos haluaa käyttää tuubikäärintä niin silloin se kannattaa mielestäni viedä sellaiseen paikkaan että se kone mikä kerää paalit pellolta myös hoitaa käärinnän. Sitten kaukokuljetus hoidetaan erikseen tarpeen mukaan.
Tuo on yksi hyvä vaihtoehto. Varsinkin kun lohko sijaitsee kauempana, on kylätien varressa ja sen kokoinen, että siitä saa järkevän pötkön.
-
(verokikkailulla voi jopa kustantaa osan paali muoveista)
Nyt tipahdin kärryiltä! ??? Meinaatko, että ostamalla paalimuovit tulee niin paljon tappiota että säästämällä veronmaksussa saa ne maksuun. :o
Muut saa sitten laskea kopska sitä en osaa mutta mutulla mennään.
Kukapa sitä laskea osaa, mutta onneksi on excel... ;D
-
9 metrin perhonen, 16 metrinen karhotin, ajosilppuri, 4 kärriä, niihin traktorit ja pyöräkuormaaja aumalle. 150 hehtaaria 10 tuntiin. Kauanko itse tai urakoitsia ajaa paalauskoneella sitä 150 hehtaaria? viikon vai kaksi?
Paljonko d-arvo laski siinä paalauksen sivussa.
[/quote
>>>Kyllä kai valehtelullakin joku rääpy pitääs olla....Mä haluan nähdä ne vehkeet millä tähän suomalaisissa olosuhteissa KESKIMÄÄRIN ajosilppuriketjulla päästään...Vaikka on millanen pyöräkone, jos juntataan 150 hehtaarin rehut läjälle kymmeneen tuntiin, niin takaan ja alleviivaan että kasasta tulee paskaa :P Tämä aivan tähtitieteellinen työsaavutus tarkoittaa siis 15 hehtaaria tunnissa, jossa on tankkaukset,happopullonvaihdot ja kusitauot mukana. Kasalle tulee vähintään 20 kippikärryllistä tunnissa, eli joka tunti yksi kärry vie 5 kuormaa ::) ::). Mahtaa siinä VOLVON kuskia vituttaa, vaikka olis kuinka hyvä ilmastointi ja dvd;t.
http://www.youtube.com/watch?v=SR2zz2P0Bus&playnext=1&list=PL6229969FB487E95F
Kannattais varmaan ilmoittaa saavutus vähintäänkin guinnesin ennätysten kirjaan ;D ;D. Tässäkin savotassa oli 15 ukkoa mukana. Ei nyt ihan hirveä työsaavutus miestä päälle :P ;) Sen melkein menetelmästä riippumatta pystyy tekemään samaan aika tarkkaan 1 hehtaari/mies/tunti...
kyllä tuon on aika lähellä uskottava, jos kerran yhellä noukkarilla korjaa 110 ha 36 tuntiin.. jos senssit on hyvät (siilo n 15m leveä ja pituutta 50-10m) ja pyöräkone kuski on hommien tasalla niin ei mikään mahdottomuus aumalle. tietysti kasaa pitää polkea pitempään kuin tuo 10 h ..
-
(verokikkailulla voi jopa kustantaa osan paali muoveista)
Nyt tipahdin kärryiltä! ??? Meinaatko, että ostamalla paalimuovit tulee niin paljon tappiota että säästämällä veronmaksussa saa ne maksuun. :o
Ei Mutta käsittääkseni jättämällä ennakko alveja ja veroja maksamatta niin saa ilmaista rahaa käyttöön jolloin lehmät on jo tuottanut muovit kun verot tulee maksuun. Kysykää viisaammilta miten homma kannattaa tehdä mutta näin käsittääkseni pystyy toimimaan. Toista on monivuotisen laakasiilolainan kanssa joka on rahoitettava pankista pidemmäksi aikaa.
-
Shrek: Olet oikeassa, 5 noukinvaunua korjaa nopeammin tietyn määrän rehua kuin 1 paalain. Paljonko muuten mainitsemassasi urakassa oli keskimääräinen kuljetusmatka, entä paljonko tuli kuiva-ainetta hehtaarilta?
Ei niitä noukinvaunuja ollut kuin kolme... 8) ;)
Keskimääräinen matka 6,28km ??? ja ka-sato 2700kg/ha.
Kustannusten kannalta mulle on ihan sama montako vaunua urakoitsija tuo, mutta laadun kannalta mitä nopeemmin saa kerättyä sitä vähemmän rehu vanhenee.
Kevätsadon D-arvo 70 ja syyssadon 68. Mites sulla?
-
9 metrin perhonen, 16 metrinen karhotin, ajosilppuri, 4 kärriä, niihin traktorit ja pyöräkuormaaja aumalle. 150 hehtaaria 10 tuntiin. Kauanko itse tai urakoitsia ajaa paalauskoneella sitä 150 hehtaaria? viikon vai kaksi?
Paljonko d-arvo laski siinä paalauksen sivussa.
[/quote
>>>Kyllä kai valehtelullakin joku rääpy pitääs olla....Mä haluan nähdä ne vehkeet millä tähän suomalaisissa olosuhteissa KESKIMÄÄRIN ajosilppuriketjulla päästään...Vaikka on millanen pyöräkone, jos juntataan 150 hehtaarin rehut läjälle kymmeneen tuntiin, niin takaan ja alleviivaan että kasasta tulee paskaa :P Tämä aivan tähtitieteellinen työsaavutus tarkoittaa siis 15 hehtaaria tunnissa, jossa on tankkaukset,happopullonvaihdot ja kusitauot mukana. Kasalle tulee vähintään 20 kippikärryllistä tunnissa, eli joka tunti yksi kärry vie 5 kuormaa ::) ::). Mahtaa siinä VOLVON kuskia vituttaa, vaikka olis kuinka hyvä ilmastointi ja dvd;t.
http://www.youtube.com/watch?v=SR2zz2P0Bus&playnext=1&list=PL6229969FB487E95F
Kannattais varmaan ilmoittaa saavutus vähintäänkin guinnesin ennätysten kirjaan ;D ;D. Tässäkin savotassa oli 15 ukkoa mukana. Ei nyt ihan hirveä työsaavutus miestä päälle :P ;) Sen melkein menetelmästä riippumatta pystyy tekemään samaan aika tarkkaan 1 hehtaari/mies/tunti...
Taitaa olla nuo vehkeet olla sillä yhdellä sonnimiehellä joka on tukilistan top 5 ;D
-
Ei niitä noukinvaunuja ollut kuin kolme... 8) ;)
Keskimääräinen matka 6,28km ??? ja ka-sato 2700kg/ha.
Kustannusten kannalta mulle on ihan sama montako vaunua urakoitsija tuo, mutta laadun kannalta mitä nopeemmin saa kerättyä sitä vähemmän rehu vanhenee.
Kevätsadon D-arvo 70 ja syyssadon 68. Mites sulla?
Sitä meinasin, että mikäänhän ei estä korjaamasta rehua useammalla paalaimella samanaikaisesti..
Jos joku tulee meille tekemään rehut irtosilppuna tuolla sun maksamalla taksalla, otan varmasti! Täälläpäin urakoitsijoiden taksat lähtee 130€/ha, kun siilo on pellon laidalla. Noilla sun etäisyyksillä (meillä hyvin lähellä samaa) saa laittaa vielä muutaman kympin kylkeen. Kokonaiskustannus (aineet+varastointi) pyörii silloin vähintään 200€/ha nurkilla eli 75€ kuiva-aine tonnille. Edelleen olen sitä mieltä, että paalit tuubiin systeemillä pääsis 50€ tasoon ka tonnille laskettuna, sun nykyinen systeems menee hieman alle..
D-arvoista: Viime kesänä korjuu alkoi 10.6. D-arvo 72-73. Tehtiin parina päivänä, jonka jälkeen satoi viikon vettä. Taas tehtiin pari päivää, tuolloin D-arvo tasoa 69-70. Jälleen viikko vettä ja juhannukseksi saatiin loput korjattua, D 65-66. Tietysti, jos olisi saanut tehokkaan urakoitsijan siihen keskimmäiseen pilven rakoon, olisi suoritus ollut täydellinen. Veikkaan että kysyjiä oli muitakin..Toinen sato heinäkuun loppupuolella,D-arvo luokkaaa 65. Kolmas sato syyskuulla D 70
-
Ei niitä noukinvaunuja ollut kuin kolme... 8) ;)
Keskimääräinen matka 6,28km ??? ja ka-sato 2700kg/ha.
Kustannusten kannalta mulle on ihan sama montako vaunua urakoitsija tuo, mutta laadun kannalta mitä nopeemmin saa kerättyä sitä vähemmän rehu vanhenee.
Kevätsadon D-arvo 70 ja syyssadon 68. Mites sulla?
Sitä meinasin, että mikäänhän ei estä korjaamasta rehua useammalla paalaimella samanaikaisesti..
Jos joku tulee meille tekemään rehut irtosilppuna tuolla sun maksamalla taksalla, otan varmasti! Täälläpäin urakoitsijoiden taksat lähtee 130€/ha, kun siilo on pellon laidalla. Noilla sun etäisyyksillä (meillä hyvin lähellä samaa) saa laittaa vielä muutaman kympin kylkeen. Kokonaiskustannus (aineet+varastointi) pyörii silloin vähintään 200€/ha nurkilla eli 75€ kuiva-aine tonnille. Edelleen olen sitä mieltä, että paalit tuubiin systeemillä pääsis 50€ tasoon ka tonnille laskettuna, sun nykyinen systeems menee hieman alle..
D-arvoista: Viime kesänä korjuu alkoi 10.6. D-arvo 72-73. Tehtiin parina päivänä, jonka jälkeen satoi viikon vettä. Taas tehtiin pari päivää, tuolloin D-arvo tasoa 69-70. Jälleen viikko vettä ja juhannukseksi saatiin loput korjattua, D 65-66. Tietysti, jos olisi saanut tehokkaan urakoitsijan siihen keskimmäiseen pilven rakoon, olisi suoritus ollut täydellinen. Veikkaan että kysyjiä oli muitakin..Toinen sato heinäkuun loppupuolella,D-arvo luokkaaa 65. Kolmas sato syyskuulla D 70
Viime kesänä oli optimi olosuhteet, sadesäällä aikaa menee ainakin tuplasti. Silloin nousee kustannukset samaa tahtia. Niitto menee ha-taksalla ja kerääminen tuntitaksalla. Peltoihin ja liittymiin on yritetty sitten satsata, että ne ei työtä hidastaisi.
-
sitä mie en ymmärrä että minkä helekatin takia jos paaluja ajetaan autolla pittää olla erikseen kone joka syöttää paalit käärijjään? tuos on vireoo ku erräät tuttavavelijekset ajelee 30 km piästä paaluja risuautolla, tulloo maksammaan kuulemma reilu 3E/paalu pellon laidalta ajettuna ja kiärijään syötettynä
http://www.youtube.com/watch?v=eeZXYQwY3TY
-
Virhekäymisen riski paalirehussa on niin pieni, että sitä ei käytännössä ole, joten säilöntäaineen käyttö ei ole perusteltua.
Tähän voi vielä latoa asian jota moni ei huomioi, eli jos aumaan lataa 100 tonnia kuiva-ainetta niin siitä häviää aina 10 - 20% vetenä, hiilidioksidina ja lämpönä ilmaan, eli apevaunuun saa vain reilut 80 tonnia maidoksi muuttuvaa. Kun oikein säilötty paali voi tuottaa parhaimmillaan 0% (0-5%) tappion, vaikuttaa se aika tuntuvasti kustannuksiin/ry.
Meijerit tienaa hyvin hapoillaan joten ne eivät tue paalirehua, missä niitä ei välttämättä tarvita.
Paalin mukavuusaste ison yksikön käytössä on luonnollisesti sitten eri asia, jolla tietysti on hintansa.
-
Virhekäymisen riski paalirehussa on niin pieni, että sitä ei käytännössä ole, joten säilöntäaineen käyttö ei ole perusteltua.
Tähän voi vielä latoa asian jota moni ei huomioi, eli jos aumaan lataa 100 tonnia kuiva-ainetta niin siitä häviää aina 10 - 20% vetenä, hiilidioksidina ja lämpönä ilmaan, eli apevaunuun saa vain reilut 80 tonnia maidoksi muuttuvaa. Kun oikein säilötty paali voi tuottaa parhaimmillaan 0% (0-5%) tappion, vaikuttaa se aika tuntuvasti kustannuksiin/ry.
Meijerit tienaa hyvin hapoillaan joten ne eivät tue paalirehua, missä niitä ei välttämättä tarvita.
Paalin mukavuusaste ison yksikön käytössä on luonnollisesti sitten eri asia, jolla tietysti on hintansa.
jos on 100 tonnia kuiva-ainetta niin ei siitä voi vetenä häipyä yhtään prosenttia..
-
Tähän voi vielä latoa asian jota moni ei huomioi, eli jos aumaan lataa 100 tonnia kuiva-ainetta niin siitä häviää aina 10 - 20% vetenä, hiilidioksidina ja lämpönä ilmaan, eli apevaunuun saa vain reilut 80 tonnia maidoksi muuttuvaa. Kun oikein säilötty paali voi tuottaa parhaimmillaan 0% (0-5%) tappion, vaikuttaa se aika tuntuvasti kustannuksiin/ry.
Ei häviä. Rehu pitää tiivistää. Tuossa hernevehnäsiilossa on kuutiopaino yli tonnin, ei kuiva-ainetappioita. Suora rintaus käyttäessä, ei mitään repiviä kauhoja. Paalissa syntyy tappiota, jos heinä on liian kuivaa. Käyminen jää puolitiehen.
Mlahdelle, kyllä toi shrinkage on ihan joka puolella tunnistettu ongelma. Kuiva-aine häviää hallitsemattoman soluhengityksen ja virhekäymisen kautta vedeksi ja hiilidioksidiksi. Eli kompostoituu.
-
Tähän voi vielä latoa asian jota moni ei huomioi, eli jos aumaan lataa 100 tonnia kuiva-ainetta niin siitä häviää aina 10 - 20% vetenä, hiilidioksidina ja lämpönä ilmaan, eli apevaunuun saa vain reilut 80 tonnia maidoksi muuttuvaa. Kun oikein säilötty paali voi tuottaa parhaimmillaan 0% (0-5%) tappion, vaikuttaa se aika tuntuvasti kustannuksiin/ry.
Ei häviä. Rehu pitää tiivistää. Tuossa hernevehnäsiilossa on kuutiopaino yli tonnin, ei kuiva-ainetappioita. Suora rintaus käyttäessä, ei mitään repiviä kauhoja. Paalissa syntyy tappiota, jos heinä on liian kuivaa. Käyminen jää puolitiehen.
Mlahdelle, kyllä toi shrinkage on ihan joka puolella tunnistettu ongelma. Kuiva-aine häviää hallitsemattoman soluhengityksen ja virhekäymisen kautta vedeksi ja hiilidioksidiksi. Eli kompostoituu.
niin mutta silloinhan rehu on pilalla.. siiloon oikein tehtynä, tarpeeksi tiivistettynä virhekäymistä ei tapahdu. samoin virhekäymistä voit tapahtua jos paalut on liian löysiä.
-
Varmaan tuollaisiin soluhengityksen myötä tulleisiin hävikkiprosentteihin päästään jos:
-Kuivataan karheella kauan ja karheet ovat paksuja ja märkiä.
-Poletaan huonosti
-Auma on kauan auki, molemmissa tapauksissa rehu on hapen kanssa tekemisissä.
Sitä vähemmän soluhengityksen aiheuttamaa hävikkiä tapahtuu, mitä nopeammin rehu saadaan riittävän happamaan ja hapettomaan tilaan. Oikein tehtynä hävikki tuskin nousee ainakaan prosentin ylitse, olipa säilöntätapa sitten paali taikka siilo.
Rehun säilöntäoppia näin perjantain ratoksi. ;D
-
Onko tämä joku kilpailu siitä kuka ottaa laskelmissa vähiten kustannuksia huomioon? ::)
No, meillä ei mene kuin 12 pannua kahvia ja 4 pellillistä omenapiirakkaa... ;)
Kuka prkl sen piirakan syö :D :D
Tehtiin muuten noin kuusinkertainen määrä rehua. Säilöntäaineisiin meni 11 tonnia ja muoviin puolitoista (maitohappoa käytettiin 20% suositusta enemmän herneeseen).....eikä lasketa sitä tiivistystyötä, ei kuljetuksia....ei silppuamista, mutta lasketaan se paalin kuoriminen ja se muovin määäääärä ja se, että apevaunulta kestää puoli tuntia kauemmin hajoittaa tiukka ja halkaistu paali kuin siilosta leikattu paalirehu, joka on lisäksi tasalaatuista ylhäältä alas leikattuna.... :)
sulla onkin se kotimainen paska..
-
(verokikkailulla voi jopa kustantaa osan paali muoveista)
Nyt tipahdin kärryiltä! ??? Meinaatko, että ostamalla paalimuovit tulee niin paljon tappiota että säästämällä veronmaksussa saa ne maksuun. :o
Ei Mutta käsittääkseni jättämällä ennakko alveja ja veroja maksamatta niin saa ilmaista rahaa käyttöön jolloin lehmät on jo tuottanut muovit kun verot tulee maksuun. Kysykää viisaammilta miten homma kannattaa tehdä mutta näin käsittääkseni pystyy toimimaan. Toista on monivuotisen laakasiilolainan kanssa joka on rahoitettava pankista pidemmäksi aikaa.
En kyl vieläkään ymmärrä miten verojen maksamatta jättäminen liittyy tähän... ??? Rehut voi tehdä aumaan, jolloin ei tuu pitkiä pankkilainoja. Jos sotketaan vielä investointitukien avustukset ja korkotuet, niin vertailusta tulee mielenkiintoista. Toki paalihommassa saa tasaisesti poistoja aikaiseksi... ::)
-
Mlahdelle, kyllä toi shrinkage on ihan joka puolella tunnistettu ongelma. Kuiva-aine häviää hallitsemattoman soluhengityksen ja virhekäymisen kautta vedeksi ja hiilidioksidiksi. Eli kompostoituu.
Liittyykö tähän aina rehun lämpeneminen tai joku muu helposti havaittava ilmiö, vai voiko tapahtua huomaamatta?
-
Rehut voi tehdä aumaan, jolloin ei tuu pitkiä pankkilainoja.
Tais olla vuosi 2008, kun satoi vettä jotakuinkin koko vuoden. Maaliskuun loppupuolella auman edusta jäätyi viikoksi ja heinäkuussa taisi olla kuivaa toinen viikko, muuten ryvettiin kurassa. Silloin kypsyi päätös, ei enää ikinä...
-
kyllä paalit menee pilalle enemmin ku tehrään märkänä. ei liika kuivuus haittaa niinkää.
-
Rehut voi tehdä aumaan, jolloin ei tuu pitkiä pankkilainoja.
Tais olla vuosi 2008, kun satoi vettä jotakuinkin koko vuoden. Maaliskuun loppupuolella auman edusta jäätyi viikoksi ja heinäkuussa taisi olla kuivaa toinen viikko, muuten ryvettiin kurassa. Silloin kypsyi päätös, ei enää ikinä...
No juu. Peltoaumoja kannatta kyllä välttää. Toisaalta jos on järjellinen paikka niille paaleille, (joka siis ei ole pellonlaita) niin samaan paikkaan tekee myös auman.
-
(verokikkailulla voi jopa kustantaa osan paali muoveista)
Nyt tipahdin kärryiltä! ??? Meinaatko, että ostamalla paalimuovit tulee niin paljon tappiota että säästämällä veronmaksussa saa ne maksuun. :o
Ei Mutta käsittääkseni jättämällä ennakko alveja ja veroja maksamatta niin saa ilmaista rahaa käyttöön jolloin lehmät on jo tuottanut muovit kun verot tulee maksuun. Kysykää viisaammilta miten homma kannattaa tehdä mutta näin käsittääkseni pystyy toimimaan. Toista on monivuotisen laakasiilolainan kanssa joka on rahoitettava pankista pidemmäksi aikaa.
Jos tilanne on tuo että paalimuovirahat pitää hankkia kikkailemalla veronmaksujen kans, niin ehkä kannattaisi tarkastella tilan toimintaa hieman laajemmin...
-
(verokikkailulla voi jopa kustantaa osan paali muoveista)
Nyt tipahdin kärryiltä! ??? Meinaatko, että ostamalla paalimuovit tulee niin paljon tappiota että säästämällä veronmaksussa saa ne maksuun. :o
Ei Mutta käsittääkseni jättämällä ennakko alveja ja veroja maksamatta niin saa ilmaista rahaa käyttöön jolloin lehmät on jo tuottanut muovit kun verot tulee maksuun. Kysykää viisaammilta miten homma kannattaa tehdä mutta näin käsittääkseni pystyy toimimaan. Toista on monivuotisen laakasiilolainan kanssa joka on rahoitettava pankista pidemmäksi aikaa.
Jos tilanne on tuo että paalimuovirahat pitää hankkia kikkailemalla veronmaksujen kans, niin ehkä kannattaisi tarkastella tilan toimintaa hieman laajemmin...
Nii, ja mikä on ennakko alvi ja miten ennakkoverot voi jättää maksamatta? ???
-
(verokikkailulla voi jopa kustantaa osan paali muoveista)
Nyt tipahdin kärryiltä! ??? Meinaatko, että ostamalla paalimuovit tulee niin paljon tappiota että säästämällä veronmaksussa saa ne maksuun. :o
Ei Mutta käsittääkseni jättämällä ennakko alveja ja veroja maksamatta niin saa ilmaista rahaa käyttöön jolloin lehmät on jo tuottanut muovit kun verot tulee maksuun. Kysykää viisaammilta miten homma kannattaa tehdä mutta näin käsittääkseni pystyy toimimaan. Toista on monivuotisen laakasiilolainan kanssa joka on rahoitettava pankista pidemmäksi aikaa.
Jos tilanne on tuo että paalimuovirahat pitää hankkia kikkailemalla veronmaksujen kans, niin ehkä kannattaisi tarkastella tilan toimintaa hieman laajemmin...
Nii, ja mikä on ennakko alvi ja miten ennakkoverot voi jättää maksamatta? ???
Ennakkoverothan voi kai jättää maksamatta, jos ei ilmoittaudu ennakkoperintärekisteriin...mut ton alvin kohdalla tipuin rattailta jo Kosken kohdalla...tietäiskö Sorkkis ??? ;D
-
en ole itse joutunut kikkailemaan verojen kanssa mutta olen käsittänyt että jättämällä ennakoverot maksamatta ja ottamaan kaikki tulot verollisina saadaan huomattava määrä rahaa käyttöön ilman korkoa. Hyvää kirjanpitoa se vaatii jotta ei tule yllätyksiä kun verot tulee maksuun. en tosiaan tiedä miten homma tehdään mutta olen käsittänyt että se on mahdollista.
Se on monella tilalla käsittääkseni ongelma että vaikka vuoden tulos voi näyttää hyvältä niin kesällä ja alkusyksyllä puuttuu käyttöraha.
-
Ennakkoverot kannattaa käydä sopimassa verottajan kanssa. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos sitten kuitenkin tulee tulosta ja veroja maksuun, niin ne on kuitenkin hoidettava. Ja jos verottaja muistaa mätkyillä, niin se usein lähettää myös lisäennakoita ja seuraavan vuoden ennakot ovat taas suuremmat. Ja sitten onkin jo oltava aika hyvä suustansa, jotta taas saisi ennakot poistettua.
-
Liittyykö tähän aina rehun lämpeneminen tai joku muu helposti havaittava ilmiö, vai voiko tapahtua huomaamatta?
Ei se ihan huomaamatta tapahdu.
lavalille noista kuivista paaleista: jos rehussa on pelkkää sokeria eikä käymistúotteita, on säilöntätappioita syntynyt. Sillon sulla on hevosheinää eikä märehtijänruokaa paalissa. Energiaa on otettava enemmän väkirehuista ja/tai syömällä hiukan enemmän. Tämän huomaa varsinkin appeella ruokkiessa, kun kuiva-aineensyönti nousee käymistuotteita sisältämättömän rehun ollessa käytössä. Maitoa saattaa tulla se mitä ennenkin, mutta rehua kuluu enemmän eli rehukustannus nousee. Meillä nousu oli 10% luokkaa eli mun mielestä merkittävä. Ruutikuivilla paaleilla saa silti erinomaisia tuotantolukuja, kun käyttää paljon väkirehuja.
-
en ole itse joutunut kikkailemaan verojen kanssa mutta olen käsittänyt että jättämällä ennakoverot maksamatta ja ottamaan kaikki tulot verollisina saadaan huomattava määrä rahaa käyttöön ilman korkoa. Hyvää kirjanpitoa se vaatii jotta ei tule yllätyksiä kun verot tulee maksuun. en tosiaan tiedä miten homma tehdään mutta olen käsittänyt että se on mahdollista.
Se on monella tilalla käsittääkseni ongelma että vaikka vuoden tulos voi näyttää hyvältä niin kesällä ja alkusyksyllä puuttuu käyttöraha.
Kyllä nyt olet käsittänyt väärin, ei tuollaista ole. Multa on sitten mennyt joku ohi, jos tuollaista on. Vai tietääkö joku jotain lisää? ??? :o
Se ennakko alvi on vieläkin epäselvä...
-
Jos viitsisi niin....
Mut ei viitsi :D
-
en ole itse joutunut kikkailemaan verojen kanssa mutta olen käsittänyt että jättämällä ennakoverot maksamatta ja ottamaan kaikki tulot verollisina saadaan huomattava määrä rahaa käyttöön ilman korkoa. Hyvää kirjanpitoa se vaatii jotta ei tule yllätyksiä kun verot tulee maksuun. en tosiaan tiedä miten homma tehdään mutta olen käsittänyt että se on mahdollista.
Se on monella tilalla käsittääkseni ongelma että vaikka vuoden tulos voi näyttää hyvältä niin kesällä ja alkusyksyllä puuttuu käyttöraha.
Kyllä nyt olet käsittänyt väärin, ei tuollaista ole. Multa on sitten mennyt joku ohi, jos tuollaista on. Vai tietääkö joku jotain lisää? ??? :o
Se ennakko alvi on vieläkin epäselvä...
On tuollainen, jos et ilmottaudu ennakkoverovelvolliseksi :o Tiedän jokusen vahvasti investoineen tilan, jotka ei ennakoita maksele...Mun älyllä en kyl vielä ole tajunnut, että mikä täs on se idea, miksi se kandee noin tehdä, joku viisaampi vois kertoa ??? ??? Alvit sitten eri asia...
-
en ole itse joutunut kikkailemaan verojen kanssa mutta olen käsittänyt että jättämällä ennakoverot maksamatta ja ottamaan kaikki tulot verollisina saadaan huomattava määrä rahaa käyttöön ilman korkoa. Hyvää kirjanpitoa se vaatii jotta ei tule yllätyksiä kun verot tulee maksuun. en tosiaan tiedä miten homma tehdään mutta olen käsittänyt että se on mahdollista.
Se on monella tilalla käsittääkseni ongelma että vaikka vuoden tulos voi näyttää hyvältä niin kesällä ja alkusyksyllä puuttuu käyttöraha.
Kyllä nyt olet käsittänyt väärin, ei tuollaista ole. Multa on sitten mennyt joku ohi, jos tuollaista on. Vai tietääkö joku jotain lisää? ??? :o
Se ennakko alvi on vieläkin epäselvä...
On tuollainen, jos et ilmottaudu ennakkoverovelvolliseksi :o Tiedän jokusen vahvasti investoineen tilan, jotka ei ennakoita maksele...Mun älyllä en kyl vielä ole tajunnut, että mikä täs on se idea, miksi se kandee noin tehdä, joku viisaampi vois kertoa ??? ??? Alvit sitten eri asia...
Tarkoittikohan se että on ALV.n osalta kuukausi menettelyssä saa alvit heti pois ,mutta ei maksa ennakko veroja.....joku kyllä konkurssi kypsä tyyppi selitti ,mitä kannattaa maksaa eräpäivänä ja mitä ei sakko korkojen takia....verot tais just olla mistä ei heti sakkokorot lähdepyörimään...
en ole varma asiasta..
-
toi ennakko alvi oli vaan joku ajatusharha eli sellaista ei kyllä ole. Ainut missä siinä saa rahaa käyttöön käsittääkseni on että ottaa kaikki tulot aina alveineen eikä jätä niitä meijerille ja metsäyhtiöille odottamaan sinne helmikuulle. Tulot vaan pitää laskea niin että raha on sitten kun alvimaksut tulee.
Tossa verossa en tiedä miten homma toimii mutta olen ollut kuulevinani koulunpenkillä aikanaan että verot voi painottaa loppuvuoteen jolloin koko kesän rahat on koroitta yrityksen käytössä. kertokaa joku muukin jos olette kuulleet jotain vastaavaa koska tuskin nyt untakaan olen nähnyt.
.
Kaiken tarkoitushan on vaan saada yritykselle rahaa käyttöön sille aikaa kun tuotantopanokset on kiinni mutta tuote ei ole viellä valmistunut.
-
vemssi sotkee nyt kirjanpitolain ja verotuksen keskenään. Maataloustouhussa se on helppo, koska suo on aivan loputon.
Yhtiömuotoinen yritys tekee kirjanpitonsa kahdenkertaisena ja tapahtumaperusteisena. Se tarkoittaa sitä, että hankinta tai osto kirjataan sen kuukauden kirjanpitoon, jona se on tehty eli tullut varastoon tai ostovelkoihin sikäli kun on kysymys ennakkokaupasta. Jos päätät ostaa muovit lokakuussa ja tavara toimitetaan ja maksetaan huhtikuussa, kirjataan muovit ostetuksi lokakuussa ja hinta ostovelkoihin. Huhtikuun kirjanpitoa tehdessä maksutapahtuma siirretään kassasta ostovelkoja pienentämään. Kuukausialvissa tämä tarkoittaa sitä, että alv huomioidaan lokakuun kirjanpidossa, vaikka rahaa ei liiku.
Kirjanpidossa muoviostot yms tarvikkeet ovat varastoja, ne ei suoraan pienennä tulosta vaan se tapahtuu varastojen muutoksen kautta inventaariossa vuoden lopussa.
Suoksi tämän tekee se, että kirjanpito on tehtävä noin, mutta verottaja vaatii mvl:n mukaisen kirjanpidon, jossa varastoja, eläimiä yms ei huomioida pääomaerina. Käytännössä kirjanpitoja on tehtävä kaksi, toinen itselle ja rahoittajalle ja toinen verottajalle.....
-
Jos viitsisi niin....
Mut ei viitsi :D
Etsäviitsitsäzä? Olis kiva kuulla ;)
-
Liittyykö tähän aina rehun lämpeneminen tai joku muu helposti havaittava ilmiö, vai voiko tapahtua huomaamatta?
Ei se ihan huomaamatta tapahdu.
lavalille noista kuivista paaleista: jos rehussa on pelkkää sokeria eikä käymistúotteita, on säilöntätappioita syntynyt. Sillon sulla on hevosheinää eikä märehtijänruokaa paalissa. Energiaa on otettava enemmän väkirehuista ja/tai syömällä hiukan enemmän. Tämän huomaa varsinkin appeella ruokkiessa, kun kuiva-aineensyönti nousee käymistuotteita sisältämättömän rehun ollessa käytössä. Maitoa saattaa tulla se mitä ennenkin, mutta rehua kuluu enemmän eli rehukustannus nousee. Meillä nousu oli 10% luokkaa eli mun mielestä merkittävä. Ruutikuivilla paaleilla saa silti erinomaisia tuotantolukuja, kun käyttää paljon väkirehuja.
Jos en väärässä ole,hevosillekkaan ei suositella sokeripitoistarehua.Eikös väkirehut ja sokeri ole huono yhdistelmä,vilja väkirehuna ainakin.Adamin natapellot on tainut muuttua sokeriruokopelloiksi,kun kerran asiasta on noin paljon kokemusta :),kylvä timppaa loppuu sulavuuden alhaisuuden kanssa leikkiminen,riittävyys on sitten eriasia.
-
Jos en väärässä ole,hevosillekkaan ei suositella sokeripitoistarehua.Eikös väkirehut ja sokeri ole huono yhdistelmä,vilja väkirehuna ainakin.Adamin natapellot on tainut muuttua sokeriruokopelloiksi,kun kerran asiasta on noin paljon kokemusta :),kylvä timppaa loppuu sulavuuden alhaisuuden kanssa leikkiminen,riittävyys on sitten eriasia.
Eh, sokeria on aina jonkin verran. Timpan ongelma on sokerin vaihtelu ja toisen sadon huono sulavuus. Yhden sadon kasvi. Mulle on tärkeää saada tasalaatuista ja sulavaa rehua, ei kolmenlaista (eka, toka ja kolmas sato) Timppa on hyvä kasvi lisänä nurmiseoksessa, muttei sitä yli 20% saa olla ;)
-
Jos viitsisi niin....
Mut ei viitsi :D
Etsäviitsitsäzä? Olis kiva kuulla ;)
Tämä viestiketju tuo mieleen korkokengissään lettosuolla tarpovan reilusti ylipainoisen +60 vuotiaan platinablonditrasvestiitin. Kukaan ei tiedä minne se on menossa ja miksi ;D
-
Jos en väärässä ole,hevosillekkaan ei suositella sokeripitoistarehua.Eikös väkirehut ja sokeri ole huono yhdistelmä,vilja väkirehuna ainakin.Adamin natapellot on tainut muuttua sokeriruokopelloiksi,kun kerran asiasta on noin paljon kokemusta :),kylvä timppaa loppuu sulavuuden alhaisuuden kanssa leikkiminen,riittävyys on sitten eriasia.
Eh, sokeria on aina jonkin verran. Timpan ongelma on sokerin vaihtelu ja toisen sadon huono sulavuus. Yhden sadon kasvi. Mulle on tärkeää saada tasalaatuista ja sulavaa rehua, ei kolmenlaista (eka, toka ja kolmas sato) Timppa on hyvä kasvi lisänä nurmiseoksessa, muttei sitä yli 20% saa olla ;)
Mulla ei ole tuo sulavuus ja sokeri ongelma,mutta tuo tahtoo olla,ensimmäinen sato on melkein aina se paras.Tuohonkin on kyllä suunnitelmia miten tuon voi ratkaista,mutta se vaatii lisää peltoa,omia hyvän kasvukunnonpeltoja en siihen tuhlaa ja muut tahtookin sitten olla täällä hömppäheinää viljaa.