Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: lypsikki - 09.02.11 - klo:13:11
-
Me ollaan lakattu ostamasta keltään hiehoja kun kaikki myyvät niin huonoja. Luulin että meillä on huonot elukat että pitäis ostaa muilta parempia, mutta siinä kävikin niin että nämä omat "huonot" olikin parempia kuin yksikään "hyvä" osto. Jotenkin kertoo siitä että joko ihmisillä on jalostus ihan hukassa tai sitten niille huonoille ei vaan osata käyttää lihasonnia (yleisin syy). Jos yleisellä tasolla eläinaineksen laatu ei kiinnosta niin me ollaan tuhon omia koko tuotantosuunta! Eli tarvis saada se TUOTOS JA RAKENNE samaan lehmään! Mä en halua vaan sitä toista vaan tarvitaan kumpikin sekä LYPSETTÄVYYS. Muuta ei sitten tarviskaan jalostaa.
-
Ei kai kukaan nyt parhaita eläimiään myy, vaan ne, joita ei halua itse pitää.
-
Ei kai kukaan nyt parhaita eläimiään myy, vaan ne, joita ei halua itse pitää.
Juur näin. Sehän se on juuri oman karjan eläinaineksen parantamista, kun myydään huonoimmat pois.
-
Väärä asenne, kaikki on kaupan ku löytyy euroja tiskiin. Hyviäkin hiehoja on myynnissä.
-
Oikeaa karja-aineksen parantamista olisi se että käytetäis lihasonnia niin niitä huonoja ei tulis kenenkään vaivoiksi.
-
Abaut 60 eläintä ostaneena niin en voi ostokkien laatua moittia. Jos ostaja ei tiedä mitään suvuista ja jalostuksesta ylipäätänsä homma kusee mitä todennäköisemmin. Meillä suurin osa ostokeista hieman kalliimpia kun esim nämä nautanetin reilun tonnin tavishiehot joita en huolis. No ehkä ilmaiseksi niille löytyis tilaa.
Suuri osa eläimistä ostettu pelkkien (suvut tarkistettu tarkoin) papereiden mukaan. Eläinten ostot tehty yhdessa alan todellisen asiantuntijan kanssa.
Muutama ostettu yksilö sit puhdas jalostuseläin ja ruotsista tuotu kymmenkunta puhdasta holsteiniä.
Karjojen parhaat eläimet kyllä yleensä myös myynnissä mut niistä pitää sit myös maksaa enemmän kun ylijäämähiehosta.
-
Ääliö joka ostaa NTM odotusarvon mukaan voisi vähän miettiä ammattiaan. Ammattitaito taitaa puuttua lypsykarjanpitoon.
-
kerran myytiin meiltä hieho kauheella kiireellä pois, kun ostajalla oli hirmu hätä saaha tyhjä parsi täyteen. Harmitti pirusti myydä, kun oli parhaan lehmän valiosonnilainen tytär. Eikä sitä hintaakaan paljoa ilenny kysyä.
Mutta sitten se vasta harmitti, kun kuultiin "kautta rantain", että oli menny ihan häneksi se ostos. Oli poikinu juu, mutta eipä siinä sen enempää ollukkaan. Pois ½ vuoden jälkeen.
Toisalta...ei kauheesti kehuneet sen karjan pitoa muutenkaan "naapurit" jälestä päin. Mutta olitiin kuulemma myyty ihan paska hieho. 8)
-
kerran myytiin meiltä hieho kauheella kiireellä pois, kun ostajalla oli hirmu hätä saaha tyhjä parsi täyteen. Harmitti pirusti myydä, kun oli parhaan lehmän valiosonnilainen tytär. Eikä sitä hintaakaan paljoa ilenny kysyä.
Mutta sitten se vasta harmitti, kun kuultiin "kautta rantain", että oli menny ihan häneksi se ostos. Oli poikinu juu, mutta eipä siinä sen enempää ollukkaan. Pois ½ vuoden jälkeen.
Toisalta...ei kauheesti kehuneet sen karjan pitoa muutenkaan "naapurit" jälestä päin. Mutta olitiin kuulemma myyty ihan paska hieho. 8)
juu osa noista "aina hieho ostos" on sellaisia lehmän lahmaajia/lahtaajia ettei olla mielellään sellaisille myymässä :'( kyl suurin syy heikon aineksen myyntiin on alhaiset poikimakerrat jotka suurimmaksi osaksi johtuu suomesa juuri tuottajien omasta korvien välistä ja kun kaikki menee suurinpiirtein uudistukseen niin myyntiin jäävä muutama eläin ei sitten rimaa juuri ylitä ::)
-
Vasikoita juotetaan kuralla ja hiehoja ruokitaan jätteillä ::)
Huonosti voiva vasikka -> heikkotasoinen hieho -> surkea lypsylehmä
Jos menette ostamaan hiehoja niin käykääpä vasikkaosaston kautta ::) Ladan tehtaalla tehdään Ladoja ja Mersun tehtaalla Mersuja..
-
Abaut 60 eläintä ostaneena niin en voi ostokkien laatua moittia. Jos ostaja ei tiedä mitään suvuista ja jalostuksesta ylipäätänsä homma kusee mitä todennäköisemmin. Meillä suurin osa ostokeista hieman kalliimpia kun esim nämä nautanetin reilun tonnin tavishiehot joita en huolis. No ehkä ilmaiseksi niille löytyis tilaa.
Suuri osa eläimistä ostettu pelkkien (suvut tarkistettu tarkoin) papereiden mukaan. Eläinten ostot tehty yhdessa alan todellisen asiantuntijan kanssa.
Muutama ostettu yksilö sit puhdas jalostuseläin ja ruotsista tuotu kymmenkunta puhdasta holsteiniä.
Karjojen parhaat eläimet kyllä yleensä myös myynnissä mut niistä pitää sit myös maksaa enemmän kun ylijäämähiehosta.
Yksitynen konsultti ? ;)
-
tässä pätee vanha totuus, että ei se hullu ole joka pyytää vaan se joka maksaa. kyllähän se ostajan pitää tietää mitä on ostamassa.
-
Vasikoita juotetaan kuralla ja hiehoja ruokitaan jätteillä ::)
Huonosti voiva vasikka -> heikkotasoinen hieho -> surkea lypsylehmä
Jos menette ostamaan hiehoja niin käykääpä vasikkaosaston kautta ::) Ladan tehtaalla tehdään Ladoja ja Mersun tehtaalla Mersuja..
Juuri näin. Jos kaikki nämä asiat olisi tiennyt niin kuin sillon 5-7 vuotta sitten kun eniten niitä hiehoja ostettiin niin varmasti olisi ollut parempi tuuri, mutta olin ihan vihreä tuore emäntä ja kun isäntäkin oli vihreä eikä kummallakaan ollut mitään karjasilmää, jotain elukoita piti valita. Muuten en rakenteesta tiennyt, muuta kun jalka-asennot osasin kattoa (hevosihmisenä), niin kyllähän meille muutama hyväjalkainen ostokki tulikin, mutta niissä ilmeni sitten muuta vikaa niin ei niistä jaloistakaan sitten hyötyä ollut..
-
Vasikoita juotetaan kuralla ja hiehoja ruokitaan jätteillä ::)
Huonosti voiva vasikka -> heikkotasoinen hieho -> surkea lypsylehmä
Jos menette ostamaan hiehoja niin käykääpä vasikkaosaston kautta ::) Ladan tehtaalla tehdään Ladoja ja Mersun tehtaalla Mersuja..
Juuri näin. Jos kaikki nämä asiat olisi tiennyt niin kuin sillon 5-7 vuotta sitten kun eniten niitä hiehoja ostettiin niin varmasti olisi ollut parempi tuuri, mutta olin ihan vihreä tuore emäntä ja kun isäntäkin oli vihreä eikä kummallakaan ollut mitään karjasilmää, jotain elukoita piti valita. Muuten en rakenteesta tiennyt, muuta kun jalka-asennot osasin kattoa (hevosihmisenä), niin kyllähän meille muutama hyväjalkainen ostokki tulikin, mutta niissä ilmeni sitten muuta vikaa niin ei niistä jaloistakaan sitten hyötyä ollut..
eikö tullu mieleen ottaa jotain kokeneenpaa ostoksille kaveriksi?
-
^Joo eipä tullut mieleen sillon ja kun oli ihan uusi alussa niin en ketään edes sellaista tiennyt joka olisi voinut auttaa ja isäntä olisi nauranut vaan että jonkun toisen arvion mukaan olisi muka tehty päätöksiä. Nyt kun ammattitaitoa on kehittynyt ja karjasilmääkin on niin vaikka nyt varmaan osaisin valita paremmin niin silti ei kiinnosta ostaa keneltäkään kun siinä on kuitenkin se riski että vaikka kuinka tarkkaan katton ja asiantuntijaakin käyttäs niin on silti olemassa riski että koko ostos menee mönkään. Nyt pidellään noita parsia tyhjillään mielellään ja ootellaan rauhassa että omat kasvatit kasvaa poikiviksi - onpas ainakin vähemmän lypsettäviä ja hoidettavia ym, ja voi keskittyä paremmin niihin.
Sitä vaan että yleisestikin kun saatais huonot elukat kiertelemästä niin vois koko Suomen maidontuotantokin vähän elpyä paremmalla eläinaineksella. Kaikki kannattavuus ei ole edes maidon tuottajahinnasta kiinni.
-
Vasikoita juotetaan kuralla ja hiehoja ruokitaan jätteillä ::)
Huonosti voiva vasikka -> heikkotasoinen hieho -> surkea lypsylehmä
Jos menette ostamaan hiehoja niin käykääpä vasikkaosaston kautta ::) Ladan tehtaalla tehdään Ladoja ja Mersun tehtaalla Mersuja..
mersujen laatu se vasta jotakin on ylihintaisia ladoja ;D
-
^Joo eipä tullut mieleen sillon ja kun oli ihan uusi alussa niin en ketään edes sellaista tiennyt joka olisi voinut auttaa ja isäntä olisi nauranut vaan että jonkun toisen arvion mukaan olisi muka tehty päätöksiä. Nyt kun ammattitaitoa on kehittynyt ja karjasilmääkin on niin vaikka nyt varmaan osaisin valita paremmin niin silti ei kiinnosta ostaa keneltäkään kun siinä on kuitenkin se riski että vaikka kuinka tarkkaan katton ja asiantuntijaakin käyttäs niin on silti olemassa riski että koko ostos menee mönkään. Nyt pidellään noita parsia tyhjillään mielellään ja ootellaan rauhassa että omat kasvatit kasvaa poikiviksi - onpas ainakin vähemmän lypsettäviä ja hoidettavia ym, ja voi keskittyä paremmin niihin.
Sitä vaan että yleisestikin kun saatais huonot elukat kiertelemästä niin vois koko Suomen maidontuotantokin vähän elpyä paremmalla eläinaineksella. Kaikki kannattavuus ei ole edes maidon tuottajahinnasta kiinni.
ammattilainen saa huonommakin kestämään tunari ei hyvääkään,vanha viidakon sananlasku ;D
-
Vasikoita juotetaan kuralla ja hiehoja ruokitaan jätteillä ::)
Huonosti voiva vasikka -> heikkotasoinen hieho -> surkea lypsylehmä
Jos menette ostamaan hiehoja niin käykääpä vasikkaosaston kautta ::) Ladan tehtaalla tehdään Ladoja ja Mersun tehtaalla Mersuja..
Kerrankin Johara kirjoittaa asiaa eli kannattaa kattoo miten vasikoita hoidetaan tilalla siitä voi päätellä paljon.
-
Vasikoita juotetaan kuralla ja hiehoja ruokitaan jätteillä ::)
Huonosti voiva vasikka -> heikkotasoinen hieho -> surkea lypsylehmä
Jos menette ostamaan hiehoja niin käykääpä vasikkaosaston kautta ::) Ladan tehtaalla tehdään Ladoja ja Mersun tehtaalla Mersuja..
Kerrankin Johara kirjoittaa asiaa eli kannattaa kattoo miten vasikoita hoidetaan tilalla siitä voi päätellä paljon.
8) Suuria viisauksia ei kannata jakaa ilmaiseksi. Tämä oli poikkeus 8)
-
Kuinka suuri osa myytävistä eläimistä on sellaisilta maidontuottajilta, jotka odottavat eläkettä?
Ja siemennykset on tehty halvimmilla mahdollisilla sonneilla?
-
Jos hiehosta on valmis maksamaan noin puolet todellisista kasvatuskustannuksista, niin mitä sillä rahalla saa? Moniko tietää mitä se hiehon kasvatus omalla tilalla maksaa?
-
Jos on laajentava tila niin itseasiassa ei ole suurtakaan merkitystä millaisen eläinaineksen ostaa kunhan sen saa ostettua tarpeeksi nuorena. Jokaisessa hieehossa on käytännössä potentiaalit kymppitonnariksi ja jos paikat on kunnossa niin jalat ja muut paikat kestää. tästä syystä kannattaa ostaa kaksi vuotta ennen tilojen valmistumista vasikat täydelle kapasiteetille. Silloin ne ehtii sopeutumaan tilan olosuhteisiin ja on halpoja.
Sitten kun tuotanto on täydessä käynnissä niin silloin vasta on lajittelun aika.
Yli 1500 euron hiehot syö vaan yksinkertaisesti liikaa rahaa muutenkin tiukassa taloudessa rakentamisvaiheessa.
-
Me ollaan lakattu ostamasta keltään hiehoja kun kaikki myyvät niin huonoja. Luulin että meillä on huonot elukat että pitäis ostaa muilta parempia, mutta siinä kävikin niin että nämä omat "huonot" olikin parempia kuin yksikään "hyvä" osto. Jotenkin kertoo siitä että joko ihmisillä on jalostus ihan hukassa tai sitten niille huonoille ei vaan osata käyttää lihasonnia (yleisin syy). Jos yleisellä tasolla eläinaineksen laatu ei kiinnosta niin me ollaan tuhon omia koko tuotantosuunta! Eli tarvis saada se TUOTOS JA RAKENNE samaan lehmään! Mä en halua vaan sitä toista vaan tarvitaan kumpikin sekä LYPSETTÄVYYS. Muuta ei sitten tarviskaan jalostaa.
Jalostusmaailman ainoa tavoite on tuotos. Pakostakin siinä sivussa pukkaa erinnäinen kappalemäärä hiehoja jotka oikealla jalostuksella olisi saatu kestäviksi ja pitkäikäisiksi lypsikeiksi. Teurashiehoa on nautanetit pullollaan niin kauan kuin lypsikkien keskipoikimakertojen määrä ja hieman pienempi keskituotos ja pitkä ikä eivät merkitse kenellekään yhtään mitään. Että ei muuta kuin väkirehuprosenttia nostamaan. ;D ;D Maitopuolella olisi paljon opittavaa emolehmäpuolelta.
-
[ammattilainen saa huonommakin kestämään tunari ei hyvääkään,vanha viidakon sananlasku ;D
Auts, toi oli aika paha! Mites sitten sen sitten selität että ne omat kasvatit olivat sitten joka tavalla parempia kun ostoeläimet? Lähtötilanne oli se että meitä ennen siis luopujat olivat väsähtäneet niin koko hommaan että esim. jalostus ei ollut enää kiinnostanut viimeiset 15 vuoden aikana ja siementäjät saivat lähestulkoon vapaat kädet. Lisäksi että nuorkarjan olosuhteet olivat surkeat verrattuna tähän päivään ja siitä porukasta kuitenkin tuolla "huonolla ammattitaidolla" tuli 50-tonnareita yli 15 kappaletta ja meidän aikana on myös rikottu tämän tilan kaikkien aikojen elinikäistuotos. Esimerkiksi meillä oli S-ikäluokasta omaa uudistusta vain 2 kpl, ostettiin yhtensä 4 hiehoa 3:sta eri karjasta, omista toinen on edelleen karjassa 6 kertaa poikineena ja jatkaa vielä, kaikki ostoeläimet karsiutuivat viimeistään 4. poikimisen jälkeen (täysjärkinen olisi laittanut pari niistä heti pois kun olivat niin surkeita jo ensikkoina, eivätkä kehittynyeet niinkuin lehmän täytyisi rungon ja syöntikyvyn puolesta kehittyä vanhempana) kaikilla kuitenkin sama ympäristö, sama ruokinta, sama hoito ja sama lyspykone. Että miettikää vähän ensin mitä kirjotatte, kun mollaatte toisten ammattitaitoa. Tosin en väitä etteikö virheitäkin on tullut tehtyä.
-
Me ollaan lakattu ostamasta keltään hiehoja kun kaikki myyvät niin huonoja. Luulin että meillä on huonot elukat että pitäis ostaa muilta parempia, mutta siinä kävikin niin että nämä omat "huonot" olikin parempia kuin yksikään "hyvä" osto. Jotenkin kertoo siitä että joko ihmisillä on jalostus ihan hukassa tai sitten niille huonoille ei vaan osata käyttää lihasonnia (yleisin syy). Jos yleisellä tasolla eläinaineksen laatu ei kiinnosta niin me ollaan tuhon omia koko tuotantosuunta! Eli tarvis saada se TUOTOS JA RAKENNE samaan lehmään! Mä en halua vaan sitä toista vaan tarvitaan kumpikin sekä LYPSETTÄVYYS. Muuta ei sitten tarviskaan jalostaa.
Jalostusmaailman ainoa tavoite on tuotos. Pakostakin siinä sivussa pukkaa erinnäinen kappalemäärä hiehoja jotka oikealla jalostuksella olisi saatu kestäviksi ja pitkäikäisiksi lypsikeiksi. Teurashiehoa on nautanetit pullollaan niin kauan kuin lypsikkien keskipoikimakertojen määrä ja hieman pienempi keskituotos ja pitkä ikä eivät merkitse kenellekään yhtään mitään. Että ei muuta kuin väkirehuprosenttia nostamaan. ;D ;D Maitopuolella olisi paljon opittavaa emolehmäpuolelta.
Se oliskin ollut parempi jos olisivat edes lypsäneet, mutta kun ei ollut niillä edes maitoa, niin olis ehkä sietänyt ne rakenne, luonne, lypsyhitaus, solu- ym ongelmat.
Sitten se vielä että minkä tähden jatkuvasti intetään tuota samaa että kun on vaan tuotosta jalostettu. Jos oltais nyt 60-luvulla se olis totta, mutta herätkää nyt on vuosi 2011 ja viimeiset 20 vuotta on jo jalostettu jotain muutakin. Tuotos TÄYTYY olla mukana, jos maitotuotos ei maidontuottajaa yhtään kiinnosta niin sitten kannattaa vaihtaa lihakarjaan tai mennnä liukuhihnalle töihin. Nykyisessä NTM-jalostuksessa on vain yksi vika, siinä on mukana paljon sellaisia terveysominaisuuksia, poikimaindeksejä ym. jotka eivät suoranaisesti periydy. Meillä on kaksi asiaa millä me voidaan vaikuttaa lehmän kestävyyteen ja hyvyyteen, 1. jalostus ja 2. ympäristö (siis olosuhteet, hoito jne..). Kun puhutaan ominaisuuksista jotka PERIYTYY hyvin niin niiden ottaminen jalostuksessa huomioon eniten olisi kaikkein tehokkainta jalostusta, parhaiten periytyy eri tuotos- ja rakenneominaisuudet. Kun puhutaan ominaisuuksista jotka ovat lähes täysin ympäristöstä kiinni, kun esim. hedelmällisyys, utareterveys ja poikimisten sujuminen, vasikkakuolleisuus niin näiden jättäminen jalostuksessa taka-alalle olisi järkevämpää. Miettikääpäs itse; jos ominaisuuteen vaikuttaa ympäristö 90 % ja perimä 10 % niin kumpaa asiaa olisi järkevämpi kohentaa, sitä ympäristöä vai jalostusta? Käyttöominaisuuksista vuoto ja lypsettävyys ovat taas sellaisia joihin vaikuttaa perimä enemmän kuin ympäristö ja ne kannattaa pitää jalostuksessa tehokkkaammin kuin esim. luonne ja kestävyys joiden periytyminen on heikompaa. Vuotokin on osittain hormonaalinen vika ja osittain rakennevika vedinkanavassa.
-
[ammattilainen saa huonommakin kestämään tunari ei hyvääkään,vanha viidakon sananlasku ;D
Auts, toi oli aika paha! Mites sitten sen sitten selität että ne omat kasvatit olivat sitten joka tavalla parempia kun ostoeläimet? Lähtötilanne oli se että meitä ennen siis luopujat olivat väsähtäneet niin koko hommaan että esim. jalostus ei ollut enää kiinnostanut viimeiset 15 vuoden aikana ja siementäjät saivat lähestulkoon vapaat kädet. Lisäksi että nuorkarjan olosuhteet olivat surkeat verrattuna tähän päivään ja siitä porukasta kuitenkin tuolla "huonolla ammattitaidolla" tuli 50-tonnareita yli 15 kappaletta ja meidän aikana on myös rikottu tämän tilan kaikkien aikojen elinikäistuotos. Esimerkiksi meillä oli S-ikäluokasta omaa uudistusta vain 2 kpl, ostettiin yhtensä 4 hiehoa 3:sta eri karjasta, omista toinen on edelleen karjassa 6 kertaa poikineena ja jatkaa vielä, kaikki ostoeläimet karsiutuivat viimeistään 4. poikimisen jälkeen (täysjärkinen olisi laittanut pari niistä heti pois kun olivat niin surkeita jo ensikkoina, eivätkä kehittynyeet niinkuin lehmän täytyisi rungon ja syöntikyvyn puolesta kehittyä vanhempana) kaikilla kuitenkin sama ympäristö, sama ruokinta, sama hoito ja sama lyspykone. Että miettikää vähän ensin mitä kirjotatte, kun mollaatte toisten ammattitaitoa. Tosin en väitä etteikö virheitäkin on tullut tehtyä.
niin tässä tarkoitin lähinnä tuota hiehon kasvatuspuolta jos ei osata kasvattaa hiehoa esim karkearehulla pötsiin kapasiteettiä lehmien ruokinta on järkyttävillä väkirehu prosenteilla niin ei voi kuin epä-onnistua.
tuollaisen pienipötsisenkin tuotokset kyl nousevat poikimakertojen lisääntyessä mut väittääsin et suurin osa eläimistä pilataan intensiivisellä väkirehuruokinnalla kannattaisi ehkä löysätä hieman epärealistisia tavoitteita ja antaa lehmän lypsää sen minkä se luontaisesti lypsää eikä väkisin syöttää kalliita väkirehuja ja itkeä sitten ko mikään ei onnistu.
tää on kaikille tehotäppäreille tasapuolisesti ;D ;D
-
niin tässä tarkoitin lähinnä tuota hiehon kasvatuspuolta jos ei osata kasvattaa hiehoa esim karkearehulla pötsiin kapasiteettiä lehmien ruokinta on järkyttävillä väkirehu prosenteilla niin ei voi kuin epä-onnistua.
tuollaisen pienipötsisenkin tuotokset kyl nousevat poikimakertojen lisääntyessä mut väittääsin et suurin osa eläimistä pilataan intensiivisellä väkirehuruokinnalla kannattaisi ehkä löysätä hieman epärealistisia tavoitteita ja antaa lehmän lypsää sen minkä se luontaisesti lypsää eikä väkisin syöttää kalliita väkirehuja ja itkeä sitten ko mikään ei onnistu.
tää on kaikille tehotäppäreille tasapuolisesti ;D ;D
Mitenkäs sitten käy, jos hiehot ei oo saaneet ollenkaan väkirehua...? ???
-
niin tässä tarkoitin lähinnä tuota hiehon kasvatuspuolta jos ei osata kasvattaa hiehoa esim karkearehulla pötsiin kapasiteettiä lehmien ruokinta on järkyttävillä väkirehu prosenteilla niin ei voi kuin epä-onnistua.
tuollaisen pienipötsisenkin tuotokset kyl nousevat poikimakertojen lisääntyessä mut väittääsin et suurin osa eläimistä pilataan intensiivisellä väkirehuruokinnalla kannattaisi ehkä löysätä hieman epärealistisia tavoitteita ja antaa lehmän lypsää sen minkä se luontaisesti lypsää eikä väkisin syöttää kalliita väkirehuja ja itkeä sitten ko mikään ei onnistu.
tää on kaikille tehotäppäreille tasapuolisesti ;D ;D
Mitenkäs sitten käy, jos hiehot ei oo saaneet ollenkaan väkirehua...? ???
hyvin käy jos on karkearehua saaneet mut ekavuoden karmeita tuotoksia ei ehkä kannata odottaa,mut hiehohan maksaa ekana vuotena vasta itsensä eikai siinä paljoa voita jos eka vuoden tuotos jää seuraavista muutama kymmenen prosenttia mut häviää paljon jos hieho on rääkitty loppuun jo ekana vuonna.
-
Abaut 60 eläintä ostaneena niin en voi ostokkien laatua moittia. Jos ostaja ei tiedä mitään suvuista ja jalostuksesta ylipäätänsä homma kusee mitä todennäköisemmin. Meillä suurin osa ostokeista hieman kalliimpia kun esim nämä nautanetin reilun tonnin tavishiehot joita en huolis. No ehkä ilmaiseksi niille löytyis tilaa.
Suuri osa eläimistä ostettu pelkkien (suvut tarkistettu tarkoin) papereiden mukaan. Eläinten ostot tehty yhdessa alan todellisen asiantuntijan kanssa.
Muutama ostettu yksilö sit puhdas jalostuseläin ja ruotsista tuotu kymmenkunta puhdasta holsteiniä.
Karjojen parhaat eläimet kyllä yleensä myös myynnissä mut niistä pitää sit myös maksaa enemmän kun ylijäämähiehosta.
Yksitynen konsultti ? ;)
Näin vois pitkälti sanoa
-
Jos on laajentava tila niin itseasiassa ei ole suurtakaan merkitystä millaisen eläinaineksen ostaa kunhan sen saa ostettua tarpeeksi nuorena. Jokaisessa hieehossa on käytännössä potentiaalit kymppitonnariksi ja jos paikat on kunnossa niin jalat ja muut paikat kestää. tästä syystä kannattaa ostaa kaksi vuotta ennen tilojen valmistumista vasikat täydelle kapasiteetille. Silloin ne ehtii sopeutumaan tilan olosuhteisiin ja on halpoja.
Sitten kun tuotanto on täydessä käynnissä niin silloin vasta on lajittelun aika.
Yli 1500 euron hiehot syö vaan yksinkertaisesti liikaa rahaa muutenkin tiukassa taloudessa rakentamisvaiheessa.
Millä matematiikalla on halvempaa ostaa eläimet kahteen kertaan kun kerralla kunnolliset???
Saatko itse kasvatettua hiehon 1500 eurolla? Minä en ainakaan saa mut mielummin hyvin kasvatettu ja toimiva kun halpa tusinahieho...
-
Jos on laajentava tila niin itseasiassa ei ole suurtakaan merkitystä millaisen eläinaineksen ostaa kunhan sen saa ostettua tarpeeksi nuorena. Jokaisessa hieehossa on käytännössä potentiaalit kymppitonnariksi ja jos paikat on kunnossa niin jalat ja muut paikat kestää. tästä syystä kannattaa ostaa kaksi vuotta ennen tilojen valmistumista vasikat täydelle kapasiteetille. Silloin ne ehtii sopeutumaan tilan olosuhteisiin ja on halpoja.
Sitten kun tuotanto on täydessä käynnissä niin silloin vasta on lajittelun aika.
Yli 1500 euron hiehot syö vaan yksinkertaisesti liikaa rahaa muutenkin tiukassa taloudessa rakentamisvaiheessa.
Millä matematiikalla on halvempaa ostaa eläimet kahteen kertaan kun kerralla kunnolliset???
Saatko itse kasvatettua hiehon 1500 eurolla? Minä en ainakaan saa mut mielummin hyvin kasvatettu ja toimiva kun halpa tusinahieho...
juu mää ihmettelen kans samaa miljoonan eurun pesubetonibunkkeriin ei sit ole vara ostaa eläimiä menikö jotakin pieleen ;D
-
Kuinka suuri osa myytävistä eläimistä on sellaisilta maidontuottajilta, jotka odottavat eläkettä?
Ja siemennykset on tehty halvimmilla mahdollisilla sonneilla?
Sonnin laatua huomattavasti enemmän ratkaisee kuitenkin emän laatu
-
Holstein-foorumilla eräs emäntä,joka TODELLA panostaa jalostukseen(alkion siirtoja,kanadan sonneja,ulkomaan tuonteja),jostain syystä on joutunut kirjoittamaan kahtena viimeisenä vuodenvaihteena edellisestä vuodesta:aivan liian paljon suunnittelemattomia poistoja ja toisesta vuodesta,jotta "paska vuosi".Ei se jalostuskaan autuaaksi tekevä asia ole,kyllä muutkin asiat vaikuttaa lehmien kestävyyteen ja laatuun.
-
Holstein-foorumilla eräs emäntä,joka TODELLA panostaa jalostukseen(alkion siirtoja,kanadan sonneja,ulkomaan tuonteja),jostain syystä on joutunut kirjoittamaan kahtena viimeisenä vuodenvaihteena edellisestä vuodesta:aivan liian paljon suunnittelemattomia poistoja ja toisesta vuodesta,jotta "paska vuosi".Ei se jalostuskaan autuaaksi tekevä asia ole,kyllä muutkin asiat vaikuttaa lehmien kestävyyteen ja laatuun.
ei niin mt:n lukijoiden kommenteissa faban haukkujalle vastineen kirjoittanut tämän asian ilmaisi varsin selkeästi 8)
-
Sonnin laatua huomattavasti enemmän ratkaisee kuitenkin emän laatu
Tätä mä ihmettelen tässä "parempien" eläinten ostamisessa. Papereilta katotaan suvut, eli sonnit koska emiä ei dokumentoida läheskään niin hyvin. Puolet datasta on kuitenkin hukassa. Tietenkin on parempi, jos tuntee myyjän tavat ja karjan, muttei ainakaan mulla ollut mitään mahdollisuutta ostaa eläimiä pelkästään tutuilta. Suosikkisonnit ja sonniyhdistelmät on kyllä tiedossa, mutta noissa on aina välissä se emä, josta ei ole välttämättä muuta tietoa kuin tuotosseurannan pitoisuudet ja joku ancient raksu, johon ei kukaan luota.
-
Mistäs niitä hyviä emiä tulee jos ei hyvistä sonneista?
-
Promillen luokkaa sonneista jatkaa sukuaan, lehmistä 80%. Kun ei ota jälkeläisiä huonoimmista suvuista tulee hyviä lehmiä.
-
Toikin pitää paikkansa, lihasonni on hyvin monesti paras sonni, ja sitä menee meilläkin. Mutta en silti mitään piuhoja pistäis niille joita jätän jälkeläisiä.
-
Pienimmillä harmeilla ja tappioilla pääsee, kun niitä ylimääräisiä lehmävasikoita ei tule. Elikkä lihasonneissa ei kannata säästellä, puolelle lehmistä menee nyt. Joskus vaan uteliaisuuttaan tullut selailtua Nautanettiä ja ihan käsittämättömiä hintapyyntöjä välillä, näinkö menevät kaupaksi, kun sitten taas kuulee kylillä, että alle 200 eurollakin saa vieroitettuja lehmävasikoita. Ja minä oon kyllä liian laiska kasvattamaan hiehoksi saakka, kun niitäkin saa kuulemma tonnilla. Nimikasvattajat on sitten juttu erikseen.
-
mulla on taas sitte semmonen "hevoskasvattajien" malli, eli kaikki lehmät siemennetään valiosonnilla tai nuorsonnilla. hiehoja tulee paljon ja niistä sitten karsitaan huonoimmat pois(teuraaksi). näin hevosrintamallakin timantit löytyy, paljon varsoja treenissä, suurempi todennäköisyys löytää niitä "parempia" hevosia.. toki vaatii tilaa, mutta tähän asti kaikki katon alle mahtunu.. ;D
-
Jossain aikaisemmin olleeseen Lypsikin viestiin kommenttina että vaikka jalostuksen painotusta siirrettäisiin pois terveydestä ja muista käyttöominaisuuksista tuotokseen ja rakenteeseen, niin siitä huolimatta ne pitää huomioida, koska ne jalostuvat johonkin suuntaan "itsekseen" kun esim. tuotosta jalostetaan.
Eli lukuisa joukko terveys ja käyttöominaisuuksia on joka tapauksessa huomioitava jollain lailla, jos ei haluta niiden heikkenevän.
Varsinkin holsteinjalostuksessa on erittäin pitkä perinne tehokkaasta jalostamisesta lähinnä tuotos ja rakenne huomioiden, jostain syystä kaikki maat tuntuvat nykyään suuntaavan kestävyyden ja terveyden painon lisäämiseen.
-
Jossain aikaisemmin olleeseen Lypsikin viestiin kommenttina että vaikka jalostuksen painotusta siirrettäisiin pois terveydestä ja muista käyttöominaisuuksista tuotokseen ja rakenteeseen, niin siitä huolimatta ne pitää huomioida, koska ne jalostuvat johonkin suuntaan "itsekseen" kun esim. tuotosta jalostetaan.
Eli lukuisa joukko terveys ja käyttöominaisuuksia on joka tapauksessa huomioitava jollain lailla, jos ei haluta niiden heikkenevän.
Varsinkin holsteinjalostuksessa on erittäin pitkä perinne tehokkaasta jalostamisesta lähinnä tuotos ja rakenne huomioiden, jostain syystä kaikki maat tuntuvat nykyään suuntaavan kestävyyden ja terveyden painon lisäämiseen.
Löytyköhän maata missä eläinaineksen taso yhtä kirjava kuin suomessa?
-
Kaikki muut Pohjoismaat?
-
Miel on Faban johdatusta mukaellen jalostunut varsinainen koe-eläinpuisto tyyppinen
karja, harmi kun pahin kiinteällä lännensatulalla varustettu Osandurilainen pääsi
Kauhajoelle menolipulla... :P
Siementäjäkin tuumaili että "huh-huh" :P :P :o
-
Kaikki muut Pohjoismaat?
Veikkaan että asia on ihan yleismaailmallinen. Jopa maidontuotannon mallimaasta Kanadasta löytynee, jotain mitä meille ei haluta esitellä... ;)
-
Hajontaa on toki muuallakin.
Jos ei olisi niin alkiotuontien jälkeläisiten tasossa ei pitäisi olla juuri ollenkaan hajontaa, koska ovat "hajontavapaista" maista ja vielä emät (yleensä) parhaasta päästä.
Mutta kun niissä jostain syystä on suunnilleen saman verran hajontaa kuin omissa suvuissa. Eikä esim. jos meillä lehmiä tai hiehoja aletaan laittamaan järjestykseen vaikka rakenteen perusteella tuonisukuiset miehitä kärkipäätä likikään kokonaan, vaikka niitä kuitenkin on vähintään kolmannes karjasta.
-
Löytyköhän maata missä eläinaineksen taso yhtä kirjava kuin suomessa?
Kannattaa matkailla ammatillisesti muissakin merkeissä, ei vain jalostuksellisissa ;) Nillä tietyn sektorin järjestämillä retkillä näkee vaan yhdenlaista menoa......
-
Muistuu vielä mieleen yhden ulkomaisen tunnetun jalostajan lausahdus kun tilavierailulla Suomessa emäntä vähän häpeillen selitteli ja pahoitteli eteen osunutta hurjasti lypsänyttä lehmää jonka utare oli aika lailla "antautunut".
"Noita nyt on aina jos lehmä lypsää paljon"
Yksi omaan silmään osuva piirre vertailussa Suomi vs. muu maailma karjavierailut on se, että Suomessa ei ole käytännössä ollenkaan sen tyyppisiä karjoja mitä monissa maissa esitellään jalostussuuntautuneille vierailijoille.
Eli esimerkkinä vaikka yksi maailmanlaajuisesti tunnettu ja nimekäs karja: Parhaat lehmät isoissa karsinoissa, 80 muuta parasta/ kiinnostavinta parsinavetassa ja loput parista kolmesta sadasta lypsävästä pihatossa, jota ei esitellä vieraille.
Karja on takuulla keskimäärinkin erittäin hyvä, mutta miten tuolla vierailulla nähtyä pitäisi verrata suomalaiseen keskivertokarjaan?
-
Se meinaa suomalaisilta jalostuksesta innostuneilta unohtua, että noi esittelyt on myyntitilaisuuksia. Tarkkaan valitaan mitä näytetään, jotta vaikutelma olisi paras mahdollinen. Terve lähdekriittisyys pitää olla ;)
-
Sen verran tuohon Adamin viestiin, että ei eläinten tason määrittäminen eri karjoissa ja olosuhteissa ole mitenkään helppoa edes sonnifirmojen kovimmille ammattilaisille saati sitten "satunnaiselle matkaajalle".
Ainakin holsteinpuolella löytyy lukuisia esimerkkejä jossa suunnilleen maailman kaikki alan yritykset ovat käyttäneet sonninisänä sonnia, joka on totaalinen pommi, joko kokonaan tai jonkun ominaisuuden kohdalla. Ja tämä siitä huolimatta, että on käyty hyvinkin pätevien henkilöiden toimesta katsomassa suuri joukko sonnin tyttäriä livenä ennen valintaa.
-
Kun ostaa hiehon toisesta navetasta, tulee sen mukana paljon uutta omaan karjaa. Pöpöt, hajut yms. Muutto toiseen karjaan vaikuttaa ressinä, jolloin on utaretulehduksille herkempi. Oma karja voi simputtaa tämän uuden hengiltä, ei anna syödä tai juoda ja muutenkin ahdistetaan nurkaan, kun haisee vieraalle navetalle. Ostohieholla on miljoona syytä epäonnistua. Tätä minä ihmettelen, kun nyt on suunta hiehojen kasvatuksen ulkoistamiseen, mutta nämä asiat on unohdettu tai niistä ei ainakaan puhuta.
-
Minä olen kyllä vähän sitä mieltä, että osaa maidontuottajista tämä eläinainesasia kiinnostaa liikaakin. Jotenkin veikkaan, että suomalaisen maidontuotannon kannattavuusongelmat ratkeaisivat sillä hetkellä, kun tilan muuhun managementtiin käytettäisiin edes yhtä paljon aikaa kun sen pohtimiseen, minkä värinen, korkuinen, sukuinen jne. lehmän pitää olla.
Ennemmin kannattaisi keskittyä höyläämään se yksi sentti rehuyksikön hinnasta sen sijaan että istuu netissä haukkumassa kilpailevia jalostusfirmoja. Ongelma lieneekin se, että se on tympeää työtä, miettiä säilörehuun valittavia nurmilajikkeita, kalkitusta, lannoitusta, salaojitusta, viljelykiertoa jne. Avoimien ovien päivissä juokseminen ja eläinten kommentointi sen sijaan on kivaa. On helppo kaataa ongelmat sen niskaan, että tää eläinaines nyt vaan on niin surkeaa, ennemmin kuin pohtia sitä miksi se oma kustannusrakenne on niin raskas.
Jalostus on toki tärkeä osa maidontuotantoa -sitä ei kiellä kukaan. Mutta vain osa. Kaikilla yleisimmillä jalostustrategioilla ja -firmoilla pystytään tekemään rahaa maidontuotannolla, kunhan tilan muu johtaminen sujuu. Sen sijaan navetan täyttäminen palkintolehmilläkään ei pelasta huonosti johdettua maitotilaa. Vien veikkaukseni niinkin pitkälle, että jos lyödään tilat objektiiviseen kannattavuusvertailuun, niin tilastollisesti merkitsevää eroa ei löydy sen perusteella, minkä merkkistä tai väristä siementä on käytetty. Nurmien ry/ha -satojen perusteella sen sijaan varmasti löytyy.
Hyvää kevään odotusta, ei tämä niin vakavaa ole! ;D
-
Nurmilajikejalostukseen ei kyllä tosiaankaan suhtauduta niin intohimoisesti kuin lehmien jalostamiseen...
Olisi oikeastaan hauska seurata keskustelua jossa eri jalostajien timoteilajikkeita käsiteltäisiin keskustelussa kuin eri firmojen sonneja.
-
Nurmilajikejalostukseen ei kyllä tosiaankaan suhtauduta niin intohimoisesti kuin lehmien jalostamiseen...
Olisi oikeastaan hauska seurata keskustelua jossa eri jalostajien timoteilajikkeita käsiteltäisiin keskustelussa kuin eri firmojen sonneja.
Hyihyi, eipäs puhuta rumia!! ;D ;D
Kyllä mä ja toi arzyboy suhtaudutaan nurmien satotasoon vähintään yhtä intohimoisesti kuin noin jalostuspuolen ihmiset uusimpaan alkiohankintaan ;D
-
Asiasta toiseen. Tiedättekö kuka on Timotein paras ystävä?
-Dumbo 8)
-
Asiasta toiseen. Tiedättekö kuka on Timotein paras ystävä?
-Dumbo 8)
ja pahin vihollenen on pöttinger jumbo ;D
-
Nurmilajikejalostukseen ei kyllä tosiaankaan suhtauduta niin intohimoisesti kuin lehmien jalostamiseen...
Olisi oikeastaan hauska seurata keskustelua jossa eri jalostajien timoteilajikkeita käsiteltäisiin keskustelussa kuin eri firmojen sonneja.
EHKÄ semmonen timppatei-forum voisi olla kivempi paikka, kuin joku ayshire vastaava :P ::)
-
Promillen luokkaa sonneista jatkaa sukuaan, lehmistä 80%. Kun ei ota jälkeläisiä huonoimmista suvuista tulee hyviä lehmiä.
Palatakseni vielä tähän aiheeseen, niin se voisi olla 80-90% välillä ne hiehot tai lehmät jotka saavat jatkaa perimäänsä. Genomiarvostelun myötä sonnien tarve vähenee, mutta olisko tarpeen arvioida sitäkin että voisko lehmiä enemmän karsia jalostuksesta käyttämällä lihasonnia ja alkioita enemmän? Panostamalla enempi lehmien kestävyyteen, yhdestä lehmästä voidaan saada useampi jälkeläinen ilman alkionhuuhteluja mikä on kallis tapa, käyttämällä sukupuolilajiteltua siementä ja parantamalla navettaolosuhteita niin että lehmät kestää niin saadaan hyvästä lehmästä todennäköisemmin useampi tytär karjaan. Rohkaisen teitä tekemään omasta karjasta sellaiset lehmäperhekaaviot. Jokaista lehmäperhettä kohden tarvitsette yhden A4-paperin ja aloitatte niin että ensin haette eläinlistasta vanhimmat eläimet ja etenette siitä niin että etsitte niiden kaikki emät, tädit, sisarukset, tyttäret, tyttären tyttäret ja serkut ja kaikki (ProAgrian lehmätieto on hyvä apuväline, mutta lehmäkorteista löytyy myös). Kun kukin lehmäperhe on omalla A4:lla niin menette lehmäperhe kerrallaan että mistä lehmäperheestä on eniten niitä hyviä lehmiä ja onko joistakin taas sitten enimmäkseen huonoja? Ne huonot perheet on syytä lopettaa käyttämällä alkioita ja lihasonneja ja parhaiden osuutta voi maksimoida käyttämällä sukupuolilajiteltua ym. Huomioitavaa on se, että kukin tietenkin päättää itse että mikä on "hyvä lehmä", mutta käyttäkää muitakin mittareita kun paras maitotuotos; poistetuilla lehmillä on on hyvä käyttää elinikäistuotosta, nuoremmat kannattaa rankata esim. rakenteen perusteella. Itse kun aloittelin jalostustyötä niin nuo lehmäperhekaaviot ovat olleet avuksi, muta se ei ole aukoton, jos jossakin perheessä on ollut poikkeukselline lehmävasikkatuuri niin isoon perheeseen mahtuu useampi huonompi ja parempi, tässä tapauksessa on syytä käyttää harkintaa niin että sellainen parempi linja säilytetään ja huonompi esim. sisarlinja voidaan vähitellen jättää käyttöeläimiksi.
-
Kyllähän se vaan on tosiasia ettei kukaan parastaan myy ja parhaan lehmän saa aina itse kasvattamastaan eläimestä,,ihan siitä asti kun se on emästään ulos tullut.
Itse tarjosin paria nuoren sonnin jälkeläistä venäjän kauppaan viime keväänä ja kumpikaan ei kelvannut ihan typerien syiden takia(toisella känsä ja toisen etulavoista oli karva nuhraantunut parsilaitetta vasten) niin eipä enää harmita etteivät menneet kaupaksi.molemmat osoittautuneet tosi hyviksi lypsäjiksi :)
Meillä ei enää käytetä siemennyksissä ollenkaan nuorta-tai lihasonnia.Vain valiosonnia ja viking genetics sonneja.Huonot lehmät jätetään suoraan karsintaan eikä niitä venytetä karjassa väkisin millään lihasonnisiemennyksillä.
Välillä vaan joutuu siitä rakenteesta tinkimään kun hakee korkeita tuotoslukemia mutta eipä tuo ole haitannut kun kehtaa työnsä tehdä.Olen mielenkiinnolla seurannut näitä nykyisiä viljelijöitä kun kaikki pitäs olla niin hienoo mutta töitä ei kehdata tehdä ja kiire vaan on navetasta pois,,
Elikkäs on turhaa alkaa täällä toisten ammattitaitoa herjaamaan jos ei itse osaa lehmäänsä hoitaa.tuskin kukaan nykyään enää on niin tietämätön jalostuksesta että tarkoituksella saa aikaiseksi huonoja jälkeläisiä joita sitten sinun riesaksi kauppaa.
-
Kyllä parhaatkin yksilötkin yleensä myyynnissä mutta niista pitää maksaa niille kuuluva hinta.
Ostokit pärjää siinä missä omatkin kasvatit kunhan olosuhteet kunnossa.
Rakenteesta ei todellakaan tarvitse tinkiä vaikka tavoitteena hyvät tuotokset. Jalostusarvoista ei kannata välittää sanoi konsulentit mitä tahansa. Meilläkin käy edelleen maitoauto;)
-
Minä olen kyllä vähän sitä mieltä, että osaa maidontuottajista tämä eläinainesasia kiinnostaa liikaakin. Jotenkin veikkaan, että suomalaisen maidontuotannon kannattavuusongelmat ratkeaisivat sillä hetkellä, kun tilan muuhun managementtiin käytettäisiin edes yhtä paljon aikaa kun sen pohtimiseen, minkä värinen, korkuinen, sukuinen jne. lehmän pitää olla.
Ennemmin kannattaisi keskittyä höyläämään se yksi sentti rehuyksikön hinnasta sen sijaan että istuu netissä haukkumassa kilpailevia jalostusfirmoja. Ongelma lieneekin se, että se on tympeää työtä, miettiä säilörehuun valittavia nurmilajikkeita, kalkitusta, lannoitusta, salaojitusta, viljelykiertoa jne. Avoimien ovien päivissä juokseminen ja eläinten kommentointi sen sijaan on kivaa. On helppo kaataa ongelmat sen niskaan, että tää eläinaines nyt vaan on niin surkeaa, ennemmin kuin pohtia sitä miksi se oma kustannusrakenne on niin raskas.
Jalostus on toki tärkeä osa maidontuotantoa -sitä ei kiellä kukaan. Mutta vain osa. Kaikilla yleisimmillä jalostustrategioilla ja -firmoilla pystytään tekemään rahaa maidontuotannolla, kunhan tilan muu johtaminen sujuu. Sen sijaan navetan täyttäminen palkintolehmilläkään ei pelasta huonosti johdettua maitotilaa. Vien veikkaukseni niinkin pitkälle, että jos lyödään tilat objektiiviseen kannattavuusvertailuun, niin tilastollisesti merkitsevää eroa ei löydy sen perusteella, minkä merkkistä tai väristä siementä on käytetty. Nurmien ry/ha -satojen perusteella sen sijaan varmasti löytyy.
Hyvää kevään odotusta, ei tämä niin vakavaa ole! ;D
Kirjotit asiaa, mutta luulen että joka tilan kannattavuus ei ole siitä yhdestä sentistä kiinni - moni asia on niin tilakohtainen. Itse asiassa tiedän "jalostukseen hurahtaneita" joille on jalostustakin tärkeämpää toimiva navetta eli hyvät olosuhteet lehmillä, viimeseen saakka hiottu ruokintasysteemi ja muutenkin eläinten hyvä kohtelu ja hoito eli siis management. Usein nämä toimenpiteet vaativat myös kustannuksia verrattuna sellaiseen tilaan missä ei ole tehty eläinten hyvinvoinnin eteen juurikaan mitään, mutta tällaisella tialla on eläinten poistumakin sitä luokkaa että esim. hyvästä jalostuksesta ei ole edes hyötyä.
Hyvä management sisältää siis paljon; toimivan navetan, hyvän ruokinnan, töiden rationalisoinnin, jalostuksen ja tärkeintä että kaiken menestyksen/epäonnistumisen takana on vain yrittäjä itse. Siinä olet siis oikeassa että turhaa energiaa jotkut tuhlaavat moittiessaan keinosiemennysfirmoja tai muita huonosta karjaonnesta ja kun taas on tiloja jotka ovat onnistuneet hyvin vasemman käden jalostuksella. Kuitenkin yleisesti mitä olen joskus jututtanut kolegoita niin 90% ovat vastanneet tyyliin kun olen kysynyt heidän jalostusintresseistään ettei heitä asia kiinnosta. Tämä sillai ihmetyttää kun ne lehmät ovat tärkein tuotantopanos! Traktorin vaihtoon käytetään varmasti enemmän keskivertotilalla suunnitelmallisuutta kuin karjan seuraavan sukupolven laatuun. Sillä samalla rahalla mitä käyttää keskivertojalostukseen voi pienennä suunnitelmallisuudella saada pitemmällä tähtäimellä parempia eläimiä.
-
Nurmilajikejalostukseen ei kyllä tosiaankaan suhtauduta niin intohimoisesti kuin lehmien jalostamiseen...
Olisi oikeastaan hauska seurata keskustelua jossa eri jalostajien timoteilajikkeita käsiteltäisiin keskustelussa kuin eri firmojen sonneja.
Hyvä kun otit asian esille sillä meitä on myös pitempään isännän kanssa kiinnostaneet nurmilajikkeet ja keskustelemme niistä kiivaasti. Aikasemmin kaikki oli grindstadia mutta nyt siitä on luovuttu kokonaan sillä se on liian aikainen ja nopea kasvuinen eli siinä on optimaalinen D-arvo vain jonkun tietyn iltapäivän eikä se näy ylospäin kasvista (niinkuin muista timoteilajikkeista näkyy), toiseksi tässä lajikkeessa on tuhottoman alhainen rv-pitoisuus mikä on osaltaan nostanut tiivisteiden käyttömäärää ja sitä kautta nakertanut kannattavuutta kun rypsivalmisteet ovat olleet hinnakkaita, lisäksi se ei ole edes kovinkaan maittavaa lehmille. Sen kehutut hyvät puolet eli aikaisuus, satoisuus (sitä tällä saa), uudelleen kasvukyky (tuottaa hyvän 2. sadon vielä 5 vuotta vanhanakin) sekä talvenkestävyys. Mutta jos hintana on isompi ostoväkirehujen kustannus, huonompi maittavuus, huonompi maitotuotos ja vaikea sadonkorjuu ajankohdan arvioimininen niin nuo edellä mainitus hyödyt ovat olemattomat. Edelleen uusimmassakin nurmilajikevertailussa tämä timotei lajike voitti kaikki muut juuri sen kuiva-ainesadon vuoksi, mutta mitä ihmettä teet huonolaatuisella sadolla jota on paljon mikä ei lypsätä eikä maita?
-
^ pitäisikö tehdä jotain muutakin kuin vaihtaa timoteilajiketta? Vaikka aikaistaa korjuuajankohtaa? Ja lisätä jotain naudalle sopivia rehukasveja tämän hevosheinän joukkoon ;)
-
Rehut on tehty nyt muutaman vuoden niin että oln aloitettu toukokuun puolella että kuinka paljon aikasemmin vois vielä aloittaa? Kyllä se on lajikeasia. Toisella lajikkeella (Tammisto II) ei ollut niin kiire pellolle ja laatu oli parempaa ja maittavuus hyvää. Mikään ei ole turhauttavampaa kuin se että lehmät tekevät mielummin syöntilakon kun syövät niille vaivalla tehtyä rehua, että voi risoa sellainen, sitten kun ne samat rehu on pyöriny siinä vuorokauden ja ne on siivottava jo pois ja tähdettä tulle kolme isoa kottikärryä! Tällasta se oli ennen kun meillä oli kaikki pellot Grinstadia ja ruokonataa ja tuotos tippui koko ajan. Nyt kun noista lajikkeista on päästy niin rehua menee ihan toisella tavalla ja lehmät on tyytyväisiä ja tuotos on pitkästä aikaa lähtenyt hienoiseen nousuun.
Perinteisestihän on totuttu käyttämään seoksia että timoteita täydennetään nadoilla ja apilalla, mutta meillä on yksi lohko puhdasta TammistoII-timppaa ja ollaan oltu yllättyneitä, se lypsättää paljon paremmin kuin seosnurmet ja on myös raakavalkuiaiseltaan parempaa. Pelkän timotein kanssa on tietenkin riski että tulee aukkoja ja aukkoihin paskaheinää, mutta voi se onnistuakin. Nyt on kokeiltu perianapila-englanninraiheinäseosta, se on 2-vuotinen - ihan ok ei huippu mutta ei huonokaan, satoa pukkaa hyvin. Monella uudisnurmella on myös apilla käytetty enemmän. Hernekaura-kasvusto käytettiin viherlannoitteeksi kun muilta pelloilta tuli satoa niin runsaasti. Jossain vaiheessa aiotaan kokeilla sinimailasta, se on kuulemaa suomalaistiloila lypsättänyt hyvin. Aikasemminkin on kokeiltu vaikka mitä lajikkeita ja seoksia ja tähän asti paras nurmikasvi mitä on olemassa on timotei - ei ole sitä parempaa.
-
Grinstad on hirveetä peetä. Eka sato maistuu mut toista satoo ei syö elukat millään. Nyt on lajikkeena Tammisto II ja hyvää rehua tulee. Grinstadin myynti pitäs lailla kieltää. Onko kellään kokemuksia Tuuren ja Nuutin maittavuudesta ja muista tärkeistä ominaisuuksista ?
-
Henkkoht jätän timpat hevosille ja käytän mielummin raiheiniä, apilaa, mailasta ja natoja. Timotei kyllä lypsättää parhaiten, mutta hehtaareja on oltava heikon sadontuoton takia paljon, lannoitteita tarvii koska paskan hyödynnyskyky on vähän niin ja näin....kokonaisuutena timppa ei mun mielestä sovi lypsylehmien rehuntuotantoon...
Timpastahan saa yhden sadon ja yhden-kaks huonosti sulavaa ja heikkoa apusatoa. Ei kestä kuivaa eikä vettä, kuten nadat ja raiheinät...
-
Jos on laajentava tila niin itseasiassa ei ole suurtakaan merkitystä millaisen eläinaineksen ostaa kunhan sen saa ostettua tarpeeksi nuorena. Jokaisessa hieehossa on käytännössä potentiaalit kymppitonnariksi ja jos paikat on kunnossa niin jalat ja muut paikat kestää. tästä syystä kannattaa ostaa kaksi vuotta ennen tilojen valmistumista vasikat täydelle kapasiteetille. Silloin ne ehtii sopeutumaan tilan olosuhteisiin ja on halpoja.
Sitten kun tuotanto on täydessä käynnissä niin silloin vasta on lajittelun aika.
Yli 1500 euron hiehot syö vaan yksinkertaisesti liikaa rahaa muutenkin tiukassa taloudessa rakentamisvaiheessa.
***eläinainekseen ei panosteta, mutta navetan seinät kiiltää ja sosiaalitilat on paremmat ku monessa oikeassa talossa.
-
Me ollaan lakattu ostamasta keltään hiehoja kun kaikki myyvät niin huonoja. Luulin että meillä on huonot elukat että pitäis ostaa muilta parempia, mutta siinä kävikin niin että nämä omat "huonot" olikin parempia kuin yksikään "hyvä" osto. Jotenkin kertoo siitä että joko ihmisillä on jalostus ihan hukassa tai sitten niille huonoille ei vaan osata käyttää lihasonnia (yleisin syy). Jos yleisellä tasolla eläinaineksen laatu ei kiinnosta niin me ollaan tuhon omia koko tuotantosuunta! Eli tarvis saada se TUOTOS JA RAKENNE samaan lehmään! Mä en halua vaan sitä toista vaan tarvitaan kumpikin sekä LYPSETTÄVYYS. Muuta ei sitten tarviskaan jalostaa.
Höpö höpö, eikö se riitäkkää et elukalla on hyvä INDEKSI ? :o
-
Höpö höpö, eikö se riitäkkää et elukalla on hyvä INDEKSI ? :o
Niinpä - kannattaisi ehkä katsella vähän muutakin, kun eläimiä ostaa.
-
Höpö höpö, eikö se riitäkkää et elukalla on hyvä INDEKSI ? :o
Niinpä - kannattaisi ehkä katsella vähän muutakin, kun eläimiä ostaa.
FABA:lta jos kysyy niin Indeksillä se maailma pelastuu :o
Toki myönnetään että jos tilalla on jotain erityisiä tavoitteita niin ei indekseihin ihan
sokeesti voi luottaa. Tavoitteita niinku kestävyys, robolypsyyn soveltuva rakenne jne... :P
-
Mikä keskeisistä ks- yrityksistä muuten ei harjoita ns. "indeksijalostusta"?
Ei ainakaan itselle tule ihan heti mieleen merkittävää alan yritystä joka tekisi oleellisimman osan valintaa jollain muulla periaatteella kuin indekseillä tai nykypäivänä paremminkin genomitesteillä.
-
Mikä keskeisistä ks- yrityksistä muuten ei harjoita ns. "indeksijalostusta"?
Ei ainakaan itselle tule ihan heti mieleen merkittävää alan yritystä joka tekisi oleellisimman osan valintaa jollain muulla periaatteella kuin indekseillä tai nykypäivänä paremminkin genomitesteillä.
Varmaan änteeämmässä oli se pointti.
-
Muuttuuko tilanne jotenkin oleellisesti jos otetaan tilalle RZG, LPI, TPI, Net Merit tms. muu kokonaisjalostusarvo?
-
Me ollaan lakattu ostamasta keltään hiehoja kun kaikki myyvät niin huonoja. Luulin että meillä on huonot elukat että pitäis ostaa muilta parempia, mutta siinä kävikin niin että nämä omat "huonot" olikin parempia kuin yksikään "hyvä" osto. Jotenkin kertoo siitä että joko ihmisillä on jalostus ihan hukassa tai sitten niille huonoille ei vaan osata käyttää lihasonnia (yleisin syy). Jos yleisellä tasolla eläinaineksen laatu ei kiinnosta niin me ollaan tuhon omia koko tuotantosuunta! Eli tarvis saada se TUOTOS JA RAKENNE samaan lehmään! Mä en halua vaan sitä toista vaan tarvitaan kumpikin sekä LYPSETTÄVYYS. Muuta ei sitten tarviskaan jalostaa.
Höpö höpö, eikö se riitäkkää et elukalla on hyvä INDEKSI ? :o
Et taida oikein olla perillä termeistä. Hiehoilla kun ei ole vielä mitään indeksejä eli oli pakko luottaa sen vanhempien tietoihin. Koitin katsoa ainakin että hiehot kaikki olivat sellaisista isäsonneista joilla oli rakenneindeksit hyvät, myös emän sukuun koitin perehtyä. Yksi mielenkiintoinen hieho oli Saukon Joachimista, mutta se heittäytyi täysin mahoksi. Se oli kyllä hieno eläin. Sitten oli joukko sellaisia ostoeläimiä joista ei ole mitään lapsille kerrottavaa.
Tavoitteita oli silloin etupäässä isommat lehmät, rakenne ja myös parempi tuotos. Aika heikosti tavoitteet täyttyi. Ja toisaalta varmaan aliarvioin omat kasvatit ja tuli ostoeläimet yliarvioita ja niin kävi että ostoeläimet hävisivät "ikäluokkakilpailut"
Te vaan ette tajua pointtiani. Se oli se että noin puolet ostoeläimistä paljastui loppujen lopuksi olevan niin huonoista emistä että ne olisi alunperin pitänyt laittaa lihasonnille tai alkionkantajiksi. Ei mikään sonni pelasta jos koko emä ja sen suku on huonoa. Tähän asiaan pitäisi enemmän kiinnittää huomiota, siis emäkarsintaan!
-
Muuttuuko tilanne jotenkin oleellisesti jos otetaan tilalle RZG, LPI, TPI, Net Merit tms. muu kokonaisjalostusarvo?
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=SWE&strHBNo=000000048334&strLang=FI
On jalostusarvoa vaikka muille jakaa...
-
Muuttuuko tilanne jotenkin oleellisesti jos otetaan tilalle RZG, LPI, TPI, Net Merit tms. muu kokonaisjalostusarvo?
Konaisjalotusarvothan on muuten hyvä idea, mutta homma kaatuu siihen jos siinä on lian monta asiaa mukana. Aikasemmin ainakin Nauta-lehdessä vakuutettiin että yhtäaikaa jalostettavia asioita saisi olla vain kolme jos mielii nopeaa edistymistä ja viisi jos kohtalainen edistyminen riittää. Tämä ideologia laitettiin romakoppaan siinä vaiheessa kun suuri ja mahtava Viking Genetics päättii että tehdään NTM.stä sellainen sillisoppa että oksat pois! Et sillee..
-
Myyjä, joka myy karjansa huonoimpien lehmien jälkeläisiä (siis sellaisten, joille toisissaan kuuluis lihis- tai alkiotiineys) ei ilmeisesti halua kovin kauaa myydä eläimiä tai ainakaan ei halua saman ostajan palaavan ostoksille :)
-
Ayshire- ja holstein-foorumien ynnä muiden jalostushurahtaneiden palstojen keskustelun taso on samanlaista mitä löytyy koiraharrastajien palstoilta. Esimerkiksi ihmisellä joka maksaa lehmävasikasta yli 10 000€ on pahasti kastunut sahanpurut välikatolla... Kaikenlainen äärimmäisyyksiin meneminen on sairautta.
Minusta maataloudessa tai maidontuotannossa on kyse mahdollisimman hyvän taloudellisen tuloksen tuottamisesta pitkällä tähtäimellä harjoittajalleen. Tähän päästään mielestäni vain koko maatilan ja sen kaikkien osa-alueiden tasapainoisella kehittämisellä. Jos ruvetaan kiihkoilemaan jollakin sektorilla, muut osat kärsivät. Koko karjan korkea jalostusarvo on varmaan kova sana karjakerhon kevätkokouksessa, mutta paljonko se saa maksaa? Tekeekö se niin hyvää jos pääsee listan keulalle ettei mikään kustannus ole liikaa?
Se ei poikkea ollenkaan siitä jos ruvetaan kilpailemaan konehankinnoissa.
Kyllä jalostusasiat tärkeitä ovat, mutta jos osaa luetella jokaisen lehmän suvun monta sukupolvea taaksepäin taitaa elämästä puuttua jotain muuta tärkeää...
-
Monella karjanomistajalla jalostus on samalla harrastus, eikä sukujen osaaminen lie mistään muusta elämästä pois. Päinvastoin, osaapahan tehdä mahdollisimman hyviä parituksia kun tuntee vähän sukuja, koska jalostustavoitteet on kuitenkin oltava, mikäli haluaa siinä edistyä. Jos ei halua, niin samahan se mitä sinne peräpäähän tuikkaa.
Täytyy ottaa huomioon, että aika monella tilalla (ei välttämättä suomessa, mutta muualla maailmassa) eläinaneksen myynnissä liikkuu isot pääomat. Karjanjalostuksella voi oikeasti olla iso merkitys tilan bisneksessä. Kyllä harkitsemattomat konehankinnat varmasti useammin rasittavat tilan taloutta. Vaikkapa korkoineen kymppitonnin harkitsemattomalla vuosimenolla päivittää karjaa jo melko hurjasti.
Ei kai kukaan tosissaan luule, että kympin vasikka on tarkoitus maksaa maidolla, kyllä siitä pitää saada eläinainesta eteenpäin.
-
Ayshire- ja holstein-foorumien ynnä muiden jalostushurahtaneiden palstojen keskustelun taso on samanlaista mitä löytyy koiraharrastajien palstoilta. Esimerkiksi ihmisellä joka maksaa lehmävasikasta yli 10 000€ on pahasti kastunut sahanpurut välikatolla... Kaikenlainen äärimmäisyyksiin meneminen on sairautta.
Minusta maataloudessa tai maidontuotannossa on kyse mahdollisimman hyvän taloudellisen tuloksen tuottamisesta pitkällä tähtäimellä harjoittajalleen. Tähän päästään mielestäni vain koko maatilan ja sen kaikkien osa-alueiden tasapainoisella kehittämisellä. Jos ruvetaan kiihkoilemaan jollakin sektorilla, muut osat kärsivät. Koko karjan korkea jalostusarvo on varmaan kova sana karjakerhon kevätkokouksessa, mutta paljonko se saa maksaa? Tekeekö se niin hyvää jos pääsee listan keulalle ettei mikään kustannus ole liikaa?
Se ei poikkea ollenkaan siitä jos ruvetaan kilpailemaan konehankinnoissa.
Kyllä jalostusasiat tärkeitä ovat, mutta jos osaa luetella jokaisen lehmän suvun monta sukupolvea taaksepäin taitaa elämästä puuttua jotain muuta tärkeää...
Koko karjan korkean jalostusarvo ei kai oikeasti ole kalliimpi hankkia kuin matalakaan, pikemminkin päinvastoin (ainakaan siementämällä), matalamman NTM:n (tuonti)sonnit ovat usein aika reippaastikin kalliimpia kuin parhaat?
Jos jalostuksessa haluaa oikeasti saavuttaa tuloksia kohtuullisellla panostuksella pitää muun managementin oikeastaan liki pakosta olla kunnossa, karsintaa on muuten hankala tehdä.
Karkeasti ottaen on niin, että maitotilan "manakementti" määrittää melko pitkälle taloudellisen tuloksen, jalostus on hienosäätöä. Mutta vanha totuus siitä että on mukavampaa olla rikas ja terve kuin köyhä ja kipeä pätee tässäkin. Hyvä karja hyvällä hoidolla ja hyvällä peltopuolen toiminnalla antaa paremman taloudellisen tuloksen kuin sama tila huonompitasoisella karja- aineksella saa?
Jalostuksen merkitys on mielestäni nimenomaan karjatilan pitkän tähtäimen kehittämistä, ero ei näy niin nopeasti ja selvästi kuin jollain muulla osa- alueella ja aineksen taso paranee periaatteessa "väkisin" jollei ihan tietoisesti pyri sitä välttämään (jalostus etenee taustalla yksittäisen tilan valinnoista riippumatta)
Merkitys tulisi selkeämmin ilmi jos onnistuisi saamaan navettaansa esim 1980- luvun alkupuolen elikot takaisin, veikkaan että aika moni ei olisi kovinkaan tyytyväinen. Ihan erityisen selkeästi homma näkyy niillä eläinlajeilla joilla on päästy jalostamaan rehuhyötysuhdetta, esim. muutenkin pienillä mariginaaleilla pelaavalla sikapuolella. Veikkaan ettei takavuosien sika-aineksella tehtäisi kovin helposti taloudellista tulosta nykypäivänä?
Mitä jalostukseen harrastuksena tulee, (kun puhutaan lypsyrlehmistä) niin siinä ei ole mielestäni mitään pahaa, kunhan muistetaan homman ydin. Lypsylehmän jalostamisen tavoitteena pitää olla eläin joka on tuo plussaa maidosta elävän tilan tilille.
Jos harrastuksen tuloksena plussaaa kertyy vain jalostajan pankkitilille, niin hommalla ei ole pohjaa pitkässä juoksussa. Lehmä on tuotantoeläin, jalostusta voi harrastaa muutoinkin.
-
Ayshire- ja holstein-foorumien ynnä muiden jalostushurahtaneiden palstojen keskustelun taso on samanlaista mitä löytyy koiraharrastajien palstoilta. Esimerkiksi ihmisellä joka maksaa lehmävasikasta yli 10 000€ on pahasti kastunut sahanpurut välikatolla... Kaikenlainen äärimmäisyyksiin meneminen on sairautta.
Ilmeisesti tarkoitat minua ... Uskosin että kauppa oli erittäinkin kannattava . Ostamamme eläin jo maksanut itsensä takaisin vaikei se ole lypsäny ensimmäistäkään litraa maitoa. Pistä yksityisviestiä jos olet kiinnostunut kyseisen huippueläimen alkioista.;)
-
Muuttuuko tilanne jotenkin oleellisesti jos otetaan tilalle RZG, LPI, TPI, Net Merit tms. muu kokonaisjalostusarvo?
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=SWE&strHBNo=000000048334&strLang=FI
On jalostusarvoa vaikka muille jakaa...
Kysymys kuuluikin muuttaiso esim. Kanadan LPI:n painotukset asiaa joksikin, esim. JIIWEE:n linkittämä TP Björkil olisi LPI:llä mitattunaa Kanadan paras sonni, Sen LPI on 2739, parempi kuin Jordanin. Pohjoismaisella se sentään ei pääse ihan "listaykköseksi".
-
Muuttuuko tilanne jotenkin oleellisesti jos otetaan tilalle RZG, LPI, TPI, Net Merit tms. muu kokonaisjalostusarvo?
Konaisjalotusarvothan on muuten hyvä idea, mutta homma kaatuu siihen jos siinä on lian monta asiaa mukana. Aikasemmin ainakin Nauta-lehdessä vakuutettiin että yhtäaikaa jalostettavia asioita saisi olla vain kolme jos mielii nopeaa edistymistä ja viisi jos kohtalainen edistyminen riittää. Tämä ideologia laitettiin romakoppaan siinä vaiheessa kun suuri ja mahtava Viking Genetics päättii että tehdään NTM.stä sellainen sillisoppa että oksat pois! Et sillee..
"Suuri ja mahtava" Viking ei muuten määritä NTM:n sisältöä. Se tehdään aika paljon laajemmalla porukalla. Holsteinin kohdalla esim. Tanskan kannan määrittää kokolailla täysin Tanskan holsteinyhdistys joka on Vikingistä erillinen organisaatio
-
Ilmeisesti tarkoitat minua ... Uskosin että kauppa oli erittäinkin kannattava . Ostamamme eläin jo maksanut itsensä takaisin vaikei se ole lypsäny ensimmäistäkään litraa maitoa. Pistä yksityisviestiä jos olet kiinnostunut kyseisen huippueläimen alkioista.;)
Kauppa on kannattava, jos saat pyramidiin alapuolellesi riittävästi ostajia ja toistaalta saat ostokistasi riittävän monta jälkeläistä omaan karjaasi. Toi ei muuta sitä tosiasiaa, että ketjussa alempana menevien on pakko saada hankintansa maksuun lypsämällä.
Nopeammin ja halvemmin kun saa eläinainesta parannettua risteyttämällä sexatulla siemenellä. Se tosin edellyttää omassa karjassa tiettyä määrää puhdasrotuisia ja tietysti myös sitä, että jollakulla on mielenkiintoa puhdasrotujalostamiseen.
-
Muuttuuko tilanne jotenkin oleellisesti jos otetaan tilalle RZG, LPI, TPI, Net Merit tms. muu kokonaisjalostusarvo?
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/BullData.asp?strBreed=SWE&strHBNo=000000048334&strLang=FI
On jalostusarvoa vaikka muille jakaa...
Ihan kiva juu mut taitaa mennä konttaushommiksi tuon utareen kansa :P
-
Ayshire- ja holstein-foorumien ynnä muiden jalostushurahtaneiden palstojen keskustelun taso on samanlaista mitä löytyy koiraharrastajien palstoilta. Esimerkiksi ihmisellä joka maksaa lehmävasikasta yli 10 000€ on pahasti kastunut sahanpurut välikatolla... Kaikenlainen äärimmäisyyksiin meneminen on sairautta.
Ilmeisesti tarkoitat minua ... Uskosin että kauppa oli erittäinkin kannattava . Ostamamme eläin jo maksanut itsensä takaisin vaikei se ole lypsäny ensimmäistäkään litraa maitoa. Pistä yksityisviestiä jos olet kiinnostunut kyseisen huippueläimen alkioista.;)
Kyllä minä ajattelinkin että on se kumma jos ei osu... ;) :D
Bisnes on bisnestä, ihan sama miten sitä tekee jos voittoa tulee, mutta jos ruvetaan vain tuijottamaan jalostusarvoja ja rakenteita ja samalla kokonaisuus hämärtyy se ei ole hyvä homma. Tai minä en ainakaan jaksa sellaisen ihmisen kanssa keskustella. Pahimmillaan kun jutut ovat samanlaisia kuin kissa tai koiranäyttelyn kehän laidalla. Kaikesta tiedetään kaikki vaahtopallo suupielessä.
Mutta kerta investointi on osoittautunut onnistuneeksi; onnea ja menestystä vain hieholle. :)
Toivottavasti se vielä osoittautuu hyväksi periyttäjäksi...
-
Muuttuuko tilanne jotenkin oleellisesti jos otetaan tilalle RZG, LPI, TPI, Net Merit tms. muu kokonaisjalostusarvo?
Konaisjalotusarvothan on muuten hyvä idea, mutta homma kaatuu siihen jos siinä on lian monta asiaa mukana. Aikasemmin ainakin Nauta-lehdessä vakuutettiin että yhtäaikaa jalostettavia asioita saisi olla vain kolme jos mielii nopeaa edistymistä ja viisi jos kohtalainen edistyminen riittää. Tämä ideologia laitettiin romakoppaan siinä vaiheessa kun suuri ja mahtava Viking Genetics päättii että tehdään NTM.stä sellainen sillisoppa että oksat pois! Et sillee..
"Suuri ja mahtava" Viking ei muuten määritä NTM:n sisältöä. Se tehdään aika paljon laajemmalla porukalla. Holsteinin kohdalla esim. Tanskan kannan määrittää kokolailla täysin Tanskan holsteinyhdistys joka on Vikingistä erillinen organisaatio
Miksi Suomen Ayshireyhdistys ei määrä punasen rodun NTM ää??
-
Ayshire- ja holstein-foorumien ynnä muiden jalostushurahtaneiden palstojen keskustelun taso on samanlaista mitä löytyy koiraharrastajien palstoilta. Esimerkiksi ihmisellä joka maksaa lehmävasikasta yli 10 000€ on pahasti kastunut sahanpurut välikatolla... Kaikenlainen äärimmäisyyksiin meneminen on sairautta.
Ilmeisesti tarkoitat minua ... Uskosin että kauppa oli erittäinkin kannattava . Ostamamme eläin jo maksanut itsensä takaisin vaikei se ole lypsäny ensimmäistäkään litraa maitoa. Pistä yksityisviestiä jos olet kiinnostunut kyseisen huippueläimen alkioista.;)
Kyllä minä ajattelinkin että on se kumma jos ei osu... ;) :D
Bisnes on bisnestä, ihan sama miten sitä tekee jos voittoa tulee, mutta jos ruvetaan vain tuijottamaan jalostusarvoja ja rakenteita ja samalla kokonaisuus hämärtyy se ei ole hyvä homma. Tai minä en ainakaan jaksa sellaisen ihmisen kanssa keskustella. Pahimmillaan kun jutut ovat samanlaisia kuin kissa tai koiranäyttelyn kehän laidalla. Kaikesta tiedetään kaikki vaahtopallo suupielessä.
Mutta kerta investointi on osoittautunut onnistuneeksi; onnea ja menestystä vain hieholle. :)
Toivottavasti se vielä osoittautuu hyväksi periyttäjäksi...
No millainen jalostusstrategia Sherekillä on?
-
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/geenitekniikka/elainjalostus
http://www.uta.fi/campus/991/karja.htm
Galapagos-saaret ja siellä "eristyksissä" kehittyneet eläinlajit antavat esimerkin, jalostuksen elinvoimaisuudesta. Siellä tavattavia lajeja ei esiinny muualla saarilla tai mantereella-maailmassa. Eläinlajit-kannat ovat siellä, erittäin homogeenisia sekä elinvoimaisia, elämä jatkuu.
-
Muuttuuko tilanne jotenkin oleellisesti jos otetaan tilalle RZG, LPI, TPI, Net Merit tms. muu kokonaisjalostusarvo?
Konaisjalotusarvothan on muuten hyvä idea, mutta homma kaatuu siihen jos siinä on lian monta asiaa mukana. Aikasemmin ainakin Nauta-lehdessä vakuutettiin että yhtäaikaa jalostettavia asioita saisi olla vain kolme jos mielii nopeaa edistymistä ja viisi jos kohtalainen edistyminen riittää. Tämä ideologia laitettiin romakoppaan siinä vaiheessa kun suuri ja mahtava Viking Genetics päättii että tehdään NTM.stä sellainen sillisoppa että oksat pois! Et sillee..
Mielestäni on vähän vanhanaikaista höpistä enää NTM:n huonoudesta. NTM on nykyisin paremmin rakennettu kuin esimerkiksi TPI, TPI laittaa liikaa painoa pelkkään maitoon.
Mutta vanhanaikaisuus: nettiaikana kaikista sonneista on parin minuutin haulla haettavissa viimeisin arvostelu ja isien+emänisien, luotettavimmilla jalostusyrityksillä myös emien arvostelut.
Jos on niin tyhmä että tekee ratkaisunsa vain NTM:n mukaan..niin sitten tekee.
-
Sonnivalinnassa tosiaankin pitäisi enemmän kiinnittää huomiota myös lehmään ja lehmäperheeseen sen takana - ei hyvä isäsonni pelkästään sonnista hyvää periyttäjää tee! Pelkät emien hyvät indeksitkään ei riitä, niiden pitää myös näyttää indeksiensä mukaisilta :)
-
Jos puhutaan 100 ja yli tyttärellä jälkeläisarvostellusta sonnista, niin sen takana olevan lehmän tai lehmäperheen oleellisin käyttö on markkinoinnissa. Sonnin ominaisuuksista emän tai lehmäperheen tiedot eivät sinällään tuo mitään olellista lisää?
-
Mutta vanhanaikaisuus: nettiaikana kaikista sonneista on parin minuutin haulla haettavissa viimeisin arvostelu ja isien+emänisien, luotettavimmilla jalostusyrityksillä myös emien arvostelut.
Jaa niinku tähän tyyliin sukulaisten tiedot helposti löydettävissä
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/Bulldata.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=45580
Kyseinen sonni itse ei kai ole Suomessa ollut käytössä, mutta poika on nytkin käyttölistalla ja menekki kuulemma hyvä sen jälkeen kun tiputtivat hinnan (tanskalaisten käskystä ?) kymppiin.
-
En nyt jaksa lukea koko ketjua läpi, onko sitte asiasta keskusteltu.
Eli ku on näissä alan lehtiissä aina juttua tiloista joissa on vuoskymmenet jalostettu. Rakenne ja numerot, sun muut viimesen päälle kunnossa. Ja sitte keskituotos on joku kaheksan tonnia ja kehutaan että kymppitonni tulis tuosta vaan mutta ei viiti lehmiä rasittaa.
Meikän karja on sellasta laatua, että jalostus on jätetty siementäjän armoille, tosin muistan jotain toiveita äitini esittäneen. Tosin nyt on asiaan paneuduttu isännän vaihduttua. ;D Enivei, toista tonnia nous tuotos parissa vuodessa ruokinnan kautta, ja tänä nousee vielä tarkkailluun liittymisen myötä, ja sitä rataa. Eli yli pitkästi 9 tonnia tulee alle 5 sentin ostorehukustannuksella.
Ite en pahemmin osaa maatalousmatematiikkaa! Sano vaan yks neuvoja, että melkosen halvalla tulee?
-
En nyt jaksa lukea koko ketjua läpi, onko sitte asiasta keskusteltu.
Eli ku on näissä alan lehtiissä aina juttua tiloista joissa on vuoskymmenet jalostettu. Rakenne ja numerot, sun muut viimesen päälle kunnossa. Ja sitte keskituotos on joku kaheksan tonnia ja kehutaan että kymppitonni tulis tuosta vaan mutta ei viiti lehmiä rasittaa.
Meikän karja on sellasta laatua, että jalostus on jätetty siementäjän armoille, tosin muistan jotain toiveita äitini esittäneen. Tosin nyt on asiaan paneuduttu isännän vaihduttua. ;D Enivei, toista tonnia nous tuotos parissa vuodessa ruokinnan kautta, ja tänä nousee vielä tarkkailluun liittymisen myötä, ja sitä rataa. Eli yli pitkästi 9 tonnia tulee alle 5 sentin ostorehukustannuksella.
Ite en pahemmin osaa maatalousmatematiikkaa! Sano vaan yks neuvoja, että melkosen halvalla tulee?
Jalostus on harrastusta. Ja sillä tienaa vain siinä tapauksessa että myy lehmiä. Muuten sillä ei niin rahaa tee. Samanlaisia keskituotoksia on niilläkin jotka eivät perusta jalostuksen päälle.
-
En nyt jaksa lukea koko ketjua läpi, onko sitte asiasta keskusteltu.
Eli ku on näissä alan lehtiissä aina juttua tiloista joissa on vuoskymmenet jalostettu. Rakenne ja numerot, sun muut viimesen päälle kunnossa. Ja sitte keskituotos on joku kaheksan tonnia ja kehutaan että kymppitonni tulis tuosta vaan mutta ei viiti lehmiä rasittaa.
Meikän karja on sellasta laatua, että jalostus on jätetty siementäjän armoille, tosin muistan jotain toiveita äitini esittäneen. Tosin nyt on asiaan paneuduttu isännän vaihduttua. ;D Enivei, toista tonnia nous tuotos parissa vuodessa ruokinnan kautta, ja tänä nousee vielä tarkkailluun liittymisen myötä, ja sitä rataa. Eli yli pitkästi 9 tonnia tulee alle 5 sentin ostorehukustannuksella.
Ite en pahemmin osaa maatalousmatematiikkaa! Sano vaan yks neuvoja, että melkosen halvalla tulee?
Jalostus on harrastusta. Ja sillä tienaa vain siinä tapauksessa että myy lehmiä. Muuten sillä ei niin rahaa tee. Samanlaisia keskituotoksia on niilläkin jotka eivät perusta jalostuksen päälle.
Keskituotos = tienaaminen = talous kunnossa? Jessus.
Saahan se keskituotos olla vaikka 14 tonnia, mutta jos uudistuskulut esimerkiksi syö kaiken niin paljonko lämmittää..
-
Jalostuksella avulla ainakin itse pyrin saavauttamaan hyvän taloudellisen tuloksen . Tulos saavutetaan hyvällä tuotoksella 8yli 10.000)ja kestävillä lehmillä joita helppo hoitaa ja myös ilo katsella. Hiehot joita ei tarvita uudistukseen myydään ja niistä saatava hinta on ihan muuta kun nautanetin ntm jalosteet...
-
Keskituotosta usein tuijotetaan ihan liikaa, joten ymmärrän Peurajussin mielipiteen.
Kyllä kokonaisuus ratkaisee eniten mutta jos laitetaan liikaa painoa jalostuksen piikkiin niin metsään mennään. Hyvän jalostusvasikan voi pilata helposti mutta niin käy ihan tavisvasikallekin. Ne kasvupaikan olosuhteet ja hoito vaikuttavat paljon ja siihen ei jalostuskaan auta.
Itse en osaa katsoa eläintä että onko se hyvä vai huono. Samanlaisia ongelmia tulee on sitten jalostusarvo -10 tai +10. Toiset lypsää hyvin ja vikkelästi antaa maitonsa. Toiset huonosti ja hitaasti.
Me yritämme koko ajan parantaa eläinten oloja paremmiksi mutta minulla ei ole yhtään tietoa minkälaisia j.arvoja meidän lehmillämme on. Poikimakerrat pitäisi saada yli kolmeen mutta vielä alkaa kakkosella joten vielä olisi sarkaa.
Ja tänä vuonna myyty 14 eläintä eloon ja olen varma että kukaan jalostuksesta kiinnostunut ei olisi niitä vilkaissutkaan.
-
"Jalostus" on laaja käsite, joillekin se tarkoittaa rakennejalostusta jolloin käyttöominaisuuksista ei puhuta, toisille se on NTM. Mutta jalostusta tapahtuu niin kauan kuin parituksia tehdään aktiivisesti. Eli oikeasti ei ole olemassa "jalostuskarjoja" ja "jalostamattomia karjoja", toisilla vaan tavoitteet voivat olla erittäin paljon selkeämmät ja näihin tavoitteisiin myös pyritään voimakkaasti.
-
"Jalostus" on laaja käsite, joillekin se tarkoittaa rakennejalostusta jolloin käyttöominaisuuksista ei puhuta, toisille se on NTM. Mutta jalostusta tapahtuu niin kauan kuin parituksia tehdään aktiivisesti. Eli oikeasti ei ole olemassa "jalostuskarjoja" ja "jalostamattomia karjoja", toisilla vaan tavoitteet voivat olla erittäin paljon selkeämmät ja näihin tavoitteisiin myös pyritään voimakkaasti.
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/geenitekniikka/elainjalostus
-
"Jalostus" on laaja käsite, joillekin se tarkoittaa rakennejalostusta jolloin käyttöominaisuuksista ei puhuta, toisille se on NTM. Mutta jalostusta tapahtuu niin kauan kuin parituksia tehdään aktiivisesti. Eli oikeasti ei ole olemassa "jalostuskarjoja" ja "jalostamattomia karjoja", toisilla vaan tavoitteet voivat olla erittäin paljon selkeämmät ja näihin tavoitteisiin myös pyritään voimakkaasti.
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/geenitekniikka/elainjalostus
Niin?
-
"Jalostus" on laaja käsite, joillekin se tarkoittaa rakennejalostusta jolloin käyttöominaisuuksista ei puhuta, toisille se on NTM. Mutta jalostusta tapahtuu niin kauan kuin parituksia tehdään aktiivisesti. Eli oikeasti ei ole olemassa "jalostuskarjoja" ja "jalostamattomia karjoja", toisilla vaan tavoitteet voivat olla erittäin paljon selkeämmät ja näihin tavoitteisiin myös pyritään voimakkaasti.
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/geenitekniikka/elainjalostus
Niin?
Siinähän se kaikki on, tiivistettynä.
-
"Jalostus" on laaja käsite, joillekin se tarkoittaa rakennejalostusta jolloin käyttöominaisuuksista ei puhuta, toisille se on NTM. Mutta jalostusta tapahtuu niin kauan kuin parituksia tehdään aktiivisesti. Eli oikeasti ei ole olemassa "jalostuskarjoja" ja "jalostamattomia karjoja", toisilla vaan tavoitteet voivat olla erittäin paljon selkeämmät ja näihin tavoitteisiin myös pyritään voimakkaasti.
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/geenitekniikka/elainjalostus
Niin?
Siinähän se kaikki on, tiivistettynä.
Oma tarkoitukseni oli vain kommentoida tuota sanaa "jalostus". Kun oikeasti on niin, että tekemällä valintaa, tehdään jalostusta. Eli jätetään joku tietty porkkana, lammas tai aasi jättämään jälkeläisiä ja jälkeläisistä valitaan taas tietyt yksilöt. Siinä se on tiivistettynä. ;D
Tuohon hommaan taas liittyy jalostustavoitteita, joita tuossa linkissäkin sivuttiin. Eikä kaikilla ole lainkaan samat tavoitteet, esimerkiksi korkea valkuaispitoisuus.
-
En nyt jaksa lukea koko ketjua läpi, onko sitte asiasta keskusteltu.
Eli ku on näissä alan lehtiissä aina juttua tiloista joissa on vuoskymmenet jalostettu. Rakenne ja numerot, sun muut viimesen päälle kunnossa. Ja sitte keskituotos on joku kaheksan tonnia ja kehutaan että kymppitonni tulis tuosta vaan mutta ei viiti lehmiä rasittaa.
Meikän karja on sellasta laatua, että jalostus on jätetty siementäjän armoille, tosin muistan jotain toiveita äitini esittäneen. Tosin nyt on asiaan paneuduttu isännän vaihduttua. ;D Enivei, toista tonnia nous tuotos parissa vuodessa ruokinnan kautta, ja tänä nousee vielä tarkkailluun liittymisen myötä, ja sitä rataa. Eli yli pitkästi 9 tonnia tulee alle 5 sentin ostorehukustannuksella.
Ite en pahemmin osaa maatalousmatematiikkaa! Sano vaan yks neuvoja, että melkosen halvalla tulee?
Jalostus on harrastusta. Ja sillä tienaa vain siinä tapauksessa että myy lehmiä. Muuten sillä ei niin rahaa tee. Samanlaisia keskituotoksia on niilläkin jotka eivät perusta jalostuksen päälle.
"Älykkyys, luovuus, lahjakkuus ja nerous limittyvät toisiinsa, mutta ovat kuitenkin eri asioita.-Ihminen voi olla erittäin älykäs ilman että hänessä on merkkiäkään säkenöivästä kekseliäisyydestä. Ihminen voi olla todella luova olematta huippuälykäs tai nero. Lahjakkuus näyttää olevan eräs nerouden ilmenemisen ehto, mutta perusteeltaan ne ovat erilaisia ilmiöitä."
-
mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.
-
mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.
Jos puhutaan pelkästään sonnivalinnoista, niin en oikein löydä perustetta tuolle. Käyttää vaikka vähän vähemmän valiota ja loput lihikselle, jos on niin euron päälle. Ainakin punaisen rodun kanssa on kyllä kaulaansa myöten kusessa jos pelkästään nykyisiä nuoria käyttää.
Jalostustavoitteet kannattaa olla, vaika ei niihin voimakkaasti pyrkisikään.
-
mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.
Hoidolla ja ruokinnalla on todellakin mielestäni paaaaaaljon suurempi merkitys kokonaisuuden kannalta. Tosta NTM:stä sitten. Meillä on paljon hyviä ammuja korkealla NTM:llä mutta myös huonolla NTM:llä. Myös toisinkin päin. Mitä olen ymmärtänyt, niin NTM:hän vain kertoo minkälainen eläin on JALOSTUKSELLISTI, ei juuri sen yksittäisen eläimen ominaisuuksista välttämättä juuri mitään. Joskus mansikkahillosta tulee paskaa, joskus paskasta mansikkahilloa, yksittäisen eläimen kohdalla siis. Tietyt ominaisuudethan voi periytyä myös vasta sukupolvien yli, omasta karjasta löytyy monta esimerkkiä tästäkin. Eli vähän heikompaakin elukkaa korkealla NTM:llä kannattaa mielestäni siementää valiolla.
Uskaltaiskohan ostaa käytettyä mersua kun siihen voi tulla joku vika, tai sen voi vaikka vahingossa ajaa puuhun? Autoa kyllä kiperästi tarvitsisin.. ::)
-
mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.
Hoidolla ja ruokinnalla on todellakin mielestäni paaaaaaljon suurempi merkitys kokonaisuuden kannalta. Tosta NTM:stä sitten. Meillä on paljon hyviä ammuja korkealla NTM:llä mutta myös huonolla NTM:llä. Myös toisinkin päin. Mitä olen ymmärtänyt, niin NTM:hän vain kertoo minkälainen eläin on JALOSTUKSELLISTI, ei juuri sen yksittäisen eläimen ominaisuuksista välttämättä juuri mitään. Joskus mansikkahillosta tulee paskaa, joskus paskasta mansikkahilloa, yksittäisen eläimen kohdalla siis. Tietyt ominaisuudethan voi periytyä myös vasta sukupolvien yli, omasta karjasta löytyy monta esimerkkiä tästäkin. Eli vähän heikompaakin elukkaa korkealla NTM:llä kannattaa mielestäni siementää valiolla.
Uskaltaiskohan ostaa käytettyä mersua kun siihen voi tulla joku vika, tai sen voi vaikka vahingossa ajaa puuhun? Autoa kyllä kiperästi tarvitsisin.. ::)
"JALOSTUS ON LAADUN PARANTAMISTA
Jalostuksella tarkoitetaan määrätietoisella valinnalla ja suunniteluilla parituksilla aikaansaatua eläinkannan laadun parantamista. Tämän laadun nousu johtuu siis pelkästään perinnöllisistä tekijöistä. Eläinten saama ravinto ja hoito voivat kyllä nostaa niiden tasoa, mutta kyse ei ole jalostuksesta. Tällä tavoin aikaansaatu parannus ei periydy. Hankinnaisominaisuudet siis eivät periydy. Jalostuksen kannalta ei saavuteta edistystä, vaikka paritettavat yksilöt olisivat kuinka hyvin ruokittuja ja hoidettuja tahansa. Jalostus edistyy ainoastaan mikäli paritettavat yksilöt ovat perintötekijöiltään sellaisia, että ne pystyvät tuottamaan rodun keskimääräistä tasoa paremman jälkeläisjoukon."
Eläinlääketieteellisen kirurgian proffesori Saki Paatsama (1918-1998)
-
Jotain tämmöistä mä hain. :)
-
Taitaa Eläinlääketieteellisen kirurgian proffa olla vähän väärä henkilö puhumaan jalostuksesta? Varmaan ihan pätevä mies muuten.
Esimerkiksi epigeneettisestä periytymisestä ei puhu mitään, tai itseasiassa kieltäessään hankintaominaisuuksien merkityksen, puhuu tietämättään jopa niitä vastaan.
NTM on ennuste. Indeksit ovat ennusteita. Ennusteita siitä, mitä eläin periyttää. Suoraa korrelaatiota siihen, mitä eläin itse on, ei ole.
-
Onko ymmärrettävä niin, että NTM kertoo millaisia jälkeläiset on, vaikka emä olis millanen rupsu ulkoiselta olemukseltaan?
Mut eiks meitin ihmistenki pennut aika paljo muistut kuitenki vanhempiaan, noin niinku ulkonäoltäänkin??? Miks se lehmillä olis toisin?
Eli kyllä minä ainakni kattosin vähä sitäki miltä se lehmä näyttää.
-
Taitaa Eläinlääketieteellisen kirurgian proffa olla vähän väärä henkilö puhumaan jalostuksesta? Varmaan ihan pätevä mies muuten.
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/8181/
-
Onko ymmärrettävä niin, että NTM kertoo millaisia jälkeläiset on, vaikka emä olis millanen rupsu ulkoiselta olemukseltaan?
Mut eiks meitin ihmistenki pennut aika paljo muistut kuitenki vanhempiaan, noin niinku ulkonäoltäänkin??? Miks se lehmillä olis toisin?
Eli kyllä minä ainakni kattosin vähä sitäki miltä se lehmä näyttää.
Ei jalostusarvo kerro mitään mikä on, se kertoo ennusteen. Karkeasti: Eläin voi olla ja näyttää miltä vain, mutta periyttää ihan muuta. Tai sitten periyttää täysin sitä mitä esim. NTM ennustaa.
Yksilöt ovat vain sattumia geenipoolissa, ikäänkuin klimppejä sopassa. Mitä heterogeenisempi geenipooli on, sitä todennäköisempää on että klimpin vieressä on erilainen klimppi. Endeemisillä saarilla ja muissa luonnon homotsygotiaa suosivissa järjestelmissä (luonnonvalintahan suosii heterotsygotiaa) nuo klimpit olisivat melkoisen samanlaisia. Kun kaksi samanlaista klimppiä paritetaan, on melko todennäköistä että jälkeläinen on samanlainen. Periaatteessa kun perinnöllisyysasioista ymmärtää perusteet, avautuu tämäkin asia - mikä ei siis sinänsä ole aivan yksinkertainen juttu.
NTM voi olla jalostuksen työkalu, mutta isäntää siitä ei pidä tehdä. Mutta nämä on tietysti niitä mielipiteitä. Eri mieltäkin saa olla.
Ja eihän ihmislapsetkaan todella aina ole vanhempiensa näköisiä. Periaatteessa tuolloin voidaan puhua, että vanhemmat eivät ole vahvoja periyttäjiä, aivan samoin kuin lehmillä.. ;D
-
Mitä on NTM? En ole kuullutkaan. Olen kuullut vain sanat indeksi ja jalostusarvo. Varmaan jotenkin liittyvät yhteen mutta miten?
-
Minä olen sitte varmaan niin vanhanaikanen tai jotain, mutta jalostan edelleen vaan lehmiä enkä indeksejä, NTM:ä tai jalostusarvoja :)
Sonnit sentään valitsen indeksien perusteella - osaindeksien - en kokokaisindeksien.
Ja mää olisin varmaan sit aika hyvä periyttäjä, ku mun lapset kyllä on aikalailla ku yhdestä puusta veistetty ;) Tosin isäki niillä on kaikilla sama, että seki voi vaikuttaa.
-
Hyvä Lemmuli kun olet periyttänyt kivoja lapsia. Ja samanlaisia ja kiva kun isäkin sama ja äiti. Siihen pitää pyrkiä. Aina vaan ei onnistu.
Meillä nuo lapset ovat kyllä suht saman näköisiä mutta luonne kaikilla on niiiin erilainen. On muutama tosi rauhallinen ja pari tempperamenttista tapausta. Yksi osaa piirtää, toinen laulaa, yksi järjestellä asioita, yksi osaa kirjoittaa ja... Kaikilla myös sama äiti ja isä.
-
"Etologia, eläinten käyttäytymistä tutkiva tieteenhaara, on viime vuosikymmeninä saavuttanut suuria voittoja. Se on opettanut näkemään eläimet sellaisena kuin ne ovat - ei "viisaina" ja inhimillistettyinä, mutta ei myöskään mekaanisina robotteina. Etologia on lisäksi osoittanut, miten omankin käyttäytymisemme peruspiirteet ovat usein hyvin samanlaisia kuin eläinten."
Animal Behaviour
J. D. Carthy
-
Mitä sä Jeep tahdot sanoa?
-
Mitä sä Jeep tahdot sanoa?
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/5luonnontieteet/biologia/geenitekniikka/elainjalostus
"Älykkyys, luovuus, lahjakkuus ja nerous limittyvät toisiinsa, mutta ovat kuitenkin eri asioita.-Ihminen voi olla erittäin älykäs ilman että hänessä on merkkiäkään säkenöivästä kekseliäisyydestä. Ihminen voi olla todella luova olematta huippuälykäs tai nero. Lahjakkuus näyttää olevan eräs nerouden ilmenemisen ehto, mutta perusteeltaan ne ovat erilaisia ilmiöitä."
-
mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.
Jes, ihan kuten Faba neuvookin, kun eivät saa kestävyyttä jalosteisiinsa surkean rakenteen takia..niin kelpaakin puhua että ympäristö vaikuttaa kestävyyteen niin paljon että ei sitä kannata jalostaa.
Kai niissä huonoissa oloissa etenkin vaaditaan eläimeltä paljon?
-
Mutta vanhanaikaisuus: nettiaikana kaikista sonneista on parin minuutin haulla haettavissa viimeisin arvostelu ja isien+emänisien, luotettavimmilla jalostusyrityksillä myös emien arvostelut.
Jaa niinku tähän tyyliin sukulaisten tiedot helposti löydettävissä
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/Bulldata.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=45580
Kyseinen sonni itse ei kai ole Suomessa ollut käytössä, mutta poika on nytkin käyttölistalla ja menekki kuulemma hyvä sen jälkeen kun tiputtivat hinnan (tanskalaisten käskystä ?) kymppiin.
Niin, veit jalat suustani..
http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=HO&sex=M&country=CAN®num=103631566
http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=HO&sex=M&country=USA®num=61898306
-
Mutta vanhanaikaisuus: nettiaikana kaikista sonneista on parin minuutin haulla haettavissa viimeisin arvostelu ja isien+emänisien, luotettavimmilla jalostusyrityksillä myös emien arvostelut.
Jaa niinku tähän tyyliin sukulaisten tiedot helposti löydettävissä
http://www2.mloy.fi/SKJOWeb/WWWjasu/Bulldata.asp?strLang=FI&strBreed=1&strHBNo=45580
Kyseinen sonni itse ei kai ole Suomessa ollut käytössä, mutta poika on nytkin käyttölistalla ja menekki kuulemma hyvä sen jälkeen kun tiputtivat hinnan (tanskalaisten käskystä ?) kymppiin.
Niin, veit jalat suustani..
http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=HO&sex=M&country=CAN®num=103631566
http://www.cdn.ca/query/detail_ge.php?breed=HO&sex=M&country=USA®num=61898306
http://www.vikinggenetics.com/fi/svavel/tjurblad.asp?breed=1&hbnr=45823&country=FIN
Heh, kokeilkaapas muut tuosta noita sukupuun "linkkejä" , onko mulla joku sensuuri päällä vai miks näyttää vähän valikoiden.
-
mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.
Jes, ihan kuten Faba neuvookin, kun eivät saa kestävyyttä jalosteisiinsa surkean rakenteen takia..niin kelpaakin puhua että ympäristö vaikuttaa kestävyyteen niin paljon että ei sitä kannata jalostaa.
Kai niissä huonoissa oloissa etenkin vaaditaan eläimeltä paljon?
Jos nyt oikein muistan, niin kestävyyden jalostaminen on ollut kovastikin tapetilla FABA:n ja Pohjoismaisissa tavoitteissa?
-
mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.
Päteekö sama urakointiin? karja on niin perseellään että ihan sama vaikka kävis vähä urakoimassa? ;D ;D
8) sunnuntai illan kevennys, ei kelleen henk.kohtaisesti
-
mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.
Päteekö sama urakointiin? karja on niin perseellään että ihan sama vaikka kävis vähä urakoimassa? ;D ;D
8) sunnuntai illan kevennys, ei kelleen henk.kohtaisesti
Tosta urakoinnista en tiedä mutta homma on hyvinkin sama kun että mietittäis pää puhki kasvilajiketta kun pelto on kalkitsematta, vesitalous mitä sattuu, kylvö ruiskutus puintiajat mitä sattuu, lannotus pielessä ja metsäkin varjostaa puolta peltoa. Tulos ei vaan synny silloin vaikka saisi kuinka hyvän kasvilajikkeen
-
No jopas, suoritus tuokin että NTM-paasaus menee jonkun ohitse. Jos sulle tulee Nauta-lehti ja ilmaisjakelu-lehti VG-Nytt, niin ei noissa lehdissä muusta oikein olekaan kuin NTM:stä. Jos ei ole tarkkailussa niin sitä NTM:ää ei lehmät saa. Olet ollut kyllä tosi lahjakas jos olet pystynyt sulkemaan silmäsi NTM-paasaukselta. Jos asia on vielä epäselvä niin asiasta on tietoa mm. täällä:
http://www.faba.fi/jalostus/lypsykarja/jalostusarvon_ennusteet/ntm-kokonaisjalostusarvo (http://www.faba.fi/jalostus/lypsykarja/jalostusarvon_ennusteet/ntm-kokonaisjalostusarvo)
Mitä on NTM? En ole kuullutkaan. Olen kuullut vain sanat indeksi ja jalostusarvo. Varmaan jotenkin liittyvät yhteen mutta miten?
-
Jos nyt oikein muistan, niin kestävyyden jalostaminen on ollut kovastikin tapetilla FABA:n ja Pohjoismaisissa tavoitteissa?
Kyllä nimenomaan kestävyys on ollut VG:n jalostusohjelmassa eniten tapetilla, mutta kun pääpaino on ominaisuuksissa joiden periytyminen on heikkoa niin vaikea on sanoa että miten käytännössä tämä kestävyysjalostus toteutuu. Tärkeämpää kuin NTM on selvittää oman tilan tavoitteet ja oman karjan vahvuudet ja heikkoudet ja siitä tehdä sitten oma jalostusstrategia, kenenkään ei tarvi siis myötäillä VG:n NTM-jalostusta jos ne ei sovi omaan karjaan ja karjanomistajan ideologiaan. Tuo NTM karkeasti otettuna koskee lähinnä vain sonninemiä ja ASMO-karjan elämiä. Tavalliselle maidontuottajalle siitä varmaan ei ole isompaa hyötyä tai haittaa, jokainen silti tekee niiin kuin itse parhaaksi näkee. Joka tyylillä voi päästä yhtä tyydyttäviin tuloksiin, se on karjakohtainen asia loppujen lopuksi.
-
mä olen edelleenkin sitä mieltä että suomessa on aniharva tila joilla on muut asiat siinä kunnossa että on varaa keskittyä jalostukseen. Useiten ongelmat ovat enemmän ympäristössä, ruokinnassa, hoitovirheissä, jne joten ottakaa ihan suosiolla halpaa nuorsonnia ja keskittykää muihin asioihin.
Jes, ihan kuten Faba neuvookin, kun eivät saa kestävyyttä jalosteisiinsa surkean rakenteen takia..niin kelpaakin puhua että ympäristö vaikuttaa kestävyyteen niin paljon että ei sitä kannata jalostaa.
Kai niissä huonoissa oloissa etenkin vaaditaan eläimeltä paljon?
Jos nyt oikein muistan, niin kestävyyden jalostaminen on ollut kovastikin tapetilla FABA:n ja Pohjoismaisissa tavoitteissa?
http://www.faba.fi/faba/ajankohtaista/blogi/ajatuksia_ntm-arvosta/?1508_m=1632
Niinhän se on. Ymmärrän kyllä osan Johanna blogista, mutta en ymmärrä miten Faba ilmoittaa NTM korrelaatioksi kestävyyden osalta punaisella (?! :) ) rodulla 0,59 ja periytyminen on kuitenkin alhaista, joten painoarvoksi on laitettu peräti 0,09!!
-
Jalostettavien ominaisuuksien korrelaatio tarkoittaa käytännössä sitä kuinka suuri osuus maksimi edistymisestä esim. kestävyyden suhteen saavutetaan jalostamalla NTM:n perusteella.
Eli maksimi edityminen saavutetaan tietenkin jalostamalla puhtaasti kestävyysarvostelun perusteella eli korrelaatio on 1.00
Jos käytetään valintaperusteena NTM:ää saavutetaan tuo 0.59 maksimista.
Painoista ei näe suoraan korrelaatioita, eri ominaisuudet vaikuttavat toisiinsa. NTM:n iso korrelaatio kestävyyteen (vaikkei kestävyydellä ole isoa painoa) tulee käytännössä siitä että kesktävyyteen kaikkein eniten vaikuttavilla ominaisuuksilla on kuitenkin isot painot.
-
Jalostettavien ominaisuuksien korrelaatio tarkoittaa käytännössä sitä kuinka suuri osuus maksimi edistymisestä esim. kestävyyden suhteen saavutetaan jalostamalla NTM:n perusteella.
Eli maksimi edityminen saavutetaan tietenkin jalostamalla puhtaasti kestävyysarvostelun perusteella eli korrelaatio on 1.00
Jos käytetään valintaperusteena NTM:ää saavutetaan tuo 0.59 maksimista.
Painoista ei näe suoraan korrelaatioita, eri ominaisuudet vaikuttavat toisiinsa. NTM:n iso korrelaatio kestävyyteen (vaikkei kestävyydellä ole isoa painoa) tulee käytännössä siitä että kesktävyyteen kaikkein eniten vaikuttavilla ominaisuuksilla on kuitenkin isot painot.
Johannan tekstiä lainaten
"Tutkimusten mukaan kestävyyteen eniten vaikuttavat utareterveys, utarerakenne ja siinä erityisesti etukiinnitys , tuotos ja hedelmällisyys. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka ovat mukana suuresti vaikuttamassa NTM-arvoon, joten tästä saadaan voimakas korrelaatio kestävyyden ja NTM-arvon kanssa. Negatiivisesti vaikuttavia ominaisuuksia on joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi takakorkeus ja lypsytyyppisyys"
Mitenköhän oikeasti tapahtuu? Suurin osa ensikkopoistoista on varmaankin solujen ja hedelmällisyyden puutteen takia, ei rakenteen repsahtamisen takia.
Miten lypsytyyppisyys voi tulla tässä kuvaan paitsi vertaamalla mustien puolella rakennesonneja o maniin ja sen poikiin. On pikkuisen yleistävää.
Tuotoksen merkitys kestävyyteen? Aika paljastavasti kerrottu.
-
Jalostettavien ominaisuuksien korrelaatio tarkoittaa käytännössä sitä kuinka suuri osuus maksimi edistymisestä esim. kestävyyden suhteen saavutetaan jalostamalla NTM:n perusteella.
Eli maksimi edityminen saavutetaan tietenkin jalostamalla puhtaasti kestävyysarvostelun perusteella eli korrelaatio on 1.00
Jos käytetään valintaperusteena NTM:ää saavutetaan tuo 0.59 maksimista.
Painoista ei näe suoraan korrelaatioita, eri ominaisuudet vaikuttavat toisiinsa. NTM:n iso korrelaatio kestävyyteen (vaikkei kestävyydellä ole isoa painoa) tulee käytännössä siitä että kesktävyyteen kaikkein eniten vaikuttavilla ominaisuuksilla on kuitenkin isot painot.
Johannan tekstiä lainaten
"Tutkimusten mukaan kestävyyteen eniten vaikuttavat utareterveys, utarerakenne ja siinä erityisesti etukiinnitys , tuotos ja hedelmällisyys. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka ovat mukana suuresti vaikuttamassa NTM-arvoon, joten tästä saadaan voimakas korrelaatio kestävyyden ja NTM-arvon kanssa. Negatiivisesti vaikuttavia ominaisuuksia on joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi takakorkeus ja lypsytyyppisyys"
Mitenköhän oikeasti tapahtuu? Suurin osa ensikkopoistoista on varmaankin solujen ja hedelmällisyyden puutteen takia, ei rakenteen repsahtamisen takia.
Miten lypsytyyppisyys voi tulla tässä kuvaan paitsi vertaamalla mustien puolella rakennesonneja o maniin ja sen poikiin. On pikkuisen yleistävää.
Tuotoksen merkitys kestävyyteen? Aika paljastavasti kerrottu.
Lypsytyyppisyys ja takakorkeus huonontaa kestävyyttä vain Amerikan holsteinlehmällä eli tämä EI varmasti koske ayrshireä, friisiläistä ja eurooppalaista holsteinia ja muita lypsyrotuja. Faba ja sen toimihenkilöt ovat vaan sekoittaneet asiat totaalisesti. He ovat USA:n reissulla nähneet sikäläiset lehmät ja kuulleet ja lukeneet niiden ongelmista ja heti samantien kuvitelleet että meikäläisellä pulleahkolla ayrshirellä olisi heti seuraavassa sukupolvessa kauhea kestävyys ongelma jos lypsytyyppisyys ja takakorkeus otettais vähänkin mukaan jalostukseen :o.. Näin nuo "meitä viisaammat" meitä vie. Mutta näinpäs toisenlaisia kestävyysennusteita (ei Faban kurssilla) joissa esitettiin että kun lypsytyyppisyys on huono (1-3) ja lisäksi muutenkin liian matalia ja esim rinnanleveys jo ensikoilla yli 7, niin se kertoo isommasta kestävyyden huonontumisesta kun "liiallisen" lypsytyyppisyyden ja takakorkeuden jalostaminen. Faba ja VG ovat nähneet nämä tutkimukset (jotka ovat tanskalaisia), mutta johtaakseen asiakkaitaan harhaan (että ne alle 100 lypsytyyppisyys ja takakorkeussonnit menisi kaupaksi) - Faba on kehitellyt teorian että lypsytyyppisyys ja takakorkeus huonontaa kestävyyttä, vaikka asia on oikeasti niin että kummankin ääripään lehmät pärjäävät kestävyydessä huonosti eli optimi ei ole kummassakaan päässä vaan usein keskivaiheen ja maksimin välimaastossa olevat pisteet ovat lantionkulmaa lukuunottaamatta optimaaliset. Eurooppalainen holstein on jo niin amerikkalaistunut että sen jalostuksessa liika lypsytyypppisyys ja takakorkeus voi hyvinkin olla jopa syynä huonoon kestävyyteen (lisäksi myös liian kapea rinnanleveys jne.). MUTTA ayrshiren kohdalla ei lypsytyyppisyyttä pysty liikaa jalostamaan, ayrshirestä ei edes meidän elinaikana saa niin lypsytyyppistä mitä holstein on nyt. Takakorkeuden jalostaminen kovin korkeaksi voi olla ayrshirelläkin jossainvveiheessa kestävyyttä huonontava, mutta huoleen ei ole aihetta kunhan aikuiskoot pysyvät alle 150 cm ja että ne ovat luustoltaan sopivan kevyitä ja lypsytyyppisiä sillä korkea ja raskas lehmä ei ole kestävä.
-
Lypsytyyppisyyden tai takakorkeuden vaikutus kestävyyteen on kokonaisuutena sen verran pieni, että voisi kysyä miksi se on nykyään Suomessa niin kovasti tapetilla?
-
Kun kerran kaikkiin rotuihin pitää saada lisää kestävyyttä ja heteroosia, niin miks kummassa ei meitin maidontuottajat ymmärrä käyttää risteytystä? Just oli juttua kmvetissä, ja melko merkittävää tuntuu olevan elinvoimasuuden lisäys kolmiroturisteytyksillä, kun vertaa puhtaisiin elikoihin. Näyttihän toi olevan kannattavuuskin reilusti parempaa. Tämä poika ainakin testaa. Tilasin pyttyyn juur sveitsin ruskeeta, ja tilasonniks on kasvamassa jersykkä. Meinaan siementää jalostuksellisesti(ntm) surkeinta ainesta ja jo valmiita kahen rodun risteytyksiä näillä. Niitähän jo muutamia löytyy, hyvii elukoita ovat olleetkin. Kyl mulle on tärkeetä toi aineksen laatu, ja kun nyt on jo vähän kokemusta esim niistä kauneista kanukeista tuolta ay puolelta, nii ei oo kanadalainen kyl ainakaan kukkaroon tuonu mitään lisää. Holsteinithän lypsää jumalattomasti, mutta kun ei niille mistään mitään erilaista löydy niin niillehän käy kuin faaraoille aikoinaan. Pakkohan täs on alkaa miettiä vaihtoehtoja. Veikkaan et noin viiden vuoden kuluttua tiedän aiheesta enemmän. Kun on ekat kolmirotuset poikinu toisen kerran. Ei multa oo koskaan meijjeri kysyny minkä värisestä elukast on maito tullu, eikä ainakaan elikon värin perustella maksanu.
-
Risteytys ei sinällään tuo mitään jalostuksellista lisää, mutta voi olla hyvinkin toimiva ratkaisu ihan puhtaan tuotantoeläimen kanssa (joita tietysti ylivoimainen enemmistö lehmistä on)
Jonkinlainen ongelma hommassa on se, että nauta lisääntyy sen verran hitaasti, että puhdasrotuisia eläimiä tarvitaan kohtalaisen runsaasti.
Risteytyskierto kannattaa kuitenkin suunnitella suht tarkkaan, en ole esim. missään nähnyt tutkimusta jossa Sveitsin ruskea antaisi hyviä tuloksia, jos kyseessä on (Brown Swiss rotu)
Minun silmiini osuneet tutkimukset näyttäisivät lähinnä neljän rodun toimivan hyvin risteytyksissä. Holstein, joka on homman perusta, Pohjoismainen punainen(maailmalla on käytetty lähinnä SRB:tä ja Norjan punaista, mutta RDM ja Suomalainen ay toiminevat yhtä hyvin), Montbeliarde (joka on kierrossa lähnnä vaihtoehto pohjoismaiselle punaiselle, jos halutaan vielä vähemmän lypsytyyppinen lopputulos) ja Jersey
-
Lypsytyyppisyyden tai takakorkeuden vaikutus kestävyyteen on kokonaisuutena sen verran pieni, että voisi kysyä miksi se on nykyään Suomessa niin kovasti tapetilla?
Sen takia tapetilla että nykynavettojen parret ovat jo sitä koko luokkaa että tavisäykky mahtuu makaamaan siellä ihanmitensattuu ja sotkevat parret ym. Lisäksi kun laajentajilla on jo holstein päärotuna niin jotta esim. äykky pärjää kilpailussa holsteinien kanssa niin niidenkin pitäisi olla jo aikuiskooltaan edes holsteinensikoiden kokoisia. Tästä syystä laajentajien pitäisi jo ennen laajennusta päättää kumman rodun valitsee, koska mietittävänä on parsien koko ja myös jos valitaan aperuokinta niin jos se on kovin energiapitoinen niin äykyt lihoo sillä. Jos valitsee yhden rodun niin pysyy sen mukaan mitoittamaan parret ja myös appeen koostumuksen ja nuorkarjankin ruokinta helpottuu. Joka tapauksessa yhteen rotuun panostamalla navettatyypistä ja ruokintasysteemistä riippumatta voi "management" olla helpompaa. Tämä ei toki suoraan liity tuohon takakorkeuden ja lypsytyyppisyyden jalostamiseen, mutta tärkeätä olis jalostaa niitä kohtuudella että lehmistä ei tulisi liian pieniä eikä liian isoja ja myös lypsytyyppisyys sopivassa määrin lisää tuotosta ja sitä kautta kestävyyttä. Lisäksi jalostamalla lypsytyyppisyyttä pystytään parantamaan myös utarerakennetta, mikä on myös usein syynä lehmän karjassa pysymiseen. Ihan ajatusleikkinä että me karjaihmiset tiedetään että holstein on jo huimasti äykkyä edellä tuotoksessa ja varsinkin rakenteessa ja mitä vielä; se on lypsytyyppisempi ja korkeampi kuin ayrshire eli lypsytyyppisyys tarkoittaa ainakin holsteinin kohdalla hyvää tuotosta ja rakennetta, nytkin on jo karjoja joilla kestävämmät lehmät ovat holsteinia. Tarvisko ayrshiren ottaa tästä oppia? Liika on liikaa lyspsytyyppisyydessä ja korkeudessa, mutta maltillinen jalostaminen voisi tuoda ayrshirelle sellaisen kilpailuaseman ettei tämä lehmämaailma menen täysin mustavalkoiseksi+
-
eiköhä pistetä kaikki näihin kantturoihin pläjäys belgian sinistä, niin alkaa olla muotoja. Eikös joku tuonut tätäkin jo Suomeen - käytetään muka vain lihantuotantoon...ellei ole seksattuna sonnina tuotua spermaa niin millähän ilveellä saavat isännät pistämään hiehon teuraaksi...
-
eiköhä pistetä kaikki näihin kantturoihin pläjäys belgian sinistä, niin alkaa olla muotoja. Eikös joku tuonut tätäkin jo Suomeen - käytetään muka vain lihantuotantoon...ellei ole seksattuna sonnina tuotua spermaa niin millähän ilveellä saavat isännät pistämään hiehon teuraaksi...
Huono vitsi. Tässä ei ole keskusteltu nyt lihakarjajalostuksesta jos et ole huomannut. Ja toiseksi kukaan ei ole voinut tuoda Belgian sinistä Suomeen sillä meidän lainsäädäntö ei hyväksy rotua.
-
Huono vitsi. Tässä ei ole keskusteltu nyt lihakarjajalostuksesta jos et ole huomannut. Ja toiseksi kukaan ei ole voinut tuoda Belgian sinistä Suomeen sillä meidän lainsäädäntö ei hyväksy rotua.
Toivomasi lypsylehmien suurempi lypsytyyppisyys saa aikaan heikompia lehmien teurasruhoja = tuontilihan tarve kasvaa.
-
eiköhä pistetä kaikki näihin kantturoihin pläjäys belgian sinistä, niin alkaa olla muotoja. Eikös joku tuonut tätäkin jo Suomeen - käytetään muka vain lihantuotantoon...ellei ole seksattuna sonnina tuotua spermaa niin millähän ilveellä saavat isännät pistämään hiehon teuraaksi...
Huono vitsi. Tässä ei ole keskusteltu nyt lihakarjajalostuksesta jos et ole huomannut. Ja toiseksi kukaan ei ole voinut tuoda Belgian sinistä Suomeen sillä meidän lainsäädäntö ei hyväksy rotua.
öö kyllä sitä belgian sinisen spermaa on tuotu suomeen ja lainsäädäntö EI estä tuontia. tuontikielto puheet on ollut pelkää Propagandaa samoin kuin vaikeat poikimiset, tai siis belgiansininen itsessään on erittäin huono poikija (80% keisarin leikkauksella) mutta syntyvät vasikat on pienempiä kuin holstein vasikat sen takia esim englannissa käytetään belgiansinistä juuri holstein hiehojen siemennyksiin yleisesti. eli erinomainen rotu lihantuotantoon kunhan syntyvää jälkeläistä ei poijita.
-
kolusin tietoa netistä Belgian sinisestä, sen jalostaminen Suomessa on edelleen kiellettyä, eli eläinten, alkioiden ja sperman tuonti Suomeen on laitonta. Jos joku on sitä on tuonut se on tehty laittomasti. Valmiiksi pakattua lihaa mikä voi olla lähtösin tästä rodusta saa tuoda Suomeen eli jos joku on nyt käsittänyt väärin tämän asian eli lihaa saa tuoda, mutta esim. lihakarjaliitto on ilmaissut kantansa että se haluaa estää myös BS lihantuonnin Suomeen tai ainakin rajoittaa sitä. Tämä on muutenkin marginaalirotu että en nyt ymmärrä miksi joku haluaa tällaista rotua Suomeen? Se ei ole pelkkää propagandaa että BS on eläinrääkkäystä. eläimillä voi olla jopa liikkumisvaikeuksia ja se ontotta että naarailla on poikimisvaikeuksia ja lisäksi rodulla on liharoduksi poikkeuksellisen ohut luusto eli luusto ei aina kestä lihasmassan painoa. Minä ainakin vastusta tällaista eläinrääkkäystä. Omat jalostustavoitteet ovat ainakin alunperin lähtenyt siitä että lehmän olisi mukava olla lehmä että sen rakenne, tuotos tai mikään ei saisi aiheutta sille epämukavuutta tai heikentää hyvinvointia. Tämä pitäisi olla kaiken eläinjalostuksen lähtökohta.