Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: minä-itte - 19.02.11 - klo:10:29
-
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/vakiot/fingerpori.html
-
Jos tuon ottaas kohteliaasuutena... ::)
-
Soon nykyysi jo RETRO, ei sitä saa poistaa!
-
Jos oikeen muistan historiasta, niin pohjanmaalla on aina ollut niitä jotka on lähteneet vaatimaan ja / tai puollustamaan Suomen itsenäisyyttä. aikoinaan ns. VELJES-SODAN AIKANA esim. Tampereen ympäristössä oli maanviljelijätkin Kommareita. Joteki olen tullut täällä olleiden keskustelujen sävystä sellaiseen tulokseen että ovat vieläkin. Kateus on se josta selvinmin näkee sen kuka on kommari, keskustalaisilla osasta on myös tämä ominaisuus. Taas täällä Helsingissä ei enää huolehdita naapureista millään tavalla, kukaan ei piittaa mistään mitään.
-
Jos oikeen muistan historiasta, niin pohjanmaalla on aina ollut niitä jotka on lähteneet vaatimaan ja / tai puollustamaan Suomen itsenäisyyttä. aikoinaan ns. VELJES-SODAN AIKANA esim. Tampereen ympäristössä oli maanviljelijätkin Kommareita. Joteki olen tullut täällä olleiden keskustelujen sävystä sellaiseen tulokseen että ovat vieläkin. Kateus on se josta selvinmin näkee sen kuka on kommari, keskustalaisilla osasta on myös tämä ominaisuus. Taas täällä Helsingissä ei enää huolehdita naapureista millään tavalla, kukaan ei piittaa mistään mitään.
Täälläpäin maanviljelijät eivät ole ikinä olleet kommareita, ellei heiksi lasketa kepua äänestäneitä.
Kepulaisethan ovat kovin innokkaita käymään toisten taskulla mm. vaatimalla rypsin tukia maidolle niinkuin se yksi MTK herrakin, samoin ovat juntanneet etelän investointituet pois ja siirtäneet rahat lähinnä Pohohohojammaaaaaaaaalle.... käsikassaransa MTK:n avulla.
Pohohojalaaaset ovat lähteneet Amerikoihin, kun on tullut tiukka paikka. ;D
-
Niin tuata kateutta on niin monenlaasta. Pohojalaanen ku karehtii naapuria, se meinaa sitä, että pitää saada paree/komiee, mutta kun nuo eteläsuomalaiset karehtii, meinaa se sitä, että millähän naapurilta sais tuan pois.
-
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/vakiot/fingerpori.html
Annas ny osootes, niin me lähetämmä herrallekki tuallaasen ;D ;D
-
Pohohojalaaaset ovat lähteneet Amerikoihin, kun on tullut tiukka paikka. ;D
Niinpä, tämäkin taloo on kerran vaihtanu sukupolvea nimenomaan sillä, että nuori isäntä lähti amerikkaan muutamaksi vuodeksi ja palas sielä tienatuilla rahoilla maksamaan sisarukset pihalle. Ei jääny itkemään, että ku muilla on :o
-
Jos oikeen muistan historiasta, niin pohjanmaalla on aina ollut niitä jotka on lähteneet vaatimaan ja / tai puollustamaan Suomen itsenäisyyttä. aikoinaan ns. VELJES-SODAN AIKANA esim. Tampereen ympäristössä oli maanviljelijätkin Kommareita. Joteki olen tullut täällä olleiden keskustelujen sävystä sellaiseen tulokseen että ovat vieläkin. Kateus on se josta selvinmin näkee sen kuka on kommari, keskustalaisilla osasta on myös tämä ominaisuus. Taas täällä Helsingissä ei enää huolehdita naapureista millään tavalla, kukaan ei piittaa mistään mitään.
Täälläpäin maanviljelijät eivät ole ikinä olleet kommareita, ellei heiksi lasketa kepua äänestäneitä.
Kepulaisethan ovat kovin innokkaita käymään toisten taskulla mm. vaatimalla rypsin tukia maidolle niinkuin se yksi MTK herrakin, samoin ovat juntanneet etelän investointituet pois ja siirtäneet rahat lähinnä Pohohohojammaaaaaaaaalle.... käsikassaransa MTK:n avulla.
Pohohojalaaaset ovat lähteneet Amerikoihin, kun on tullut tiukka paikka. ;D
Kyllä ovat olleet, professori Heikki Ylikankaan kirjoista se selviää, torppareista ja talonpojista meni noin puolet punaisten puolelle ja toinen puoli valkoisten puolelle, jako kummalle puolen porukka meni asettui suoraan senmukaan, mistä maakunnasta oli kysymys, kartanosuomessa periaatteessa kaikki torpparit ja mös pienviljelijät menivä punaisten puolelle ja talonpikaismaakunissa taas mentiin yhtä vahvasti valkoisten puolelle, Pohjanmaalla ja Karjalassa ei oikeastaan torppareistakaan yhtään mennyt punaisten puolelle.
Nykyinen tukiraja C-alueen ja A/B alueen välillä kulkee suunnilleen tota entistä jakautumista myöten, eli kartano-suomi vastaan muu Suomi.
Tässä voi tietenkin olla sellainen tekijä, että kartanosuomessa kartanoiden omistajista aika suuri enemmistö oli aikanaan ruotsinkielisiä ja torpparit, sekä pienet talolliset oli taas suomenkielisiä, eli identtiteetti omaan ryhmään meni sitäkin kautta, vähän luokkarajojen vastaisesti ????
-
Jos oikeen muistan historiasta, niin pohjanmaalla on aina ollut niitä jotka on lähteneet vaatimaan ja / tai puollustamaan Suomen itsenäisyyttä. aikoinaan ns. VELJES-SODAN AIKANA esim. Tampereen ympäristössä oli maanviljelijätkin Kommareita. Joteki olen tullut täällä olleiden keskustelujen sävystä sellaiseen tulokseen että ovat vieläkin. Kateus on se josta selvinmin näkee sen kuka on kommari, keskustalaisilla osasta on myös tämä ominaisuus. Taas täällä Helsingissä ei enää huolehdita naapureista millään tavalla, kukaan ei piittaa mistään mitään.
Täälläpäin maanviljelijät eivät ole ikinä olleet kommareita, ellei heiksi lasketa kepua äänestäneitä.
Kepulaisethan ovat kovin innokkaita käymään toisten taskulla mm. vaatimalla rypsin tukia maidolle niinkuin se yksi MTK herrakin, samoin ovat juntanneet etelän investointituet pois ja siirtäneet rahat lähinnä Pohohohojammaaaaaaaaalle.... käsikassaransa MTK:n avulla.
Pohohojalaaaset ovat lähteneet Amerikoihin, kun on tullut tiukka paikka. ;D
Kyllä ovat olleet, professori Heikki Ylikankaan kirjoista se selviää, torppareista ja talonpojista meni noin puolet punaisten puolelle ja toinen puoli valkoisten puolelle, jako kummalle puolen porukka meni asettui suoraan senmukaan, mistä maakunnasta oli kysymys, kartanosuomessa periaatteessa kaikki torpparit ja mös pienviljelijät menivä punaisten puolelle ja talonpikaismaakunissa taas mentiin yhtä vahvasti valkoisten puolelle, Pohjanmaalla ja Karjalassa ei oikeastaan torppareistakaan yhtään mennyt punaisten puolelle.
Nykyinen tukiraja C-alueen ja A/B alueen välillä kulkee suunnilleen tota entistä jakautumista myöten, eli kartano-suomi vastaan muu Suomi.
Tässä voi tietenkin olla sellainen tekijä, että kartanosuomessa kartanoiden omistajista aika suuri enemmistö oli aikanaan ruotsinkielisiä ja torpparit, sekä pienet talolliset oli taas suomenkielisiä, eli identtiteetti omaan ryhmään meni sitäkin kautta, vähän luokkarajojen vastaisesti ????
Ylikankaan historiantulkinnat eivät ole riidattomia.
-
Jos oikeen muistan historiasta, niin pohjanmaalla on aina ollut niitä jotka on lähteneet vaatimaan ja / tai puollustamaan Suomen itsenäisyyttä. aikoinaan ns. VELJES-SODAN AIKANA esim. Tampereen ympäristössä oli maanviljelijätkin Kommareita. Joteki olen tullut täällä olleiden keskustelujen sävystä sellaiseen tulokseen että ovat vieläkin. Kateus on se josta selvinmin näkee sen kuka on kommari, keskustalaisilla osasta on myös tämä ominaisuus. Taas täällä Helsingissä ei enää huolehdita naapureista millään tavalla, kukaan ei piittaa mistään mitään.
Täälläpäin maanviljelijät eivät ole ikinä olleet kommareita, ellei heiksi lasketa kepua äänestäneitä.
Kepulaisethan ovat kovin innokkaita käymään toisten taskulla mm. vaatimalla rypsin tukia maidolle niinkuin se yksi MTK herrakin, samoin ovat juntanneet etelän investointituet pois ja siirtäneet rahat lähinnä Pohohohojammaaaaaaaaalle.... käsikassaransa MTK:n avulla.
Pohohojalaaaset ovat lähteneet Amerikoihin, kun on tullut tiukka paikka. ;D
Sinussakin asuu pieni kepulainen kun olet aina vaatimassa tundra/lomitus/ym. tukia pois ja niistä säästyviä varoja itsellesi.
-
No mitäs ne sen paikallisen mettä/korpipitäjän historiatulkinnat sitte sanoo?
Ollaanko siellä jo tultu alas puusta??? :D :D :D
-
Muistakaa ja tiedostakaa tämä tosiasia SDP perustivat torpparit eli
pienviljelijät.
Nyt Jutan joukkoihin liittykää oitis. :D
-
Jos oikeen muistan historiasta, niin pohjanmaalla on aina ollut niitä jotka on lähteneet vaatimaan ja / tai puollustamaan Suomen itsenäisyyttä. aikoinaan ns. VELJES-SODAN AIKANA esim. Tampereen ympäristössä oli maanviljelijätkin Kommareita. Joteki olen tullut täällä olleiden keskustelujen sävystä sellaiseen tulokseen että ovat vieläkin. Kateus on se josta selvinmin näkee sen kuka on kommari, keskustalaisilla osasta on myös tämä ominaisuus. Taas täällä Helsingissä ei enää huolehdita naapureista millään tavalla, kukaan ei piittaa mistään mitään.
Täälläpäin maanviljelijät eivät ole ikinä olleet kommareita, ellei heiksi lasketa kepua äänestäneitä.
Kepulaisethan ovat kovin innokkaita käymään toisten taskulla mm. vaatimalla rypsin tukia maidolle niinkuin se yksi MTK herrakin, samoin ovat juntanneet etelän investointituet pois ja siirtäneet rahat lähinnä Pohohohojammaaaaaaaaalle.... käsikassaransa MTK:n avulla.
Pohohojalaaaset ovat lähteneet Amerikoihin, kun on tullut tiukka paikka. ;D
Kyllä ovat olleet, professori Heikki Ylikankaan kirjoista se selviää, torppareista ja talonpojista meni noin puolet punaisten puolelle ja toinen puoli valkoisten puolelle, jako kummalle puolen porukka meni asettui suoraan senmukaan, mistä maakunnasta oli kysymys, kartanosuomessa periaatteessa kaikki torpparit ja mös pienviljelijät menivä punaisten puolelle ja talonpikaismaakunissa taas mentiin yhtä vahvasti valkoisten puolelle, Pohjanmaalla ja Karjalassa ei oikeastaan torppareistakaan yhtään mennyt punaisten puolelle.
Nykyinen tukiraja C-alueen ja A/B alueen välillä kulkee suunnilleen tota entistä jakautumista myöten, eli kartano-suomi vastaan muu Suomi.
Tässä voi tietenkin olla sellainen tekijä, että kartanosuomessa kartanoiden omistajista aika suuri enemmistö oli aikanaan ruotsinkielisiä ja torpparit, sekä pienet talolliset oli taas suomenkielisiä, eli identtiteetti omaan ryhmään meni sitäkin kautta, vähän luokkarajojen vastaisesti ????
Ylikankaan historiantulkinnat eivät ole riidattomia.
Ei riidatonta tulkintaa ole olemassakaan, eihän se silloin olisi mikään uusi tulkinta ????
-
Jos oikeen muistan historiasta, niin pohjanmaalla on aina ollut niitä jotka on lähteneet vaatimaan ja / tai puollustamaan Suomen itsenäisyyttä. aikoinaan ns. VELJES-SODAN AIKANA esim. Tampereen ympäristössä oli maanviljelijätkin Kommareita. Joteki olen tullut täällä olleiden keskustelujen sävystä sellaiseen tulokseen että ovat vieläkin. Kateus on se josta selvinmin näkee sen kuka on kommari, keskustalaisilla osasta on myös tämä ominaisuus. Taas täällä Helsingissä ei enää huolehdita naapureista millään tavalla, kukaan ei piittaa mistään mitään.
Joskus luin sellaisen tulkinnan, että Pohjanmaalla ei taloista jaettu torppia kuin oman perheen jäsenille/sukulaisille, kun taas etelässä isommat tilat tarvitsivat työvoimaa ja torppia jaettiin vieraille, tuottojen (työvoiman saannin) toivossa. Eli henkilösiteet ja luokkasuhteet muodostuivat sitä myöten erillaisiksi. Mun mielestäni ei etelässäkään torppareiden asettautuminen punaisten puolelle ollut mitenkään yksiselitteistä. Sen sijaan etelässä on ollut paljon tilatonta väestöä ja ns. irtolaisia joiden toimeentulo on ollut heikossa jamassa, kun ei ollut töitä mm. maailmansodan takia. Tuosta porukasta liikeni sitten punaisiinkin paljon väkeä. Vaihtoehto on ollut hyvin houkutteleva ihan siitä syystä, että kaartissa sait ainakin ruokaa ja jonkinlaista palkkaa.
Täälläpäin maanviljelijät eivät ole ikinä olleet kommareita, ellei heiksi lasketa kepua äänestäneitä.
Kepulaisethan ovat kovin innokkaita käymään toisten taskulla mm. vaatimalla rypsin tukia maidolle niinkuin se yksi MTK herrakin, samoin ovat juntanneet etelän investointituet pois ja siirtäneet rahat lähinnä Pohohohojammaaaaaaaaalle.... käsikassaransa MTK:n avulla.
Pohohojalaaaset ovat lähteneet Amerikoihin, kun on tullut tiukka paikka. ;D
Kyllä ovat olleet, professori Heikki Ylikankaan kirjoista se selviää, torppareista ja talonpojista meni noin puolet punaisten puolelle ja toinen puoli valkoisten puolelle, jako kummalle puolen porukka meni asettui suoraan senmukaan, mistä maakunnasta oli kysymys, kartanosuomessa periaatteessa kaikki torpparit ja mös pienviljelijät menivä punaisten puolelle ja talonpikaismaakunissa taas mentiin yhtä vahvasti valkoisten puolelle, Pohjanmaalla ja Karjalassa ei oikeastaan torppareistakaan yhtään mennyt punaisten puolelle.
Nykyinen tukiraja C-alueen ja A/B alueen välillä kulkee suunnilleen tota entistä jakautumista myöten, eli kartano-suomi vastaan muu Suomi.
Tässä voi tietenkin olla sellainen tekijä, että kartanosuomessa kartanoiden omistajista aika suuri enemmistö oli aikanaan ruotsinkielisiä ja torpparit, sekä pienet talolliset oli taas suomenkielisiä, eli identtiteetti omaan ryhmään meni sitäkin kautta, vähän luokkarajojen vastaisesti ????
Ylikankaan historiantulkinnat eivät ole riidattomia.
Ei riidatonta tulkintaa ole olemassakaan, eihän se silloin olisi mikään uusi tulkinta ????
-
Se että pohjanmaalla ja muuallakin suomessa, torppia jaettiin oman perheen jäsenille, eikä esim. taloa jaettu veljesten kesken, perustui sellaiseen asiaan, että verotus oli aikanaan aika yksiselitteinen, talo maksoi verot ja verojen taso ei paljon muuttunut, oli talossa sitten yksi tai kymmenen lehmää, torpparin verorasitus oli paljon lievempi, verotuksesllisesti oli edullisempaa pitää talo yhtenä kappaleena ja viljellä torppia, kuin maksella veroja monesta pikkutalosta jokainen erikseen.
Myöhemmin tämä asetelma muuttui, kun metsille tuli arvoa, sitä ennen oli oikeastaan ihan sama, olitko omistaja vai torppari, talon tulos tuli työnteosta, kun metsille tuli arvoa, niin talollisten asema koheni huomattavasti, mutta torpparien asema ei yhtään.
Mitä tulee tohon tilattomien osuuteen kapinoissa, niin tilaton väestö ei osallistunut oikeastaan ollenkaan kapinoihin, se oli varsin passiivista, kapinan ytimen muodostivat suurten kaupunkien teollisuusväestö, vaikka kaupungeissa taisi asua vasta jotain 10 %:tia koko väestöstä, sekä kartanoalueen torpparit, kapina ei koskaan levinnyt niille laajoille alueille maakuntiin, joissa tätä tilatonta väestöä asui, tämä on muuten se syy, miksi kapina epäonnistui. Sitä kapinaa ei saatu levitettyä koko maahan ????
Esim. pohjanmaalla ja siitä pohjoiseen, monet taistelut käytiin pääasiassa venäläisiä varuskuntia vastaan, joiden motivaatio osallistua taisteluihin, vaihteli hyvin paljon.
Vasta Tampereella vastassa oli kapinallisten kova ydin ????
-
Etelän asukit ovat aina olleet punaselle värille suosiollisia ja samoin Suomen Rooman Liiton jäsenyydelle.
-
"Vasta Tampereella vastassa oli kapinallisten kova ydin"
Ja sitte ku "Lapuan lumiaura" oli tuon putsannut, tulivat vesilahtelaiset alas apinanleipäpuusta. :D :D :D
-
"Vasta Tampereella vastassa oli kapinallisten kova ydin"
Ja sitte ku "Lapuan lumiaura" oli tuon putsannut, tulivat vesilahtelaiset alas apinanleipäpuusta. :D :D :D
Näin se vaan on, ilman pohjanmaan kepuisäntiä ja suojeluskuntia, olisi vesilahden kakoisännätkin viety viettämään leirielämää Siperian korpiin ...
-
Joskus luin sellaisen tulkinnan, että Pohjanmaalla ei taloista jaettu torppia kuin oman perheen jäsenille/sukulaisille, kun taas etelässä isommat tilat tarvitsivat työvoimaa ja torppia jaettiin vieraille, tuottojen (työvoiman saannin) toivossa. Eli henkilösiteet ja luokkasuhteet muodostuivat sitä myöten erillaisiksi. Mun mielestäni ei etelässäkään torppareiden asettautuminen punaisten puolelle ollut mitenkään yksiselitteistä. Sen sijaan etelässä on ollut paljon tilatonta väestöä ja ns. irtolaisia joiden toimeentulo on ollut heikossa jamassa, kun ei ollut töitä mm. maailmansodan takia. Tuosta porukasta liikeni sitten punaisiinkin paljon väkeä. Vaihtoehto on ollut hyvin houkutteleva ihan siitä syystä, että kaartissa sait ainakin ruokaa ja jonkinlaista palkkaa.
[/quote]
Tuossa on varmaan perää, täällä torpat oli lähinnä pappiloilla ja suurimmilla taloilla se "hulttiopoika" josta ei uskallettu tehdä isäntää sai torpan, koitettiin sillä tavalla pitää nuo "minä minä" tyypit elämänsyrjässä kiinni etteivät syrjäytyisi ja katkeroituisi :o
-
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/vakiot/fingerpori.html
Annas ny osootes, niin me lähetämmä herrallekki tuallaasen ;D ;D
Pistä tulemaan, niin laitan sen tuohon vilkkaan maantien varteen...
-
Se että pohjanmaalla ja muuallakin suomessa, torppia jaettiin oman perheen jäsenille, eikä esim. taloa jaettu veljesten kesken, perustui sellaiseen asiaan, että verotus oli aikanaan aika yksiselitteinen, talo maksoi verot ja verojen taso ei paljon muuttunut, oli talossa sitten yksi tai kymmenen lehmää, torpparin verorasitus oli paljon lievempi, verotuksesllisesti oli edullisempaa pitää talo yhtenä kappaleena ja viljellä torppia, kuin maksella veroja monesta pikkutalosta jokainen erikseen.
Myöhemmin tämä asetelma muuttui, kun metsille tuli arvoa, sitä ennen oli oikeastaan ihan sama, olitko omistaja vai torppari, talon tulos tuli työnteosta, kun metsille tuli arvoa, niin talollisten asema koheni huomattavasti, mutta torpparien asema ei yhtään.
Mitä tulee tohon tilattomien osuuteen kapinoissa, niin tilaton väestö ei osallistunut oikeastaan ollenkaan kapinoihin, se oli varsin passiivista, kapinan ytimen muodostivat suurten kaupunkien teollisuusväestö, vaikka kaupungeissa taisi asua vasta jotain 10 %:tia koko väestöstä, sekä kartanoalueen torpparit, kapina ei koskaan levinnyt niille laajoille alueille maakuntiin, joissa tätä tilatonta väestöä asui, tämä on muuten se syy, miksi kapina epäonnistui. Sitä kapinaa ei saatu levitettyä koko maahan ????
Esim. pohjanmaalla ja siitä pohjoiseen, monet taistelut käytiin pääasiassa venäläisiä varuskuntia vastaan, joiden motivaatio osallistua taisteluihin, vaihteli hyvin paljon.
Vasta Tampereella vastassa oli kapinallisten kova ydin ????
Tässä oli mulle kovasti uutta tietoa. En tiennyt tuosta verotuskäytännöstä aikaisemmin. Tuon tilattoman väestön osuuden sodassa olet ilmeisesti jostain tilastoista kaivanut esille. Mulla se on ehkä mutua, joka on tullut tuosta Linnan kirjasta samoin kuin paikallishistorioista tullut käsitys. Täällähän tosiaan oli ns. työllistäviä töitä, kuten nuo venäläisten teettämät linnoitushommat, jotka on ihan todellisuudessa tehtyjä hommia.
Pohjanmaalla oli varmaan paremmat olosuhteet alkaa rakentaa valkoista armejaa, koska täällä etelässä oltiin käytännössä punaisten keskellä. Aikaikkuna, että valkoiset olisivat täällä voineet jotain tehdä jäi aika rajalliseksi. Olen joskus ajatellut sitä, että onko kynnys aloittaa rähinä omilla nurkilla ollut jotenkin suurempi. Siinä voi vaikka oma talo palaa ja aineelliset vahingot muodostua äkkiä suuriksi. Pohjamaalla lähdettiin laittamaan paikkoja matalaksi muihin selkosiin. Tämä vaan yksi oma tulkintani...
-
Se että pohjanmaalla ja muuallakin suomessa, torppia jaettiin oman perheen jäsenille, eikä esim. taloa jaettu veljesten kesken, perustui sellaiseen asiaan, että verotus oli aikanaan aika yksiselitteinen, talo maksoi verot ja verojen taso ei paljon muuttunut, oli talossa sitten yksi tai kymmenen lehmää, torpparin verorasitus oli paljon lievempi, verotuksesllisesti oli edullisempaa pitää talo yhtenä kappaleena ja viljellä torppia, kuin maksella veroja monesta pikkutalosta jokainen erikseen.
Myöhemmin tämä asetelma muuttui, kun metsille tuli arvoa, sitä ennen oli oikeastaan ihan sama, olitko omistaja vai torppari, talon tulos tuli työnteosta, kun metsille tuli arvoa, niin talollisten asema koheni huomattavasti, mutta torpparien asema ei yhtään.
Mitä tulee tohon tilattomien osuuteen kapinoissa, niin tilaton väestö ei osallistunut oikeastaan ollenkaan kapinoihin, se oli varsin passiivista, kapinan ytimen muodostivat suurten kaupunkien teollisuusväestö, vaikka kaupungeissa taisi asua vasta jotain 10 %:tia koko väestöstä, sekä kartanoalueen torpparit, kapina ei koskaan levinnyt niille laajoille alueille maakuntiin, joissa tätä tilatonta väestöä asui, tämä on muuten se syy, miksi kapina epäonnistui. Sitä kapinaa ei saatu levitettyä koko maahan ????
Esim. pohjanmaalla ja siitä pohjoiseen, monet taistelut käytiin pääasiassa venäläisiä varuskuntia vastaan, joiden motivaatio osallistua taisteluihin, vaihteli hyvin paljon.
Vasta Tampereella vastassa oli kapinallisten kova ydin ????
Tässä oli mulle kovasti uutta tietoa. En tiennyt tuosta verotuskäytännöstä aikaisemmin. Tuon tilattoman väestön osuuden sodassa olet ilmeisesti jostain tilastoista kaivanut esille. Mulla se on ehkä mutua, joka on tullut tuosta Linnan kirjasta samoin kuin paikallishistorioista tullut käsitys. Täällähän tosiaan oli ns. työllistäviä töitä, kuten nuo venäläisten teettämät linnoitushommat, jotka on ihan todellisuudessa tehtyjä hommia.
Pohjanmaalla oli varmaan paremmat olosuhteet alkaa rakentaa valkoista armejaa, koska täällä etelässä oltiin käytännössä punaisten keskellä. Aikaikkuna, että valkoiset olisivat täällä voineet jotain tehdä jäi aika rajalliseksi. Olen joskus ajatellut sitä, että onko kynnys aloittaa rähinä omilla nurkilla ollut jotenkin suurempi. Siinä voi vaikka oma talo palaa ja aineelliset vahingot muodostua äkkiä suuriksi. Pohjamaalla lähdettiin laittamaan paikkoja matalaksi muihin selkosiin. Tämä vaan yksi oma tulkintani...
Joo, tosiasia taitaa karrikoidusti olla niinpäin, että pohjalaiset lähti liikkeelle vähän muita myöhemmin ja niitä vielä huijattiin niin, että vastassa olisi venäläisiä ...
Etelässä oli täysi rähinä päällä, kun pohjanmaalla vasta koottiin joukkoja ????
Valkoiset munivat siinä alussa, homma lähti oikeastaan liikkeelle vasta siinä vaiheessa, kun Mannerheim vaihdettiin valkoisten johtajaksi, mutta etelä oli jo menetetty, Mannerheim siirtyikin Vaasaan ja alkoi siellä koota valkoisten armeijaa.
Joukot saatiin kasaan aika yksinkertaisesti, Mannerheim järjesti kutsunnat ja käski miehet aseisiin ????
-
IKL:n ja Lapuan liikkeen perintöä voi kyllä repiä, mutta aina voi kysyä: miksi?
-
IKL:n ja Lapuan liikkeen perintöä voi kyllä repiä, mutta aina voi kysyä: miksi?
Nämä synty kyllä vähän myöhemmin, vapaussodan aikana hommaa organisoi suojeluskunnat ????
Punaisilla oli omat järjestyskaartit joka paikkakunnalla, sekä tietenkin kolme varsinaista punakaartia, Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Jotka ei olleet kenenkään komennossa ...
-
IKL:n ja Lapuan liikkeen perintöä voi kyllä repiä, mutta aina voi kysyä: miksi?
Nämä synty kyllä vähän myöhemmin, vapaussodan aikana hommaa organisoi suojeluskunnat ????
Punaisilla oli omat järjestyskaartit joka paikkakunnalla, sekä tietenkin kolme varsinaista punakaartia, Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Jotka ei olleet kenenkään komennossa ...
Avausviestille kyllä tuon kommentin annoin, mutta vapaussodasta ja sen lopputuloksestahan toki kaikki lähti. Lapuallahan IKL:n ja Lapuan liikkeen perintöä pidetään näkyvästi yllä edelleen:
http://www.lapuanliike.fi/
-
Se että pohjanmaalla ja muuallakin suomessa, torppia jaettiin oman perheen jäsenille, eikä esim. taloa jaettu veljesten kesken, perustui sellaiseen asiaan, että verotus oli aikanaan aika yksiselitteinen, talo maksoi verot ja verojen taso ei paljon muuttunut, oli talossa sitten yksi tai kymmenen lehmää, torpparin verorasitus oli paljon lievempi, verotuksesllisesti oli edullisempaa pitää talo yhtenä kappaleena ja viljellä torppia, kuin maksella veroja monesta pikkutalosta jokainen erikseen.
Myöhemmin tämä asetelma muuttui, kun metsille tuli arvoa, sitä ennen oli oikeastaan ihan sama, olitko omistaja vai torppari, talon tulos tuli työnteosta, kun metsille tuli arvoa, niin talollisten asema koheni huomattavasti, mutta torpparien asema ei yhtään.
Mitä tulee tohon tilattomien osuuteen kapinoissa, niin tilaton väestö ei osallistunut oikeastaan ollenkaan kapinoihin, se oli varsin passiivista, kapinan ytimen muodostivat suurten kaupunkien teollisuusväestö, vaikka kaupungeissa taisi asua vasta jotain 10 %:tia koko väestöstä, sekä kartanoalueen torpparit, kapina ei koskaan levinnyt niille laajoille alueille maakuntiin, joissa tätä tilatonta väestöä asui, tämä on muuten se syy, miksi kapina epäonnistui. Sitä kapinaa ei saatu levitettyä koko maahan ????
Esim. pohjanmaalla ja siitä pohjoiseen, monet taistelut käytiin pääasiassa venäläisiä varuskuntia vastaan, joiden motivaatio osallistua taisteluihin, vaihteli hyvin paljon.
Vasta Tampereella vastassa oli kapinallisten kova ydin ????
Tässä oli mulle kovasti uutta tietoa. En tiennyt tuosta verotuskäytännöstä aikaisemmin. Tuon tilattoman väestön osuuden sodassa olet ilmeisesti jostain tilastoista kaivanut esille. Mulla se on ehkä mutua, joka on tullut tuosta Linnan kirjasta samoin kuin paikallishistorioista tullut käsitys. Täällähän tosiaan oli ns. työllistäviä töitä, kuten nuo venäläisten teettämät linnoitushommat, jotka on ihan todellisuudessa tehtyjä hommia.
Pohjanmaalla oli varmaan paremmat olosuhteet alkaa rakentaa valkoista armejaa, koska täällä etelässä oltiin käytännössä punaisten keskellä. Aikaikkuna, että valkoiset olisivat täällä voineet jotain tehdä jäi aika rajalliseksi. Olen joskus ajatellut sitä, että onko kynnys aloittaa rähinä omilla nurkilla ollut jotenkin suurempi. Siinä voi vaikka oma talo palaa ja aineelliset vahingot muodostua äkkiä suuriksi. Pohjamaalla lähdettiin laittamaan paikkoja matalaksi muihin selkosiin. Tämä vaan yksi oma tulkintani...
Joo, tosiasia taitaa karrikoidusti olla niinpäin, että pohjalaiset lähti liikkeelle vähän muita myöhemmin ja niitä vielä huijattiin niin, että vastassa olisi venäläisiä ...
Etelässä oli täysi rähinä päällä, kun pohjanmaalla vasta koottiin joukkoja ????
Valkoiset munivat siinä alussa, homma lähti oikeastaan liikkeelle vasta siinä vaiheessa, kun Mannerheim vaihdettiin valkoisten johtajaksi, mutta etelä oli jo menetetty, Mannerheim siirtyikin Vaasaan ja alkoi siellä koota valkoisten armeijaa.
Joukot saatiin kasaan aika yksinkertaisesti, Mannerheim järjesti kutsunnat ja käski miehet aseisiin ????
Mikähän tuolla oli loppujen lopuksi sellaisten henkilöiden kuin Matti Laurila vanhemman merkitys sotaväen kokoonsaattamiselle? Mahtoiko tuolla Mannerheimilla olla vielä tuohon aikaan kovin suurta auktoriteettiä, hyvä etteivät ryssänä pitäneet ??? On jäänyt mieleen Ylikankaan kirjasta kohta, kun Laurilat olivat kaatuneet ja valkoisten hyökkäys tyrehtyi perääntymiseen. Esikunnasta lähetettiin joku jyväskyläläinen kansakoulunopettaja ottamaan ohjia käsiinsä. Pohjalaiset olivat istuneet allapäin ojanpenkalla, eikä kukaan puhunut mitään. Opettaja sitten koitti saada miehiä liikkelle huonoin tuloksin. Joku niistä pohjalaisista kääntyi vain ympäri ja totesi. -Me ei totella kuin omia johtajia.
-
Miksi vetelässä on noin katkeria muka isäntiä ja lapsellisia emäntöitä?
-
Kyllä noihin punaisten määriin voi vaikuttaa se erilainen tilarakennekkin, mikä on etelän ja pohjanmaan välillä, ei täällä ole noita kartanointa muutamaan hassua lukuun ottamatta. Eli ei niitä sen ajan "aatelisia" ole tarvinnut karehtia, eikä sitten ole sitä kuiluakaan, mikä oli niitten "patruunoitten" ja torpparien välillä, mitä sielä on kyllä vieläkin. Entisessä elämässä, kun kiertelin suomea huoltohommissa tuli niin elävä esimerkki tuossa jossain "vesilahdenpaikkeilla" isännällä oli vissiin ketunhäntä kainalossa, valitti koneen muuta tekniikkaa, mutta oli ilmeisesti pilannu siitä polttomoottorin käyttämällä ilman öljyjä, vein sille uuden koneen, mutta moottori otettiin siitä vanhasta virolaisen työmiehen kanssa vesisateessa, kun homma saatiin tehtyä, annoin lähtiäisiksi päivämiehelle uuden lippiksen kiitokseksi, kun oli kaverina, tuli isäntä ja nyppäs sen siltä pois ja sanoi, että mun onki päässy jo likaantumaan, kyllä siinä meinas mullakin kiehahtaa yli, etteikö täällä ihmistä pidetä yhtään minään. Ei ihme, että katkeruutta on päässy kertymään.
-
"Etelässä" kartanon isännät valkoisia, samasta suvusta olevat torpparit puolueettomia ja muut torpparit sekä sekatyömiehet punaisia.
Näin niinkuin "yksinkertaistaen".
-
On täällä ollut sellaistakin menttaliteettia, että se pojista, joka sai talon oli valkoinen ja veljien osalta oli ihan sattumaa kummalle puolelle asettautuu. Esim. Isäni kotiseudulla tilojen koko oli kohtuullisen pieni ja talosta ei SPV:n yhteydessä ihan liikoja herunut. Käytäntönä oli ainakin mummulassa ollut, pojille hevonen tai hevosen hinta, likoille lehmä tai lehmän hinta. Tuolla oli aika paljon siirtymää punaisiin ihan talollisten pojistakin. Tässä omalla kotiseudulla talot niin isoja ja menttaliteetti ehkä toinen, että en ole täältä oikeastaan löytänyt sellaista ilmiötä, että olisi siirrytty punaisiin.
-
Tällä ollaan lahtareita suoraan alenevassa polvessa ;D
-
On täällä ollut sellaistakin menttaliteettia, että se pojista, joka sai talon oli valkoinen ja veljien osalta oli ihan sattumaa kummalle puolelle asettautuu. Esim. Isäni kotiseudulla tilojen koko oli kohtuullisen pieni ja talosta ei SPV:n yhteydessä ihan liikoja herunut. Käytäntönä oli ainakin mummulassa ollut, pojille hevonen tai hevosen hinta, likoille lehmä tai lehmän hinta. Tuolla oli aika paljon siirtymää punaisiin ihan talollisten pojistakin. Tässä omalla kotiseudulla talot niin isoja ja menttaliteetti ehkä toinen, että en ole täältä oikeastaan löytänyt sellaista ilmiötä, että olisi siirrytty punaisiin.
Joo, talosta tulee elinkelvoton, jos sitä jatkuvasti jaetaan, se voi olla elinkelvoton jo yhdenkin jaon jälkeen.
Toisaalta, ei kukaan esitä että esim. linja-autofirma jaettaisiin perillisten kesken, firmaa ei jaeta siinä vaan on useampi omistaja ja se jatkaa osakeyhtiönä, ei siitä tehdä elinkelvotonta mistään syystä, mikäli vanha pari ei päätä että yksi sen ottaa ja muut saa muuta omaisuutta jos on ???
Toisaalta jos ajattelee asian niinkin, että isä aikanaan sai tilan niin, että sitä ei jaettu, miksi se sen jakaisi, sillä eihän hänenkään sisarukset aikanaan saaneet kuin senverran, mitä oli muuta omaisuutta annettavissa, jos saivat sitäkään ...
Nämä on aika katkeria juttuja, jos ne niin ottaa, tosiasia vaan on, ettei taloja pidä liikaa jakaa jos haluaa että ne säilyy siinä tuotannossa, mihin ne on aikanaan perustettu.
Mutta jokainenhan menettelee omansa kanssa miten tahtoo ????
-
Ehkä nuo pellot on kuitenkin pysyneet paremmin kasassa, kun vertaa metsäpuolen sirpaloitumiseen, mikä on tuntunut täällä etelässä siten, että kymmenen hehtaariakin on jo iso kuvio. Tuntuu siltä, että metsien rakenne on tuhottu lopullisesti. Mun mielestäni ei ole ollut aikanaan järkevä ratkaisu sallia tilojen pirstaloiminen. Olisi ollut hyvä olla edes joku ei alle 20ha aloja tms. Tämäkin on tietysti sellainen asia, että kuinka ihmiset sen kokee, mutta tässä kun on koittanut itse kehittää metsätaloutta siihen suuntaan, että se olisi jonkinlainen elinkeino, niin siinä nämä haitat tuppaa tulemaan näkyviin. Vaikea kerätä pienistä rippusista toimivia kokonaisuuksia.
-
Ehkä nuo pellot on kuitenkin pysyneet paremmin kasassa, kun vertaa metsäpuolen sirpaloitumiseen, mikä on tuntunut täällä etelässä siten, että kymmenen hehtaariakin on jo iso kuvio. Tuntuu siltä, että metsien rakenne on tuhottu lopullisesti. Mun mielestäni ei ole ollut aikanaan järkevä ratkaisu sallia tilojen pirstaloiminen. Olisi ollut hyvä olla edes joku ei alle 20ha aloja tms. Tämäkin on tietysti sellainen asia, että kuinka ihmiset sen kokee, mutta tässä kun on koittanut itse kehittää metsätaloutta siihen suuntaan, että se olisi jonkinlainen elinkeino, niin siinä nämä haitat tuppaa tulemaan näkyviin. Vaikea kerätä pienistä rippusista toimivia kokonaisuuksia.
Eikös nykyään saa verotuksesta etua, kun perustaa yhteismetsän ...
-
Olen aika pintapuolisesti tutustunut tuohon, mutta metsälehtien mukaan etupäässä perikunnat ja sisarukset noita ovat alkaneet perustaa. Nythän, jos tämä yhteisöveronalennus menee läpi, niin yhteismetsän verotus muodostuu selkeästi yksityistä puolta edullisemmaksi. Joten on ainakin lyhyellä tähtäimellä positiivista kannustetta näkyvissä.
-
minä-itten kannattais perustaa yhteisnavetta ::)