Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: apilas - 04.03.11 - klo:13:16
-
Mites on ensikkojen laita säädetäänkö rehurobotin syötöt tappiin ja ennen kauden loppua lauhaluoma hakee raadon vai miten on ???
-
Ovi auki ??? Ja sitten mieluiten kutsumalla ;D
-
1257 katsojaa traktorin sisään ajo aiheeseen ja 17 eritasoista vastausta lehmän sisään ajo yksi toispuoleinen vastaus ruokinta ekspertiltä tulokset olivat jokseenkin odotetun laiset ei ihme että suomesa on euroopan alhaisimmat poikimakerrat ja kalleimmat traktorit suhteesa mihin tahansa ;D aika surullista :'(
-
Onko jotain dataa tuohon Euroopan alhaisimpaan poikimakertaan?
-
Onko jotain dataa tuohon Euroopan alhaisimpaan poikimakertaan?
Olisko homma vaan niin yksinkertainen, että Suomessa maitolehmien osuus koko lehmämäärästä on suurempi kuin missään muualla.
-
Onko jotain dataa tuohon Euroopan alhaisimpaan poikimakertaan?
Olisko homma vaan niin yksinkertainen, että Suomessa maitolehmien osuus koko lehmämäärästä on suurempi kuin missään muualla.
lypsylehmistähän toi verrataan ei kaikista naudoista,ei ny löydy dataa mut ei noilla suomen lukemilla juuri voi trossata :(
-
Viis vuotta sitten suuri syy oli alhaiseen poikimakertaan nää vanhat parsigehennat, joissa lehmät ei yksinkertaisesti selviä hengissä montaa vuotta ilman valtavaa paapomistyötä. Nyt suurempi syy lienee jo investoineiden laskutaidottomuus. Lehmiä poistetaan kerran-pari poikineina, kun on "parempia" hiehoja tulossa ja ei lypsäny ku 7 tonnia. Tosiasiassa tuommosesta 40% uusintalukemasta seuraa semmonen 7-9 sentin kustannus maitolitraa kohti. Keskimääräisiä lehmiäkin kannattais poi'ittaa se 3-4 kertaa ennen poistoa ja karsia lehmävasikoita rankemmalla kädellä, siitä sais 3-4 sentin korotuksen maidonhintaan ihan omalla toiminnalla. Mutta ku ei, ei pääse listoille. Tuotosmiehet ja -naiset trossaa.....
-
Tarkkoja tilastoja kestävyydestä ei löydy multakaan, mutta yksi Länsi-Euroopan alhaisimpia se joka tapauksessa on. Yksi syy, on selvästi heikompi eläinaines, joka on onneksi viime vuosina alkanut mustilla saavuttamaan muuta maailmaan. Ruskeilla ei taida ollakaan toivoa paremmasta, kun ei niitä juuri muualla enää ole.
Suurin syy heikkoon kestävyyteen löytyy kuitenkin meistä maitomiehistä ja -naisista. Suomesta puuttuu kokonaan sellainen karjakullttuuri, joka kehittyneistä karjatalousmaista löytyy. Täällä on edelleen suuriakin maitotiloja, joissa eläimet ovat vain välttämätön paha, jota pitää sietää, että isäntä pääsee vaihtamaan traktoria parin vuoden välein. Tilannetta ei yhtään auta se, että lehmät ovat Suomessa usein emännän vastuulla, mutta isäntä tekee kaikki tärkemättä päätökset. Kun vastakkain ovat uusi Valtra ja eläinten hyvinvointia parantava investointi, vaaka kallistuu isännän mielen mukaan.
-
Ruskeilla/punaisilla on paljon toivoa ja sitä rotua tarvitaan myös tulevaisuudessa jonkin verran crossbreedingin rotuvalikoiman ylläpitoon. Musta rotu ei ainakaan vielä muutamaan sukupolveen pärjää terveydessä eikä kestävyydessä näille punaisille. Parhaan tuloksen näyttäis silti antavan risteytykset myös maidontuotannossa.
Mulla syntyy ensimmäisiä kolmannen rodun risteytyksiä ja parin vuoden päästä nähdään miten ne pärjää. Poisto% on silti tarkoitus pitää alle 10 ensi vuonnakin....
-
Kun ei vasikoistakaan välitetä niin ei kai nyt lehmistäkään.
Poikimakertaluku on järkyttävän alhainen,tulee hullun kalliiksi ja myös jalostuksessa tuhlataan .
Ne on kalliita litroja kun mennään yli 7000 vuodessa ensikoilla.
-
Ne on kalliita litroja kun mennään yli 7000 vuodessa ensikoilla.
Voi olla, kun ruokinta ja olot on pielessä. Kyllä täällä on noita yli kympin ensikoita paljon, varsinkin noissa risteytyksissä. Tiineitä ovat ja hyväjalkaisia, ei vaivaa hapanpötsi niinkuin monesti erillisruokinnassa geeneillään lypsävää lehmää.
Mitään tuotosnyrkkisääntöä ei ole, sen voi heti unohtaa. Toiset lehmät lypsää paljon ja toiset vähemmän, kaikkien kasvatus maksaa saman verran. Vähemmän lypsävä syö vähemmän tai sitten se lihoo. Ja niistä lihovista, niistä pitää päästä nopeasti eroon.
-
Ne on kalliita litroja kun mennään yli 7000 vuodessa ensikoilla.
Voi olla, kun ruokinta ja olot on pielessä. Kyllä täällä on noita yli kympin ensikoita paljon, varsinkin noissa risteytyksissä. Tiineitä ovat ja hyväjalkaisia, ei vaivaa hapanpötsi niinkuin monesti erillisruokinnassa geeneillään lypsävää lehmää.
Mitään tuotosnyrkkisääntöä ei ole, sen voi heti unohtaa. Toiset lehmät lypsää paljon ja toiset vähemmän, kaikkien kasvatus maksaa saman verran. Vähemmän lypsävä syö vähemmän tai sitten se lihoo. Ja niistä lihovista, niistä pitää päästä nopeasti eroon.
Pätee ihmis- ja lehmä-maailmaan :D
-
Viis vuotta sitten suuri syy oli alhaiseen poikimakertaan nää vanhat parsigehennat, joissa lehmät ei yksinkertaisesti selviä hengissä montaa vuotta ilman valtavaa paapomistyötä. Nyt suurempi syy lienee jo investoineiden laskutaidottomuus. Lehmiä poistetaan kerran-pari poikineina, kun on "parempia" hiehoja tulossa ja ei lypsäny ku 7 tonnia. Tosiasiassa tuommosesta 40% uusintalukemasta seuraa semmonen 7-9 sentin kustannus maitolitraa kohti. Keskimääräisiä lehmiäkin kannattais poi'ittaa se 3-4 kertaa ennen poistoa ja karsia lehmävasikoita rankemmalla kädellä, siitä sais 3-4 sentin korotuksen maidonhintaan ihan omalla toiminnalla. Mutta ku ei, ei pääse listoille. Tuotosmiehet ja -naiset trossaa.....
Joo... Meillä ei tuo navetta nyt erityisen hyvä ole, kuitenkin lehmät pysyvät hengissä paremmin kuin ennen parsinavetassa. Pakollisten poistojen osuus on siis pienentynyt. Toisaalta me on jouduttu poistamaan yllättävän paljon huonon utarerakenteen takia heti 3. poikimakerran jälkeen, lypsytyön sujuvuuden nimissä. Toivottavasti olet osannut valikoida "täyte-eläimet" paremmin, se selviää kun ensikkosi vanhenevat...
-
Ne on kalliita litroja kun mennään yli 7000 vuodessa ensikoilla.
Voi olla, kun ruokinta ja olot on pielessä. Kyllä täällä on noita yli kympin ensikoita paljon, varsinkin noissa risteytyksissä. Tiineitä ovat ja hyväjalkaisia, ei vaivaa hapanpötsi niinkuin monesti erillisruokinnassa geeneillään lypsävää lehmää.
Mitään tuotosnyrkkisääntöä ei ole, sen voi heti unohtaa. Toiset lehmät lypsää paljon ja toiset vähemmän, kaikkien kasvatus maksaa saman verran. Vähemmän lypsävä syö vähemmän tai sitten se lihoo. Ja niistä lihovista, niistä pitää päästä nopeasti eroon.
Tiesitkö,että se lihavuus ei ole niin paha asia kuin laihtuminen.Neg.energiatase,joka on hankittu tavalla tai toisella se on paljon pahempi kuin pos.energiatase,aina.Neg.energiataseeseenko lisätään kalkinpuute,joka vaikuttaa pötsintoimintaan,johan tulee pahaa jälkeä,toki voi tulla ilman kalkinpuutettakin.Maksa ja juoksutusmaha vaikuttaa energiatasapainoon,sen takia niiden olisi syytä olla kunnossa.Ja yleensäkkin lehmä voi olla huonotuotoksinen vasten tahtoaan.Lehmä on siitä tyhmä elukka,että se kun saa jonkin ongelman,niin se itse ongelma pahentaa kiertäen ongelmaa melkein aina esim.juoksutusmaha tappaaa loppujen lopuksi itseään kalkinpuutteen kautta.Tuon takia ennaltaehkäisevähoito olisi se tärkein pointti,aina lehmänongelmissa ei ole enään paluuta terveeseen.Ruokinta tuotoksen mukaan,kuntoluokan pitäisi pysyä mahdollisemman tasaisena,siinäpä tavoitetta.
-
Jaha,Adamin snella pääsi televisioon.Sullahan on julkkis nyt siellä vieraana...
-
Jaha,Adamin snella pääsi televisioon.Sullahan on julkkis nyt siellä vieraana...
Jep.
Tuo laihtumisen ongelmallisuus on just se syy, miksei lehmä saisi lihoa. Poikimisen aikaan energiatase on aina negatiivinen ja siirtoruokinnalla pitää varmistaa, että se aika on mahdollisimman lyhyt. Lihava lehmä kärsii siitä pidempään, syöntikyky on normilehmää huonompi.
-
lypsylehmistähän toi verrataan ei kaikista naudoista,ei ny löydy dataa mut ei noilla suomen lukemilla juuri voi trossata :(
Alhainen keskipoikimakerta on ongelma kaikkialla intensiivisessä maidontuotannossa. Ei Suomen tilanne suuresti ainakaan aikaisemmin ole poikennut. Ihan tuoretta tieto ei ole silmiini sattunut.
Keskipoikimakerta on aika huono luku vertailtavaksi. Elinikäistuotokset ovat huomattavasti parempia. Poistettujen elinikäistuotos kertoo suoraan mille litroille hiehokasvatuksen kulut pitää jakaa.
Kymppitonnin tuotos ja 2,5 poikimakertaa on itseasiassa taloudellisempi kuin 8 tonnia ja 3 poikimista.
-
Jaha,Adamin snella pääsi televisioon.Sullahan on julkkis nyt siellä vieraana...
Jep.
Tuo laihtumisen ongelmallisuus on just se syy, miksei lehmä saisi lihoa. Poikimisen aikaan energiatase on aina negatiivinen ja siirtoruokinnalla pitää varmistaa, että se aika on mahdollisimman lyhyt. Lihava lehmä kärsii siitä pidempään, syöntikyky on normilehmää huonompi.
Kyllä se itse poikiminen on se suurempi tekijä.Mitä parempi poikiminen sitä vähemmän on minkäänlaisia ongelmia.Kalkki ja sen imeytyminen näyttelee suurta osuutta,ensimmäiset päivät poikimisen jälkeen on pahimpia.Siihen en ota kantaa miten paljon tuo lihavuus vaikuttaa tuohon.Mutta jos on kalkinpuute kuvioissa tavalla tai toisella,energiatase on lähes mahdoton saavuttaa,hypokalsemia ei ole hyväjuttu.
-
Viis vuotta sitten suuri syy oli alhaiseen poikimakertaan nää vanhat parsigehennat, joissa lehmät ei yksinkertaisesti selviä hengissä montaa vuotta ilman valtavaa paapomistyötä. Nyt suurempi syy lienee jo investoineiden laskutaidottomuus. Lehmiä poistetaan kerran-pari poikineina, kun on "parempia" hiehoja tulossa ja ei lypsäny ku 7 tonnia. Tosiasiassa tuommosesta 40% uusintalukemasta seuraa semmonen 7-9 sentin kustannus maitolitraa kohti. Keskimääräisiä lehmiäkin kannattais poi'ittaa se 3-4 kertaa ennen poistoa ja karsia lehmävasikoita rankemmalla kädellä, siitä sais 3-4 sentin korotuksen maidonhintaan ihan omalla toiminnalla. Mutta ku ei, ei pääse listoille. Tuotosmiehet ja -naiset trossaa.....
Se on se tärkein sonni jota ei käytetä ja jolla ei ole mitään väliä miltä firmalta se tulee tai mikä sen nimi on. Lihasonni. Ne kurjat kurmut kyllä osataan lahdata, mutta paljon se auttaa jos sieltä on mokoman tytär tulossa. Ai niin mutta kun siitä voi tulla hyvä vai miten se meni. Ei voi! Parempi tulos olisi ehkä poiíttaa se kurja kurmu muutaman kerran vielä ja listiä tytär.
Ja voi se vasikoiden ja nuorison hoitokin helpottua ja sitä kautta parantua jos hoidettavia on vähemmän eikä joka hiivatin runttanasta ettei vaan hiehot lopu ja sitten tungetaan niitä nurkat täyteen ja ihmetellään kun tulee niin huonoja. 8)
On se vähän eri asia jääkö vuodessa nurkkiin esim 20 vai 40.
Ja jos nyt kansainvälistä vertailua meinaisi tehdä, niin pitäisi vertailla holsteinin keskipoikimakertaa koska muualla muuta ole ja se on melko samanlainen lopulta vähän kaikkialla. Suomen 1,9 on melko syvältä.
-
Mistäs tässä ny sitten oikein on kysymys?
Lehmän sisään ajosta Lappeen rannalla, vai lehmän sisäänajosta Lappeenrannassa? :D
-
Ja jos nyt kansainvälistä vertailua meinaisi tehdä, niin pitäisi vertailla holsteinin keskipoikimakertaa koska muualla muuta ole ja se on melko samanlainen lopulta vähän kaikkialla. Suomen 1,9 on melko syvältä.
Sehän on jo kertakäyttö lehmä jos poikimisia on alle 2. Muuta lehmällä tehtykään kuin sisään ajo :o
-
Mistäs tässä ny sitten oikein on kysymys?
Lehmän sisään ajosta Lappeen rannalla, vai lehmän sisäänajosta Lappeenrannassa? :D
aulis tuntee noi lappeenrannan tapahtumat parhaiten ;D
-
Viis vuotta sitten suuri syy oli alhaiseen poikimakertaan nää vanhat parsigehennat, joissa lehmät ei yksinkertaisesti selviä hengissä montaa vuotta ilman valtavaa paapomistyötä. Nyt suurempi syy lienee jo investoineiden laskutaidottomuus. Lehmiä poistetaan kerran-pari poikineina, kun on "parempia" hiehoja tulossa ja ei lypsäny ku 7 tonnia. Tosiasiassa tuommosesta 40% uusintalukemasta seuraa semmonen 7-9 sentin kustannus maitolitraa kohti. Keskimääräisiä lehmiäkin kannattais poi'ittaa se 3-4 kertaa ennen poistoa ja karsia lehmävasikoita rankemmalla kädellä, siitä sais 3-4 sentin korotuksen maidonhintaan ihan omalla toiminnalla. Mutta ku ei, ei pääse listoille. Tuotosmiehet ja -naiset trossaa.....
Just näin... sen pahimmillaan sitä satatonnarikandidaattia paapotaan ja viimeset kuukaudet lypsetään meijeriin kelpaamatonta sontaa, että vaan saadaan se satku täyteen. Sitte ku kuvat on otettu, kanttura päästetään tuskistaan...
No ei se ny ihan kaikis tapauksis näin mee, mutta...
On eri asia lypsääkö se hieho paljon ihan vaan huvikseen ja syömällä saman verran kuin se 7000 lypsävä läskipersekin... vai revitäänkö se korkea tuotos kalliilla herkkuväkirehuilla. Kuuluisissa loppupeleissähän ratkaisee se mitä jää toiminnasta käteen, panosten ja tuotoksen suhde. Mutta mitäpä mä tästä... en mä noista mitään ymmärrä... lypsän vaan, mitä lehmä noilla pehuilla jaksaa lykätä. Näitä yhden kauden lypsäjiä on nähty vuosien varrella niin pieni- kuin suurituottoisissakin. Kun ei tuu tiineeks niin ei tuu. Mukaan on mahtunu "kovasukuisia" luusereita odotusarvoineen ja ihan paskoiksi povatuistakin on kehkeytyny varsinaisia huippulypsäjiä.
Ainiin... Aperuokinnas kaikilla on ainakin teorias samat mahdollisuudet syödä tarpeeksi ja joskus vain röyhkeys ratkaisee, vaikka syöntitilaakin olisi yli tarpeen. Muttemmä mitää tiä...
-
Viis vuotta sitten suuri syy oli alhaiseen poikimakertaan nää vanhat parsigehennat, joissa lehmät ei yksinkertaisesti selviä hengissä montaa vuotta ilman valtavaa paapomistyötä. Nyt suurempi syy lienee jo investoineiden laskutaidottomuus. Lehmiä poistetaan kerran-pari poikineina, kun on "parempia" hiehoja tulossa ja ei lypsäny ku 7 tonnia. Tosiasiassa tuommosesta 40% uusintalukemasta seuraa semmonen 7-9 sentin kustannus maitolitraa kohti. Keskimääräisiä lehmiäkin kannattais poi'ittaa se 3-4 kertaa ennen poistoa ja karsia lehmävasikoita rankemmalla kädellä, siitä sais 3-4 sentin korotuksen maidonhintaan ihan omalla toiminnalla. Mutta ku ei, ei pääse listoille. Tuotosmiehet ja -naiset trossaa.....
Just näin... sen pahimmillaan sitä satatonnarikandidaattia paapotaan ja viimeset kuukaudet lypsetään meijeriin kelpaamatonta sontaa, että vaan saadaan se satku täyteen. Sitte ku kuvat on otettu, kanttura päästetään tuskistaan...
No ei se ny ihan kaikis tapauksis näin mee, mutta...
On eri asia lypsääkö se hieho paljon ihan vaan huvikseen ja syömällä saman verran kuin se 7000 lypsävä läskipersekin... vai revitäänkö se korkea tuotos kalliilla herkkuväkirehuilla. Kuuluisissa loppupeleissähän ratkaisee se mitä jää toiminnasta käteen, panosten ja tuotoksen suhde. Mutta mitäpä mä tästä... en mä noista mitään ymmärrä... lypsän vaan, mitä lehmä noilla pehuilla jaksaa lykätä. Näitä yhden kauden lypsäjiä on nähty vuosien varrella niin pieni- kuin suurituottoisissakin. Kun ei tuu tiineeks niin ei tuu. Mukaan on mahtunu "kovasukuisia" luusereita odotusarvoineen ja ihan paskoiksi povatuistakin on kehkeytyny varsinaisia huippulypsäjiä.
Ainiin... Aperuokinnas kaikilla on ainakin teorias samat mahdollisuudet syödä tarpeeksi ja joskus vain röyhkeys ratkaisee, vaikka syöntitilaakin olisi yli tarpeen. Muttemmä mitää tiä...
Aperuokinnassakin voi epäonnistua, kun oikein yrittää :D Mut emmää tiedä millai voi onnistua...epä ???
-
Mitäs mieltä olette:
Jos aloittaisi lypsykarjan tyhjästä eli pelkillä ensikoilla niin tekisittekö appeesta
1. Väkirehuvaltaisen, kuten erillisruokkijat ajattelevat ( ensikolle enemmän väkirehua)
2. Karkearehuvaltaisen joka mahdollistaisi eläimen kunnollisen kehittymisen seuraavia kausia ajatellen
Kas... tässäpä kysymys ::)
-
Mitäs mieltä olette:
Jos aloittaisi lypsykarjan tyhjästä eli pelkillä ensikoilla niin tekisittekö appeesta
1. Väkirehuvaltaisen, kuten erillisruokkijat ajattelevat ( ensikolle enemmän väkirehua)
2. Karkearehuvaltaisen joka mahdollistaisi eläimen kunnollisen kehittymisen seuraavia kausia ajatellen
Kas... tässäpä kysymys ::)
Ei siitä väkirehulisästä ole haittaa erillisruokinnassa,mikäli väkirehuprosentti on alhainen.
-
Mitäs mieltä olette:
Jos aloittaisi lypsykarjan tyhjästä eli pelkillä ensikoilla niin tekisittekö appeesta
1. Väkirehuvaltaisen, kuten erillisruokkijat ajattelevat ( ensikolle enemmän väkirehua)
2. Karkearehuvaltaisen joka mahdollistaisi eläimen kunnollisen kehittymisen seuraavia kausia ajatellen
Kas... tässäpä kysymys ::)
Ei siitä väkirehulisästä ole haittaa erillisruokinnassa,mikäli väkirehuprosentti on alhainen.
Eikun hiehot poikimaan vasta 3 vuoden iässä, ettei niiden elimistö tressaannu niin kauhiasti nuorena. Ja sitte vasikka per 18kk olisi optimi tahti sikiämisessä. Ja holsteinien vaihto parempiin rotuihin on myös toivottavaaa.
-
Mitäs mieltä olette:
Jos aloittaisi lypsykarjan tyhjästä eli pelkillä ensikoilla niin tekisittekö appeesta
1. Väkirehuvaltaisen, kuten erillisruokkijat ajattelevat ( ensikolle enemmän väkirehua)
2. Karkearehuvaltaisen joka mahdollistaisi eläimen kunnollisen kehittymisen seuraavia kausia ajatellen
Kas... tässäpä kysymys ::)
Ei siitä väkirehulisästä ole haittaa erillisruokinnassa,mikäli väkirehuprosentti on alhainen.
Joo, mutta moni käyttää ensikoilla 60%:n väkirehutasoja kun ***************:n konsulentti on käskenyt ;D
-
48% väkkäritaso ensikoilla ja lehmillä, toiset lypsää toiset ei...
-
Mitäs mieltä olette:
Jos aloittaisi lypsykarjan tyhjästä eli pelkillä ensikoilla niin tekisittekö appeesta
1. Väkirehuvaltaisen, kuten erillisruokkijat ajattelevat ( ensikolle enemmän väkirehua)
2. Karkearehuvaltaisen joka mahdollistaisi eläimen kunnollisen kehittymisen seuraavia kausia ajatellen
Kas... tässäpä kysymys ::)
Ei siitä väkirehulisästä ole haittaa erillisruokinnassa,mikäli väkirehuprosentti on alhainen.
Joo, mutta moni käyttää ensikoilla 60%:n väkirehutasoja kun ***************:n konsulentti on käskenyt ;D
1.vaihtoehto tässä mennäänkin metsään ja kunnolla :'(
2.vaihtoehto ehdottomasti 8)
-
Mitäs mieltä olette:
Jos aloittaisi lypsykarjan tyhjästä eli pelkillä ensikoilla niin tekisittekö appeesta
1. Väkirehuvaltaisen, kuten erillisruokkijat ajattelevat ( ensikolle enemmän väkirehua)
2. Karkearehuvaltaisen joka mahdollistaisi eläimen kunnollisen kehittymisen seuraavia kausia ajatellen
Kas... tässäpä kysymys ::)
Ei siitä väkirehulisästä ole haittaa erillisruokinnassa,mikäli väkirehuprosentti on alhainen.
Joo, mutta moni käyttää ensikoilla 60%:n väkirehutasoja kun ***************:n konsulentti on käskenyt ;D
1.vaihtoehto tässä mennäänkin metsään ja kunnolla :'(
2.vaihtoehto ehdottomasti 8)
Olisiko Sinun jutuissasi kerrankin järkeä :o Olen itsekkin vaihtoehdon 2 kannalla 8)
-
jos toisenkin :D
-
Juu. Kakkosella mennään ;)
Muuutta!! Energian riittävyys on varmistettava tavalla tai toisella. Sulava nurmirehu eli aikainen korjuu, suojattu rasva tms tiivis energia on tarpeen. Raakavalkuainen alle 17 ;)
Noin siis tehtiin viime kesänä ja syssynä, kun ensikoita oli paljon.
-
Juu. Kakkosella mennään ;)
Muuutta!! Energian riittävyys on varmistettava tavalla tai toisella. Sulava nurmirehu eli aikainen korjuu, suojattu rasva tms tiivis energia on tarpeen. Raakavalkuainen alle 17 ;)
Noin siis tehtiin viime kesänä ja syssynä, kun ensikoita oli paljon.
Mä vähän epäilen että energiaväkevyyden ei tarvitse olla mitenkään erityisen korkean... Aika järkyttävän hyviä tuloksia on ollut ensikoilla joilla ry väkevyys on ollut 0,9X ja vr% 4Z ::)
-
Mä vähän epäilen että energiaväkevyyden ei tarvitse olla mitenkään erityisen korkean... Aika järkyttävän hyviä tuloksia on ollut ensikoilla joilla ry väkevyys on ollut 0,9X ja vr% 4Z ::)
Kyllä sellanen 11.4-11.5 Mj/kgka riittää, taitaa olla 0.98 tai sinnepäin. Sen alle keskenkasvusemmilla käy syöntikyky koville ja toisaalta paremmin syövät vetää hyötysuhdetta jo huonommalle puolelle. Laihan ruuan kääntöpuoli on monesti se 1:1 hyöty eli kiloa kuiva-ainetta kohti tulee kilo maitoa. Menee kakantuotantoon hyvä nurmirehu....
-
Mitäs mieltä olette:
Jos aloittaisi lypsykarjan tyhjästä eli pelkillä ensikoilla niin tekisittekö appeesta
1. Väkirehuvaltaisen, kuten erillisruokkijat ajattelevat ( ensikolle enemmän väkirehua)
2. Karkearehuvaltaisen joka mahdollistaisi eläimen kunnollisen kehittymisen seuraavia kausia ajatellen
Kas... tässäpä kysymys ::)
Ei siitä väkirehulisästä ole haittaa erillisruokinnassa,mikäli väkirehuprosentti on alhainen.
Joo, mutta moni käyttää ensikoilla 60%:n väkirehutasoja kun ***************:n konsulentti on käskenyt ;D
Hmm... Mutu tuntumalla eppäilisin notta raision konsulenttia tässä tarkoitetaan... Asiasta on ollut kiivasta keskustelua isäntien, raision konsulentin ja prorahastuksen neuvojan kanssa.. Oikke kolmikantaneuvottelut että mitä niille eläville syötetään ja kuinka paljon..
Ja hiehojen ruokinnasta senverran että osa ompi semmosta että kerralla syödään korkeintaan 2 kiloa väkirehua... jos sitäkään... Eli säilörehusta ja lihoistaan se lysää sen mitä lypsää. Hiljaiset kiimat ja pitkälle venyvä tiinehtyminen on takuuvarmaa....
-
Mä vähän epäilen että energiaväkevyyden ei tarvitse olla mitenkään erityisen korkean... Aika järkyttävän hyviä tuloksia on ollut ensikoilla joilla ry väkevyys on ollut 0,9X ja vr% 4Z ::)
Kyllä sellanen 11.4-11.5 Mj/kgka riittää, taitaa olla 0.98 tai sinnepäin. Sen alle keskenkasvusemmilla käy syöntikyky koville ja toisaalta paremmin syövät vetää hyötysuhdetta jo huonommalle puolelle. Laihan ruuan kääntöpuoli on monesti se 1:1 hyöty eli kiloa kuiva-ainetta kohti tulee kilo maitoa. Menee kakantuotantoon hyvä nurmirehu....
Polttaa, polttaa :D Tuo 0,97-0,98 on hyvä väkevyys. Mutta.... ei tuohon tarvita vielä rasvaa.
-
Hmm... Mutu tuntumalla eppäilisin notta raision konsulenttia tässä tarkoitetaan... Asiasta on ollut kiivasta keskustelua isäntien, raision konsulentin ja prorahastuksen neuvojan kanssa.. Oikke kolmikantaneuvottelut että mitä niille eläville syötetään ja kuinka paljon..
vaik tää on neuvostoliitto niin ei täsä ystävyyden nimisä ole tarve näitä kuunnella tähän saakka ei ole ollut noudattamis pakkoa konsulenttien ohjeille ;D