Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: gutiguti - 31.01.11 - klo:22:53
-
Emotiloilla valmistaudutaan jo vasikkaruuhkaan. 0-6kk kuolleisuus on maitotiloilla 11,25% ja emotiloilla 8%. Kokonaiskuolleisuus emotilat ja lypsytilat huomioiden on reilusti alle 20% teurasmääristä pääteltynä. Nyt asennetta että saadaan vasikat loppukasvatukseen asti.
-
Emotiloilla valmistaudutaan jo vasikkaruuhkaan. 0-6kk kuolleisuus on maitotiloilla 11,25% ja emotiloilla 8%. Kokonaiskuolleisuus emotilat ja lypsytilat huomioiden on reilusti alle 20% teurasmääristä pääteltynä. Nyt asennetta että saadaan vasikat loppukasvatukseen asti.
::) Siis, mitä tarkoitat?
Lihanhinta 0.60e/kg muuta Eurooppaa jäljessä! Tarkoitan, jos vasikka sairastuu kumpi on järkevämpi ratkaisu hoitaa vasikka, kutsua eläinlääkäri (kulut150e) vai kuolettaa se? Olosuhteiden parantamiseen tarvitaan uffo-mies.
nm. niin monta rempulaa jo henkiin selvitellyt, että uskokaa ei kannata.
Tsemppiä vaan kuitenkin.
-
Lypsykarjatilojen lukuihin lähteet kiitos?
-
http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/2010/12/14/vasikkakuolleisuuden-vahentaminen-esilla-elainlaakaripaivilla/
-
Emotiloilla valmistaudutaan jo vasikkaruuhkaan. 0-6kk kuolleisuus on maitotiloilla 11,25% ja emotiloilla 8%. Kokonaiskuolleisuus emotilat ja lypsytilat huomioiden on reilusti alle 20% teurasmääristä pääteltynä. Nyt asennetta että saadaan vasikat loppukasvatukseen asti.
Eilisillan saldo kaksosvasikat , sonni syntyi kuolleena ja pieni lehmä elevänä ??? Vieläkään ei ole liiaan myöhäistä korjata tilannetta ::) Ei vaiskaan , liian heikko luonne ... mutta mitään järkeähän ei ole tuollaisen lehmävasikan elossa pitämisessä. Ja mä vielä tein työtä, että se jäi henkiin ??? ??? ??? Kaippa se vaan on joku sisällä oleva "vika", joka pisti "elvyttelemään" ??? ??? ???
-
Meille tuli viitisen vuotta sitten agressiivinen rotaviruskanta navettaan. Silloin kuoli viisi vasikkaa vähälle aikaa, kun en saanut eläinlääkäriltä apua miten hoitaa tilannetta. Minusta eläinlääkärit voisivat jättää vasikoita varten tilakohtaisesti täsmälääkkeitä varastoon, jos on esim hengitystieongelma tilalla.
Eläinlääkäreistä on ainakin tällä alueella kova pula ja paljon menee aikaa ja rahaa jos ajetaan hoitamaan yhtä vasikkaa. Hyvä tuo katse vasikkaan.
-
Meille tuli viitisen vuotta sitten agressiivinen rotaviruskanta navettaan. Silloin kuoli viisi vasikkaa vähälle aikaa, kun en saanut eläinlääkäriltä apua miten hoitaa tilannetta. Minusta eläinlääkärit voisivat jättää vasikoita varten tilakohtaisesti täsmälääkkeitä varastoon, jos on esim hengitystieongelma tilalla.
Eläinlääkäreistä on ainakin tällä alueella kova pula ja paljon menee aikaa ja rahaa jos ajetaan hoitamaan yhtä vasikkaa. Hyvä tuo katse vasikkaan.
niin draxxin+kipulääke, molempia pitää tilalla olla pari pulloa varastossa.
-
Tarkennusta: Lähteessä puhuttiin kylläkin maitorotuisista eläimistä, ei maitotiloista.
mlahdelle: Täällä etelämmässä on vasikankasvattajat siirtyneet takaisin Terramyciniin. Taudit on alkaneet tulla vastustuskykyisiksi Draxxinille. Mainitsemasi Draxxin + esim. Metacam, toimi vielä parivuotta sitten loistavasti, mutta ei enää. :-\
-
Tarkennusta: Lähteessä puhuttiin kylläkin maitorotuisista eläimistä, ei maitotiloista.
mlahdelle: Täällä etelämmässä on vasikankasvattajat siirtyneet takaisin Terramyciniin. Taudit on alkaneet tulla vastustuskykyisiksi Draxxinille. Mainitsemasi Draxxin + esim. Metacam, toimi vielä parivuotta sitten loistavasti, mutta ei enää. :-\
voi olla, meillä eläinlääkäri sano että draxxinin laittaminen ois samaa ku apmus tykillä kärpästä, mutta terramycin ei meillä vaikuttanut niin hyvin ja on työläämpi annettava, varsinkin jos eläin on jo iso..
kipulääkkeenä meillä rimdyl..
-
Tolla kutikutilla taitaa olla tossa laskutaidossakin vikaa, ei pelkästään ajatuksen juoksussa ????
Millä ihmeen logiikalla se saa ton vasikkakuolleisuuden pomppaamaan noin ylös ????
-
Samasta asiasta kirjoiteltiin "vapaa sana"- puolella muutama viikko sitten. Ja noissa luvuissa oli kyse maitorotuisista. Ja niistä kuolee välikasvattamoissa suurin osa!
Sitten vielä Draxxinista. Onkohan fiksua käyttää laajakirjoista antibioottia ensisijaisena lääkkeenä? Jos kanta tulee sille resistenssiksi (kuten ilmeisesti jossain jo käynyt, Savon seudulta kuulunut vähän samaa huhua), voi olla vaikea löytää lääkettä mikä puree. Kapeakirjoisilla mennään niin kauan kun ne toimii ja vasta sitten laajakirjoisiin. Draxxin villitys toivottavasti menee ohi ja kasvattajat miettii asiaa vähän pitemmälle.
-
Samasta asiasta kirjoiteltiin "vapaa sana"- puolella muutama viikko sitten. Ja noissa luvuissa oli kyse maitorotuisista. Ja niistä kuolee välikasvattamoissa suurin osa!
Sitten vielä Draxxinista. Onkohan fiksua käyttää laajakirjoista antibioottia ensisijaisena lääkkeenä? Jos kanta tulee sille resistenssiksi (kuten ilmeisesti jossain jo käynyt, Savon seudulta kuulunut vähän samaa huhua), voi olla vaikea löytää lääkettä mikä puree. Kapeakirjoisilla mennään niin kauan kun ne toimii ja vasta sitten laajakirjoisiin. Draxxin villitys toivottavasti menee ohi ja kasvattajat miettii asiaa vähän pitemmälle.
Draxxinilla tuntui vielä viisi vuotta sitten "heräävän kuolleetkin", mutta ei se enää auta. Terramycin on paljon isotöisempi antaa, mutta teho ollut viimevuosina parempi. Draxxinia ei ole enää vuoteen ollut käytössä ollenkaan.
Pari vuotta sitten rupesin puhumaan tuosta Draxxinin tehottomuudesta, silloin ei eläinlääkäritkään oikein uskoneet asiaa. Tällähetkellä en tiedä enää yhtäkään ternikasvattajaa tällä alueella, joka käyttäisi ensisijaisena lääkkeenä Draxxinia.
-
En löytänyt tarkkoja eläinmääriä, mutta muistelin että lehmiä olisi 300000 ja emoja 50000, lehmillä väli 13 kuukautta ja teuraita yhteensä 300000 kpl, niin tuolla 8% vasikkakuolleisuudellakin loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti täytyy olla selvästi alle nollan. Tällöin loppukasvatuksen tehokkutta suhteessa alkukasvatukseen voisi jo verrata tanskan maidontuotannon tehoon suhteessa suomeen. Tanskassa tilat tuottavat keskimäärin 250l/työtunti, suomessa neljännes tuosta. Tanskassa huiput jopa 25000kg ja suomessa ei.
-
En löytänyt tarkkoja eläinmääriä, mutta muistelin että lehmiä olisi 300000 ja emoja 50000, lehmillä väli 13 kuukautta ja teuraita yhteensä 300000 kpl, niin tuolla 8% vasikkakuolleisuudellakin loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti täytyy olla selvästi alle nollan. Tällöin loppukasvatuksen tehokkutta suhteessa alkukasvatukseen voisi jo verrata tanskan maidontuotannon tehoon suhteessa suomeen. Tanskassa tilat tuottavat keskimäärin 250l/työtunti, suomessa neljännes tuosta. Tanskassa huiput jopa 25000kg ja suomessa ei.
Miten tossa tilastossa näkyy ne eloon jätetävät eläimet ja miten on erotettu poistolehmät teuraista.
Emolehmiä ainakin lisätään kokoajan, joten koko ikäluokka ei mene teuraiksi.
Maitolehmien määrä taas vähenee, joten teuraita tulee enempi kuin on syntyvä ikäluokka.
Tolla työtunti vertailulla ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaikka paljonhan sitä käytetään ...
Itse katselisin enempi sitä, paljonko maitolitrasta jää muuttuvien kulujen jälkeen.
-
Samasta asiasta kirjoiteltiin "vapaa sana"- puolella muutama viikko sitten. Ja noissa luvuissa oli kyse maitorotuisista. Ja niistä kuolee välikasvattamoissa suurin osa!
Sitten vielä Draxxinista. Onkohan fiksua käyttää laajakirjoista antibioottia ensisijaisena lääkkeenä? Jos kanta tulee sille resistenssiksi (kuten ilmeisesti jossain jo käynyt, Savon seudulta kuulunut vähän samaa huhua), voi olla vaikea löytää lääkettä mikä puree. Kapeakirjoisilla mennään niin kauan kun ne toimii ja vasta sitten laajakirjoisiin. Draxxin villitys toivottavasti menee ohi ja kasvattajat miettii asiaa vähän pitemmälle.
Draxxinilla tuntui vielä viisi vuotta sitten "heräävän kuolleetkin", mutta ei se enää auta. Terramycin on paljon isotöisempi antaa, mutta teho ollut viimevuosina parempi. Draxxinia ei ole enää vuoteen ollut käytössä ollenkaan.
Pari vuotta sitten rupesin puhumaan tuosta Draxxinin tehottomuudesta, silloin ei eläinlääkäritkään oikein uskoneet asiaa. Tällähetkellä en tiedä enää yhtäkään ternikasvattajaa tällä alueella, joka käyttäisi ensisijaisena lääkkeenä Draxxinia.
joo, niinhän se oli ku draxxin tuli ja käytössähän se on mukava ku ei tarvi pistää ku kerran.tietysti jos teho on loppunut niin turhahan sitä on käyttää. on olemassa vielä draxxiniaki vahvempi lääke mutta sitä saa sitten ku mikään ei enää tehoa.
mitä lievemmillä lääkeillä pärjään niin sitä parempihan se on..
-
Samasta asiasta kirjoiteltiin "vapaa sana"- puolella muutama viikko sitten. Ja noissa luvuissa oli kyse maitorotuisista. Ja niistä kuolee välikasvattamoissa suurin osa!
Sitten vielä Draxxinista. Onkohan fiksua käyttää laajakirjoista antibioottia ensisijaisena lääkkeenä? Jos kanta tulee sille resistenssiksi (kuten ilmeisesti jossain jo käynyt, Savon seudulta kuulunut vähän samaa huhua), voi olla vaikea löytää lääkettä mikä puree. Kapeakirjoisilla mennään niin kauan kun ne toimii ja vasta sitten laajakirjoisiin. Draxxin villitys toivottavasti menee ohi ja kasvattajat miettii asiaa vähän pitemmälle.
Draxxinilla tuntui vielä viisi vuotta sitten "heräävän kuolleetkin", mutta ei se enää auta. Terramycin on paljon isotöisempi antaa, mutta teho ollut viimevuosina parempi. Draxxinia ei ole enää vuoteen ollut käytössä ollenkaan.
Pari vuotta sitten rupesin puhumaan tuosta Draxxinin tehottomuudesta, silloin ei eläinlääkäritkään oikein uskoneet asiaa. Tällähetkellä en tiedä enää yhtäkään ternikasvattajaa tällä alueella, joka käyttäisi ensisijaisena lääkkeenä Draxxinia.
joo, niinhän se oli ku draxxin tuli ja käytössähän se on mukava ku ei tarvi pistää ku kerran.tietysti jos teho on loppunut niin turhahan sitä on käyttää. on olemassa vielä draxxiniaki vahvempi lääke mutta sitä saa sitten ku mikään ei enää tehoa.
mitä lievemmillä lääkeillä pärjään niin sitä parempihan se on..
Entäs sitten kun ei ole tehoavaa lääkettä ensinkään? Mitäs sitten tehdään? Voisiko asioita tehdä toisin?
-
Samasta asiasta kirjoiteltiin "vapaa sana"- puolella muutama viikko sitten. Ja noissa luvuissa oli kyse maitorotuisista. Ja niistä kuolee välikasvattamoissa suurin osa!
Sitten vielä Draxxinista. Onkohan fiksua käyttää laajakirjoista antibioottia ensisijaisena lääkkeenä? Jos kanta tulee sille resistenssiksi (kuten ilmeisesti jossain jo käynyt, Savon seudulta kuulunut vähän samaa huhua), voi olla vaikea löytää lääkettä mikä puree. Kapeakirjoisilla mennään niin kauan kun ne toimii ja vasta sitten laajakirjoisiin. Draxxin villitys toivottavasti menee ohi ja kasvattajat miettii asiaa vähän pitemmälle.
Draxxinilla tuntui vielä viisi vuotta sitten "heräävän kuolleetkin", mutta ei se enää auta. Terramycin on paljon isotöisempi antaa, mutta teho ollut viimevuosina parempi. Draxxinia ei ole enää vuoteen ollut käytössä ollenkaan.
Pari vuotta sitten rupesin puhumaan tuosta Draxxinin tehottomuudesta, silloin ei eläinlääkäritkään oikein uskoneet asiaa. Tällähetkellä en tiedä enää yhtäkään ternikasvattajaa tällä alueella, joka käyttäisi ensisijaisena lääkkeenä Draxxinia.
joo, niinhän se oli ku draxxin tuli ja käytössähän se on mukava ku ei tarvi pistää ku kerran.tietysti jos teho on loppunut niin turhahan sitä on käyttää. on olemassa vielä draxxiniaki vahvempi lääke mutta sitä saa sitten ku mikään ei enää tehoa.
mitä lievemmillä lääkeillä pärjään niin sitä parempihan se on..
Entäs sitten kun ei ole tehoavaa lääkettä ensinkään? Mitäs sitten tehdään? Voisiko asioita tehdä toisin?
monasti olosuhteet on väärät jos lääkitsemisiä on paljon..
-
Entäs sitten kun ei ole tehoavaa lääkettä ensinkään? Mitäs sitten tehdään? Voisiko asioita tehdä toisin?
*** Ei Voi!!! Aina ennenkin on näin tehty... ;D
Paras mitä tiedän, on yks kaveri joka teki kokonaan uuden kasvattamon. Käytti suunnitteluun ja toteutukseen kaikkia parhaita asiantuntijoita joita silloin oli saatavilla. Lopputulos, kaikki muuttui, vain yskä jäi entiselleen.
Vasikkayskä näyttää olevan sellainen tauti, että sitä tulee esiintymään aina tietty määrä vaikka olosuhteet olisivat kuinka hyvät.
Ripuli onkin sitten toinen juttu...
-
Joka vasikalle yksilökarsina ja oma tutti. Varmasti vähenee yskä, mutta miten se käytännössä toteutetaan. Ei mitenkään.
Ei se yskä tästä mihinkään häviä, korkeintaan lisääntyy.
-
Ei ole pikkutilan ongelmana ripulit, eikä yskä. Mistä ne tulee? ???
-
Ne tulee sekä isoilta että pieniltä tiloilta. Joskus tulee yksittäinen vasikka hirveessä kunnossa, joskus tulee kymmenen vasikkaa kerralla samalta tilalta ja kaikki polvet auki ja navat tulehtunut, vielä räkä nenässä. Sen yhden vielä kestää, mutta niissä kymmenessä on jo aika paljon työtä. Sellaset mistä paljon tulee kerralla paskaa on viisain laittaa kieltolistalle.
Tosin jos viitsisi niin voisi alkaa seuraamaan niitä yksittäisiä huonoja, että tuleeko ne aina samoista paikoista.
-
Ne tulee sekä isoilta että pieniltä tiloilta. Joskus tulee yksittäinen vasikka hirveessä kunnossa, joskus tulee kymmenen vasikkaa kerralla samalta tilalta ja kaikki polvet auki ja navat tulehtunut, vielä räkä nenässä. Sen yhden vielä kestää, mutta niissä kymmenessä on jo aika paljon työtä. Sellaset mistä paljon tulee kerralla paskaa on viisain laittaa kieltolistalle.
Tosin jos viitsisi niin voisi alkaa seuraamaan niitä yksittäisiä huonoja, että tuleeko ne aina samoista paikoista.
yleensä tulee.
-
Ne tulee sekä isoilta että pieniltä tiloilta. Joskus tulee yksittäinen vasikka hirveessä kunnossa, joskus tulee kymmenen vasikkaa kerralla samalta tilalta ja kaikki polvet auki ja navat tulehtunut, vielä räkä nenässä. Sen yhden vielä kestää, mutta niissä kymmenessä on jo aika paljon työtä. Sellaset mistä paljon tulee kerralla paskaa on viisain laittaa kieltolistalle.
Tosin jos viitsisi niin voisi alkaa seuraamaan niitä yksittäisiä huonoja, että tuleeko ne aina samoista paikoista.
Tuollaista ei voi hyväksyä!
-
Ne tulee sekä isoilta että pieniltä tiloilta. Joskus tulee yksittäinen vasikka hirveessä kunnossa, joskus tulee kymmenen vasikkaa kerralla samalta tilalta ja kaikki polvet auki ja navat tulehtunut, vielä räkä nenässä. Sen yhden vielä kestää, mutta niissä kymmenessä on jo aika paljon työtä. Sellaset mistä paljon tulee kerralla paskaa on viisain laittaa kieltolistalle.
Tosin jos viitsisi niin voisi alkaa seuraamaan niitä yksittäisiä huonoja, että tuleeko ne aina samoista paikoista.
Tuollaista ei voi hyväksyä!
Silloin kun meille vielä otettiin ternisonneja laumoittain välityksestä 5-6 vuotta sitten niin oli suuria eroja eri tiloilta tulleiden vasikoiden sairauksilla ja kuolleisuudella. Joiltakin tiloilta tulleiden kanssa oli hyvin vähän ongelmia.
-
En löytänyt tarkkoja eläinmääriä, mutta muistelin että lehmiä olisi 300000 ja emoja 50000, lehmillä väli 13 kuukautta ja teuraita yhteensä 300000 kpl, niin tuolla 8% vasikkakuolleisuudellakin loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti täytyy olla selvästi alle nollan. Tällöin loppukasvatuksen tehokkutta suhteessa alkukasvatukseen voisi jo verrata tanskan maidontuotannon tehoon suhteessa suomeen. Tanskassa tilat tuottavat keskimäärin 250l/työtunti, suomessa neljännes tuosta. Tanskassa huiput jopa 25000kg ja suomessa ei.
Miten tossa tilastossa näkyy ne eloon jätetävät eläimet ja miten on erotettu poistolehmät teuraista.
Emolehmiä ainakin lisätään kokoajan, joten koko ikäluokka ei mene teuraiksi.
Maitolehmien määrä taas vähenee, joten teuraita tulee enempi kuin on syntyvä ikäluokka.
Tolla työtunti vertailulla ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaikka paljonhan sitä käytetään ...
Itse katselisin enempi sitä, paljonko maitolitrasta jää muuttuvien kulujen jälkeen.
Pitääpä kaivaa joskus tarkat teurasmäärät ja eläinmäärät, koska noilla noin-lukemilla eli 300000 lehmää 50000 emoa 300000 teurasta ja vasikkakuolleisuus 11,25% ja 8%, loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti painuu väksinkin negatiiviseksi. Ja kun emojen määrää lisäksi lisätään niin yhtälö vääntyy lisää. Lehimien määrä täytyy siis olla rajussa pudotuksessa. Toisaalta maidon kokonaistuotanto on kasvussa, mutta ainkain 2008 keskituotos oli pudotuksessa. Haasteellinen yhtälö
-
En löytänyt tarkkoja eläinmääriä, mutta muistelin että lehmiä olisi 300000 ja emoja 50000, lehmillä väli 13 kuukautta ja teuraita yhteensä 300000 kpl, niin tuolla 8% vasikkakuolleisuudellakin loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti täytyy olla selvästi alle nollan. Tällöin loppukasvatuksen tehokkutta suhteessa alkukasvatukseen voisi jo verrata tanskan maidontuotannon tehoon suhteessa suomeen. Tanskassa tilat tuottavat keskimäärin 250l/työtunti, suomessa neljännes tuosta. Tanskassa huiput jopa 25000kg ja suomessa ei.
Miten tossa tilastossa näkyy ne eloon jätetävät eläimet ja miten on erotettu poistolehmät teuraista.
Emolehmiä ainakin lisätään kokoajan, joten koko ikäluokka ei mene teuraiksi.
Maitolehmien määrä taas vähenee, joten teuraita tulee enempi kuin on syntyvä ikäluokka.
Tolla työtunti vertailulla ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaikka paljonhan sitä käytetään ...
Itse katselisin enempi sitä, paljonko maitolitrasta jää muuttuvien kulujen jälkeen.
Pitääpä kaivaa joskus tarkat teurasmäärät ja eläinmäärät, koska noilla noin-lukemilla eli 300000 lehmää 50000 emoa 300000 teurasta ja vasikkakuolleisuus 11,25% ja 8%, loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti painuu väksinkin negatiiviseksi. Ja kun emojen määrää lisäksi lisätään niin yhtälö vääntyy lisää. Lehimien määrä täytyy siis olla rajussa pudotuksessa. Toisaalta maidon kokonaistuotanto on kasvussa, mutta ainkain 2008 keskituotos oli pudotuksessa. Haasteellinen yhtälö
Ehkä noi emolehmätilat sotkee sun laskelmia, vasikkakuolleisuus taitaa olla siinä 4,5 %:n paikkeilla, ainakin tällä rodulla, enkä usko että muillakaan enempi on ...
-
En löytänyt tarkkoja eläinmääriä, mutta muistelin että lehmiä olisi 300000 ja emoja 50000, lehmillä väli 13 kuukautta ja teuraita yhteensä 300000 kpl, niin tuolla 8% vasikkakuolleisuudellakin loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti täytyy olla selvästi alle nollan. Tällöin loppukasvatuksen tehokkutta suhteessa alkukasvatukseen voisi jo verrata tanskan maidontuotannon tehoon suhteessa suomeen. Tanskassa tilat tuottavat keskimäärin 250l/työtunti, suomessa neljännes tuosta. Tanskassa huiput jopa 25000kg ja suomessa ei.
Miten tossa tilastossa näkyy ne eloon jätetävät eläimet ja miten on erotettu poistolehmät teuraista.
Emolehmiä ainakin lisätään kokoajan, joten koko ikäluokka ei mene teuraiksi.
Maitolehmien määrä taas vähenee, joten teuraita tulee enempi kuin on syntyvä ikäluokka.
Tolla työtunti vertailulla ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaikka paljonhan sitä käytetään ...
Itse katselisin enempi sitä, paljonko maitolitrasta jää muuttuvien kulujen jälkeen.
Pitääpä kaivaa joskus tarkat teurasmäärät ja eläinmäärät, koska noilla noin-lukemilla eli 300000 lehmää 50000 emoa 300000 teurasta ja vasikkakuolleisuus 11,25% ja 8%, loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti painuu väksinkin negatiiviseksi. Ja kun emojen määrää lisäksi lisätään niin yhtälö vääntyy lisää. Lehimien määrä täytyy siis olla rajussa pudotuksessa. Toisaalta maidon kokonaistuotanto on kasvussa, mutta ainkain 2008 keskituotos oli pudotuksessa. Haasteellinen yhtälö
Ehkä noi emolehmätilat sotkee sun laskelmia, vasikkakuolleisuus taitaa olla siinä 4,5 %:n paikkeilla, ainakin tällä rodulla, enkä usko että muillakaan enempi on ...
Ei täsmää vaikka olisi nolla, loppukasvatuksen kuolleisuus näyttää siltikin pakkasta.
-
Mutta mistä yskät tulee? Meillä kun ei koskaan yli 20 vuoden aikana ole ollut vasikoilla yskää. Ei meillä kyllä synny vasikoitakaan kun reilu 40 vuodessa.
-
Mutta mistä yskät tulee? Meillä kun ei koskaan yli 20 vuoden aikana ole ollut vasikoilla yskää. Ei meillä kyllä synny vasikoitakaan kun reilu 40 vuodessa.
Tuo on hyvä kysymys Dear Lissu :-* Mut ei sul varmaan antibioottejakaan kuurinomaisesti heti vedetä turpaan tms vassuille ;D
-
Mutta mistä yskät tulee? Meillä kun ei koskaan yli 20 vuoden aikana ole ollut vasikoilla yskää. Ei meillä kyllä synny vasikoitakaan kun reilu 40 vuodessa.
Yskäteoriaa, korjatkoon viisaammat:
Teidän tilalla on bakteerikanta A, tilan eläimet on tottuneet siihen eivätkä yski. Tilalla B on oma bakteerikantansa, jne. jne.
Vasikka-auto kerää vasikat tiloilta A,B,C,D,E, jne. Vasikat kuskataan yhteen ja samaan paikkaan, kasvattamoon X. Vasikat tilalta A eivät kestä tilan B bakteereja, B:n eivät tilan C jne. Lopputulos on se, että viideltä tilalta on kerätty täysin terveitä vasikoita, joista kohta kolmasosa yskii.
Sitten omalukunsa on nämä "pikkuvikaiset". Pieni patti jalassa sisältää yleensä tulehduksen. Se tulehdus tulisi ehdottomasti hoitaa lähtötilalla täysin kuntoon. Vasikan vastustuskyky on alentunut ja yleensä (lähes aina), se sairastuu sen patin lisäksi myös muihin tauteihin.
Vain vahvat ja hyvin alkukasvatetut vasikat kestävät nykyisen kaltaisen järjestelmän.
-
En löytänyt tarkkoja eläinmääriä, mutta muistelin että lehmiä olisi 300000 ja emoja 50000, lehmillä väli 13 kuukautta ja teuraita yhteensä 300000 kpl, niin tuolla 8% vasikkakuolleisuudellakin loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti täytyy olla selvästi alle nollan. Tällöin loppukasvatuksen tehokkutta suhteessa alkukasvatukseen voisi jo verrata tanskan maidontuotannon tehoon suhteessa suomeen. Tanskassa tilat tuottavat keskimäärin 250l/työtunti, suomessa neljännes tuosta. Tanskassa huiput jopa 25000kg ja suomessa ei.
Miten tossa tilastossa näkyy ne eloon jätetävät eläimet ja miten on erotettu poistolehmät teuraista.
Emolehmiä ainakin lisätään kokoajan, joten koko ikäluokka ei mene teuraiksi.
Maitolehmien määrä taas vähenee, joten teuraita tulee enempi kuin on syntyvä ikäluokka.Tolla työtunti vertailulla ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaikka paljonhan sitä käytetään ...
Itse katselisin enempi sitä, paljonko maitolitrasta jää muuttuvien kulujen jälkeen.
Pitääpä kaivaa joskus tarkat teurasmäärät ja eläinmäärät, koska noilla noin-lukemilla eli 300000 lehmää 50000 emoa 300000 teurasta ja vasikkakuolleisuus 11,25% ja 8%, loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti painuu väksinkin negatiiviseksi. Ja kun emojen määrää lisäksi lisätään niin yhtälö vääntyy lisää. Lehimien määrä täytyy siis olla rajussa pudotuksessa. Toisaalta maidon kokonaistuotanto on kasvussa, mutta ainkain 2008 keskituotos oli pudotuksessa. Haasteellinen yhtälö
Tuolla edellisessä viestissä se viisaus jo oli!
Loppukasvatuksen kuolleisuus ehkä se 1-3 prossaa jonka verran teurastetaan "nahan alta" ::)
Koskahan ne lypsylehmät muuten loppuu :o
Nytkin moni miettii lypsylehmien laittoo pois ja osa niistä haaveilee emoista tilalle ::)
-
Mutta mistä yskät tulee? Meillä kun ei koskaan yli 20 vuoden aikana ole ollut vasikoilla yskää. Ei meillä kyllä synny vasikoitakaan kun reilu 40 vuodessa.
Tuo on hyvä kysymys Dear Lissu :-* Mut ei sul varmaan antibioottejakaan kuurinomaisesti heti vedetä turpaan tms vassuille ;D
Mihin niitä antibiootteja terveille vasikoille tarviis. Kaksi laatikkoa on ostettu tilanpidon aikana ja toinen niistäkin vanhentunut kymmenisen vuotta sitten. Yksi lomittaja aikoinaan sai vasikat löysälle, mutta me saatiin ne takaisin kuntoon ilman antibioottia, kun silloin pidettiin vain kolmen päivän lomia. Ymmärrän sen että välitysvasikat tartuttavat toisilta tiloilta tulevia vasikoita, mutta entä lehmätilalla, miten vasikat saa yskän, isoissa halleissa vasikat varmaan. Olen nähnyt monessa uudessa navetassa, vasikat makaavat märällä betonilla hehtaarihallissa vedossa ja sitten yhdessä navetassa on rakennettu väliseinät pleksistä vasikkalan ympärille, joka varmaan parantaa tilannetta.
-
Mutta mistä yskät tulee? Meillä kun ei koskaan yli 20 vuoden aikana ole ollut vasikoilla yskää. Ei meillä kyllä synny vasikoitakaan kun reilu 40 vuodessa.
Tuo on hyvä kysymys Dear Lissu :-* Mut ei sul varmaan antibioottejakaan kuurinomaisesti heti vedetä turpaan tms vassuille ;D
Mihin niitä antibiootteja terveille vasikoille tarviis. Kaksi laatikkoa on ostettu tilanpidon aikana ja toinen niistäkin vanhentunut kymmenisen vuotta sitten. Yksi lomittaja aikoinaan sai vasikat löysälle, mutta me saatiin ne takaisin kuntoon ilman antibioottia, kun silloin pidettiin vain kolmen päivän lomia. Ymmärrän sen että välitysvasikat tartuttavat toisilta tiloilta tulevia vasikoita, mutta entä lehmätilalla, miten vasikat saa yskän, isoissa halleissa vasikat varmaan. Olen nähnyt monessa uudessa navetassa, vasikat makaavat märällä betonilla hehtaarihallissa vedossa ja sitten yhdessä navetassa on rakennettu väliseinät pleksistä vasikkalan ympärille, joka varmaan parantaa tilannetta.
jos teille ei ole tilalle ostettu yhtään eläintä 20 vuoteen niin eihän niitä tauteja voi sinne tullakkaan. se on pikkusen eri asia tilalla joka ostaa 200 eläintä vuodessa..
-
Tai 1200...
-
Siinä se pointti on. Ja se on ymmärrettävää, kun jos eläimiä tulee kymmenistä paikoista.
-
En löytänyt tarkkoja eläinmääriä, mutta muistelin että lehmiä olisi 300000 ja emoja 50000, lehmillä väli 13 kuukautta ja teuraita yhteensä 300000 kpl, niin tuolla 8% vasikkakuolleisuudellakin loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti täytyy olla selvästi alle nollan. Tällöin loppukasvatuksen tehokkutta suhteessa alkukasvatukseen voisi jo verrata tanskan maidontuotannon tehoon suhteessa suomeen. Tanskassa tilat tuottavat keskimäärin 250l/työtunti, suomessa neljännes tuosta. Tanskassa huiput jopa 25000kg ja suomessa ei.
Miten tossa tilastossa näkyy ne eloon jätetävät eläimet ja miten on erotettu poistolehmät teuraista.
Emolehmiä ainakin lisätään kokoajan, joten koko ikäluokka ei mene teuraiksi.
Maitolehmien määrä taas vähenee, joten teuraita tulee enempi kuin on syntyvä ikäluokka.Tolla työtunti vertailulla ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, vaikka paljonhan sitä käytetään ...
Itse katselisin enempi sitä, paljonko maitolitrasta jää muuttuvien kulujen jälkeen.
Pitääpä kaivaa joskus tarkat teurasmäärät ja eläinmäärät, koska noilla noin-lukemilla eli 300000 lehmää 50000 emoa 300000 teurasta ja vasikkakuolleisuus 11,25% ja 8%, loppukasvatuksen kuolleisuusprosentti painuu väksinkin negatiiviseksi. Ja kun emojen määrää lisäksi lisätään niin yhtälö vääntyy lisää. Lehimien määrä täytyy siis olla rajussa pudotuksessa. Toisaalta maidon kokonaistuotanto on kasvussa, mutta ainkain 2008 keskituotos oli pudotuksessa. Haasteellinen yhtälö
Tuolla edellisessä viestissä se viisaus jo oli!
Loppukasvatuksen kuolleisuus ehkä se 1-3 prossaa jonka verran teurastetaan "nahan alta" ::)
Koskahan ne lypsylehmät muuten loppuu :o
Nytkin moni miettii lypsylehmien laittoo pois ja osa niistä haaveilee emoista tilalle ::)
Korkean vasikkakuolleisuusprosentin vuoksi loppukasvatuksen kuolleisuus on negatiivinen teurasmääristä pääteltynä.
Lypsylehmien väheneinen on myös haastava yhtälö kun toisaalta tuotanto kasvaa ja keskituotos on ollut laskussa poikimakertojen tapaan.
-
Jos ripuli on viruksen (rota-, korona- ym ) ei antibiootti ole auttava keino. Tärkeintä on silloin pystyä ennaltaehkäisemään sairaus. Tärkein on tietysti huolellinen ternimaitojuotto. Vastasyntyneitä ei heti yhteiskarsinaan vanhempien vasikoiden kanssa.
Eviran Kuopion labra tekee kattavia tutkimuksia (ns tutkimuspaketit) ripulien ja hengitystietulehdusten selvittämiseksi. Tietoa löytyy Eviran sivuilta, eläimet ja terveys --> Niin tiedetään mitä hoidetaan, vai hoidetaanko.
Ja nestehoito on ihan ehdoton; suun kautta elektrolyytti+pektiiniliuos, suoneen sitten reilusti kuivuneille vassuille bikarbonaatilla vahvistettua liuosta asidoosin korjaamiseksi. Tutustukaahan Nasevan vasikkaohjeisiin, siellä tosi hyvää tietoa. Tämän vuoden teema on: katse vasikkaan. Ja asian tiimoilta mm ProAgria järjestää kolulutustilaisuuksia kevään kuluessa, kannattaa osallistua.
Poikimakarsinat usein infektiopesiä; yksi ratkaisu on laittaa vasikalle oma makuukarsina puhtaalle alueelle poikimakarsinaan. Ei altistu paskalle samassa määrin kuin vapaana liikkuessaan. Juotto ihmisen toimesta, on kuitenkin kontaktissa emäänsä.
Itse en koskaan ole ollut Draxxin ym muiden ihmeantibioottiuskovainen, vaikka työkseni paljon ripuli- ja hengitystiepotilaita hoidankin. Ja tässä se nyt taas nähdään kun haulikolla ammutaan. Että resistenssiä kehittyy. Eli " back to basics" tetrasykliini hengitystieinfektioissa auttaa sen mitä lääkkeillä pystyy auttaamaan. Ongelmaa tetrasykliinin kanssa esiintyy enemmän jos annostasot/ annosvälit vääriä. Tetrasykliini on ns bakteriostaattinen eli vaatii reilun pitoisuuden estääkseen bakteerin prot.synteesin.
-
Mikä on tetrasykliinin oikea annosväli? Siinä on aika lailla hajontaa eri ell:n ohjeissa. 1ml/10kg, mutta kuinka usein ja kauan?
-
Mikä on tetrasykliinin oikea annosväli? Siinä on aika lailla hajontaa eri ell:n ohjeissa. 1ml/10kg, mutta kuinka usein ja kauan?
2 annosta 2 pv välillä. Vaikeissa tapauksissa voi kuulemma antaa kolmannen annoksen.
-
Mikä on tetrasykliinin oikea annosväli? Siinä on aika lailla hajontaa eri ell:n ohjeissa. 1ml/10kg, mutta kuinka usein ja kauan?
2 annosta 2 pv välillä. Vaikeissa tapauksissa voi kuulemma antaa kolmannen annoksen.
minusta meille sanottiin että kolme annosta on minimi. mutta saatampa muistaa väärinki..
-
No tuota just tarkoitin, kaikilla on eri ohjeet. Olen saanut sellaisenkin ohjeen, että kolmen päivän välein ja maksimissaan kolme kertaa. Että enemmästä ei sitten enää ole hyötyä... Mitähän on tohtori sykerö mieltä?
-
Eikös se oikea annosväli tule tapaus- ja sairauskohtaisesti ??? Et ei sitä hirveesti varmaan tarvii mietiskellä, tuikkii troppia sillai kun ohjeet annettu ???
-
Eikös se oikea annosväli tule tapaus- ja sairauskohtaisesti ???
*** Vasikkayskän kohdalla tuo toimii mainiosti, ei muuta kuin näyte Eviralle ja jäädään odottelemaan tuloksia. Tulosten tultua onkin sitten miehekästä kun tietää mihin se vasikka kuoli.
Yskän kohdalla joutuu yleensä suorittamaan ennakoivaa lääkitystä olettamusten pohjalta, jollei halua, että kaikki vassut kuolee.
Terramycinin käyttöohjeissa tosiaankin aika paljon hajontaa, itsellä perusohjeena on ollut kolme annosta, annos joka toinen päivä.
Et ei sitä hirveesti varmaan tarvii mietiskellä, tuikkii troppia sillai kun ohjeet annettu ???
-
Mutta mistä yskät tulee? Meillä kun ei koskaan yli 20 vuoden aikana ole ollut vasikoilla yskää. Ei meillä kyllä synny vasikoitakaan kun reilu 40 vuodessa.
Yskäteoriaa, korjatkoon viisaammat:
Teidän tilalla on bakteerikanta A, tilan eläimet on tottuneet siihen eivätkä yski. Tilalla B on oma bakteerikantansa, jne. jne.
Vasikka-auto kerää vasikat tiloilta A,B,C,D,E, jne. Vasikat kuskataan yhteen ja samaan paikkaan, kasvattamoon X. Vasikat tilalta A eivät kestä tilan B bakteereja, B:n eivät tilan C jne. Lopputulos on se, että viideltä tilalta on kerätty täysin terveitä vasikoita, joista kohta kolmasosa yskii.
Sitten omalukunsa on nämä "pikkuvikaiset". Pieni patti jalassa sisältää yleensä tulehduksen. Se tulehdus tulisi ehdottomasti hoitaa lähtötilalla täysin kuntoon. Vasikan vastustuskyky on alentunut ja yleensä (lähes aina), se sairastuu sen patin lisäksi myös muihin tauteihin.
Vain vahvat ja hyvin alkukasvatetut vasikat kestävät nykyisen kaltaisen järjestelmän.
Eli mopoyskä ;D
-
Emotiloilla valmistaudutaan jo vasikkaruuhkaan. 0-6kk kuolleisuus on maitotiloilla 11,25% ja emotiloilla 8%. Kokonaiskuolleisuus emotilat ja lypsytilat huomioiden on reilusti alle 20% teurasmääristä pääteltynä. Nyt asennetta että saadaan vasikat loppukasvatukseen asti.
Huomasin tuolla A-tuotajien sivulla tietokilpailun vasikanhyvinvoinnista saa jonkun diplomin jos
osaa oikein vastata 34 kysymykseen 40 ,nstä . Jäi saamatta 33 oikein ,osa vastauksista minusta tulkinnan varaisia. Vaikka tuo oman karjan vasikkakuolleisuus % onkin vuosittain ollut 4-6% välissä. Elikkä käytäntö mennyt teoriaa paremmin. Kahden viikon päästä on aina uudet kysymykset ja sillloin voi koettaa uudestaan. Kokeilkaahan laji kaverit paremmalla tiedolla ja tuurilla
Linkiä en laita kun täytyy olla a-nettin käyttöoikeus. :)
-
Mikä on tetrasykliinin oikea annosväli? Siinä on aika lailla hajontaa eri ell:n ohjeissa. 1ml/10kg, mutta kuinka usein ja kauan?
2 annosta 2 pv välillä. Vaikeissa tapauksissa voi kuulemma antaa kolmannen annoksen.
2 vasua saerastuna yskään seettämän vuen aekana..sillon ell anto tetrasykliiniä ja ohjeen 1ml/10kg/päevä ja kolomen päevän ajan...sillä lähti ;) ;)