Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: vms1 - 02.01.11 - klo:06:04
-
Tossa saksalaisten kanssaveljien touhua kattellessa varsin usein tulee huomanneeksi että heillä on tiet asfaltissa. Miten olis jos tökkäiis piiriojiin salaojat ja vähän muotoilis, täyttäis murskeella ja vetäis vaikka 3 metriä asfalttia päälle. Samoiten tietenkin peltotiet. Sitten muuttais työtapoja niin että aina mentäis tieltä tielle ja vasta tien päällä käänneltäis. Saisko edes lastenlastenlapset takaisin tien kustannukset tehostuneena työnä. Aika paljon tulevaisuuden karjatilalla kuitenkin liikutaan pellolla ja tiellä raskaalla kalustolla jos mietitään vaikka 2 lieterallia ja 3 noukkarikierrosta vuodessa kaikkine niittoine ja karhotuksineen. Oishan se kivaa kun tiet olisi oikeasti siinä kunnossa että niillä sais vauhtia pidettyä yllä. Vai vaatiiko se jonkun maatalousmyönteisen diktaattorin että saisi tiet ilmaiseksi orjatyövoimalla.
-
3 metriä asfalttia kuullostaa paksuudelta suurelta, mutta leveydeltä pieneltä :D Saattaa olla, että tie murtuisi isojen painojen alla noin kapeana. Hyvän asfalttitien tekeminen maksaa todella paljon.
-
"Lappeenrannan ja Imatran välinen 48 kilometrin osuus rakennetaan kokonaisuudessan nelikaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi sekaliikennetieksi. Hankkeen kustannusarvio on 177 miljoonaa euroa, ja sen aloittamisesta on tehty päätös Valtion talousarviossa vuodelle 2007. Hankkeesta on aiemmin toteutettu vuonna 2003 valmistunut Muukon ja Ahvenlammen välinen 4,5 kilometriä pitkä osuus"
Maksaa se.
-
"Lappeenrannan ja Imatran välinen 48 kilometrin osuus rakennetaan kokonaisuudessan nelikaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi sekaliikennetieksi. Hankkeen kustannusarvio on 177 miljoonaa euroa, ja sen aloittamisesta on tehty päätös Valtion talousarviossa vuodelle 2007. Hankkeesta on aiemmin toteutettu vuonna 2003 valmistunut Muukon ja Ahvenlammen välinen 4,5 kilometriä pitkä osuus"
Maksaa se.
Meinaatko että Vemssiykkönen pykää tuollaisen 4-kaistaisen tiluksilleen :D Mut kallista näkyy olevan, 3,5 tonnia/metri ;D
-
Saksassa ja englannissa ei taida tarvita pohjatöitä ja routa ei silti vaurioita yhtään. Englannissa kyllä ihmettelin kun maaseudulla ei soratien pätkääkään juuri näkynyt, kolmimetrisiä asfalttiteitä risteili sinne tänne. Täytyy perustua siihen että mitään ei tarvitse tielle tehdä sen jälkeen kun on asfaltti vedetty.
Kyllä suomessakin vauhtia saa teillä pidettyä kun joskus ripistää viiskymppistä mursketta ja joskus taas vetää lanalla tasaiseksi.
Hyvää tietä olen saanut kun olen levitellyt maan pintaan paalimuovia ja vetänyt siihen 100mm mursketta juuri peittävän kerroksen. Kuivalla kelillä ensin tielanalla paikka tasaiseksi ja sitten muovi ja murske. Yli kymmenen vuotta sitten on tuollainen tehty ja joka päivä rallattu. :D
-
kun asia nyt rupes hiukan mietityttämään niin laskin äkkiseltään että betonista 10 kilometriä ja 3 metriä leveä tie missä olisi 0,5 metrin 20 cm reunavahvistukset ja muuten 10 cm niin maksais 4 tonnia kilometri eli 40000€. Siihen tietenkin raudat päälle ja se puolenmetrin murskekerros. Mutta ei ehkä kuitenkaan niin tähtitieteellinen mitä oletin. Asfaltin hintaa en nyt ihan varmana tiedä. Tulee siitäkin kustannuksia vuosien varrella kun niitä vesiurilla olevia epätasaisia peltoteitä koluaa kerta toisensa jälkeen.
Eikun sori tuli sittenki pilkkuvirhe eli kilometri maksais 40000 ja 10 sitten jo 400000. Eli ihanan kallista olis ainakin betonista.
-
Kunnon laadukas murskekerros ja tienhoito pitää tilustiet lyönnissä ja joskus kun muistaa tilata mursketta lisääkin. Toki tien runko pitää saada pysymään kuivana. Varmasti piisaa kaikelle peltoliikenteelle. 8)
Tuotantopihat on sitten erijuttu, kun siellä pyöritään 365 pv vuodessa kelillä kun kelillä. Siellä pinnoite puoltaa paikkansa. Kun urakoitsijat ynnä muut tekee työtä tuntiveloituksella, asiakkaallakin on motivaatio laittaa infra kondikseen. 8)
Kepulainen ha veloitus sucks! ;D
On muuten jännää kun taloooooossa on viimeisen päälle traktorit ja noukkarit omastatakaa pihassa seisoskelemassa tyhjänpantteina ja tilustiet ovat kuin Raatteen tien kopiota! ;D
-
kun asia nyt rupes hiukan mietityttämään niin laskin äkkiseltään että betonista 10 kilometriä ja 3 metriä leveä tie missä olisi 0,5 metrin 20 cm reunavahvistukset ja muuten 10 cm niin maksais 4 tonnia kilometri eli 40000€. Siihen tietenkin raudat päälle ja se puolenmetrin murskekerros. Mutta ei ehkä kuitenkaan niin tähtitieteellinen mitä oletin. Asfaltin hintaa en nyt ihan varmana tiedä. Tulee siitäkin kustannuksia vuosien varrella kun niitä vesiurilla olevia epätasaisia peltoteitä koluaa kerta toisensa jälkeen.
Eikun sori tuli sittenki pilkkuvirhe eli kilometri maksais 40000 ja 10 sitten jo 400000. Eli ihanan kallista olis ainakin betonista.
Muistaisin että jollakulla oli taannoin tieto kympistä neliö tehtynä asfaltti. Sillä lukua kilsa tietä olisi 30 000€ ja sen korko tuottovaatimuksesta riippuen tonnista ylöspäin joka tapauksessa vuodessa. Lisäksi täällä suomessa on pakko olettaa että paljon yli kymmentä vuotta ei tuollainen tie kestä vaikka pohjatyöt olisikin tehty hyvin.
-
Täälläpäin asfaltoinnin hinta, siis pelkkä pintaus, on kuulemma 7-11 euroo neliö. Pikainen laskutoimitus: 3m*1000m*7eur = 21000 euroa kilometri, ilman siis minkäänlaisia reunavahvistuksia ja pohjatöitä.
-
On muuten jännää kun taloooooossa on viimeisen päälle traktorit ja noukkarit omastatakaa pihassa seisoskelemassa tyhjänpantteina ja tilustiet ovat kuin Raatteen tien kopiota! ;D
Se on jännä juttu juu, ja kun nämä muutamat ei edes ymmärrä vaikka asiasta sanois, että jos nyt edes vetäisit perälevyllä pari kertaa, ja muutaman kauhallisen voisit soraa tai edes jotain niihin isoihin kuoppiin laittaa, niin ei. Ja jos sitten joskus sen yhden kauhallisen sitä rompoolia siihen pahimpaan kuoppaan se käy kippaamassa, niin ei sitäkään vähää voi edes sen kauhan selkäpuolella tasoittaa, vaan siihen jää sitten sen kauhan levyinen kasa sen kuopan kohdalle. Että aivan sama neuvooko vai ei.....
Kyllä peltotien pitää olla sellainen, että ei tarvii kaasusta himmata ainakaan kuoppien takia.
-
Jos tekee betonista niin se täytyy valaa laattoina :D
-
"Lappeenrannan ja Imatran välinen 48 kilometrin osuus rakennetaan kokonaisuudessan nelikaistaiseksi eritasoliittymin varustetuksi sekaliikennetieksi. Hankkeen kustannusarvio on 177 miljoonaa euroa, ja sen aloittamisesta on tehty päätös Valtion talousarviossa vuodelle 2007. Hankkeesta on aiemmin toteutettu vuonna 2003 valmistunut Muukon ja Ahvenlammen välinen 4,5 kilometriä pitkä osuus"
Maksaa se.
Meinaatko että Vemssiykkönen pykää tuollaisen 4-kaistaisen tiluksilleen :D Mut kallista näkyy olevan, 3,5 tonnia/metri ;D
Jos haluaa 2 kaistaisen niin jakolaskuhan on helppo suorittaa. Tuossa tiessä kustannuksia toki lisää esim. Saimaan kanavan ylitys ihan hitosti. Ettei nyt ihan totena pidä niitä peltotien kustannuksia laskea ;)
-
3m peltotie liian kapea, lietekärryt, puimurit junttaa tien ulkopuolella osittain. Kaikki muu liikenne samaa raidetta noin kapealla tiellä. Pihatietkään ole noin kapeita mikäli asfaltoitu. Nelimetristä pihatietä itse suunnitellu, toteutus sitten toinen juttu kun pitäs hieman pihaakin asfaltoida -> 20-25 000€ ::)
-
noin niinkun perjaatteessa jos tekee vaikka 5 metrisen tien ihan kunnon täytöllä ja matolla niin siihen on tapana ajanmittaan kerääntyä kuraa ja muuta ainesta mikä estää veden pääsyn alas ja kun tällainen hieman painuu urista niin muodostuu lätäköitä. Siitä kun muutaman kerran sohasee yli jollain 5 akselisella yhdistelmällä niin se heittää pintahiekat mäkeen ja homma vaan pahenee. Tällaiseen kun vetäis vaan kolmemetriä asfalttia ja tie jatkuis kantavalla murskeella vähintään metri molemmilla puolilla niin ei tulis sitä ongelmaa että vesi seisois tiellä ja kostuttais pintaa ja pohjakerroksia. Suurin osa koneista kuitenkin kulkee alle kolmen metrin kantopinnalla vaikka paripyörät ja jotkut leveet kärryt ja puimurit saattaa yltää leveämmälle. Eikä sitä nyt mitään kohtaamaan tartte mahtua kun harvalla peltotiellä nytkään mahtuu.
Miksi muuten se asfaltti ei kestä 10 vuotta kauempaa.
Pellon laita olis sitten haasteellisempi jos aina liityttäis tielle siitä kohtaa mistä satutaan tulemaan laitaan. Vois reuna ruveta ajanmittaan murenemaan.
Onko jollain tiedossa halvempaa ainetta mistä saatais suhtkoht kantava kerros eikä seisova vesi varsinkaan kuluttais pintaa.l
-
Kyllä se vaan talvi tekee tuhoja. Kymmenen vuotta kun sulaajäätyysulaajäätyy niin aikalailla on halkeamilla. Se vielä rassaa pintaa lisää kun joihinkin paikkoihin paistaa aurinko niin vain ne kohdat lämpenee. Routiminen on sitten vielä oma lukunsa. Sellainen tie jossa on vahvasti lunta ja jota ei talvella käytetä niin ei niinkään kärsine vaurioita.
-
Tällaiseen kun vetäis vaan kolmemetriä asfalttia ja tie jatkuis kantavalla murskeella vähintään metri molemmilla puolilla niin ei tulis sitä ongelmaa että vesi seisois tiellä ja kostuttais pintaa ja pohjakerroksia.
Mitenhän se vesi käyttäytyy kun ei menekään asfaltilta ojaan vaan imeytyy kummallakin puolella siihen murskeeseen ja varmaan asfaltin allekin?
-
aattelin ite kanssa joten kyllä oon sitä mielipuolta että kunnon kerroksilla sorat ja sepelit ja silloin tällöin tarpeen mukaan lanaus muotoon nin jopa pelittää aika lailla helpolla! tuo vanhojen kärripolkujen päälle tehtyt asvaltit on tosi surkeita jo parin vuoden jälkeen, ainakii täällä suomessa!
murske pintaan ja lanaus muotoon auttaa jo paljon, oli tie sitten kapia elikkä leveä! vetet pois tieltä ja ojiin ja kyllä kestää paremmin! ja ojista vesi pois runkoa kastelemasta nin a'vot sit toimiii!
-
parempi joku mursketie ko joke perhanan eestinpoikien kuoppatie mihin pojat veti päällysteen pääle, ei juma, siis sellanen kuormaautolla vedettävä pikkumurskeenja liiman sekotus mikä ajetaan piukkaan. Perkele tiehöylä olis ollu 3km päässä, mitä helvettii niitten apinoitten päässä liikkuuuuuu, nyt nautitahan sitte ihanan kuoppaisesta päällyste tiestä.
-
Tossa saksalaisten kanssaveljien touhua kattellessa varsin usein tulee huomanneeksi että heillä on tiet asfaltissa. Miten olis jos tökkäiis piiriojiin salaojat ja vähän muotoilis, täyttäis murskeella ja vetäis vaikka 3 metriä asfalttia päälle. Samoiten tietenkin peltotiet. Sitten muuttais työtapoja niin että aina mentäis tieltä tielle ja vasta tien päällä käänneltäis. Saisko edes lastenlastenlapset takaisin tien kustannukset tehostuneena työnä. Aika paljon tulevaisuuden karjatilalla kuitenkin liikutaan pellolla ja tiellä raskaalla kalustolla jos mietitään vaikka 2 lieterallia ja 3 noukkarikierrosta vuodessa kaikkine niittoine ja karhotuksineen. Oishan se kivaa kun tiet olisi oikeasti siinä kunnossa että niillä sais vauhtia pidettyä yllä. Vai vaatiiko se jonkun maatalousmyönteisen diktaattorin että saisi tiet ilmaiseksi orjatyövoimalla.
Voishan tuo onnistua pohojanmaan lakeuksilla. Naapurien kanssa jos pystyy yhteistyöhön, niin moleemmat pääsee osille tiestä. Täällä mäkisillä, metsäisillä monimuotoisuusalueilla voip olla vaikeempaa. Vaikka auttaa täälläkin menoa kun pistää väliojia umpeen. Ja pakkoks ne on asvaltoida kyllä murskeellakin saa ajettavan pinnan.
-
Voishan tuo onnistua pohojanmaan lakeuksilla. Naapurien kanssa jos pystyy yhteistyöhön, niin moleemmat pääsee osille tiestä. Täällä mäkisillä, metsäisillä monimuotoisuusalueilla voip olla vaikeempaa. Vaikka auttaa täälläkin menoa kun pistää väliojia umpeen. Ja pakkoks ne on asvaltoida kyllä murskeellakin saa ajettavan pinnan.
Tota asfaltointia mietin sen takia että saisi pinnan joka ei muutu eikä tartte huolenpitoa. Ehkä joskus puskulevyllä vetäis pahimmat savet pois niin sade huuhtelis loput. Kunnon hiekkatie vaikka 0,5 metrin täytöllä kestää myöskin hyvin paljon mutta sitä joutuu aika usein kuitenkin muotoilemaan uudestaan jotta saa vedet pysymään poissa mutta asfaltin olettaisin kestävän vaikka pinnassa on vähän vettä jos urien kohdalta on hiukan painunu. Se on kyllä yllätys jos asfaltti ei muka kestäis 10 vuotta kauemmin peltotiellä. En nyt välttämättä tarkoita että rupeisin tollasta pykäämään mutta olis se siistiä ja tehokasta lähteä pellon laidasta tasaista asfalttitietä posottamaan kotiapäin.
-
Voishan tuo onnistua pohojanmaan lakeuksilla. Naapurien kanssa jos pystyy yhteistyöhön, niin moleemmat pääsee osille tiestä. Täällä mäkisillä, metsäisillä monimuotoisuusalueilla voip olla vaikeempaa. Vaikka auttaa täälläkin menoa kun pistää väliojia umpeen. Ja pakkoks ne on asvaltoida kyllä murskeellakin saa ajettavan pinnan.
Tota asfaltointia mietin sen takia että saisi pinnan joka ei muutu eikä tartte huolenpitoa. Ehkä joskus puskulevyllä vetäis pahimmat savet pois niin sade huuhtelis loput. Kunnon hiekkatie vaikka 0,5 metrin täytöllä kestää myöskin hyvin paljon mutta sitä joutuu aika usein kuitenkin muotoilemaan uudestaan jotta saa vedet pysymään poissa mutta asfaltin olettaisin kestävän vaikka pinnassa on vähän vettä jos urien kohdalta on hiukan painunu. Se on kyllä yllätys jos asfaltti ei muka kestäis 10 vuotta kauemmin peltotiellä. En nyt välttämättä tarkoita että rupeisin tollasta pykäämään mutta olis se siistiä ja tehokasta lähteä pellon laidasta tasaista asfalttitietä posottamaan kotiapäin.
Hiekkatiessäkin oleellisinta on estää pohjamaan nouseminen. Helpoiten nousee pohjamaa joka jää jäljelle jos ruokamulta kuoritaan, jos ruokamultaa ei kuorita niin suodatinkankaan tai muun vastaavan materiaalin kanssa riittää aika ohutkin täyttö. Vesi pitää vaan saada pidettyä reilusti tienpinnan alapuolella.
-
3m peltotie liian kapea, lietekärryt, puimurit junttaa tien ulkopuolella osittain. Kaikki muu liikenne samaa raidetta noin kapealla tiellä. Pihatietkään ole noin kapeita mikäli asfaltoitu. Nelimetristä pihatietä itse suunnitellu, toteutus sitten toinen juttu kun pitäs hieman pihaakin asfaltoida -> 20-25 000€ ::)
Mut kun tekeekin vain pyörien kohdalle sen asfaltin,nii säästyy kovasti.
Esim tavan 650 rengas tarvii vaan n. 70 cm. kaistan per rengas :P
-
3m peltotie liian kapea, lietekärryt, puimurit junttaa tien ulkopuolella osittain. Kaikki muu liikenne samaa raidetta noin kapealla tiellä. Pihatietkään ole noin kapeita mikäli asfaltoitu. Nelimetristä pihatietä itse suunnitellu, toteutus sitten toinen juttu kun pitäs hieman pihaakin asfaltoida -> 20-25 000€ ::)
Mut kun tekeekin vain pyörien kohdalle sen asfaltin,nii säästyy kovasti.
Esim tavan 650 rengas tarvii vaan n. 70 cm. kaistan per rengas :P
Jos laittaa koneeseen 150 milliset riviviljeyrenkaat niin pääsee vielä pienemmällä kustannuksella :D
-
Asfalttitiestä tulee vanhemmiten ihana ;D Mitä olen noita yksityisiä muutaman iäkkäämmän nähnyt, niin kaikki ne on railolla ja patilla. Puhumattakaan näistä valtion pikkuteistä, jotka kuuluu huonoimpaan hoitoluokkaan, kun ei uutta pikeä vedetä säännöllisesti pintaan. Aivan hirveitä sorateihin verrattuna.
-
Jos laittaa koneeseen 150 milliset riviviljeyrenkaat niin pääsee vielä pienemmällä kustannuksella :D
Niin tai ottaa mittaa potkukelkan jalaksista. ;D Mummo pääsee sitten pyöräpotkurilla, ilman ettei sepelissä mukella renkaat.
-
Asfalttitiestä tulee vanhemmiten ihana ;D Mitä olen noita yksityisiä muutaman iäkkäämmän nähnyt, niin kaikki ne on railolla ja patilla. Puhumattakaan näistä valtion pikkuteistä, jotka kuuluu huonoimpaan hoitoluokkaan, kun ei uutta pikeä vedetä säännöllisesti pintaan. Aivan hirveitä sorateihin verrattuna.
Kyllä taitaa olla niissä yksityisissä pikiteissä sama homma kuin ainakin tällä seutua valtion pikkuteissä, ei ole raaskittu tehdä pohjia kunnolla.
Tyyli oli vähän niinkuin korkeintaan parikymmentää senttiä soraa vanhan tien päälle ja siihen sirotepinta...
Eri kiva ajaa traktorilla... >:(
-
Asfalttitiestä tulee vanhemmiten ihana ;D Mitä olen noita yksityisiä muutaman iäkkäämmän nähnyt, niin kaikki ne on railolla ja patilla. Puhumattakaan näistä valtion pikkuteistä, jotka kuuluu huonoimpaan hoitoluokkaan, kun ei uutta pikeä vedetä säännöllisesti pintaan. Aivan hirveitä sorateihin verrattuna.
Kyllä taitaa olla niissä yksityisissä pikiteissä sama homma kuin ainakin tällä seutua valtion pikkuteissä, ei ole raaskittu tehdä pohjia kunnolla.
Tyyli oli vähän niinkuin korkeintaan parikymmentää senttiä soraa vanhan tien päälle ja siihen sirotepinta...
Eri kiva ajaa traktorilla... >:(
Opastivat taanoin että asfaltin alle pitäsi vetää metrin kerros mursketta.
tvl ei raski tehdä sillä konstilla, niin mitenkä viljeliän perse kestää asfaltin vetämisen, jos meinaa tehdä kunnolla.
-
noin niinkun perjaatteessa jos tekee vaikka 5 metrisen tien ihan kunnon täytöllä ja matolla niin siihen on tapana ajanmittaan kerääntyä kuraa ja muuta ainesta mikä estää veden pääsyn alas ja kun tällainen hieman painuu urista niin muodostuu lätäköitä. Siitä kun muutaman kerran sohasee yli jollain 5 akselisella yhdistelmällä niin se heittää pintahiekat mäkeen ja homma vaan pahenee. Tällaiseen kun vetäis vaan kolmemetriä asfalttia ja tie jatkuis kantavalla murskeella vähintään metri molemmilla puolilla niin ei tulis sitä ongelmaa että vesi seisois tiellä ja kostuttais pintaa ja pohjakerroksia. Suurin osa koneista kuitenkin kulkee alle kolmen metrin kantopinnalla vaikka paripyörät ja jotkut leveet kärryt ja puimurit saattaa yltää leveämmälle. Eikä sitä nyt mitään kohtaamaan tartte mahtua kun harvalla peltotiellä nytkään mahtuu.
Miksi muuten se asfaltti ei kestä 10 vuotta kauempaa.
Pellon laita olis sitten haasteellisempi jos aina liityttäis tielle siitä kohtaa mistä satutaan tulemaan laitaan. Vois reuna ruveta ajanmittaan murenemaan.
Onko jollain tiedossa halvempaa ainetta mistä saatais suhtkoht kantava kerros eikä seisova vesi varsinkaan kuluttais pintaa.l
toi asvaltin ja soran raja ei tule kestämään, sora painuu ajankanssa ja sit siihen tulee kynnys.
tiehen ensin ojan kuntoon ja sit mursketta pintaan. sitten vain lanailua tarpeen mukaan ja pahinpiin paikkoihin lisää mursketta. tälläi meillä pidetään viljelystie kunnossa, pihasta ku lähtee niin ei tarvi kaasua löysätä ennen ku pellolle käännyttäessä. tälläisten pienten asioiden takia urakoittija tulee mielellään meille ja pikkasen voidaan keeskustella hinnastaki.
-
Onko jollain tiedossa halvempaa ainetta mistä saatais suhtkoht kantava kerros eikä seisova vesi varsinkaan kuluttais pintaa.l
Joku tuhka olisi tuohon hyvää. Vastaisi jollakin tavoin sementtiä. Käyttö vaan on vaikean lupaprosessin takana, nuo tuhkat yleensä joudutaan voimalaitoksilla läjittämään isoille kasoille "toistaiseksi" vaikka hyötykäyttöä olisi monessa paikassa ja paluukuormana liikkuisi kätevän äkkiä poiskin laitoksilta. Usein tuhka sisältää myös polttovaiheessa lisättyä filleriä mikä myös toimii tien pinnassa hyvin.
Tuo filleri on halpa tieaines. Jos pohja kestää ja fillerin polkee tasaiseksi, lanaa ja muotoilee tien niin että vesi ei jää tielle niin tosi hyvä tie on. Väliaikaiselle tielle aivan ykköstavaraa jos ei kantavaa kerrosta tarvitse vaan pinnan.
-
Voishan tuo onnistua pohojanmaan lakeuksilla. Naapurien kanssa jos pystyy yhteistyöhön, niin moleemmat pääsee osille tiestä. Täällä mäkisillä, metsäisillä monimuotoisuusalueilla voip olla vaikeempaa. Vaikka auttaa täälläkin menoa kun pistää väliojia umpeen. Ja pakkoks ne on asvaltoida kyllä murskeellakin saa ajettavan pinnan.
Tota asfaltointia mietin sen takia että saisi pinnan joka ei muutu eikä tartte huolenpitoa. Ehkä joskus puskulevyllä vetäis pahimmat savet pois niin sade huuhtelis loput. Kunnon hiekkatie vaikka 0,5 metrin täytöllä kestää myöskin hyvin paljon mutta sitä joutuu aika usein kuitenkin muotoilemaan uudestaan jotta saa vedet pysymään poissa mutta asfaltin olettaisin kestävän vaikka pinnassa on vähän vettä jos urien kohdalta on hiukan painunu. Se on kyllä yllätys jos asfaltti ei muka kestäis 10 vuotta kauemmin peltotiellä. En nyt välttämättä tarkoita että rupeisin tollasta pykäämään mutta olis se siistiä ja tehokasta lähteä pellon laidasta tasaista asfalttitietä posottamaan kotiapäin.
ei oo taas pikkurahasta puutetta kun voi ajatella tollasia investointeja ;D
on sitä niin väärällä alalla... :( :)
-
Voishan tuo onnistua pohojanmaan lakeuksilla. Naapurien kanssa jos pystyy yhteistyöhön, niin moleemmat pääsee osille tiestä. Täällä mäkisillä, metsäisillä monimuotoisuusalueilla voip olla vaikeempaa. Vaikka auttaa täälläkin menoa kun pistää väliojia umpeen. Ja pakkoks ne on asvaltoida kyllä murskeellakin saa ajettavan pinnan.
Tota asfaltointia mietin sen takia että saisi pinnan joka ei muutu eikä tartte huolenpitoa. Ehkä joskus puskulevyllä vetäis pahimmat savet pois niin sade huuhtelis loput. Kunnon hiekkatie vaikka 0,5 metrin täytöllä kestää myöskin hyvin paljon mutta sitä joutuu aika usein kuitenkin muotoilemaan uudestaan jotta saa vedet pysymään poissa mutta asfaltin olettaisin kestävän vaikka pinnassa on vähän vettä jos urien kohdalta on hiukan painunu. Se on kyllä yllätys jos asfaltti ei muka kestäis 10 vuotta kauemmin peltotiellä. En nyt välttämättä tarkoita että rupeisin tollasta pykäämään mutta olis se siistiä ja tehokasta lähteä pellon laidasta tasaista asfalttitietä posottamaan kotiapäin.
ei oo taas pikkurahasta puutetta kun voi ajatella tollasia investointeja ;D
on sitä niin väärällä alalla... :( :)
toisaalta aika kumma että tiekarhun käyttöön ei ole varaa mutta asvalttiin on. pari kertaa kesässä ku tiekarhulla vetasee niin ei ole ongelmia.
-
Voishan tuo onnistua pohojanmaan lakeuksilla. Naapurien kanssa jos pystyy yhteistyöhön, niin moleemmat pääsee osille tiestä. Täällä mäkisillä, metsäisillä monimuotoisuusalueilla voip olla vaikeempaa. Vaikka auttaa täälläkin menoa kun pistää väliojia umpeen. Ja pakkoks ne on asvaltoida kyllä murskeellakin saa ajettavan pinnan.
Tota asfaltointia mietin sen takia että saisi pinnan joka ei muutu eikä tartte huolenpitoa. Ehkä joskus puskulevyllä vetäis pahimmat savet pois niin sade huuhtelis loput. Kunnon hiekkatie vaikka 0,5 metrin täytöllä kestää myöskin hyvin paljon mutta sitä joutuu aika usein kuitenkin muotoilemaan uudestaan jotta saa vedet pysymään poissa mutta asfaltin olettaisin kestävän vaikka pinnassa on vähän vettä jos urien kohdalta on hiukan painunu. Se on kyllä yllätys jos asfaltti ei muka kestäis 10 vuotta kauemmin peltotiellä. En nyt välttämättä tarkoita että rupeisin tollasta pykäämään mutta olis se siistiä ja tehokasta lähteä pellon laidasta tasaista asfalttitietä posottamaan kotiapäin.
ei oo taas pikkurahasta puutetta kun voi ajatella tollasia investointeja ;D
on sitä niin väärällä alalla... :( :)
toisaalta aika kumma että tiekarhun käyttöön ei ole varaa mutta asvalttiin on. pari kertaa kesässä ku tiekarhulla vetasee niin ei ole ongelmia.
hyvä soratie parempi kuin huono asfaltti.
-
Voishan tuo onnistua pohojanmaan lakeuksilla. Naapurien kanssa jos pystyy yhteistyöhön, niin moleemmat pääsee osille tiestä. Täällä mäkisillä, metsäisillä monimuotoisuusalueilla voip olla vaikeempaa. Vaikka auttaa täälläkin menoa kun pistää väliojia umpeen. Ja pakkoks ne on asvaltoida kyllä murskeellakin saa ajettavan pinnan.
Tota asfaltointia mietin sen takia että saisi pinnan joka ei muutu eikä tartte huolenpitoa. Ehkä joskus puskulevyllä vetäis pahimmat savet pois niin sade huuhtelis loput. Kunnon hiekkatie vaikka 0,5 metrin täytöllä kestää myöskin hyvin paljon mutta sitä joutuu aika usein kuitenkin muotoilemaan uudestaan jotta saa vedet pysymään poissa mutta asfaltin olettaisin kestävän vaikka pinnassa on vähän vettä jos urien kohdalta on hiukan painunu. Se on kyllä yllätys jos asfaltti ei muka kestäis 10 vuotta kauemmin peltotiellä. En nyt välttämättä tarkoita että rupeisin tollasta pykäämään mutta olis se siistiä ja tehokasta lähteä pellon laidasta tasaista asfalttitietä posottamaan kotiapäin.
ei oo taas pikkurahasta puutetta kun voi ajatella tollasia investointeja ;D
on sitä niin väärällä alalla... :( :)
toisaalta aika kumma että tiekarhun käyttöön ei ole varaa mutta asvalttiin on. pari kertaa kesässä ku tiekarhulla vetasee niin ei ole ongelmia.
hyvä soratie parempi kuin huono asfaltti.
ei siitä pikkurahasta olekaan mutta isommasta on. Eli eihän mulla mitään todellista ajatusta ole asfalttia ruveta vetään. Ihmetyttää vaan kun kaikissa videoissa euroopasta kuljetaan lähes aina asfaltilla. Ovatko he saaneet huomattavasti halvemmalla vai mihin perustuu.
Senvertaa tiedän että jos asfalttia tekee niin pohjiin saa ajella vajaa metri täyttöä.
-
Voishan tuo onnistua pohojanmaan lakeuksilla. Naapurien kanssa jos pystyy yhteistyöhön, niin moleemmat pääsee osille tiestä. Täällä mäkisillä, metsäisillä monimuotoisuusalueilla voip olla vaikeempaa. Vaikka auttaa täälläkin menoa kun pistää väliojia umpeen. Ja pakkoks ne on asvaltoida kyllä murskeellakin saa ajettavan pinnan.
Tota asfaltointia mietin sen takia että saisi pinnan joka ei muutu eikä tartte huolenpitoa. Ehkä joskus puskulevyllä vetäis pahimmat savet pois niin sade huuhtelis loput. Kunnon hiekkatie vaikka 0,5 metrin täytöllä kestää myöskin hyvin paljon mutta sitä joutuu aika usein kuitenkin muotoilemaan uudestaan jotta saa vedet pysymään poissa mutta asfaltin olettaisin kestävän vaikka pinnassa on vähän vettä jos urien kohdalta on hiukan painunu. Se on kyllä yllätys jos asfaltti ei muka kestäis 10 vuotta kauemmin peltotiellä. En nyt välttämättä tarkoita että rupeisin tollasta pykäämään mutta olis se siistiä ja tehokasta lähteä pellon laidasta tasaista asfalttitietä posottamaan kotiapäin.
ei oo taas pikkurahasta puutetta kun voi ajatella tollasia investointeja ;D
on sitä niin väärällä alalla... :( :)
toisaalta aika kumma että tiekarhun käyttöön ei ole varaa mutta asvalttiin on. pari kertaa kesässä ku tiekarhulla vetasee niin ei ole ongelmia.
hyvä soratie parempi kuin huono asfaltti.
ei siitä pikkurahasta olekaan mutta isommasta on. Eli eihän mulla mitään todellista ajatusta ole asfalttia ruveta vetään. Ihmetyttää vaan kun kaikissa videoissa euroopasta kuljetaan lähes aina asfaltilla. Ovatko he saaneet huomattavasti halvemmalla vai mihin perustuu.
Senvertaa tiedän että jos asfalttia tekee niin pohjiin saa ajella vajaa metri täyttöä.
Taitaa vaikuttaa asiaan se että siellä ei taida routa vaurioita tulla, nimittäin siellä keskieuroopassa. Taitavat saada joitain tukiakin mahdollisesti myös.