Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: JoHaRa - 20.01.11 - klo:12:31
-
Eilen oli jossain lehdessä tieto että rypsi ei viihdy tiivistyneellä maalla. Myös rypsin maan rakennetta parantava vaikutus kumottiin.
Hienoa että tällaiset myytit kumotaan. Käytännössähän tämä on tiedetty on pitkään ;D Vaan aina tuota kuvitelmaa elätellään, koneita isonnetaan ja aina vaan märemmille pelloille lähdetään kylvämään ::)
-
Tämäkin asia minun piti ihan itse kokeilla omilla pelloillani ennenkuin homma selvisi. Lautasmuokkaajalla aukaisin keväällä sängen ja siihen kylvö. Niin kauan meni hyvin, kunnes saapuivat heinäkuun helteet. Meinasi kuukahtaa koko kasvusto. Siinä samalla tuli tehtyä juuristotutkimuksia ja havaitsin tämän nyt kaikkien tunteman tosiasian. Just sinä kesänä alkoi muutenkin media heräillä ja tänä päivänä nämä käsitykset on jo aivan eri luokkaa mitä silloin.
Tämmöisten juttujen takia olenkin alkanut suhtautua melko skeptisesti median kirjoittelemiin juttuihin.
Tänään tuli muuten uusi K-maatalouden huumoripläjäys. Nyt on "uusi" huippuohra XANADU nähnyt päivänvalon. Eikun siemenkaupoille :D :D :D :P
-
Tämäkin asia minun piti ihan itse kokeilla omilla pelloillani ennenkuin homma selvisi. Lautasmuokkaajalla aukaisin keväällä sängen ja siihen kylvö. Niin kauan meni hyvin, kunnes saapuivat heinäkuun helteet. Meinasi kuukahtaa koko kasvusto. Siinä samalla tuli tehtyä juuristotutkimuksia ja havaitsin tämän nyt kaikkien tunteman tosiasian. Just sinä kesänä alkoi muutenkin media heräillä ja tänä päivänä nämä käsitykset on jo aivan eri luokkaa mitä silloin.
Tämmöisten juttujen takia olenkin alkanut suhtautua melko skeptisesti median kirjoittelemiin juttuihin.
Tänään tuli muuten uusi K-maatalouden huumoripläjäys. Nyt on "uusi" huippuohra XANADU nähnyt päivänvalon. Eikun siemenkaupoille :D :D :D :P
Entäs jos olisit kokeillut suorakylvöä?..
-
HE-VA sub-till vaan pellolle ja lautasmuokkarin aiheuttamaa jankkoa murustamaan... ;)
-
Tämäkin asia minun piti ihan itse kokeilla omilla pelloillani ennenkuin homma selvisi. Lautasmuokkaajalla aukaisin keväällä sängen ja siihen kylvö. Niin kauan meni hyvin, kunnes saapuivat heinäkuun helteet. Meinasi kuukahtaa koko kasvusto. Siinä samalla tuli tehtyä juuristotutkimuksia ja havaitsin tämän nyt kaikkien tunteman tosiasian. Just sinä kesänä alkoi muutenkin media heräillä ja tänä päivänä nämä käsitykset on jo aivan eri luokkaa mitä silloin.
Tämmöisten juttujen takia olenkin alkanut suhtautua melko skeptisesti median kirjoittelemiin juttuihin.
Tänään tuli muuten uusi K-maatalouden huumoripläjäys. Nyt on "uusi" huippuohra XANADU nähnyt päivänvalon. Eikun siemenkaupoille :D :D :D :P
Entäs jos olisit kokeillut suorakylvöä?..
Tiiviillä savimailla en näe näillä kokemuksilla onnistumisen edellytyksiä :(
-
Tanskassa syysrypsi kylvetään 40cm muokattuun peltoon...rypsrapsin juuristo varmaankin ylläpitää muokatun maan rakennetta.
-
Tanskassa syysrypsi kylvetään 40cm muokattuun peltoon...rypsrapsin juuristo varmaankin ylläpitää muokatun maan rakennetta.
-> Tai ainakin pystyy kasvamaan tuohon syvyyteen.
Suomessa taistellaan rypsi suorakylvöllä märkään ja kylmään maahan ja sitten ihmetellään niitä 1000 kilon satoja :D
Porkkanalla on muuten hyvä kokeilla maan tiivistymistä. Jos porkkana kasvaa 30 senttiseksi niin asia on kunnossa. Kokeilkaa tätä :o :o Jos porkkanasta tulee sellainen 5-10 senttinen 3 haarainen pallo niin sitten homma on "ehkä pielessä"
-
Tiiviillä savimailla en näe näillä kokemuksilla onnistumisen edellytyksiä :(
[/quote]
No eipä ole minullekkaan tullut mieleenkään edes hankkia niitä kokemuksia.
Jotkuthan kyllä väittävät että kun riittävän kauvan kylvelee suoraan niin maan rakenne paranee...
-
Taitaa olla niin että ohjeeseen "rypsi kannattaa kylvää hyvin lämmenneeseen maahan" kannattaa vielä laittaa yksi sana : kynnettyyn
Tuon rypsin viljelyn kannattavuuden kanssa on vaan vähän niin ja näin. Tähän aikaan vuodesta ostajat yleensä pelottelevat viljan ylituotannolla ja tyrkyttävät joka rakoon ölkjykasveja - rypsiä ja rapsia. Niiden tuotto vaan ei tahdo piisata Etelä-Suomessa vehnälle. Kannattaa myös muistaa että teollisuus vähensi koko viime syksyn Matif hinnasta enemmän mitä aiemmin. Eli perushintatarjous oli matiff -10%. Aiempina satovuosina se oli 2%. Kyse on alituotantokasvista! Aiak hyvät myyntipuheet heillä, eikö!
Ei ole kovin vaikeaa veikata että sama toistuu hinnoittelussa myös ensi syksynä.
Paasaan tästä sen takia, että minusta on varsin paljon eroa, onko Suomessa jollain ostajalla perushinta -10€/t vai -50 €/t pienempi mitä lähimmän kuukauden matif noteeraus. Jos myyt rekan rypsiä niin se tekee aika paljon!
-
Kylmiksen laskuopin mukaan 500e/tonni on jotain todella hyvää. Viljelen rypsiä monesta muustakin syystä kuin pelkästään hinnan vuoksi. Kasvinvuorotus, alhaiset kuivauskustannukset, tilan tarve jne. on plussaa rypsille. Vehnä on aika tautinen kasvi ja ongelmia on tiedossa pitkäaikaisessa monoviljelyssä. Ainakin itse suhtaudun varauksella tiheään vehnäkiertoon. Mutta nämä on tietysti minun näkemyksiäni.
-
Kylmiksen laskuopin mukaan 500e/tonni on jotain todella hyvää. Viljelen rypsiä monesta muustakin syystä kuin pelkästään hinnan vuoksi. Kasvinvuorotus, alhaiset kuivauskustannukset, tilan tarve jne. on plussaa rypsille. Vehnä on aika tautinen kasvi ja ongelmia on tiedossa pitkäaikaisessa monoviljelyssä. Ainakin itse suhtaudun varauksella tiheään vehnäkiertoon. Mutta nämä on tietysti minun näkemyksiäni.
Mun laskuopilla: Huomenna vien rypsiä 25tonnia a´ 491€ =12275€
Tuo summa on saatu 25tn/ 1.7tnha= 14,7 ha: alalta.
Sama ala olisi tuottanut leipävehnää 14.7ha* 4.6tn/ha= 67.62tn
Tuolta alalta vehnästä tuloa 67.62tn* 213€/tn=14403€
Laskelmissa toteuneet keskisadot. Eli vehnä tuotti/olisi tuottanut 145 euroa enemmän TULOA hehtaarille.
Kustannuksia vehnän osalta: piti lannoittaa enemmän, raskaampi kasvinsuojelu, enemmän kuivauskustannuksia ts. lähes kolme kuivaajallista kun rypsit mahtui lähes yhteen kuivaajalliseen samalta pinta-alalta,samoin siilotilaa vei vähemmän. Rahtia lähes kolme kertaa enemmän hehtaarille. Vehnän korkeampi hinta hukkunee näihin kustannuksiin, tarkemmin laskematta.
Tämän laskelman tein extempporee, välittämättä laatulisistä ym. ja tämän hetken hinnoilla, vertailun vuoksi pohtimatta sen kummemmin mihin tulokseen pitäisi päästä :)
Näköjään rypsi kannattaa näilläkin hintasuhteilla, vaikkei hintaeroa olekaan "vaadittua" kolminkertaista vrt. vehnä. Yllättävää, ja vielä tärkeimpänä hyvä esikasviarvo :)
Tähän saakka on harmittanut kun vehnää oli suunnilleen yllämainittu ala, rypsiä lähes nelinkertaisesti. Enää ei harmita ja onneksi tuota mustaa kultaa vielä jonkinverran jemmassa, mukavaa viedä traktorilla ja pienellä kärryllä alvillisena yli 7000€:n kuormia bulkkitavaraa :)
Niinjoo, myytti on tosiaan ollut ihmeellinen, rypsin juurihan kasvaa vaaterissa jo tiivistyneellä turvemaalla :P
-
Täytyy kompata kylmiksen laskuoppia. Rypsin viljelyn kannattavuutta arvioidessa itse tuotteesta saatava hinta on vain osa kokonaisuutta, minulle ainakin on hyvin merkittävää että;
- rypsin kylvö- ja korjuuajankohta ei ola sama kuin viljoilla --> pienen konekapasiteetin tehokkaampi käyttö
- Rypsi on hyvä esikasvi
- Rypsin sänki on varsin helppoa muokata vasta keväällä
- Sänkipeitteisyysvaatimuksista ja rypsin myöhäisemmästä kylvöajankodasta johtuen on vesitalouden kannalta edullisempaa pitää rypsille kylvettäviä lohkoja talven yli sängellä.
- Fusilade tappaa juolan ja hukkiksen, hukkis on mulla kyllä vain de facto.
- pienelläkin puimurilla puidaan rypsiä vaan aika melkoisesti päivän aikana
- Saati sitten varastotarve, tosi täppäri tekee pyöreää siiloa ympärille, mutta laskemalla selviää vähemmällä.
- Ja se että rypsin juuri ei ulotu syvälle ja murra jankkoa, ei ole rypsin vika. Se on isännän vika.
-
Tiiviillä savimailla en näe näillä kokemuksilla onnistumisen edellytyksiä :(
No eipä ole minullekkaan tullut mieleenkään edes hankkia niitä kokemuksia.
Jotkuthan kyllä väittävät että kun riittävän kauvan kylvelee suoraan niin maan rakenne paranee...
[/quote]
Vähän olisin samaa mieltä, ei se välttämättä parane. Suorakylvö ehkä parhaimmillaan savipeltojen kevät kylvössä, jolloin kasvua rajoittavana tekijänä on usein kuivuus. Eikös maailmalla sitä nimenomaan käytetä kuivissa oloissa. Syyskylvöille vesitilan saaminen tärkeää, kyntö paras, suorakylvö huonoin ja kaikenlainen muu maanraapiminen siltä väliltä. Paljon tietysti riippuu maalajista, mutta savimailla uskoisin asian olevan jotensakkiin näin.
Suoritin ennakkoluulotonta syysrypsin "suorakylvöä" viime kesänä. Vuonna 2009 perustetut VL-nurmet kylvettiin Largolle Heinäkuun loppupuolella.
Alkuperäinen suunnitelma oli kyntää, mutta koska en ymmärtänyt vahvan apilakasvuston kyntämisen vaikeutta suunnitelmia piti muuttaa. Kasvusto oli lopetettu glyfosaatilla, ja luvassa oli säätiedotuksen mukaan vesisateita viikonloppuna. Kyntämällä työtä ei olisi saatu likimainkaan tehtyä siihen mennessä, joten päätettiin kylvää siemenet ja lannoitteet pintaa. Ensin tehtiin apulannan levitys ja sitten piensiemen kylvinkone nokalle ja lautasmuokkari perään. Vähän sillä sai ravisteltua apilan varsia ja teki se jopa jonkinlaista uraa maahankin jossain kohdilla :) Saattoi siinä joku naapurikin ihmetellä mitä toi tekee.
Sitten odoteltiin sitä sadetta. Ei tullut, helteet jatkuivat. Rypsi ei jaksanut kasvaa ja luulin jo että koko homma menee 100% pommiin. Elokuulla osa pelloista oli tullut taimelle, mutta yksi erillään ollut ei näyttänyt kasvavan mitään, joten se päätettiin rikkoa ja kylvää syysvehnälle. Luultavasti nekin vähät jotka selvisivät joutuivat kirppujen suihin.
Toiset pellot onnistuivat paremmin, alku tosin näytti sielläkin surkealta, mutta vähitellen kun sää tyyppi muuttui, alkoi rypsikin kasvaa. Etanoitakin taisi syksyllä olla. Nyt paksun lumipeitteen alla on varsin erikokoisia taimia. Hirvet ja peurat pitivät peltoja loppusyksyllä laitumenaan, saa nähdä kuinka paljon vahinkoa saivat aikaan.
Peltoja ei ole kynnetty kymmeneen vuoteen, ainoastaan lautasmuokattu keväällä, syksyllä kultivoitu, lautasmuokattu tai olleet sängellä. Vähän epäilen kuinka syvälle juuristo jaksaa kasvaa, vähän nostelin syksyllä taimia ja näytti että 5cm kasvoi paksua juurta mutta siihen se sitten loppuikin. Kuvakin olisi, mutta mitenkähän sen tänne saisi?
-
Jos on viissenttinen juuristo syysviljassa, niin kyllä sen pitäisi riittää kaikissa olosuhteissa seuraavana keväänä/kesänä. Maata ei kuitenkaan enää käsitellä keväällä ja kaikki kosteus mitä maassa on, tulee siellä säilymään.
-
Jos on viissenttinen juuristo syysviljassa, niin kyllä sen pitäisi riittää kaikissa olosuhteissa seuraavana keväänä/kesänä. Maata ei kuitenkaan enää käsitellä keväällä ja kaikki kosteus mitä maassa on, tulee siellä säilymään.
Niin,ja sitten jos tulee sateinen kevät niin se ylimääräinen kosteus näkyy jo vetenä pellolla jollei sillä ole enempää kuin se viis senttiä sitä kyntämättömän päällä olevaa kerrosta.
Sen päälle sitten kova kuiva kevätahava niin onkin tarve muuttaa geenejä jonkun kalliolla kasvavan perimään..
-
Jos on viissenttinen juuristo syysviljassa, niin kyllä sen pitäisi riittää kaikissa olosuhteissa seuraavana keväänä/kesänä. Maata ei kuitenkaan enää käsitellä keväällä ja kaikki kosteus mitä maassa on, tulee siellä säilymään.
Meinasin että jos rypsissä on paksu viisi senttiä pitkä juuri, mutta sen jälkeen haaroittunut niin mitä se kertoo maanrakenteesta. Eikös sen pitäisi olla vähän niin kuin porkkana?
-
Täytyy kompata kylmiksen laskuoppia. Rypsin viljelyn kannattavuutta arvioidessa itse tuotteesta saatava hinta on vain osa kokonaisuutta, minulle ainakin on hyvin merkittävää että;
- rypsin kylvö- ja korjuuajankohta ei ola sama kuin viljoilla --> pienen konekapasiteetin tehokkaampi käyttö
- Rypsi on hyvä esikasvi
- Rypsin sänki on varsin helppoa muokata vasta keväällä
- Sänkipeitteisyysvaatimuksista ja rypsin myöhäisemmästä kylvöajankodasta johtuen on vesitalouden kannalta edullisempaa pitää rypsille kylvettäviä lohkoja talven yli sängellä.
- Fusilade tappaa juolan ja hukkiksen, hukkis on mulla kyllä vain de facto.
- pienelläkin puimurilla puidaan rypsiä vaan aika melkoisesti päivän aikana
- Saati sitten varastotarve, tosi täppäri tekee pyöreää siiloa ympärille, mutta laskemalla selviää vähemmällä.
- Ja se että rypsin juuri ei ulotu syvälle ja murra jankkoa, ei ole rypsin vika. Se on isännän vika.
Hyviä laskelmia kaikki. Ja nuo pointit myös. Viljely on siinä mielessä onnen kauppaa, että ei koskaan tiedä satotasosta ja syksyn säätä sekä hintatasoa. Viimeksi mainitusta olemme saaneet opetusta koko tämän satokauden.
Rypsi vaan valitettavasti on sellainen kasvi että sen keskisato on usein 1200-1400 kg. Toki joku aina saa sen 2,5 t/ha, mutta aika harva vaan.
Vehnän heikkous on kuivatus. Jos syksy on märkä niin 25 prosenttista vehnää kuivatessa voi tulla suru puseroon näillä energian hinnoilla. Toisaalta jos puintikosteus on 17% prosenttia kuten viime syksynä niin ei hätää. Hyvänä vuonna k-vehnä antaa helposti sen 5000kg ja syysvehnä 6000kg.
-
Rypsi. Todella mukava kylvää ja äärimmäisen miellyttävä varastoida. Muut asiat ovatkin sitten epämiellyttäviä :'(
-
Täytyy kompata kylmiksen laskuoppia. Rypsin viljelyn kannattavuutta arvioidessa itse tuotteesta saatava hinta on vain osa kokonaisuutta, minulle ainakin on hyvin merkittävää että;
- rypsin kylvö- ja korjuuajankohta ei ola sama kuin viljoilla --> pienen konekapasiteetin tehokkaampi käyttö
- Rypsi on hyvä esikasvi
- Rypsin sänki on varsin helppoa muokata vasta keväällä
- Sänkipeitteisyysvaatimuksista ja rypsin myöhäisemmästä kylvöajankodasta johtuen on vesitalouden kannalta edullisempaa pitää rypsille kylvettäviä lohkoja talven yli sängellä.
- Fusilade tappaa juolan ja hukkiksen, hukkis on mulla kyllä vain de facto.
- pienelläkin puimurilla puidaan rypsiä vaan aika melkoisesti päivän aikana
- Saati sitten varastotarve, tosi täppäri tekee pyöreää siiloa ympärille, mutta laskemalla selviää vähemmällä.
- Ja se että rypsin juuri ei ulotu syvälle ja murra jankkoa, ei ole rypsin vika. Se on isännän vika.
Hyviä laskelmia kaikki. Ja nuo pointit myös. Viljely on siinä mielessä onnen kauppaa, että ei koskaan tiedä satotasosta ja syksyn säätä sekä hintatasoa. Viimeksi mainitusta olemme saaneet opetusta koko tämän satokauden.
Rypsi vaan valitettavasti on sellainen kasvi että sen keskisato on usein 1200-1400 kg. Toki joku aina saa sen 2,5 t/ha, mutta aika harva vaan.
Vehnän heikkous on kuivatus. Jos syksy on märkä niin 25 prosenttista vehnää kuivatessa voi tulla suru puseroon näillä energian hinnoilla. Toisaalta jos puintikosteus on 17% prosenttia kuten viime syksynä niin ei hätää. Hyvänä vuonna k-vehnä antaa helposti sen 5000kg ja syysvehnä 6000kg.
Eiköhän sitä vehnätaikinaa ole paahdettu yli 30%:senakin sadesyksyinä. Syysrapsin satotaso hankalana kasvukautena 4800 kg/ha, katsotaan jos sattuisi tulemaan parempia vuosia.
-
Täälläpäin vanhat isännät kertovat tarinoita 24h/erä kuivaussessioista ;D
-
Juu, -87 syksyllä on vissiin kuivattu 24h/satsi kevätvehnää. Kutsuttiin vihervehnäksi. Polttoöljy maksoi 1mk/l.
-
Juu, -87 syksyllä on vissiin kuivattu 24h/satsi kevätvehnää. Kutsuttiin vihervehnäksi. Polttoöljy maksoi 1mk/l.
Ihan tuttuja kuivausaikoja itsellekin jonain (harvana) syksynä. Ja poltin imee tunnissa 10 gallonaa ...............
Nyt löpö ei maksa 1 mk/l, vaan noin 1 €/l
Tietty myös pahimmillaan satsi kutistuu puoleen..............
Onhan näitä! Mutta maatalous on onnenkauppaa.
Tuntui kyllä sillaisena hetkenä, että lähes saman olisi saanut käteen, jos olisi jättänyt vehnän puimatta, mutta kun on tuo korjuuvelvoite!
Toisaalta etukäteen ei kannata eikä voi murehtia, niin se vaan on.
Uskon kaikesta huolimatta edelleen vehnään.
Eikä se maailma ylenpalttisesti rypsiä kylvämällä sen kummemmaksi tule. Tuo massiivinen rypsi/rapsi kampanjointi johtuu Suomessa siitä että öljynpuristamoille tulee kalliiksi tuoda ulkomailta rapsia. Ostavat sen ensin muutaman 1000 tonnin laivoissa hintaan Matif +5€ tai +10€. Laivaavat sen Suomeen omalla kustannuksella, siihen satamamaksut ja mahdollinen kuljetus päälle.
Suomalainen viljelijä vastaavasti ajaa omalla kustannuksella öljykasvisatonsa suoraan ostajan puristamolle ja saa siitä perushinnan joka on Matif -25€ tai Matif -50€ tietty myös mahd. laatuvähennykset. Aika rumia lukuja minusta. Näin siis Suomessa jossa rypsi on alituotantokasvi ja valtakunnan keskisato noin 1300 kg/ha!
-
Maat PIrkka lehdessä kokeilivat Jankkuri kylvöä Uutuutena,,,,,,,,,,,,,,,
Britit tehneet jo vuosia Niin,,,,,,,,,,,,,,å
-
Maat PIrkka lehdessä kokeilivat Jankkuri kylvöä Uutuutena,,,,,,,,,,,,,,,
Britit tehneet jo vuosia Niin,,,,,,,,,,,,,,å
Suomessa kynnettiin ennen kaikki pellot syksyllä. Se ajaa ihan saman, mitä nuo hilavitkuttimet keväällä traktorin perässä vedettynä.
Kyntö on muuten myös aika edullinen tapa muokata maata. Suosittelen ainakin jos aikoo kylvää keväällä pienen alan rypsiä.
-
Juu, -87 syksyllä on vissiin kuivattu 24h/satsi kevätvehnää. Kutsuttiin vihervehnäksi. Polttoöljy maksoi 1mk/l.
Ihan tuttuja kuivausaikoja itsellekin jonain (harvana) syksynä. Ja poltin imee tunnissa 10 gallonaa ...............
Nyt löpö ei maksa 1 mk/l, vaan noin 1 €/l
Tietty myös pahimmillaan satsi kutistuu puoleen..............
Onhan näitä! Mutta maatalous on onnenkauppaa.
Tuntui kyllä sillaisena hetkenä, että lähes saman olisi saanut käteen, jos olisi jättänyt vehnän puimatta, mutta kun on tuo korjuuvelvoite!
Toisaalta etukäteen ei kannata eikä voi murehtia, niin se vaan on.
Uskon kaikesta huolimatta edelleen vehnään.
Eikä se maailma ylenpalttisesti rypsiä kylvämällä sen kummemmaksi tule. Tuo massiivinen rypsi/rapsi kampanjointi johtuu Suomessa siitä että öljynpuristamoille tulee kalliiksi tuoda ulkomailta rapsia. Ostavat sen ensin muutaman 1000 tonnin laivoissa hintaan Matif +5€ tai +10€. Laivaavat sen Suomeen omalla kustannuksella, siihen satamamaksut ja mahdollinen kuljetus päälle.
Suomalainen viljelijä vastaavasti ajaa omalla kustannuksella öljykasvisatonsa suoraan ostajan puristamolle ja saa siitä perushinnan joka on Matif -25€ tai Matif -50€ tietty myös mahd. laatuvähennykset. Aika rumia lukuja minusta. Näin siis Suomessa jossa rypsi on alituotantokasvi ja valtakunnan keskisato noin 1300 kg/ha!
Joo, hyvä pointti, todella halvalla saa kotimainen teollisuus rypsinsä ja rapsinsa. Ja me hölmöt todella maksamme myös rahdin alituotantokasvista.
-
Maat PIrkka lehdessä kokeilivat Jankkuri kylvöä Uutuutena,,,,,,,,,,,,,,,
Britit tehneet jo vuosia Niin,,,,,,,,,,,,,,å
Suomessa kynnettiin ennen kaikki pellot syksyllä. Se ajaa ihan saman, mitä nuo hilavitkuttimet keväällä traktorin perässä vedettynä.
Kyntö on muuten myös aika edullinen tapa muokata maata. Suosittelen ainakin jos aikoo kylvää keväällä pienen alan rypsiä.
Kyntöä mäkin käytän mutta joskus myös suoraan sankeen esim Jankkurilla ST bar
;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;Å
-
Ihan ylivoimainen maanpehmittäjä on kumina. Ensimmäinen kuminaviljelykseni on hietasavilohkolla, jonka kyntäminen oli aika tikkuista hommaa. Kumina puitiin kolme kertaa ja sen jälkeen kun lohkon kynti, niin aurat menivät kuin veitsi voihin ja viilu murustui jo kyntövaiheessa. Ennen oli vielä keväällä yritettävä äestysvaiheessa saada kokkareita pienemmiksi. Ja kun sitten maahan ohran kylvi, niin satoa tuli ainakin tonni enemmän kuin ennen kuminaa.
-
Maat PIrkka lehdessä kokeilivat Junkkari kylvöä Uutuutena,,,,,,,,,,,,,,,
Britit tehneet jo vuosia Niin,,,,,,,,,,,,,,å
Suomessa kynnettiin ennen kaikki pellot syksyllä. Se ajaa ihan saman, mitä nuo hilavitkuttimet keväällä traktorin perässä vedettynä.
Kyntö on muuten myös aika edullinen tapa muokata maata. Suosittelen ainakin jos aikoo kylvää keväällä pienen alan rypsiä.
Kyntöä mäkin käytän mutta joskus myös suoraan sankeen esim Junkkarilla ST bar
;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;;Å
-
;D Suomessa häslätään 1000 kilon molemmin puolin,kun kylvetään vähän niinko vasemmall kädell ja 15km/h...vois sitä huolelliestikin viljellä vaikkapa sokerijuurikas tekniikalla ,eli syksyllä muokattuun maahan 48cm riviväli ja 2kg siementä,niin saataisiin täydelliset terveet taimistot ja 1500-3000 kilon sadot.kokeilkaa niin yllätytte.kolme vuotta kokeillut eikä kertaakaan pettynyt.
-
;D Suomessa häslätään 1000 kilon molemmin puolin,kun kylvetään vähän niinko vasemmall kädell ja 15km/h...vois sitä huolelliestikin viljellä vaikkapa sokerijuurikas tekniikalla ,eli syksyllä muokattuun maahan 48cm riviväli ja 2kg siementä,niin saataisiin täydelliset terveet taimistot ja 1500-3000 kilon sadot.kokeilkaa niin yllätytte.kolme vuotta kokeillut eikä kertaakaan pettynyt.
1500 kiloa sato on kyllä pettymys jopa kevätlajikkeilla 8)
-
Mielenkiintoista , Oppes !
Tuo harva riviväli olisi omiaan myös luomussa ,niin rikkaruohon torjunta mahdollista haraamalla.
Kylvitkö jollain juurikaskoneella ,vai miten saa menemän noin vähän siementä ?
-
;D Suomessa häslätään 1000 kilon molemmin puolin,kun kylvetään vähän niinko vasemmall kädell ja 15km/h...vois sitä huolelliestikin viljellä vaikkapa sokerijuurikas tekniikalla ,eli syksyllä muokattuun maahan 48cm riviväli ja 2kg siementä,niin saataisiin täydelliset terveet taimistot ja 1500-3000 kilon sadot.kokeilkaa niin yllätytte.kolme vuotta kokeillut eikä kertaakaan pettynyt.
1500 kiloa sato on kyllä pettymys jopa kevätlajikkeilla 8)
Samaa mieltä, keskisatonakin heikko vaikka olisi enemmänkin pinta-alaa ja heikkojakin peltoja seassa :P Keskisatona pitäisi pyrkiä yli kahteen tonnin kevätrypsilläkin, parhailta lohkoilta tavoite pitää olla vähintään kaks ja puoli tonnia hehtaarilta. Eikä tää mitään vttuilua, kuka tavoittelee viljoista keskisatona kolmea ja puolta tonnia... Joillakin lohkoilla rypsiä 1500kg/ha ihan ok. eikä enempää kannata tavoitellakaan, mutta panoksia helppo suunnata sinne missä potentiaalia. Eikä rypsi kyllä suuria panoksia vaadi, todella vähän. Vaatii enemmänkin oikea aikaisuutta ja siihen hyviä neuvoja lehtiä lukemalla tai joltakin kysymällä. Ei todellakaan rakettitiedettä.
Pitäisi kokeilla seuraavana rypsivuonna 30cm:n riviväliä eli jokatoisesta vantaasta. Syöttö samalla kuin nykyään, olisi siemenmäärä 2.7kg/ha. Viime vuonna lipsahti säätövirheellä ensimmäisille reilulle 10 hehtaarille toistakymmentä kiloa hehtaarille, olihan komean näköistä oraalla mutta puidessa ei eroa harvempiin kylvöksiin.
-
Tähän voisi osaajat vetää rypsiteesit esiin. Mitkä ovat ratkaisevimmat tekijät? Maalajit? Ravinteet?
Nimimerkki keskisato ekana vuonna 1200 kg/ha.
-
Niinpä. Teesit esiin! Eka vuosi 1500kg. Toka vuosi 1000kg. Ilman muuta on kaksi tonnia tähtäimessä, mutta helpommin sanottu kuin tehty :-\
-
Mulla ei ole tämän päivän osaamista, jotain vuosien takaa. Viitenä vuonna taisin viljellä, keskisato oli parin tonnin pinnassa, ehkä satasen yli.....
Käytin rypsiä lutupeltojen käyttöönotossa, joten jotain ravinnevarastoja oli. Näin siksi, että torjuin juolaan rypsistä samalla, kun ruiskutin rapsikuoriaiset. Se on asia, joka on tehtävä joka vuosi. Kuoriaisia oli aina reilusti yli torjuntakynnyksen. Kahtena viimeisenä vuonna käytin myös sportakia pahkahometta vastaan.
Rypsi onnistuu tai epäonnistuu kylväessä, jälkeenpäin on vähän tehtävissä. Poutivalle maalle en suosittele, kevätkyntö hikevällä maalla onnistuu. Muuten keväällä lautasmuokkaus, jos maa on muokkaamaton. Tasausäestys viikko ennen kylvöä, ajankohta meillä aivan toukokuun lopussa/kesäkuun alussa. Kevyillä mailla, kuten turve ja multa, jyräys ennen kylvöä riittää kylvömuokkaukseksi, raskaammilla mailla huolellinen äestys matalaan ja kylvö/jyräys saman vuorokauden aikana. Lannoituksessa karjanlanta on parasta ;)
-
Pitäisi kokeilla seuraavana rypsivuonna 30cm:n riviväliä eli jokatoisesta vantaasta. Syöttö samalla kuin nykyään, olisi siemenmäärä 2.7kg/ha. Viime vuonna lipsahti säätövirheellä ensimmäisille reilulle 10 hehtaarille toistakymmentä kiloa hehtaarille, olihan komean näköistä oraalla mutta puidessa ei eroa harvempiin kylvöksiin.
Itse olen siirtynyt "joka toiseen" vantaaseen pysyvästi. Junkkarilla tulee 25 senttinen riviväli, joka on ihan paikallaan. Siemenmäärää itsellänikin olisi vielä varaa pudottaa -tavoite ollut n. 4 kg/ha, vähemmälläkin pärjäisi.
Tuossa harvennetussa rivivälissä pääsee rypsi kasvamaan puumaisemmaksi ja mahdollisesti kasvusto tuulettuu paremmin kuin tiheässä.
-
Tähän voisi osaajat vetää rypsiteesit esiin. Mitkä ovat ratkaisevimmat tekijät? Maalajit? Ravinteet?
Nimimerkki keskisato ekana vuonna 1200 kg/ha.
En pidä itseäni osaajana kun en ole tuohon kahden tonnin keskisatoon omilla pelloilla päässyt. kierrossa ihan kaikki lutakot. Viime kesänä rypsiä yli 40% pinta-alasta, edellisinä vuosina hieman vähemmän :) Tänä vuonna lähellä nollaa.
Tärkeimpänä kai pellon kasvukunto, mikäli pellosta saa viljaa viis tonnia hehtaarilta, kaks tonnia rypsiä pitäisi onnistua normivuonna.
Kylvö oikeaan aikaan,harvaan, rypsit nopeasti idättävään maahan. Rypsit pitää saada itämään nopeammin kuin rikat. Viime kesänä oli harvinaisesti kesken kylvöjen 20-22.5, yleensä viimeisenä kesäkuun puolella/vaihteessa. Kosteuden säilyttäminen tuonne saakka haasteellista, hietamailla kevätkyntö.
Ötökät varman päälle ruiskuttaen, ensimmäinen kerta kun rypsi aloittelee kukkavarren kasvua/nuppuja alkaa näkymään. Ötököitä ei tartte paljoa olla, kunhan on viitteitä että ovat tulossa :P Tai sanotaan että ruiskuttaa vaikkei mitään näkyisikään, on ne siellä ;D
Muutaman päivän päästä ehkä uusintaruiskutus, mieluummin varman päälle pelaten. Ainekustannus mitätön, työ maksaa enemmän mutta näillä tehdään sato.
Silloin kun oli rehuntekoakin samaan aikaan, ötökät sai pirusti tuhoa aikaan muutamassa päivässä, lähes kukkivan kasvuston ruiskuttaminen kuoriaismerestä ihan liian myöhäistä. Rypsi kasvaa tajuttoman nopeaan tuossa, Juhannuksen vietto saa pikantin mausteen mikäli silloin ruiskutettava. Tai sitten viettää juhlat huoletta ja tyytyy reippaasti huonompaan satoon :)
Seuraavana onkin puinti, siemenet talteen puimurilla eikä takaisin pellon kiertoon ;D
Pellon kasvukunto ->kylvöaika-> ötökät.
Eli ei mitään ihmeitä, ihan samalla tavoin kuin yleensä neuvotaan, tuossa vain lyhennettynä ja yksinkertaistettuna.
-
Seurasin muutama vuosi sitten yhden isännän rypsin viljelyä. Vappuna kylvi ensimmäisenä kylmään maahan, hermoili että ei muka muuten ehdi valmistua. No kirvat sen sitten söi toukokuun puolessa välissä, kun ei torjunut niitä. Joutui kylvämään uudestaan ja hätäili kovan sateen edelle. Maa tietysti kuorettui pahasti eikä mitään noussut pinnalle. Joutui kylvämään vielä kolmanteen kertaan ja se sitten onnistui, joten kuten kun uskoi, että kyllä ne kirvat täytyy torjua ja muutenkin panostaa asiaan. Syksyllä manasi, että kyllä se rypsin viljely on semmosta hommaa kun kolmeen kertaan täytyy kylvää eikä sittenkään tule juuri mitään. Ei ole sen jälkeen näyttänyt viljelevän rypsiä, pitäytyy ohrassa vuodesta toiseen.
Ojan toisella puolella toinen isäntä kylvi kesäkuun ensimmäisellä viikolla rypsinsä ja otti vuosikymmenen parhaan sadon, ilman kirvaruiskutusta. Ja puivat samaan aikaan. Tämä vinkiksi, että kannattaa tutustua huolella asiaan ja käydä pellolla katsomassa. ijasja2 sen tuolla jo totesikin "Vaatii enemmänkin oikea aikaisuutta ja siihen hyviä neuvoja lehtiä lukemalla tai joltakin kysymällä. Ei todellakaan rakettitiedettä."
-
;D Suomessa häslätään 1000 kilon molemmin puolin,kun kylvetään vähän niinko vasemmall kädell ja 15km/h...vois sitä huolelliestikin viljellä vaikkapa sokerijuurikas tekniikalla ,eli syksyllä muokattuun maahan 48cm riviväli ja 2kg siementä,niin saataisiin täydelliset terveet taimistot ja 1500-3000 kilon sadot.kokeilkaa niin yllätytte.kolme vuotta kokeillut eikä kertaakaan pettynyt.
1500 kiloa sato on kyllä pettymys jopa kevätlajikkeilla 8)
kyll viime kevään väkisin kylvön ja rutikuivan heinä-elokuun jälkeen riitää rypsille, kun calerakin vei 200kg..
mutt rapsit yli 2....
-
Mielenkiintoista , Oppes !
Tuo harva riviväli olisi omiaan myös luomussa ,niin rikkaruohon torjunta mahdollista haraamalla.
Kylvitkö jollain juurikaskoneella ,vai miten saa menemän noin vähän siementä ?
tume mono jossa lantun kolopyörät rypsillä ja rapsia jurttipyörällä jossa kolot kitattu umpeen menee 4-5kg,pienemmät siemenmäärät lisäämällä itämätöntä siementä joukkoon .(pienempää rypsin siementä valuu enemmän ).Lähes kaikki siemenet taimettuvat alle viikossa ,koska kylvetty äestyspohjan päälle.harattu,joka onnistuu 37,5-50cm rivivälillä.sopii myös luomuun.
-
Ja sitte vielä muutama mehiläispesä hehtaari kohden :D
Kasvi mehiläiskuntia / ha pölytystarve mehiläispölytyksen aikaansaama sadonlisäys, %
__________________________________________________________________
rapsi 2 - 3 itsepölytys,tuulip. 5 - 10% Poll.med bin 1988 16-20% Ruotsi 2008
rypsi 2 - 3 ristipölytys 10 - 15% Korpela 1988 (+ öljyp. nousee, laatu paranee)
-
Mielenkiintoista , Oppes !
Tuo harva riviväli olisi omiaan myös luomussa ,niin rikkaruohon torjunta mahdollista haraamalla.
Kylvitkö jollain juurikaskoneella ,vai miten saa menemän noin vähän siementä ?
Tuon 2kg/ha saa menemään ihan tavallisella Jukollakin.
Perinteisesti joka vantaalla kylväessä on käytetty 4-5kg/ha ja joka toisen vantaan kun sulkee...
-
Mielenkiintoista , Oppes !
Tuo harva riviväli olisi omiaan myös luomussa ,niin rikkaruohon torjunta mahdollista haraamalla.
Kylvitkö jollain juurikaskoneella ,vai miten saa menemän noin vähän siementä ?
Tuon 2kg/ha saa menemään ihan tavallisella Jukollakin.
Perinteisesti joka vantaalla kylväessä on käytetty 4-5kg/ha ja joka toisen vantaan kun sulkee...
;)saa saa ,muttase jippo onkin siinä että savimaillakin joka siemen itää ja taimettuu ,sillä jos äestetään 4cm kokkareauralla 2cm pois ,kylvö äestyspohjan pintaan, jyräys ,1cm löysää maata päälle,niin taimettuu täydellisesti n.6 päivässä.Taimet kasvavat tummina väkevän lannoiterivin vieressä.
Turhaa näpertelyä tuo joka toisella vantaalla.joka kolmas ja neljäs olisi jo harattavissa.myös lannoite vantaita kiinni. Suurempi riviväli pitää pahkahomeen loitolla, koska kasvusto pysyy kuivana ja tuulettuu ja jos vielä haraa niin pahkahomeen sielun elämä häiriintyy vielä lisää.