Agronet
Keskusteluaiheet => Vapaa sana => Aiheen aloitti: gutiguti - 03.01.11 - klo:21:28
-
itteminä oli poistanut aihetta käsittelevän ketjun, mutta siis voisikohan viime vuosien vasikkakuolleisuuden kasvu johtua yksinkertaisesti vain poikimakertojen vähentymisestä. Aiemmin esitettiin epätoivottuun kehitykseen syiksi mm. asenteen ja etiikan murentumista tiloilla sekä riehuvaa vasikkayskää. Lähtisikö kuitenkin ongelma ratkeamaan poikimakertojen määrästä. Jos hiehojen osuus poijitukissa on kasvanut, niin samalla ongelmapoikimisten ja hylkimisten määrä on lisääntynyt.
-
Tässä on sellainen perä, että 60% ensikoista lypsää huonoa ternimaitoa. Ensikoiden vasikat (jos juovat äitinsä maitoa) jäävät siis huonommalle suojalle jo pieninä ja kuolleisuus saattaa huonoissa olosuhteissa kasvaa. Yskä on yksi oire tuosta huonosta immuniteetin tilasta. Mutta vain yksi... Myös karsinoiden vetoisuudella ja ammoniakkipitoisuudella on tuohon suora yhteys.
Myös noita ongelmapoikimisia on enemmän. Mutta paljonko, en nyt muista..
Että on tässä ajatuksessa perää paljonkin :o
-
entäpä kylmät talvet ja niiden vaikutus navettailmaan??
-
entäpä kylmät talvet ja niiden vaikutus navettailmaan??
Vasikkakarsinat täytyy tehdä niin ettei niissä ole vetoa eikä äitilehmien ulosteista nousevaa ammoniakkia. Se ei ole ihan helppoa, mutta mahdollista. Erillinen vasikkatila on yleensä toimivin koska ilmanvaihto toimii siellä ehkä jopa oikein.
-
Tässä on sellainen perä, että 60% ensikoista lypsää huonoa ternimaitoa. Ensikoiden vasikat (jos juovat äitinsä maitoa) jäävät siis huonommalle suojalle jo pieninä ja kuolleisuus saattaa huonoissa olosuhteissa kasvaa. Yskä on yksi oire tuosta huonosta immuniteetin tilasta. Mutta vain yksi... Myös karsinoiden vetoisuudella ja ammoniakkipitoisuudella on tuohon suora yhteys.
Myös noita ongelmapoikimisia on enemmän. Mutta paljonko, en nyt muista..
Että on tässä ajatuksessa perää paljonkin :o
Ja vanha kansa sanoo: "hiehon vasikasta ei tule lehmää"
-
Tunnutettavien eläinten ruokintaan on kiinnitettävä huomiota, samoin koko ummessaolokauden ruokintaan. Ternimaidon vasta-ainepitoisuuden nostoon löytyy probioottivalmisteita, anioni-kationitasapainoon löytyy rehuja..... Tuntuu vaan siltä, että laajentavilta ja laajentaneilta unohtuu kokonaan se skaalaetujen hakeminen. Mennään vaan sillä niinkun ennenkin x4.... ei vasikkakuolleisuuden tarvi nelinkertaistua, kun tuotanto kasvaa. Sen saa painettua yhteen neljäsosaan entisestä pienemmin panoksin, jos sen haluaa tehdä. Jonkun siellä tilalla pitää vaan keskittyä edes hetkeksi siihen ainaisen keskituotostrossailun ja peltokaluston hankkimisen sijaan....
Toinen asia on se vasikkala. Sitä ei kannata rakentaa uuden navetan sisään, koskapa se on kalleinta tilaa investointivaiheessa eikä erillinen ilmanvaihto ole riittävän erillinen. Parempi on joko tehdä kokonaan erillinen vasikkala tai rempata vanhaa rakennusta sitä tarkoitusta varten. Silloin vasikat mennään hoitamaan erikseen ja asiaan keskitytään kunnolla, ei vaan navetta-askareiden lomassa juosta ohimennen jotain niille viskoen ;D
-
entäpä kylmät talvet ja niiden vaikutus navettailmaan??
Vasikkakarsinat täytyy tehdä niin ettei niissä ole vetoa eikä äitilehmien ulosteista nousevaa ammoniakkia. Se ei ole ihan helppoa, mutta mahdollista. Erillinen vasikkatila on yleensä toimivin koska ilmanvaihto toimii siellä ehkä jopa oikein.
Erillisten vasikkatilojen rakentajat pitäis laittaa ilmastointikursseille. Yleensä noissa vasikkaloissa on liian lämmin ja tuosta johtuen liikaa ammoniakkia.
-
entäpä kylmät talvet ja niiden vaikutus navettailmaan??
Vasikkakarsinat täytyy tehdä niin ettei niissä ole vetoa eikä äitilehmien ulosteista nousevaa ammoniakkia. Se ei ole ihan helppoa, mutta mahdollista. Erillinen vasikkatila on yleensä toimivin koska ilmanvaihto toimii siellä ehkä jopa oikein.
Erillisten vasikkatilojen rakentajat pitäis laittaa ilmastointikursseille. Yleensä noissa vasikkaloissa on liian lämmin ja tuosta johtuen liikaa ammoniakkia.
Osa noista on kyllä varsinaisia helvetin esikartanoita :o Ilma sakeana kärpäsistä, hapan maito haisee nokkaan ja vasikat kahlaavat märissä oljissa. Ei vasikkatila tee vielä autuaaksi jos sen hoito laiminlyödään :'(
-
Kai sitä kuolleisuutta lisää tämä nykyinen kasvatusmalli. Uudet usean sadan eläimen juottamot ovat pahimmillaan melkoisia tautipesiä. Stressi (monen tunnin kuljetus, uusi ympäristö, erilainen juoma...) lisää sairastumisriskiä. Monelta eri tilalta tulleet vasikat laitetaan samaan tilaan ja riittää, jos parilla on tauti jo tullessaan. Vasikat ovat laadultaan hyvinkin vaihtelevia. Toisten tilojen vasikoihin ei tartu mikään tauti koko kasvatusaikana ja toisten tilojen vasikat sairastuvat herkemmin.
-
Vasikkakuolleisuus on aivan syy ja seuraus siitä ettei ehditä kiinnittämään vastasyntyneesee tarpeeksi huomiota ja moni lehmä poikii omin päin jossa vaiheessa moni vasu voidaan saada jäämään henkiin hoitajan paikalla ololla.Näin se menee.Vasikoiden jatkokasvatuksessa sitten on aivan muu syy vasikakkuolleisuuteen mutta poikimisen yhteydessä valvonnalla saataisiin tuota kuolleisuutta pudotettua myös.Mutta tuskin sitä jaksaa 200 lehmän navetassa emäntä joka yö olla valvomassa poikimisia.Lisää työvoimaa niin vasujakin jää henkiin enemmän.Pointti on tää
-
Eläinlääkäri epäili, että vasikoiden nykyiseen heikkoon vastustuskykyyn vaikuttaa viivästynyt tai vähäinen ternimaidon saanti, mikä taas osittain selittyy juuri karjakoon ja työmäärän kasvulla.
Kasvattamoissa yskäongelma pahenee koko ajan. Savon alueella on tänä talvena ollut pahoja epidemioita, joihin ei tunnu edes antibiootit tehoavan. Ehkä kyseessä on virustauti tai pahimassa tapauksessa resistenssin kasvu käytettyjä antibiootteja kohtaan. Käsittääkseni joillain tiloilla käytetään pääsääntöisenä lääkityksenä (sekä ennaltaehkäisevänä että akuuttina) laajakirjoista antibioottia (esim. Draxxin), jota kannattaisi käyttää vain "kuuriluontoisesti" tai poikkeuksellisen pahan yskätilanteen taltuttamisessa. Käytettäessä kapeakirjoista antibioottia peruslääkkenä, on aina vaihtoehto pahassa tilanteessa siirtyä laajakirjoiseen, mutta jos laajakirjoinen ei enää toimi, on vaihtoehdot aika vähissä.
-
Vasikkakuolleisuus on aivan syy ja seuraus siitä ettei ehditä kiinnittämään vastasyntyneesee tarpeeksi huomiota ja moni lehmä poikii omin päin jossa vaiheessa moni vasu voidaan saada jäämään henkiin hoitajan paikalla ololla.Näin se menee.Vasikoiden jatkokasvatuksessa sitten on aivan muu syy vasikakkuolleisuuteen mutta poikimisen yhteydessä valvonnalla saataisiin tuota kuolleisuutta pudotettua myös.Mutta tuskin sitä jaksaa 200 lehmän navetassa emäntä joka yö olla valvomassa poikimisia.Lisää työvoimaa niin vasujakin jää henkiin enemmän.Pointti on tää
Paskapuhetta. Jos lehmällä on mahdollisuus poikia kuivitetulla alustalla vapaana, poikiminen onnistuu 99% varmuudella ilman valvontaa. Lehmän on päästävä hoitamaan vasikkaa ja sen on oltava sellaisessa kunnossa poikimisen jälkeen, että hoitaminen onnistuu. Lehmällä on luontainen tarve hoitaa jälkeläisensä ja se tekee sen, jos mahdollista. Jos ei ole, pitää kattoa peiliin ja kysellä, tuliko tehtyä ittelle työpaikka sen lehmänkodin sijaan :P
-
itteminä oli poistanut aihetta käsittelevän ketjun, mutta siis voisikohan viime vuosien vasikkakuolleisuuden kasvu johtua yksinkertaisesti vain poikimakertojen vähentymisestä. Aiemmin esitettiin epätoivottuun kehitykseen syiksi mm. asenteen ja etiikan murentumista tiloilla sekä riehuvaa vasikkayskää. Lähtisikö kuitenkin ongelma ratkeamaan poikimakertojen määrästä. Jos hiehojen osuus poijitukissa on kasvanut, niin samalla ongelmapoikimisten ja hylkimisten määrä on lisääntynyt.
Ensin pitää tietää syntyykö kuolleita vai ilmeneekö ongelmat myöhemmin. Tätä ei tilastot kerro??
-
Lähtikö tämä keskustelu tästä julistetusta Vasikan vuodesta, jossa koko kasvatuslinjassa pyritään alhaisempaan kuolleisuuteen ja vasikan hyvinvointiin, vai onko tämä lypsytilojen "oma" kuolleisuuskeskustelu? Eikö tätä asiaa voisi hyvässä hengessä pohtia alku-, väli- ja loppukasvattamoiden ihmisten kanssa, niin saisi vähän joka osa-alueelta näkemyksiä. Ja ehkä suurempi osanotto keskusteluun voisi olla tuolla Maidontuotanto/lihanaudat puolella!
Kuolleisuusluvuista kuitenkin vielä: lypsytilojen osalta en tiedä (meneekö laputtomana kuolleet edes mihinkään tilastoihin asti, korkeintaan navetan taakse monttuun) , mutta A-tuottajien eläinlääkärin papereissa lukee, että 10-12% välitetyistä vasikoista kuolee ennen teurasajankohtaa!
-
Lähtikö tämä keskustelu tästä julistetusta Vasikan vuodesta, jossa koko kasvatuslinjassa pyritään alhaisempaan kuolleisuuteen ja vasikan hyvinvointiin, vai onko tämä lypsytilojen "oma" kuolleisuuskeskustelu? Eikö tätä asiaa voisi hyvässä hengessä pohtia alku-, väli- ja loppukasvattamoiden ihmisten kanssa, niin saisi vähän joka osa-alueelta näkemyksiä. Ja ehkä suurempi osanotto keskusteluun voisi olla tuolla Maidontuotanto/lihanaudat puolella!
Kuolleisuusluvuista kuitenkin vielä: lypsytilojen osalta en tiedä (meneekö laputtomana kuolleet edes mihinkään tilastoihin asti, korkeintaan navetan taakse monttuun) , mutta A-tuottajien eläinlääkärin papereissa lukee, että 10-12% välitetyistä vasikoista kuolee ennen teurasajankohtaa!
Karjantarkkailun tunnusluku "vasikkakuolleisuus%" sisältää kuolleena syntyneet sekä myöhemmin (oliko alle 6kk?) kuolleet.
-
Kuolleisuusluvuista kuitenkin vielä: lypsytilojen osalta en tiedä (meneekö laputtomana kuolleet edes mihinkään tilastoihin asti, korkeintaan navetan taakse monttuun) , mutta A-tuottajien eläinlääkärin papereissa lukee, että 10-12% välitetyistä vasikoista kuolee ennen teurasajankohtaa!
Eli kate vuotaa honkajoelle.....kyllä mun mielestä sopisi keskustella kokonaisuudesta, jokainen tuo oman näkemyksensä omalta kohdaltaan. Itse en ymmärrä mitään väli- ja loppukasvatuksesta.
-
Vasikka pitää juottaa vähintään 4 kertaa päivässä ja jos on joku automaatti niin pitää valvoa että se juo kanssa sen maidon.
Suuret ryhmäkarsinat on p......... ne pitäs lailla kieltää ,korkeintaan
3-4 vasikkaa yhteen ja ensimmäiset viikot yksinään.
Vasikoitten hyvinvointi ei ole kiinnostanut viimeseen 20 vuoteen ei ketään.Vasikoitten asallinen hoito sopii huonosti tehotuotantoon se on tosiasia jota kukaan ei kiistä.
-
Vasikka pitää juottaa vähintään 4 kertaa päivässä ja jos on joku automaatti niin pitää valvoa että se juo kanssa sen maidon.
vierihoito ensimmäisinä elinpäivinä on pop. Snellan tultua syksyllä jäi muutama vasikka poikimakarsinoihin asumaan ja niille jätettiin imettäjälehmä, soluttava loppulypsykauden tiine eläin. Kun kuusiviikkoiset siirrettiin ja vieroitettiin, oli ne vasikkanavetalla automaatilla kasvaneita siskojaan reilusti kookkaampia ja virkeämpiä. Tästä jäi ajatus käyttää lypsylehmiksi kasvatettaville ja miksei sonnivasikoillekin tilan antamissa rajoissa kokoaikaista imetystä...
-
Vasikoitten juottaminen loppulypsykaudella olevalla tiineellä ja SOLUTTAVALLA lehmällä? Eikö tässä ole riskiä saada vasikalle tuo pöpö heti juottovaiheessa. Näin minulle ainakin eläinlääkäri on vakuutellut.
Millaiset on nykyään vasikoiden tilavaatimukset noin ryhmäkarsinoissa? Itse laajennuksen tehtyäni sain lupaan 12kpl pikkuvasikoita/karsina, vaikka karsinan koko oli jotain tyyliin 4*4. Aika paljolta tuntui tuo määrä noin pieneen tilaan, nyttemmin tein vielä yhden karsinan lisää moisia ja pidän niissä vain 4-6 vasikkaa kerralla max.
Koska navetta on parsinavetta ja laajentaimismahdollisuudet oli hyvin rajalliset, niin samaan tilaanhan ne oli pakko pistää muiden eläinten kanssa. Navetan laajennuksen yhteydessä jouduttiin purkamaan kokonainen kantava kiviseinä pois ja laittamaan kannatteleva 300/300 I-palkki tämän seinän tilalle. Tuli sellainen ajatus mieleen, että koska palkki kulkee koko navetan päädystä toiseen, niin voiko se toimia periaatteessa hieman ilman jakajana. Vasikkapuoli/hiehopuoli on näin ollen erillään lehmäpuolesta, vaikkei väliseiniä ole olemassakaan?
-
Just juottakaa vain ne solumaidot ym antibioottisotkut vasikoille,siinä on hyvä kierre ikuiselle antibiootteja kestävälle lehmäkannalle.Vaikka siitä ei ole tutkimustuloksia maalaisjärkeä voi käyttää
-
Ei mun tarkoitus ole tautilehmillä vasikoita juottaa, tuo oli vähän niinkuin olosuhteiden pakosta. Bakteerikasvua ei tuon lehmän maidosta löytynyt, kolitulehduksesta jäi soluttaamaan. Utaretulehduksia on muutenkin niin vähän, ettei niistä solumaidoista oikein vasikoille riitä ;) Jos tuosta kasvatuksesta tulee toimintatapa, imettäjälehmien on oltava terveitä ja niiden maidon laatu ja määrä on tarkastettava lypsämällä säännöllisesti. Valvontatyötä tulee lisää, joten systeemi ei välttämättä säästä juuri työtä. Vasikoille se on paras mahdollinen tapa kasvaa......
Tuohon tilavaatimukseen olen käyttänyt 2.5-3m2 per vasikka, isommilla hiukan enemmän.
-
Lähtikö tämä keskustelu tästä julistetusta Vasikan vuodesta, jossa koko kasvatuslinjassa pyritään alhaisempaan kuolleisuuteen ja vasikan hyvinvointiin, vai onko tämä lypsytilojen "oma" kuolleisuuskeskustelu? Eikö tätä asiaa voisi hyvässä hengessä pohtia alku-, väli- ja loppukasvattamoiden ihmisten kanssa, niin saisi vähän joka osa-alueelta näkemyksiä. Ja ehkä suurempi osanotto keskusteluun voisi olla tuolla Maidontuotanto/lihanaudat puolella!
Kuolleisuusluvuista kuitenkin vielä: lypsytilojen osalta en tiedä (meneekö laputtomana kuolleet edes mihinkään tilastoihin asti, korkeintaan navetan taakse monttuun) , mutta A-tuottajien eläinlääkärin papereissa lukee, että 10-12% välitetyistä vasikoista kuolee ennen teurasajankohtaa!
Tuo 10-12% kuullostaa todella korkealta!!! Lisäksi se kuullostaa luvulta joka lienee "liikesalaisuus" ::)
-
Miten moni maitotilallinen antaa lehmän itse hoitaa vasikkansa ekat päivät? Miten onnistuu käytännössä?
-
Miten moni maitotilallinen antaa lehmän itse hoitaa vasikkansa ekat päivät? Miten onnistuu käytännössä?
Kyllä tuota näkee joskus. Luomussa pakollista.
Lypsylehmän tissit ovat kovat ja matalalla-> tisseissä saattaa olla pahoja fritsuja kun vassu imee sitä väärästä kulmasta. Mä luulen että vierihoitoa ei voi pitää kuin sen max 2 vrk. Tämän jälkeen tissit ovat jo liian turvonneet. Vaan onhan tässä eroja paljonkin.
Ruotsissa olen nähnyt robottitilalla tarhan jossa oli imettäjälehmiä. Kilttejä ammuja, jotka juottivat koko karjan vasikat. Eihän niistä ternimaitoa tietysti tullut, mutta maitoa kuitenkin. Porukkaan oli valittu pienitissisiä, ehkä vähän soluttavia yms. Vasikat olivat todella komeita, arvioin iät jopa kuukauden pieleen :o
-
Tuossa joharan kommentissa oli se juttu ;) Niitä heikompituottoisia lehmiä, 6-7 vuositonnin tyyppejä voi hyödyntää emoina. Myös hidaslypsyiset sopii, vasikoilla on aikaa imeä. Tilantarve on huomioitava, mutta tolla menetelmällä tulee TODELLA komeita vasikoita, eikä tarvi väkirehuautomaattia eikä juottoautomaattia tms. Lehmänapetta ja vettä, maito kikistä ;) Tässä kohdalla asenne jarruttaa enemmän kuin mitkään tosiasiat ;)
-
Tuo 10-12% kuullostaa todella korkealta!!! Lisäksi se kuullostaa luvulta joka lienee "liikesalaisuus"
Se oli eläinlääkärin luentomateriaalissa. Luku on korkea, mutta totta. Parhaat välikasvattamot pääsee kuolleisuudessa alle 2%, mutta aika monella lukemat keikkuu siinä 4-5% luokkaa. Ongelmatiloilla jopa yli 10%. Kasvattamojen tuloerä-kohtainen kuolleisuus heittelee myös paljon. Ei ole mikään ihme, että joku satsi lähtee loppukasvattamoon ilman että yksikään on kuollut. Seuraavasta porukasta saattaakin sitten kuolla se 10%. Hoito ja olosuhteet suurinpiirtein samat molemmilla porukoilla, mutta kun paha yskäepidemia iskee niin raatoa syntyy. Monella tilalla arki alkaakin olla jatkuvaa taistelua sitä köhää vastaan ja välillä se toiminta perustuu pelkkään oikea-aikaiseen lääkitykseen.
Kiinnostaisi mikä loppukasvattamoissa on tilanne yskän suhteen? Niillehän ne henkiin jääneet kuitenkin menevät, eikä aina ole kyseessä mikään priimaporukka...
-
Olen joskus laskenut että "se joka kymmenes" sonni on se joka maksaa palkan. 9 ekaa maksavat kustannukset. 10% kuolleisuus on vissiin aika katastrofaalista kannattavuudelle :o
Mutta vasikoista. Vasikat lähtevät terveinä lähtötilalta, mutta saapuvat perille 4-6 tunnin päästä nuhaisina. Olen ajatellut että kiertokulku voisi olla seuraava: Nälkä->verensokeri alenee -> ruumiinlämpö putoaa-> nuha ja yskä. Ehkä kunnollinen ruokinta ennen välitystä voisi korjata edes osan ongelmista ???
-
No kyllä se jatkuessaan katastrofia merkitsee!
Tuo JoHaRan pohdinta on osa syy sairastuvuuteen. Ja tuo 4-6 tuntia autossa onkin ihan kohtuullinen aika, mutta joskus päivät venyvät jopa 12 tuntiin. Aika pehmiässä kunnossa ovat vassut siinä vaiheessa ja osa pirun vaikea saada juomaan. Varsinkin jos ei kortteihin ole merkattu mitä kotona on juotettu. Se tieto on usein juottamoille kullan arvoista tietoa! Monesti kuitenkin lämmin Startti pullosta suoraan suuhun saa imut palaamaan.
Välikasvattamoissa pahimmat stressin aiheuttajat ovat vasikalle uuteen kotiin tulo ja myöhemmin vieroitus. Vieroitus yleensä osuu noin kahden kuukauden ikään, jolloin vasikan vastustuskyky on alimillaan. Kahden kuukauden iässä emolta saadut vasta-aineet ovat häviämässä ja oma vasta-ainetuotanto vasta käynnistymässä. Näiden kahden stressivaiheen ohi jo vasikka selviää terveenä, niin ei sitä juurikaan mikään tapa.
-
Stressi, nälkä, fyysinen ponnistelu, uusi elinympäristö, uudet hoitajat... Kaikki nämä ovat riskejä vasikoille.
Kuka laittaisi omat lapsensa nälkäisinä ja viluisina "12 tunnin luokkaretkelle" ??? Tai jos laittaisi, niin odottaisiko saavansa terveitä ja iloisia lapsosia takaisin ???
On tässä työtä tehtävänä. Jokainen jos hoitaisi oman osansa niin tilanne kääntyisi parempaan. Hyvistä vasikoista pitäisi tehdä myös kunniakysymys..
-
Tanskassa näkee paljon vasikoiden ulkokasvatusta. Tuttiämpäriä ei tanskassa juuri näe.
-
Paljonko nykyään keskimäärin musta vasikka painaa 5-7 viikon ikäisenä?
-
Suomessa pienten vasikoiden optimilämpötilaksi ohjeistetaan 15-20 astetta. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että vasikat pärjää viileämmässäkin, jos juoma on lämmintä, makuualusta riittävän paksu ja ei ole vetoa. Tietysti kosteuttakaan ei saa olla liikaa. Lämpötilan äkilliset vaihtelut (yli 5 astetta) on myös todettu pahaksi. Välillä tuntuu, että mitä viileämpänä osastot saa pidettyä niin vähemmän on köhää. Mutta aika taiteilua se on, että saa kaikki osa-alueet pysymään balanssissa ja vielä arvioimaan sään muutokset kohdalleen.
Miten ne siellä Tanskassa vasikat juottaa?
-
Tuossa joharan kommentissa oli se juttu ;) Niitä heikompituottoisia lehmiä, 6-7 vuositonnin tyyppejä voi hyödyntää emoina. Myös hidaslypsyiset sopii, vasikoilla on aikaa imeä. Tilantarve on huomioitava, mutta tolla menetelmällä tulee TODELLA komeita vasikoita, eikä tarvi väkirehuautomaattia eikä juottoautomaattia tms. Lehmänapetta ja vettä, maito kikistä ;) Tässä kohdalla asenne jarruttaa enemmän kuin mitkään tosiasiat ;)
Kun tapana on paasata siitä rehuhyötysuhteesta, niin imettäjälehmällä se oli 4 luokkaa kun sen kauan sitten laskin. Eli jos lehmän maitotuotoksen vaatima rehu maksaa rehuyk anteeksi megajoulea kohden alle neljäsosan vasikan juotto-ja väkirehuista, homma kannattaa siltä osin. Tulisikohan imettäjän elatusrehu kuitattua sen oman vasikan arvolla, lypsylehmäpalkkiolla ja vasikoiden komeuslisällä?
-
Stressi, nälkä, fyysinen ponnistelu, uusi elinympäristö, uudet hoitajat... Kaikki nämä ovat riskejä vasikoille.
Kuka laittaisi omat lapsensa nälkäisinä ja viluisina "12 tunnin luokkaretkelle" ??? Tai jos laittaisi, niin odottaisiko saavansa terveitä ja iloisia lapsosia takaisin ???
On tässä työtä tehtävänä. Jokainen jos hoitaisi oman osansa niin tilanne kääntyisi parempaan. Hyvistä vasikoista pitäisi tehdä myös kunniakysymys..
kouluissa menee kuulemma maanantaisin eniten ruokaa, kun oppilaat tulee viikonlopun vietosta nälkäisinä.. toim.huom. ;D
-
Aika yllättävää että noinkin paljon kuolee kasvatusvaiheessa, 10-12%. Toisaalta emolehmiä ja lehmiä on yhteensä noin 350000 ja teuraita 300000 joten tuskin kokonaiskuolleisuus on ainakaan paljon yli 15%. Noita puutteita hoidossa, olosuhteissa, asenteissa yms tulikin tuossa jo paljon sekä syyehdotuksia että parannusehdotuksiakin paljon.
Tanskassa muuten tehtyä työtuntia kohden tuotetaan nelinkertainen määrä maitoa, ja parhaimpien keskituotoksetkin 25000 ja kaksisataatonnareita löytyy. Löytyisköhän sieltä toimivaa mallia vasikkaongelmiin?
-
Aika yllättävää että noinkin paljon kuolee kasvatusvaiheessa, 10-12%. Toisaalta emolehmiä ja lehmiä on yhteensä noin 350000 ja teuraita 300000 joten tuskin kokonaiskuolleisuus on ainakaan paljon yli 15%. Noita puutteita hoidossa, olosuhteissa, asenteissa yms tulikin tuossa jo paljon sekä syyehdotuksia että parannusehdotuksiakin paljon.
Tanskassa muuten tehtyä työtuntia kohden tuotetaan nelinkertainen määrä maitoa, ja parhaimpien keskituotoksetkin 25000 ja kaksisataatonnareita löytyy. Löytyisköhän sieltä toimivaa mallia vasikkaongelmiin?
25000!!? heko heko 68.5kg JOKA päivä, ja höpö höpö, sairasta :'(
-
Aika yllättävää että noinkin paljon kuolee kasvatusvaiheessa, 10-12%. Toisaalta emolehmiä ja lehmiä on yhteensä noin 350000 ja teuraita 300000 joten tuskin kokonaiskuolleisuus on ainakaan paljon yli 15%. Noita puutteita hoidossa, olosuhteissa, asenteissa yms tulikin tuossa jo paljon sekä syyehdotuksia että parannusehdotuksiakin paljon.
Tanskassa muuten tehtyä työtuntia kohden tuotetaan nelinkertainen määrä maitoa, ja parhaimpien keskituotoksetkin 25000 ja kaksisataatonnareita löytyy. Löytyisköhän sieltä toimivaa mallia vasikkaongelmiin?
25000!!? heko heko 68.5kg JOKA päivä, ja höpö höpö, sairasta :'(
Tanskassa on korkea tuottavuus, ei se mitään utopiaa ole.